HALHAS19

Opintojakson suorittamiseksi opiskelija valitsee yhden neljästä 10 op:n vaihtoehdosta (ks. tutkintovaatimukset). Kukin vaihtoehto suoritetaan omalla tavallaan.

Opintojakson Moodle HALHAS19, avain Boost, on avattu, saatuasi kurssi-ilmoittautumisestasi vahvistuksen, käy valitsemassa toteutusvaihtoehtosi ennen avausluentoa.

Moodle-aluetta seuraamalla pysyy ajan tasalla kunkin suorittamisvaihtoehdon yksityiskohdista.  Vaihtoehdon valintaa ei voi kesken opintojakson suoritusta vaihtaa.

Opintojakson suorittamista koskeva infotilaisuus järjestetään 13.9.2016 klo 16-18. OPINTOJAKSOLLE ILMOITTAUTUNEIDEN ON OSALLISTUTTAVA AVAUSKERRALLE.

HUOM: Yksi 10 op:n vaihtoehdoista on Organisaatioiden kehittäminen. Sen suorittaminen alkaa Yrityksen johtamisen opintojaksolla KATJOS31 Organisaatioteoria 5 op, JOHON ILMOITTAUTUMINEN ON JO ELOKUUSSA NettiOpsussa. Kurssille otetaan enintään 8 hallintotiedettä pääaineena opiskelevaa. Valinta tapahtuu suoritettujen opintopisteiden perusteella. 

HUOM. Moduulin neljä suorittajat: 1. osan (5 op) tentti pidetään tilassa PinniA 4014 15.12. kello 16-19.

Ensimmäinen kokoontumiskerta maanantaina 19.9. klo 12-14 on yhteinen. Opiskelijat jaetaan ensimmäisellä kerralla kahteen ryhmään aiheiden ja aikataulujen perusteella. Ilmoittautuminen molempiin toteutuksiin tapahtuu saman linkin kautta.

Pro gradu -seminaarien

1. ryhmä kokoontuu periodeilla I-III (vastuuopettaja Jan-Erik Johanson)

2. ryhmä kokoontuu periodeilla II-IV, aloituspäivä ke 26.10. klo 10-13 (vastuuopettaja Jari Stenvall)

Muut tapaamiset sovitaan kunkin ryhmän osalta ensimmäisellä kerralla.

Kurssi perehdytään oikeustieteelliseen tutkimukseen ja siinä käytettyihin erilaisiin lähestymistapoihin ja niiden vaikutuksiin. Lainopillista tutkimusta lähdestytään yhtenä mahdollisena metodisena vaihtoehtona muiden joukossa. Oikeustiedettä tarkastellaan toisinsanoen monimetodisena tieteenalana.

Erilaisten metodien luonnetta selvitetään opiskelijalähtöisesti kirjallisuuspohjaisin harjoituksin ja "hands-on" -tyyppisesti. Samalla kannustetaan arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta pro gradu -tutkielman tekemisessä.

Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1) ennakkoharjoituksiin pohjautuvista luennoista ja niillä käytävissä keskusteluissa, 2) opiskelijoiden itsenäisestä opintopiirityöskentelystä, jossa käsitellään opiskelijoiden kiinnostuksen kohteiden mukaan eriytyvää metodikirjallisuutta sekä 3) erilaisten oikeustieteellisten artikkelien analysointiin keskittyvässä seminaarista.

Jokaisen kurssia suorittavan tulee osallistua yhteen pienryhmissä toteutettavaan seminaariharjoitukseen, johon tulee valmistautua etukäteen. Seminaariharjoituksessa arvioidaan etukäteen jaetun materiaalin pohjalta yhdessä erilaisten oikeudellisten tekstien metodologisia valintoja ja niiden seurauksia. Opiskelijat jaetaan toivomusten mukaisiin ryhmiin  1. luentokerralla. 

Valtiosääntöoikeuden syventävä opintojakso suoritetaan syyslukukaudella 2016 kahdella vaihtoehtoisella tavalla: A) valtiosääntöoikeuden yleisiin kysymyksiin keskittyvänä itsenäisenä suorituksena tai B) teemakurssina, jossa käsitellään köyhyyttä oikeudellisena ongelmana. Vaihtoehdot kuvataan alla.

