Yleiset tenttipäivät keväällä 2013:
Maanantaisin 21.1, 18.2, 18.3, 22.4 ja 20.5.2013, klo 17-21. Kaikkien tenttien tila on päätalon luentosali A1.
Opintojaksojen vastuuopettajat, kevät 2013:
Perusopinnot
HISP1 Johdatus historiantutkimukseen: Katja-Maria Miettunen
HISP2 Antiikin ja keskiajan yhteiskunta ja kulttuuri: Christian Krötzl
HISP3 Suomen alueen historia vuoteen 1809: Aino Katermaa
YKYY4 Suomalaisen yhteiskunnan historia vuodesta 1809 nykyaikaan: Mervi Kaarninen
HISP5 Maailmanhistoria: Markku Hyrkkänen
Kokonaismerkinnän antavat yliopistonlehtorit Raisa Toivo ja Ville Vuolanto.
Aineopinnot
HISA1 Menetelmäopinnot
A1a Historian tutkimusprosessi ja historiantutkijan etiikka: Christian Krötzl
A1b Valinnaiset menetelmäopinnot: Markku Hyrkkänen
HISA2 Temaattiset erikoistumisopinnot
Teollistuminen ja kaupungit: Marjaana Niemi
Talous: Kari Teräs
Sukupuoli: Mervi Kaarninen
Perhe ja elämänkulku: Christian Krötzl
Kansanliikkeet: Marja Jalava
Nationalismi: Marja Jalava
Uuden ajan synty: Raisa Toivo
Kansainvälinen politiikka: Marjaana Niemi
Sodat ja vallankumoukset: Kari Teräs
Kulttuurien kohtaaminen: Christian Krötzl
Yhteisö ja kulttuuri vanhassa maailmassa: Christian Krötzl
Uskonto ja maailmankuva: Christian Krötzl
Tieteen ja filosofian historia: Juhani Sarsila
Teknologia ja verkostot: Marjaana Niemi
Aate- ja oppihistoria: Juhani Sarsila
HISA3 Syventävä teema ja praktikum: Teemasta vastaava opettaja
HISA4: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma: kandidaattiseminaarista vastaava opettaja
Aineopintojen kokonaismerkinnän antaa yliopistonlehtori Raisa Toivo.
Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu pakollinen kurssi, joka avaa historian opinnot.
Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Opiskelija perehtyy historialliseen ajatteluun ja tutustuu historiantutkimuksen peruskäsitteisiin, tutkimusmenetelmiin sekä tutkimusprosessiin. Opiskelija kehittää yksilö- ja ryhmätyöskentelytaitojaan sekä harjoittelee tieteellistä kirjoittamista ja tieteellisten tekstien kriittistä lukemista.
Iltaopetusta. Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijoille mutta opetukseen voivat osallistua myös tutkinto-opiskelijat.
Kurssilla perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun.
Opintojakson suorittamista tällä kurssilla suositellaan erityisesti historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.
Kurssille ei ole etukäteisilmoittautumista. Kurssiin liittyvän moodlealueen avaimen saa ensimmäisellä luennolla.
Opintojakson suorittaminen edellyttää, että opiskelijalla on pohjatiedot aikakauden historiasta: perusasioita ei kerrata. Mikäli opiskelija epäilee pohjatietojensa riittävyyttä, niiden tuntemus on hankittava itsenäisesti esim. lukemalla:
Castrén, Paavo, Uusi antiikin historia (Otava 2011) JA Judith M. Bennett, Medieval Europe: A Short History (11th edition, 2011 tai uudempi. Huomaa tähän liittyvä internet-sivusto, http://www.medievaleuropeonline.com/)
JA/TAI
Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner (toim.), The Penguin atlas of world history (1978 tai uudempi), vol. 1, 1-229.
Opintojakson lisälukemistoksi suositellaan teosta Haapala Pertti & Toivo Raisa (toim.) Suomen historian kartasto. 2008, s. 148 alkaen.
Kurssilla jatketaan johdantokurssilla aloitettua tutustumista historian tutkimusprosessin keskeisiin vaiheisiin, ja näihin liittyviin eettisiin kysymyksiin.
