Periodit
(29.8.2016
– 23.10.2016)
(24.10.2016
– 16.12.2016)
(9.1.2017
– 5.3.2017)
(6.3.2017
– 28.5.2017)
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teemat
Opintojaksojen ja -kokonaisuuksien vastuuopettajat ja tenttien vastaanottajat lukuvuonna 2016-2017
Ammatillinen vuorovaikutus (vastuuhenkilö: Anna-Maija Korpijaakko-Huuhka)
SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri: Eero Suoninen
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Aija Logren ja Hanna Rautajoki (opetus klk 2017), Tiia Vaajala (kirjatentti)
LOGYKYT1 Moniammatillinen vuorovaikutus: Leena Rantala (kirjatentti)
Hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta (vastuu: (slk) Raija-Leena Punamäki, (klk) Samuli Kangaslampi)
SOS10.10.1 Hyvinvoinnin aatteellista taustaa ja erityiskysymyksiä (essee-suoritukset): Markus Kaakinen
Hyvinvointipalvelut (vastuuhenkilö: Satu Kalliola)
SOP03.1 Palvelut ja hyvinvointivaltion murros: Satu Kalliola
SOP03.2 Kunnalliset toimijat hyvinvointipalvelujen tuottajina ja hallinnonuudistusten kohteena: Ossi Eskelinen
SOP03.3 Toimeentuloturva ja palvelujen liikkuvuus: Satu Kalliola
SOP03.4 Korkeasti koulutettujen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys: Ossi Eskelinen
SOS03.1 Palvelut elämänkaaressa: Ritva Nätkin
SOP03.5 Arviointitutkimus: Ossi Eskelinen
SOP03.6 Toimintatutkimus hyvinvointipalvelujen kehittämisessä: Satu Kalliola
Lapsuus, perhe ja elämänkulku (vastuuhenkilö: Katja Repo)
SOS04.1 Lapsuuden ja perheen tutkimuksen ydinkysymyksiä: Katja Repo (PERLA)
SOS04.2 Lapsuuden ja perheen tutkimus traditioina ja käsitteinä: Kirsi Peltonen (psykologian tutkinto-ohjelma)
SOS04.3 Lapsuus- ja perhetutkimuksen nykykeskusteluja: Eija Eronen (PERLA)
SOS04.4 Lapsuuden ja perhe-elämän käytännöt: Tarja Kukkonen (logopedian tutkinto-ohjelma)
Moniammatillinen johtaminen (vastuuhenkilö: Liisa Häikiö)
SOS05.1 Moniammatilliset johtamisopinnot: ei opetusta lukuvuonna 2016-2017
Muuttoliike ja monikulttuurisuus (vastuuhenkilö: Laura Huttunen)
SOS06.1 Muuttoliikkeen tutkimuksen nykykeskustelut: Laura Huttunen (opetus klk 2017, ei kirjatenttivaihtoehtoa)
SOS6.5.2 Transnationaali antropologia: Susanne Dahlgren
SOS06.2 Monikulttuurisuus: Mari Korpela
SOS06.3 Politiikantutkimus ja liikkuvuus: Eeva Puumala
SOS06.4 Perhe, sukulaisuus ja kulttuurinen konteksti: Sandra Nasser-El-Dine (sp. nasser.el-dine.sandra.h (ät) student.uta.fi)
SOS09.4 Sukupuolen ja ruumiillisuuden globaalit kysymykset: Marja Vehviläinen
Nuoret ja nuorisotyö (vastuuhenkilö: Juha Nieminen)
SOS.6.6.3 Nuorisotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä: Päivi Honkatukia
SOS07.1 Nuorisotyön asiantuntijuuden erityiskysymyksiä
- Asiantuntijuus ja nuorisotyön kehittäminen: Juha Nieminen
- Nuoret ja kansalaisuus: Miia Lähde
SOS07.2 Nuorisotyön harjoittelu: Miia Lähde
SOS07.3 Erot ja eriarvoisuus nuorten kohtaamisessa
- Erityisnuorisotyö: Miia Lähde
- Nuorten alakuluttuurit: Miia Lähde
SOS07.4 Nuorisotutkimuksen klassikot: Päivi Honkatukia
SOS07.5 Global Youth Work and Youth Research: Juha Nieminen
Politiikka ja hallinta (vastuuhenkilö: Liisa Häikiö)
SOS08.1 Politiikan ja hallinnan ajankohtaiset kysymykset: Eeva Luhtakallio