A. ITSENÄINEN SUORITUS:

Itsenäinen suoritus ei edellytä minkäänlaista ennakkoilmoittautumista. Jos opintojakso suoritetaan itsenäisenä suorituksena, se koostuu kahdesta osasta: 1) sähköisestä kirjatentistä ja 2) valtiosääntöoikeudelliseen väitöskirjaan liittyvästä esseestä. Molemmat osat on suoritettava hyväksytysti 15.12.2016 mennessä. Mikäli suoritus on tällöin kesken, on opintojakso suoritettava seuraavana vuonna kokonaan uudestaan.

Sähköisessä kirjatentissä suoritetaan seuraavat teokset (n. 1000 sivua):

1. Lavapuro, Ojanen, Rautiainen, Valtonen: Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa (190 s.)

2. Robertson: The judge as political theorist - contemporary constitutional review. (460 s.)

3. Tuori & Sankari: The many constitutions of Europe (288 s.)

Sähköisen kirjatentin lisäksi kirjoitetaan 10-12 sivun arvioiva essee yhdestä opiskelijan seuraavasta luettelosta valitsemasta suomalaisesta väitöskirjasta:

• Dahlberg: Do you know it when you see it? : A study on the judicial legitimacy of the European Court of Human Rights
• Hoikka: Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa
• Lavapuro: Uusi perustuslakikontrolli
• Koivisto: Hyvän hallinnon muunnelmat 
• Mutanen: "Towards a pluralistic constitutional understanding of state sovereignty in the European Union?
• Neuvonen: Sananvapauden sääntely Suomessa
• Rautiainen: Kuvataiteilijan oikeudellinen asema
• Salminen: Yhä läheisempään liittoon? -tutkielmia valtiosäännön integraationormin sisällöstä ja vaikutuksista

Esseessä tulee kiinnittää huomio väitöskirjan keskeiseen sisältöön ja argumentaatioon, arvioida teoksen tutkimusasetelmaa ja -menetelmää sekä pohtia teoksen sijoittumista valtiosääntöoikeuden tutkimustraditiossa. Väitöskirjaa lukiessa on syytä erityisesti kiinnittää huomio väitöskirjan ja sen lähdeaineiston suhteeseen. 

Essee palautetaan sähköpostilla opintojakson vastuuopettajalle (pauli.rautiainen@uta.fi) sen jälkeen, kun opiskelija on suorittanut sähköisen kirjatentin.

B. KURSSI:

Taloushistorioitsija Karl Polanyi kuvasi II maailmansodan jälkeen ilmestyneessä teoksessaan Suuri murros, kuinka teollisen kapitalismin synnyttämä markkinatalous loi itsestään 1800-luvulla saatanallisen myllyn, joka uhkasi jauhaa ihmisen tomuksi. Sosiaaliset oikeudet saivat samaan aikaan muotonsa yhteiskunnan itsepuolustuksena - eräänlaisena vastaliikkeenä tuolle saatanalliselle myllylle.

Polanyin analyysi toimii lähtökohtana, kun kurssilla jäsennetään köyhyyttä oikeudellisena kysymyksenä. Kurssilla perehdytään muun muassa perus- ja vähimmäisturvan varassa elävien oikeudelliseen asemaan 2010-luvun Suomessa, jossa perus- ja vähimmäisturvaetuuksien tason katsottiin vuonna 2015 loukanneen Euroopan sosiaalista peruskirjaa. Lisäksi kurssilla pohditaan muun muassa oikeutta kehitykseen kollektiivisena ihmisoikeutena sekä perehdytään Amartya Senin & Martha Nussbaumin toimintavalmiusteoriaan.

Kurssi suoritetaan osallistumalla alkuluennolle ja luentotyöpajaan sekä suorittamalla kirjallinen tentti ja laatimalla kurssin teemaa koskeva essee (n. 15 s.). 

Kurssin yhteydessä tentittävä kirjallisuus (n. 500-600 s.) perustuu ajakohtaiselle tutkimuskirjallisuudelle ja on sekä suomen että englanninkielistä. 