Kurssi on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakollinen.
Kurssiin kuuluvat luennot, suppea välitehtävä, oppimispäiväkirja sekä essee. Esseen voi erikoissopimuksesta korvata myös tentillä.
Kurssille on ilmoittauduttava etukäteen viimeistään kurssin alkua edeltävänä sununtaina. Samalla opiskelijat liitetään kurssin moodle-alueelle.
Kurssille otetaan korkeintaan 40 opiskelijaa, etusija on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Luentokurssi sopii myös keväällä 2012 alkaneen sodat ja vallankumoukset -teeman syventäväksi erikoiskurssiksi (edellisen opetussuunnitelman opintojakso HISOA3C)
Vaadittavat opintosuoritukset:
Osallistuminen kansainvälisen tieteellisen konferenssin ”Edges of Freemasonry – Western Esotericism and the Enlightenment” esitelmätilaisuuksiin perjantaina ja lauantaina 7.—8.9.2012 klo 9.30–17.30. Paikka luentosalit A1, A2, A3. (Tarkista mahdollisesti muuttuneet salit uusimmasta seminaariohjelmasta.)
HUOM: Seminaari on opiskelijoille MAKSUTON. Niitä opiskelijoita, jotka eivät suorita tätä kurssia mutta jotka tulevat konferenssiin, pyydetään ilmoittautumaan konferenssisivujen kautta. Myös heille ilmoittautuminen on maksuton.
Seminaarin ohjelma: www.edges.fi
Vaihtoehtoisesti joko oppimispäiväkirja tai essee opettajan antamasta tai opettajan kanssa erikseen sovitusta omavalintaisesta aiheesta. Oppimispäiväkirjassa opiskelija arvioi ja tulkitsee konferenssin tiedollista antia, ja hänen tulee käyttää pohdintansa aineksena myös opintojaksoon kuuluvaa valitsemaansa kirjallisuutta. Esseessä opiskelija soveltaa konferenssissa oppimaansa valitsemansa teeman tarkasteluun niin ikään opintojaksoon kuuluvaa kirjallisuutta hyödyntäen.
Esseen/oppimispäiväkirjan pituus on noin 10—15 liuskaa. Kirjoittamisesta annetaan tarkemmat ohjeet syyskuun alussa.
Kirjallisuus. Opiskelija valitsee opintojakson aineistosta yksi—kaksi teosta teemansa mukaan tai sopii opettajan kanssa muusta aihepiiriään tukevasta tutkimuskirjallisuudesta.
Luentokurssilla perehdytään kansalaisen historiaan antiikista nykypäivään, lopuksi globaalin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuutta pohtien. Kurssi jatkuu kolmannella ja neljännellä periodilla pienryhmätyöskentelyllä (praktikum). Kansalaisuusteemasta järjestetään lukuvuonna 2012-13 myös kolme teemaa eri näkökulmista käsittelevää kurssia.
Antiikin ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.
Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 16-18. Seuraa hist-opetus -listaa lisätietoja saadaksesi; seuraava tapaaminen torstaina 27.9. klo 16.15; käsittelemme Rooman keisariajan kulttuuria ja eksoottisia lintuja käsittelevän gradun lukua. 18.10. tarkastellaan myöhäisantiikin perhettä.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.
Katso: http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=180&lukukausi=19
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 15.8.2012-10.9.2012
Katso: http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=185&lukukausi=19
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 15.8.2012-10.9.2012
Katso: http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=175&lukukausi=19
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 15.8.2012-10.9.2012
Katso: http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=183&lukukausi=19
Ilmoittautuminen verkkolomakkeella 15.8.2012-10.9.2012
See: http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=176&lukukausi=19
Enrolment starts on August 15. at 12.00 and ends September 10. at 12.00.
Opintojaksossa perehdytään varhaisemman historian aikakausien tärkeimpiin piirteisiin sekä Suomen historian eurooppalaisiin yhteyksiin. Lisäksi opintojaksossa käydään läpi aikakausien historiaa koskevan tutkimuksen lähtökohtia ja niiden muuttumista.