SOS08.2 Politiikan ja hallinnan tutkimuksen lähestymistavat: Liisa Häikiö (kirjatentti), Eeva Luhtakallio (opetus klk 2017)
SOS08.3 Hallinnan ja politiikan käytännöt: kurssin opettaja
Ruumiillisuus ja sukupuoli (vastuuhenkilö: Marja Vehviläinen)
SOS09.1 Sukupuolen ja ruumiillisuuden tutkimuksen nykykeskustelut: Marja Vehviläinen
SOS09.2 Feministisen ajattelun suuntaukset: Marja Vehviläinen
SOS09.3 Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus: Katariina Mäkinen
SOS09.4 Sukupuolen ja ruumiillisuuden globaalit kysymykset: Marja Vehviläinen
SOS09.5 Miehet ja maskuliinisuudet: Hanna Ojala
SOS09.6 Ruumiillisuuden ja sukupuolentutkimuksen alat: kurssin opettaja
Tiede ja teknologia (vastuuhenkilö: Marja Vehviläinen)
SOS10.1 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen nykykeskustelut: ei opetusta lukuvuonna 2016-2017
SOS10.2 Tiede ja teknologia yhteiskunnassa: Turo-Kimmo Lehtonen (kirjatentti), Reetta Muhonen (opetus slk 2016)
SOS10.3 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen teoriat ja käsitteet: Olli Pyyhtinen
SOS10.4 Tieteen ja teknologian historia: Timo Vilén
SOS10.5 Tiede ja teknologia –tutkimusseminaari: Marja Vehviläinen, Virve Peteri, Oili-Helena Ylijoki
SOS10.6 Tieteen- ja teknologiantutkimuksen erityisalat: kurssin opettaja
Työelämän tutkimus (vastuuhenkilö: Antti Saloniemi)
SOS10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Hanna-Kaisa Hoppania
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi (Porin yksikkö)
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Aija Logren ja Hanna Rautajoki (opetus klk 2017), Tiia Vaajala (kirjatentti)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen: Sirpa Syvänen (kirjatentti)
Yhteiskuntateoria (vastuu: filosofian tutkinto-ohjelma)
SOST10.1 Yhteiskuntateoria: keskeiset käsitteet ja nykyvirtaukset: Olli Pyyhtinen
FILT10 Teoreettisen yhteiskuntatutkimuksen työseminaari: Arto Laitinen
SOSM6.4 Feministisen ajattelun traditiot: Marja Vehviläinen
SOST10.2 Sosiaalipsykologian klassikot (essee): Eerika Finell
SOST10.3 Sosiologian klassikot: Harri Melin
SOST10.4 Feministisen ajattelun klassikot: Marja Vehviläinen
SOST10.5 Sosiaaliantropologian klassikot: Laura Huttunen
Yhteiskuntahistoria (vastuuhenkilö: Pirjo Markkola)
HIST01 Johdatus yhteiskuntahistoriaan: Pirjo Markkola, Riikka Miettinen
HIST02 Yhteiskuntahistorian ajankohtaisia kysymyksiä: Pirjo Markkola
HIST03 Talous ja yhteiskunta: Matti Hannikainen
HIST04 Sukupuoli, perhe ja yhteiskunta: Pirjo Markkola
PERLA toteuttaa lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoja käsittelevän monitieteisen ja kaikille avoimen tutkimusseminaarin. Seminaari tukee lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen kysymyksiä tarkastelevien tutkimuspapereiden edistymistä kollegiaalisen keskustelun ja rakentavan palautteen avulla. Käsiteltävät paperit voivat olla tutkimussuunnitelmia, väitöskirjan lukuja, artikkelikäsikirjoituksia tai muita työn alla olevia tutkimuspapereita. Seminaarissa voi myös esitellä uusia tutkimushankkeita ja julkaisuja. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös vierailuluentoja.