Kurssi perustuu opiskelijavetoiseen työskentelyyn, jossa kurssin opettajan pitämien alkuluentojen jälkeen opiskelijat opettavat toisiaan opettajan ohjauksessa. Opiskelijavetoisessa oikeustapaus- ja sopimustyöpajassa opiskelijat opettavat toisilleen keskeisiä oikeustapauksia ja valtiosopimuksia. Kurssi loppuu luentotyöpajaan, jossa opiskelijat pitävät kurssin teemaan liittyviä luentoja. Kurssiin sisältyy runsaasti ryhmätyöskentelyä ja suoritus edellyttää sitoutumista ryhmätyöskentelyyn. Sellaiselle opiskelijalle, jolla ei ole kykyä sitoutua ryhmätyöskentelyyn suositellaan itsenäistä suoritusta.

Kirjatentissä suoritetaan

1. Lavapuro, Ojanen, Rautiainen, Valtonen: Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa (190 s.)

2. Comin & Nussbaum (ed.): Capabilities, Gender, Equality, sivut 1-56, 308-321, 341-354, 384-414 (n. 110 s.)

3. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015 (118 s.)

TURVALLISUUS-TEEMAKOKONAISUUS

Valtiosääntöoikeuden syventävä kurssi on mahdollista sisällyttää turvallisuus-teemakokonaisuuteen. Tällöin kurssi suoritetaan itsenäisesti kirjatenttinä (n. 1000 sivua) ja esseenä (n. 10-12 sivua), joista sovitaan jakson vastuuopettajan kanssa. Suoritus edellyttää, että vaadittut edeltävät opinnot on suoritettu.

Opetus alkaa 1. periodilla ja jatkuu 2. periodilla.

Tutkimusjakso sisältää tutkimusseminaarin ja kirjastonkäytön opetuksen. Tutkimusseminaarin kesto on kaksi periodia (periodit I ja II tai III ja IV).

Tutkimuseminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaarin työskentelyyn sekä laatimalla seuraavat kirjalliset työt:
- pro gradu -tutkielmaa koskeva ideapaperi,
- pro gradu -tutkielmaa koskeva tutkimussuunnitelma, ja
- tutkielman aiheeseen liittyvä kirjallisuuskatsaus (voi myös sisältyä tutkimussuunnitelmaan, jos seminaarissa niin sovitaan).
Lisäksi seminaariin voi sisältyä erikseen ilmoitettavia ja tutkieman laatimista tukevia harjoituksia.
Työskentelyn tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvät edellytykset pro gradu -tutkielman kirjoittamiselle.

Kaikkien lukuvuonna 2016-2017 Julkisoikeuden syventävään tutkimusjakson HALJUS22 suorittavien on ilmoittauduttava täyttämällä 7.9.2016 mennessä oheisesta linkistä löytyvä e-lomake, jossa kysytään tutkielman alustavaa aihepiiriä ja mahdollisia toiveita seminaarin aloitusajasta. E-lomakkeen täyttämisen lisäksi jokaisen on ilmoittauduttava seminaariin NettiOpsusssa.

Tutkimusseminaareja järjestetään lukuvuosittain 2-4 osallistujamäärästä riippuen. Seminaarit eriytyvät aihepiiriensä perusteella oikeudenalapainotteisiin ryhmiin siten, että valtiosääntöoikeuden ja sen lähialueiden tutkimusaiheisiin painottuvat seminaarit alkavat syyslukukaudella ja hallinto-oikeudellisiin aiheisiin kytkeytyvät kevätlukukaudella. Tutkimusseminaareissa on mahdollista jatkaa työskentelyä vastaavan alueen syventävällä jaksolla käsitellyn teeman parissa niin, että niistä muodostuu opiskelijalle johdonmukainen ja temaattisesti yhtenäinen kokonaisuus. Kaikille seminaariin syyslukaudella 2016 tai kevätlukukaudella 2017 aikoville järjestetään yhteinen tilaisuus ma 12.9.2015 klo 10-12 (Päätalo  ls. A07). Tilaisuudessa informoidaan tarkemmin seminaarien toteutustavoista ja jaetaan opiskelijat seminaariryhmiin, minkä vuoksi jokaisen seminaariin aikovan opiskelijan edellytetään osallistuvan tilaisuuteen. Sekä syys- että kevätlukukaudella alkaviin seminaareihin tulee ilmoittautua syyslukukauden alussa nettiopsussa.