Iltaopetusta
Tällä menetelmäopintoihin kuuluvalla kurssilla tarkastellaan muistelua historiantutkimuksen lähteenä ja kohteena. Kurssilla perehdytään muisteluun liittyvään problematiikkaan, kuten muistamisen, muistelun ja kerronnan väliseen suhteeseen.
Kurssilla on kaksi painopistettä: suulliset aineistot ja muistelmat. Näihin perehdytään harjoitustöissä. Ensimmäisessä harjoitustyössä harjoitellaan haastattelun rakentamista, toteuttamista ja haastattelemalla kerätyn aineiston käyttöä. Toinen harjoitus puolestaan tutustuttaa muistelmiin liittyvään problematiikkaan.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille, jotka suunnittelevat haastattelujen tai muun muisteluaineiston (muistelmat, omaelämäkerrat, mediassa esitetyt muistelut jne.) käyttöä omissa opinnäytetöissään.
Kurssin suoritustapa: osallistuminen opetukseen ja hyväksytyt harjoitustyöt.
Kurssille otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa.
Kurssikuvaus ja ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät osoitteesta http://www.uta.fi/~hipema/opetus.htm
Kansalaisyhteiskunnan voidaan määritellä tilaksi markkinoiden, valtion ja perheen "välissä" tai – toiminnallisesti katsoen – vapaaehtoisen ja väkivallattoman yhteistoiminnan muodoksi. Kansalainen saa vapaasti päättää omista asioistaan ja toteuttaa itseään, kunhan ei vahingoita muita kansalaisia. Britannian ja Saksan vertailun avulla on tarkoitus pohtia, millaisia yhteiskunnallisia ja poliittisia olosuhteita kansalaisyhteiskunnan lujittuminen ja toimivuus näyttävät edellyttäneen.
Luentokurssi tukee kansalaisuus-teeman opintoja.
Kerroksellisuus ja historian käyttö kaupunkitilan kautta tarkasteltuna; kaupungin symbolinen merkitys. Erityisesti: Rooman merkitys ja eri funktiot eri aikakausilla.
Huom! Kurssiin kuuluu erillinen, vapaaehtoinen Rooman opintomatka, jolle on erillinen haku 8.10 mennessä. Opintomatka järjestetään 11.-21.1.2013.
Ohjelma:
1) TI 23.10 Aloitus – johdatus, käytännöt (1h)
2) TI 30.10 Kaupunkivaltiosta imperiumin keskukseksi (700/400 eKr. – 100-l. jKr.)
Ville Vuolanto (perustamismyytit, historiakulttuuri, vallan manifestaatio)
3) TI 6.11. Myöhäisantiikin murros Roomassa (100-l. jKr.- n 600 jKr.)
Ville Vuolanto (uudelleenmäärittely: pääkaupungin siirto, muurit, kristinuskon nousu)
4) TI 13.11. Kansallisesta monumentista maailmanperinnöksi - historiallisen kaupungin muuttuvat merkitykset
Tanja Vahtikari
5) TI 20.11. Paaviuden nousu ja pieni Rooma (500-luvun loppu – 1000-l.)
Christian Krötzl
6) TI 27.11. Läntisen kristikunnan hallintokeskus (1000-l. – 1500)
Christian Krötzl
7) TI 4.12. Rooma ja Italian yhdistyminen (1800-luku)
Marjaana Niemi (nationalismi, imperialismi ja kaupunki; kansallisen ja paikallisen vuoropuhelu ja yhteentörmäys)
8) TI 11.12. Moderni Rooma ja uudelleenmäärittelyt fasismin jälkeen (1900-luku)
Marjaana Niemi(kaupungin eri kerrokset ja niiden muuttuvat merkitykset; nationalismi ja imperialismi, muistaminen ja unohtaminen)
Ilmoittautuminen kurssille Nettiopsun kautta 18.10. mennessä. Kurssille mahtuu korkeintaan 35 opiskelijaa.
HUOM! Mikäli haluat suorittaa osan kurssista Roomassa, haku on erikseen 8.10. klo 16.00 menneessä. Lähetä vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla Ville Vuolannolle
Luentokurssi liittyy teemaan KANSALAISUUS ja siinä perehdytään kansalaisen historiaan pohtien kansalaisuuteen kasvattamista ja kouluttautumista erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kurssin aikataulu:
Teachers:
Kurssi alkaa maanantaina 14. tammikuuta, jolloin kaikki kurssille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.