Seminaari kokoontuu pääsääntöisesti perjantaisin klo 12-14 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen 5. kerroksen kokoushuoneessa 5101. Seminaarin toiminta organisoidaan teemojen kautta. Kutakin tapaamiskertaa varten sovitaan teema, johon seminaarissa pidetyt esitykset kytkeytyvät (esim. lapset ja ansiotyö jne.). Seminaarin koordinaattorina toimii tutkija Eija Eronen. Käsiteltävät paperit löytyvät moodlesta esitysviikon maanantaina. Jos haluat liittyä seminaarin moodlealustalle, laita yhteystietosi s-postiin perla@uta.fi
Seminaari on avoin ja sinne ovat tervetulleita kaikki lapsuuden, nuoruuden ja perheen teemoista kiinnostuneet − opiskelijoista tutkijoihin ja opettajiin.
Jatko-opiskelijat saavat seminaarista opintopisteitä sopimuksen mukaan. Jatko-opiskelijat ja pro gradu -tutkielmaa tekevät opiskelijat voivat suorittaa lukuvuoden kestävän seminaarin myös osana Lapsuus, perhe ja elämänkulku-teemakokonaisuutta tai opinnäytetyötä tukevina opintoina. Seminaarin luennot soveltuvat myös osaksi luentopassia. Luentopassin ohjeet löydät PERLAn kotisivuilta.
Kevät 2017
20.1.2017 klo 12.15-14.45, Linna 5026: Perhe- ja läheissuhteet yhteiskunnassa
Seminaari järjestetään yhteistyössä Helsingin yliopiston perhetutkijoiden kanssa.
12.15-13.00 Aino Luotonen: Keitä kuuluu perheeseen? Perhesuhteet osana laajempaa läheissuhteiden verkostoa
13.00-13.45 Anne Mattila: Töihin vai kotiin? Pienten lasten äitien relationaalinen ratkaisu
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00-14.45 Ella Sihvonen: "Kadonnut vanhemmuus": vanhemmuuden tukeminen perheprojekteissa 2000-luvun Suomessa
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumista oheisella E-lomakkeella tiistaihin 17.1. mennessä.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18068/lomake.html
24.2.2017 klo 12.15-15.00, Linna 5026: Vanhemmuuden tukeminen
Seminaari järjestetään yhteistyössä Turun yliopiston perhetutkijoiden kanssa
12.15-13.00 Eija Eronen: Vertaistuki äitien kokemana
13.00-13.45 Marko Lähteenmäki: Keskustelun ja vertaisten merkitys pienten lasten isille
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00-14.45 Virve Murto: Nuoret vanhemmat erityisiä tuettavia? Alle 20-vuotiaiden esikoisen saaneiden asema yhteiskunnassa
14.45-15.00 Loppukeskustelu
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumista oheisella E-lomakkeella tiistaihin 21.2. mennessä.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18331/lomake.html
7.3.2017 klo 12.15-15.00, Linna 5026: Gender, work and care responsibilities
PERLA in co-operation with the research consortiums CHILDCARE and WeAll organizes an open international research seminar on gender, work and care responsibilities
12.15-12.20 Welcome
12.20-13.05 Takayuki Sasaki: Women, work and childcare arrangements in Japan
13.05-13.50 Charlotta Niemistö: "It's been a hard day's night": blurring boundaries and shifts for work and care
13.50-14.05 Coffee
14.05-14.50 Johanna Lammi-Taskula: Fathers and parental leave in Finland
14.50-15.00 Discussion
We kindly ask you to register for the coffee service by filling out the following form by March 2nd.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18601/lomake.html
10.3.2017 klo 12.15-15.00, Linna 4013: Hoivan arvoiset
Seminaari järjestetään yhteistyössä Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä -teoksen tekijöiden kanssa.
12.15-13.00 Olli Karsio: Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä
13.00-13.45 Hanna-Kaisa Hoppania: Poliittinen hoiva
13.45-14.00 Kahvitauko
14.00-14.45 Liina Sointu: Moninainen hoiva kotona
14.45-15.00 Loppukeskustelu
Kahvitarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumista tiistaihin 7.3. mennessä oheisella e-lomakkeella.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18617/lomake.html
27.4.2017 klo 12.15-14.45, Linna 5026: Family relations in later life
12.15-12.20 Welcome
12.20-13.20 Virpi Timonen: Choice and constraint in the negotiation of the grandparent role - In search of grandparent's agency
13.20-13.30 Discussion
13.30-14.30 Toni Calasanti: Age, Gender, Sexuality and Spousal/Partner Caregiving
14.30-14.45 Discussion and coffee
We kindly ask you to register for the coffee service by filling out the following form by April 24th.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden luonteen, tuntee elämänkulun keskeisiä lähestymistapoja sekä nuorisotyön merkityksen nuorten elämänkulussa.