Opintojakso muodostuu luennosta (10 t), siihen  liittyvästä luento- ja kirjallisuustentistä sekä esseeseminaarista (n. 18 t), jossa käsitellään opiskelijoiden kirjoittamat esseet. Kurssin teemaksi pyritään valitsemaan jokin ajankohtainen hallinto-oikeuden ajankohtaisia kysymyksiä valottava ja/tai analysoiva aihe. Tarkempi teema ilmoitetaan opetusohjelmassa syyslukauden alussa.

Syyslukukaudella 2016 toteutettavan hallinto-oikeuden syventävän jakson teemana on hallinnon julkisuus. Julkisuusperiaatetta tarkastellaan niin valtiosääntöisenä, eurooppaoikeudellisena kuin hallinto-oikeudellisena periaatteena painopisteen ollessa viimeksi mainitussa. Tarkoitus on keskittyä hallinnon julkisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten julkisuuden ja tietosuojan välisiin jännitteisiin sekä siihen, miten julkisten tehtävien yhtiöittäminen / yksityistäminen mahdollisesti vaikuttaa julkisuusperiaatteen toteutumiseen. Esiin nousevat myös yksityiselämän suojaa, salassapitoa ja salassapidosta poikkeamista koskevat kysymykset, joiden merkitys korostuu sosiaali- ja terveydenhuollossa.  

Aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, jonka kuluessa ryhmän jäsenet valmistelevat pro gradu -tutkielmiaan laatimalla niitä koskevien käsikirjoitusten osia ja kommentoivat toistensa esityksiä.
- Pro gradun laadinta: aineiston kokoaminen ja analyysi sekä tutkimustulosten raportointi
- Kypsyysnäytteen antaminen (korvautuu nykyisin yleensä liittämällä pro graduun ohjeiden mukainen tiivistelmä).

Pro gradu -tutkielma on yliopistollinen opinnäyte, jonka tekemisessä opiskelijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä sekä opiskelun ja tutkimuksen eettisiä periaatteita opetussuunnitelmassa kuvattujen osaamistavoitteiden pohjalta. Jättäessään opinnäytteensä tarkastettavaksi opiskelijan edellytetään tuntevan ja noudattavan oman tutkintonsa tason mukaisia hyviä tieteellisiä käytäntöjä, ks. http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/index.html.
Pro gradu -tutkielman alkuperäisyys tarkistetaan Turnitinilla (ks. http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/turnitin.html). Turnitinia voidaan hyödyntää jo seminaarissa seminaaripapereiden laadinnan yhteydessä siten, kuin seminaarin vetäjän kanssa erikseen sovitaan.

Pro gradu -tutkielma laaditaan graduryhmässä, joka on välitöntä jatkoa seminaarityöskentelylle (HALJUS22 Julkisoikeuden syventävä tutkimusjakso). Työskentelyn kesto on kaksi periodia. Graduryhmään osallistuminen edellyttää opiskelijan sitoutumista ryhmän aikatauluihin samoin kuin valmiutta käyttää riittävästi aikaa paitsi ryhmätyöhön myös itsenäiseen työskentelyyn opintojakson aikana.

Ryhmässä opiskelijat jatkavat ryhmän vetäjän johdolla pro gradu -tutkielmiensa laadintaa siitä, mihin ne ovat HALJUS22 -jakson seminaarissa jääneet. Opiskelijat laativat graduihinsa liittyviä kirjallisia esityksiä siten, kuin ryhmässä kulloinkin sovitaan (esim. kaksi n. 15-20 sivun pituista osiota pro gradusta). Esitykset käsitellään ryhmän yhteisissä tapaamisissa. Ryhmätyöskentelyn lopuksi opiskelijat esittelevät ryhmässä valmiin gradunsa tai graduksi tarkoitetun käsikirjoituksensa. Tavoitteena on, että pro gradut valmistuvat seminaarin loppuun mennessä tai välittömästi sen jälkeen.

Syksyn 2016 erikoiskurssi toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin Oma Tesoma -hankkeen kanssa.

Kehityshankkeessa painottuvat erityisesti alueen asuinolot ja viihtyisä ympäristö, asukkaiden osallistuminen ja aktiivisuus, asukkaiden hyvinvointi sekä tilojen uudenlainen käyttö.