Historiaa valinnaisina opintoina suorittaville tarkoitettu verkkokurssi.
Kurssilla käydään läpi Euroopan ja Itämeren alueen kirjoitustyylejä keskiajalta 1800-luvulle.
Periodilla III 7.1.-8.3. 2013 (ke klo 12-14): Keskiajan paleografia. Tutustutaan erilaisiin kirjoitustyyleihin aina varhaiskeskiajalta uuden ajan alkuun ja perehdytään käsikirjoitusten syntyyn. Latinankielisten tekstien lisäksi tarkastellaan myös englannin ja saksankielisiä tekstejä. Erityisesti harjoitellaan goottilaisen käsialan lukemista.
Periodi IV 11.3.-17.5 (ke klo 14-16). 2013: Riimut ja vanha saksalainen käsiala, jota on käytetty asiakirjoissa Suomessa ja Itämeren alueella 1500-luvulta 1800-luvulle. Tutustutaan myös 1800-luvun ja1900-luvun alun kaunokirjoitukseen.
Esimerkkitekstit ovat peräisin niin Länsi- ja Etelä-Euroopasta kuin Itämeren alueeltakin. Vanhat käsialat -kurssilla käydään käsialaharjoitusten ohessa läpi erilaisia lähdesarjoja, jotka soveltuvat keskiajan ja uuden ajan alun opinnäytteiden lähteiksi.
Kurssille otetaan 25 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Idea siitä, että historian tutkimuskohde rajataan pienelle alalle, jotta yhteiskunnan ja ihmisten toiminnan rakenteet tulisivat paremmin esille, voi johtaa hyvinkin erilaisiin tutkimuksellisiin ratkaisuihin ja tuloksiin. Miten siis mikrosta päästään makroon, paikallisesta ylipaikalliseen? Sitä pohditaan tällä kurssilla.
Kurssi koostuu luennoista, joissa tutkijat esittelevät oman tutkimuksensa kautta mikro-makro-problematiikkaa ja kertovat millaisia ratkaisuja ovat siihen löytäneet.
Lisäksi tehdään kaksi kurssin tematiikkaan liittyvää harjoitusta. Harjoitustehtäviä käsitellään pienryhmissä.
Tiivistelmä kurssin aikataulusta (tarkentuu ennen kurssin alkua)
to 10.1 10-12 Keskinen & Kaarninen: Johdanto sekä Tamperelaista ja italialaista mikrohistoriaa
to 17.1 10-12 Haapala: ”Esimerkki ei ole evidenssi – Mikron ja makron suhteesta”
pe 18.1 10-12 Lukupiiriharjoitus alkaa (B3074 ja B3077)
to 24.1 10-12 Suodenjoki: ”Miten ylätaso ilmenee alatasolla?”
to 31.1 10-12 Kohonen: Gagarinin kengännauhat ja muita kuvallisia detaljeja. Tutkimusaiheena propagandavalokuvien merkitykset
to 7.2 10-12 Kokko: Kansanomainen käsitys sivistyksestä 1800-luvun puolivälissä. Miten löytää makrotaso yksittäisten ihmisten ajattelusta?
pe 8.2 10-12 Tutkimussuunnitelmaharjoitus käynnistyy ja pohjustetaan (B3074 ja B3077)
to 14.2 10-12 Vahtikari: Globaalista paikalliseen ja takaisin: transnationaalinen näkökulma ja tapaustutkimus
pe 15.2 10-12 Lukupiiriharjoituksen purku ja esittelyt (B3074 ja B3077)
to 21.1 10-12 Lamberg: Prosopografia mikro- ja makrotason tutkimuksen työkaluna
to 28.2 10-12 Miettinen: Henkilöhistoria, paikallishistoria, mikrohistoria? Esimerkkinä Ruotsin suurvalta-ajan itsemurhien tutkimus
to 7.3 10-12 Tutkimussuunnitelmien purku ja palautus sekä kurssipalaute (B3074 ja B3077)
Sähköinen ilmoittautuminen alkaa ma 10.12 ja päättyy ti 8.1.2013. Kurssille otetaan 32 opiskelijaa. Varmista ennen ilmoittautumista että kurssin aikataulu sopii sinulle. Erityisesti yhteiset kokoontumiset pe 18.1, 8.2, 15.2 ja 7.3 ovat pakollisia.