Opintojaksolla perehdytään luentojen ja osoitetun kirjallisuuden avulla kollektiiviseen asiantuntijuuteen, nuorisotyön kannalta keskeisiin elämänkulun teoreettisiin lähestymistapoihin sekä elämäkerralliseen ja nuorisotyön tutkimukseen. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille ja esseen kirjoittamista. Opintosuorituksena opiskelijat tekevät opintojakson teemaan kytkeytyvän kirjallisen tehtävän.
Opintojakso toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.
Kurssille valintaan 24 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman opiskelijat.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course introduces students into cotemporary anthropological discussions on family and kinship. Kinship has been a central concept in anthropology from its very onset, one of the few which anthropology managed to make its own. Radical shift in kinship studies came in 1970s and 1980s. The traditional approach has been challenged as too static and algebraic. The analytical feasibility of the very category of kinship has been undermined. The aim of this course is to shed light on these new critical developments. We will look at the demise of kinship studies brought about by the argument on their essentially Western ideas of biological reproduction, and their subsequent revitalization. This will include the introduction of the Schneider’s critique and the feminist anthropologists’ works on kinship, gender and power; motherhood and fatherhood; concept of relatedness; studies on new reproductive technologies, genetics and heredity; gay and lesbian kinship; new family forms emerging as a consequence of divorces, separation, domestic and transnational adoptions and migration. We will discuss how recent theoretical and empirical works reformulated kinship, putting stress on process, flexibility, negotiation, human agency, local meanings and symbols. How they countered the notions of “naturalness” of marriage, sex, procreation and parenthood; kinship obligations and duty. We will deconstruct the notion of biology and nature and discuss them as culturally-constructed categories. Kinship will emerge as socially and culturally contingent.
Priority is given to students in anthropology, sociology, psychology and social policy.
Exceptions:
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course addresses people’s transnational lives in Eastern Europe and beyond in an anthropological perspective. We will draw on transnational anthropology by locating Eastern Europe in the context of global transformation and interconnectedness. We will discuss how everyday transnationalism manifests in labor mobilities, intimate relations, class (in)equalities, religious practices, gender and family-making. We will also deconstruct the Iron Curtain imaginaries and explore transnational linkages of Eastern Europeans already during the Cold War period. Drawing on multi-sited ethnography, we will focus on lived experiences of individuals with Polish and Russian backgrounds. In lectures and seminar, students will engage anthropologically with various types of sources, including people’s narratives, posters, animated movies, and icons.
Priority will be given to students in social anthropology, sociology and social psychology.
Exceptions:
The course introduces students into cotemporary anthropological discussions on family and kinship. Kinship has been a central concept in anthropology from its very onset, one of the few which anthropology managed to make its own. Radical shift in kinship studies came in 1970s and 1980s. The traditional approach has been challenged as too static and algebraic. The analytical feasibility of the very category of kinship has been undermined. The aim of this course is to shed light on these new critical developments. We will look at the demise of kinship studies brought about by the argument on their essentially Western ideas of biological reproduction, and their subsequent revitalization. This will include the introduction of the Schneider’s critique and the feminist anthropologists’ works on kinship, gender and power; motherhood and fatherhood; concept of relatedness; studies on new reproductive technologies, genetics and heredity; gay and lesbian kinship; new family forms emerging as a consequence of divorces, separation, domestic and transnational adoptions and migration. We will discuss how recent theoretical and empirical works reformulated kinship, putting stress on process, flexibility, negotiation, human agency, local meanings and symbols. How they countered the notions of “naturalness” of marriage, sex, procreation and parenthood; kinship obligations and duty. We will deconstruct the notion of biology and nature and discuss them as culturally-constructed categories. Kinship will emerge as socially and culturally contingent.
Priority is given to students in anthropology, sociology, psychology and social policy.
Exceptions:
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää asiantuntijuuden luonteen, tuntee elämänkulun keskeisiä lähestymistapoja sekä nuorisotyön merkityksen nuorten elämänkulussa.
