Osaamistavoitteet
Filosofian opinnoilla opiskelija voi tukea ja täydentää muita opintojaan ja intressejään monella eri tavalla. Filosofian opintokokonaisuudet on suunniteltu niin, että opiskelija oppii tuntemaan filosofian perinteen sekä sen keskeisiä ongelmia ja teorioita. Opiskelija oppii tunnistamaan filosofisia sitoumuksia myös näennäisesti ei-filosofisissa tieteellisissä, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa näkemyksissä ja käytännöissä. Hän osaa tarkastella ihmistä ja maailmaa koskevia kysymyksiä kriittisesti ja abstraktisti, sillä tavoin kuin filosofian perinteessä ja alan tutkimuksessa tehdään. Hän on myös kehittänyt emotionaalis-eettistä osaamistaan: rohkeutta esittää argumentteja kantojensa puolesta ja kykyä nähdä oman osaamisensa rajoja ja kestää tietämättömyyttä sekä kykyä erottaa omista näkemyksistään perusteltavissa oleva aines siitä, mitä ei voi perustella.
Sisältö
Filosofiassa tarkastellaan yleisesti ja teoreettisesti ihmistä ja maailmaa koskevia ongelmia, esimerkiksi tiedon, olemisen, oikeudenmukaisuuden ja hyvän elämän kysymyksiä. Nämä kysymykset askarruttavat tietenkin kaikkia ihmisiä, myös arkielämässä. Yliopistollisena oppiaineena filosofia on kuitenkin tätä pohdintaa systemaattisempaa ja pyrkii muotoilemaan ja perustelemaan väitteet, käsitykset ja näkökulmat mahdollisimman tarkasti.
Filosofia jaetaan usein teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan. Teoreettisessa filosofiassa tarkastellaan todellisuuden, päättelyn ja tiedon ongelmia, kun taas käytännöllisessä filosofiassa paneudutaan ihmisen toimintaa, kulttuuria ja ihmisyhteisöjä koskeviin kysymyksiin. Useat keskeiset filosofiset kysymykset kuitenkin sisältävät sekä teoreettisen että käytännöllisen filosofian ulottuvuuden. Tämän vuoksi opinnoissa opiskelija perehdytetään laaja-alaisesti koko tieteenalan kenttään. Filosofian perinteisiä pääalueita ovat olleet metafysiikka, logiikka, tietoteoria, etiikka ja yhteiskuntafilosofia, joihin kaikkiin perehtyminen kuuluu filosofian opintojen sisältöön.
Filosofiassa painotetaan oman tradition merkitystä enemmän kuin muissa tieteissä. Siksi filosofianhistoriallinen näkökulma ja filosofian historian tutkimus ovat keskeisiä myös alan tutkimuksessa. Vaikka filosofia muodostaa oman, muista tieteistä erottuvan tutkimusalueensa, se on kuitenkin monin tavoin yhteydessä erityistieteisiin. Tieteenfilosofia tutkii tieteiden perusteita, keskeisiä käsitteitä, menetelmiä ja teorioita sekä tieteellistä ajattelua. Yhteiskuntafilosofialla on ilmeinen yhteys yhteiskuntatieteisiin. Ihmismielen filosofinen tutkimus on lähellä psykologiaa. Suuri osa nykyisestä logiikan alan tutkimuksesta kuuluu pikemminkin matematiikkaan tai tietojenkäsittelytieteeseen kuin filosofiaan. Logiikan historia ja filosofiseksi logiikaksi kutsuttu logiikan alue sekä kielifilosofia ovat kuitenkin filosofian alueita. Vaikka formaalia logiikkaa ei voikaan enää pitää varsinaisesti filosofian osa-alueena, sitä käytetään filosofiassa yhä välineenä selkeyttämään merkityksiä, käsitteitä ja teorioita.
Arviointi
Numerolla 1-5.Edellytykset
Filosofia aineenopettajan toisena opetettavana aineena: opiskelijan on suoritettava perus- ja aineopintokokonaisuudet, yht. 60 op.
Filosofia valinnaisina opintoina
Filosofian perusopinnot 25 op
Aineopinnot 35–65 op
Valinnaiset aineopinnot 10–40 op
Filosofian syventävät opinnot 80 op