Kurssilla perehdytään uskontojen vaikutukseen yhteisölliseen käyttäytymiseen sekä kansallisiin ja etnisiin narratioihin, pyhän ja profaanin rajoihin kulttuurikontakteissa sekä -konflikteissa, uskontojen kulttuuritoleransseihin ja xenofobisuuteen sekä sekulaariuden, uskonnon harjoittamisen ja fundamentalistisuuden erotteluun. Näkökulmana on historiallinen prosessi; muutos ja diffuusio. Kurssilla käydään läpi myös tärkeimpiä uskontotieteellisiä, kulttuurihistoriallisia ja folkloristia teorioita, joiden avulla uskontojen merkitystä kulttuurisissa käytänteissä voidaan tutkia ja selittää. Historiantutkimuksen mukaisesti keskeisiä ovat myös mikrohistoria, arjen historia sekä totaliteetin ja syvärakenteen vaikutus käytänteiden ehdollistumiseen. Luennolla käsitellään sovelluksina ajankohtaisia tapaustutkimuksia.
Kurssi koostuu luennoista, oheiskirjallisuudesta ja -materiaaleista sekä jäsennetystä luentopäiväkirjasta. Oheiskirjallisuuden hallinta osoitetaan kurssin aikana kirjoitettavalla esseellä.
Luentokurssilla perehdytään useista eri näkökulmista sota- ja säännöstelytalouteen Suomessa toisen maailmansodan aikana ja jälleenrakennuksen vuosina. Kurssilla pohditaan kansainvälisesti vertaillen, miten talouden valtiollista säännöstelyä toteutettiin käytännössä ja miten kansanhuoltojärjestelmä ohjasi kotirintaman arkea tavarapulan oloissa. Kurssi jatkuu seminaarityöskentelynä kevätlukukauden toisessa periodissa. Seminaarissa perehdytään harjoitustöiden kautta mm. kansanhuollon toimintaan paikallisella tasolla ja tarkastellaan teollisuuslaitosten mobilisointia sotatalouden palvelukseen.
Kurssille otetaan korkeintaan 15 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Kansalaisyhteiskunnan tematiikkaa analysoidaan pienryhmissä tutkimuskirjallisuuteen paneutuen.
Kurssi alkaa tiistaina 15.1 klo 16.15 - 17.45 salissa Pinni B 3116. Se suoritetaan osallistumalla luennoille ja vielä joko kirjoittamalla pitkä essee yhdestä, erikseen sovittavasta aiheesta TAI osallistumalla tenttiin ja kirjoittamalla lisäksi keskipitkän esseen. Kurssille halukkaiden tulee kirjoittaa nimensä paperiselle ilmoittautumislistalle osoitteessa Pinni B 3061 ennen kurssin alkua (siis vielä 15.1 sen ehtii tehdä).
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätukukauden 2013 kursseille alkaa 12.12.2012 klo 12.00 ja päättyy 10.1.2013.
Max 8 opiskelijaa Tampereen yliopistosta.
Kurssi suositellaan suoritettavaksi 5 op:n laajuisena.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätukukauden 2013 kursseille alkaa 12.12.2012 klo 12.00 ja päättyy 10.1.2013.
Max 8 opiskelijaa Tampereen yliopistosta.
Huom! Kurssi alkaa vastaa IV-periodilla mutta ilmoittautuminen 12.12-10.1.
Kurssi suositellaan suoritettavaksi 5 op:n laajuisena.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätukukauden 2013 kursseille alkaa 12.12.2012 klo 12.00 ja päättyy 10.1.2013.
Max 8 opiskelijaa Tampereen yliopistosta.
Huom! Kurssi alkaa vastaa IV-periodilla mutta ilmoittautuminen 12.12-10.1.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätukukauden 2013 kursseille alkaa 12.12.2012 klo 12.00 ja päättyy 10.1.2013.