Kurssia varten on määritelty kolme alustavaa tehtävää, joihin kurssilla toteutettavat työt linkittyvät

1. Millaisia ovat hyvinvointipalveluita käyttävien asiakkaiden tarpeet ja miten tarpeisiin tällä hetkellä vastataan?

2. Miten yrityksen ja järjestöt voivat toimia kunnan kumppaneina asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamisessa?

3. Miten palvelujen vaikuttavuutta voidaan arvioida palveluntuottajien ja asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmista?

Kurssi alkaa 16.9.2016! Kaupungin kanssa on sovittu ensimmäinen yhteinen tapaaminen 3.10 klo 13 - 16!

Ilmoittautuminen ensimmäisellä kerralla.

Ilmoittautuminen tapahtuu ensimmäisellä opetuskerralla!

Harjoitustöiden toteutuksessa hyödynnetään opiskelijoiden aikaisemmissa
vaiheissa saavutettuja tutkimuksellisia taitoja sekä sovelletaan
tutkimusmenetelmiä käytännön työssä. Tämän vuoksi edeltävinä opintoina vaaditaan tutkimuspraktikumia.

Syyslukukauden Ympäristöpolitiikan vaikutuskeinot -kurssilla (Halyas11) on teemana virtavesien ja vaelluskalojen suojelu. Kurssin runkona ovat luennot, jotka sisältävät sekä vierailuluentoja että yliopistolla järjestettävän kahden kansainvälisen seminaarin keynote-luennot. Kurssisuorituksena luennoille osallistuminen sekä ryhmätyö jossa kerätään tutkimusaineistoa (haastattelu- ja/tai asiakirja-aineistoa) ja analysoidaan sitä kurssiteeman toimijaverkoston ja vaikutuskeinojen hahmottamiseksi. Kurssiin kuuluu myös puronkunnostusekskursio jonakin syyskuun viikonloppuna Ylöjärvellä (ajankohta ilmoitetaan myöhemmin).

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Kurssin lopuksi tehdään (vapaaehtoinen) exsursio Jyväskylään (30.11-1.12.2016)

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Markus Laine (markus.laine@uta.fi), Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi) ja Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla:

7.9. TaY, Linna K108

14.9 TaY, Linna K108

21.9. TaY, Linna K108

28.9. TTY

5.10. TTY

12.10. TaY, Linna K108

19.10. ei opetusta

26.10. TaY, Linna K108

2.11. TaY, Linna K108

9.11. TTY

16.11. TaY, Linna K108

23.11. TTY

30.11. TaY, Linna K108

Järjestetään yhteistyössä TTY:n arkkitehtuurin laitoksen ja TaY:n kirjallisuustieteen kanssa.

Opintojakso muodostuu kahdesta luentosarjasta (lainvalmistelu / lainsäädännön vaikutusten arviointi.

Kurssilla perehdytään paikkatiedon hallinnan (aineiston keruu, analyysi, visualisointi, tulkinta ja arviointi) perusteisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.

Opetus koostuu luennoista, mikroharjoituksista ja paikkatietoaineistoihin perustuvan tutkimusprosessin läpiviemisestä. Harjoitustyössä mahdollisuus erikoistua määrälliseen (esim. alueelliset tilastotietokannat) tai laadulliseen (esim. kokemuksellinen, konstruktivistinen) tutkimusstrategiaan.

Edeltävät pakolliset opinnot: HALTVA12 Tutkimuspraktikum.

Opintojakso on kunta- ja aluejohtamisen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuuntien yhteinen. Opiskelija voi valita, kumman opintosuunnan opintoihin jakso sisällytetään. Valinta ilmoitetaan opintojakson vastaavalle opettajalle opintojakson aikana.

luennot, lukupiiri ja essee

Kurssilla perehdytään paikkatiedon hallinnan (aineiston keruu, analyysi, visualisointi, tulkinta ja arviointi) perusteisiin ja ajankohtaisiin teemoihin.