Max 8 opiskelijaa Tampereen yliopistosta.
The Medieval crusades began in 1095 and were the largest military expeditions in Western Europe ever, compared to the number of the population. They lasted for centuries, and they have been decisive in forming European mentality and understanding of religion, of war, and of non-Christians, also today.
The course consists of 4 classes.
Enrolment starts on December 12. at 12.00 and ends January 10. 2013.
Luennot videoidaan Porin yksikköön luokkaan 107.
Opintojakson lisälukemistoksi suositellaan teosta Haapala Pertti & Toivo Raisa (toim.) Suomen historian kartasto. 2008, s. 148 alkaen.
Luennon tarkoituksena on antaa virikkeitä ja käytännön ohjeita kvantitatiivisen historiantutkimuksen osalta, sekä antaa historian opiskelijoille perusvalmiudet tyypillisimpien tilastollisten analyysien ymmärtämiseen ja tekemiseen. Luentoaineistot ja esitetyt esimerkit ovat kaikilta historian osa-alueilta. Luennon tavoitteena on dialogi aihepiirin tiimoilta; kysymykset ja haasteet aihepiiristä ovat siksi toivottavia. Opiskelijoita kannustetaan tuomaan esille omia tutkimusongelmiaan ja -asetelmiaan, joita voidaan yhdessä luennoitsijan kanssa ratkaista.
Luentosarja koostuu seuraavista osioista: 1. Määrällisen tutkimuksen lähtökohdat historiantutkimuksessa, tietokannat, kuvailevat tilastot, raha-arvojen ja mittojen muutokset, indeksit (Jari Ojala) 2. Tilastollinen testaaminen ja regressioanalyysi (Jari Eloranta) 3. Frekvenssiaineistojen analyysi (Miikka Voutilainen).
Kurssiin kuuluu 4 x 4h luentoja, ja kotitentti, jonka opiskelija tekee luentojen ulkopuolella yhdessä tai ryhmässä. Tenttivastaukset palautetaan sähköpostilla myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan mennessä.
Luennolla käytetään pääasiassa exceliä, muita ohjelmistoja esitellään tarvittaessa. Suositellaan, että opiskelijalla on oma tietokone mukana luennoilla.
Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti historian syventäviä opintoja suorittaville opiskelijoille sekä historian jatko-opiskelijoille.
Syventäviä opintoja suorittavien on varmistettava korvaavuus HISS3-opintojaksoon pro gradu -tutkielmaa ohjaavalta professorilta.
Kurssille otetaan 25 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla ja historian jatko-opiskelijoilla.
Luentosarjalla keskitytään uskonnon ja sukupuolen kytköksiin sekä aikalaismateriaalin että historiografian kautta tarkasteltuna. Opiskelijoiden edellytetään omaavan perustiedot keskiajasta ja uuden ajan alusta.
Kurssi suoritetaan harjoitustöillä, jotka perustuvat luentoihin, luennoilla tehtäviin, aikakauden alkuperäismateriaaliin pohjaaviin harjoituksiin ja lisäluettavaan sekä aktiiviseen keskusteluun. Kurssiin kuuluu kolme harjoitustyötä (jokainen n. 5 sivua) ja niiden tekeminen ja palautus on aikataulutettu kurssin kestoajalle. Luennoilla tehtäviin harjoituksiin kuuluu myös tutustuminen lisäluettavaan etukäteen. Kurssi siis teettää paljon työtä, kun se on käynnissä, kurssin jälkeen taas ei ole tenttiä tai tehtävien palautuksia. Opiskelijoiden on syytä ottaa tämä huomioon aikataulujaan suunnitellessa.
Luentokurssi tukee sukupuoli-teeman opintoja.
The individual and group rights were a constant matter of debate during the European Middle Ages. Rights could vary according to ethnicity, religion (Jews, Muslims, Pagans) or degree of freedom (slaves, half-free, free). Crusades, mission and the emergence of urban culture were of crucial importance for the early development of Human and Civil Rights.
Luentokurssi tukee kansalaisuus-teeman opintoja.