Opetus koostuu luennoista, mikroharjoituksista ja paikkatietoaineistoihin perustuvan tutkimusprosessin läpiviemisestä. Harjoitustyössä mahdollisuus erikoistua määrälliseen (esim. alueelliset tilastotietokannat) tai laadulliseen (esim. kokemuksellinen, konstruktivistinen) tutkimusstrategiaan.

Edeltävät pakolliset opinnot: HALTVA12 Tutkimuspraktikum.

Ilmoittautuminen kurssille seuraavan sivun kautta:

Opintojakso on kunta- ja aluejohtamisen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuuntien yhteinen. Opiskelija voi valita, kumman opintosuunnan opintoihin jakso sisällytetään. Valinta ilmoitetaan opintojakson vastaavalle opettajalle opintojakson aikana.

Kurssi suoritetaan pienryhmissä tehtävän esseen, aktiivisen seminaariosallistumisen, itsenäisesti tehtävän moodletentin ja tapausanalyysin yhdistelmällä. Järjestettävällä opetusklinikalla ohjataan esseen tekemistä. Esseen tekemiseen annetaan kirjallisuuslista.

Keväällä 2017 opintojakso koostuu luennoista ja esseeohjausvalmennuksesta (10 t), luento- ja kirjallisuustentistä sekä esseeseminaarista (n. 20 t). Seminaarissa käsitellään opiskelijoiden laatimat esseet. Kurssin pääteemana v. 2017 on kunnallisen päätöksenteko- ja viranomaistoiminnan sekä erityisesti julkisten palvelujen järjestämistehtävän kannalta keskeisten palvelun tuottamistapojen (ml. kuntayhtiö- ja ostopalveluperustainen tuottaminen) juridinen problematiikka. Tarkastelu keskittyy julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnan oikeudellisten kysymysten (mm. oikeuden ja poliittisen tavoitteenasetannan suhde sekä kunnallisen ja maakunnallisen itsehallinnon asema) tutkimiseen. Teemaa voidaan lähestyä sekä yksilö- että yhteisönäkökulmasta.  

Opintojakson pyrkimyksenä on hahmottaa globalisaation vaikutusta alueyhteisöjen kehittämiseen ja luoda yleiskuvaa kuntien ja alueiden roolista globaalin hallinnan kentällä. Jaksolla tarkastellaan kuntien ja alueiden kansainvälisiä hallintasuhteita sekä kilpailu- että yhteistyöstrategioiden kannalta.

oppimispäiväkirja ja teoriaekskursio

HUOM: Kirjallisen harjoitustehtävän hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle.

Luentotentti pe 28.4.2017 klo 8-12 Pinni ls. A1081

Kurssilla tarkastelemme omaa kirjoittajan laatuamme, tieteellisten tekstien ominaispiirteitä ja monia kirjoittamiseen liittyviä kysymyksiä monipuolisia työskentelymenetelmiä käyttäen. Jäsennämme tutkielman kirjoitusprosessia ja madallamme kynnystä kirjoittamaan ryhtymiselle. Kurssi sisältää sekä tunnilla että kotona tehtäviä kirjoitusharjoituksia – ota mukaasi kynä ja lehtiö. Lukupiirityöskentelyssä keskustelemme luettavista artikkeleista. Kirjoittamistyöpaja toimii tasavertaisen vuorovaikutuksen tilana, jossa harjaannumme myös erilaisiin palautteen antamisen tapoihin. Kurssin tarkemmista sisällöistä voidaan sopia osallistujien toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Kahden viikon mittainen intensiivikurssi Hiedanrannan alueella yhteistyössä Aalto-yliopiston Situated Urban –kurssin kanssa, joka huipentuu Space Invaders tapahtumaan 17.-21.5. Hiedanrannassa.

Kurssi toteutetaan mikäli opiskelijoita ilmoittautuu vähintään 8. Ilmoittautumiset Mikko Kyrönviidalle 18.4. mennessä sähköpostitse.

Lisätietoja: Mikko Kyrönviita, mikko.kyronviita@uta.fi

Kurssisuoritus: osallistuminen alustuksiin ja luennoille ja alueen tutustumiskävelyihin, osallistuminen väliaikaistoimintaan tai oman väliaikaistoimintaidean kehittäminen. Osallistuminen Space Invaders –tapahtumaviikonloppuun (yleisönä tai tapahtuman toteuttajana halutessaan).