Opintojaksolla perehdytään luentojen ja osoitetun kirjallisuuden avulla kollektiiviseen asiantuntijuuteen, nuorisotyön kannalta keskeisiin elämänkulun teoreettisiin lähestymistapoihin sekä elämäkerralliseen ja nuorisotyön tutkimukseen. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista luennoille ja esseen kirjoittamista. Opintosuorituksena opiskelijat tekevät opintojakson teemaan kytkeytyvän kirjallisen tehtävän.
Opintojakso toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.
Kurssille valintaan 24 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman opiskelijat.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The course deepens the students’ understanding of the functioning of world society and the role of epistemic governance in it. In addition to showing how world culture is seen in the global spread of world models, the course approaches the circulation of global ideas from the perspective of national actors, especially policymakers. In the national political fields, actors justify new policies by international comparisons and by the successes and failures of models adopted in other countries. Consequently, national policies are synchronized with each other. Yet, because of the way such domestication of global trends takes place, citizens retain and reproduce the understanding that they follow a sovereign national trajectory.
The lectures introduce the key ideas of the Stanford School of New Institutionalism coupled with Foucault-inspired governmentality approach and the advances made in discursive institutionalist research. Through required reading the students will get a holistic view on neoinstitutionalist global sociology.
In order to complete the course, students are required to participate both the lectures and the seminar.
Maximum 20 students are accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP in Global and Transnational Studies
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Quantitative Social Research, MDP in Comparative Social Policy and Welfare)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
Kurssilla tarkastellaan seksuaalisuutta sukupuolentutkimuksellisista näkökulmista. Tarkastelun kohteena ovat seksuaalisuuden sukupuolittuneet merkitykset, seksuaalisuuden historiallinen muotoutuminen sekä seksuaalisuutta koskeva tiedontuotanto. Kurssin aikana opiskelija oppii tarkastelemaan seksuaalisuutta koskevaa tietoa yhteiskunnallisena, sosiaalisena ja historiallisena ilmiönä.
Hän tutustuu niihin tapoihin, joilla sukupuolittunutta seksuaalisuutta on tutkimuksessa jäsennetty. Opiskelijalla on välineitä tarkastella ja analysoida tiedontuotannon yhteiskunnallisia ja poliittisia merkityksiä. Hän oppii paikantamaan itsensä osaksi valtasuhteita. Opiskelija osaa soveltaa sukupuolentutkimuksellista tutkimusotetta pienimuotoisessa empiirisessä harjoitustyössään.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This course is offered as an investigative art/research workshop where students explore questions related to sexual and gender politics in Finnish and Russian societies. The course consists of pre-readings, short lectures, group discussions and joint practical art-making workshops. The students learn to make short videos and to edit them. The students do not have to have previous experience of making videos or practicing art.
The workshop is intended to function as a space of cross-cultural and cross-sectoral knowledge production. We will critically explore a variety of borders that relate to the politics of gender and sexuality, e.g. the East-West divide or the boundary between academic research and artistic practice. We seek to explore the limits of established and conventionalized ways of knowledge production within academia, to recognize forms of sexual nationalism as well as to identify new kinds of solutions to problems related to the politics of gender & sexuality both in Finland and in Russia.
The point of departure of the workshop is the idea that while questions related to sexual and gender politics are differently structured in Finnish and Russian societies, much is also shared. The workshop will explore the following types of questions:
(1) What kinds of meanings do gender and sexuality acquire in different cultural-political contexts? How are these meanings contested and questioned in Finland and in Russia?
(2) How do politics of gender and sexuality articulate conceptions of social justice and equality in Finnish and Russian societies? What kind of practices of power, marginalization and exclusion are associated with these conceptions, and how can they be countered?
(3) What kinds of cultural translations does the joint exploration of sexuality and gender bring to the fore? How can these acts of translation inform us about the cultural articulations concerning politics of gender and sexuality in Finland and Russia?
(4) What kind of cultural and social ‘infrastructure’ is there in the past and present of the Russian and Finnish societies that would enable identifying solutions to the social issues related to politics of gender and sexuality?
Work load
Total hours 135 hrs (contact teaching 35 hrs, independent work 100 hrs)
- Before the workshop: a set of pre-readings and a reflective learning diary (app. 2000 words)
- Active attendance at the workshop sessions and practical art-making
- After the workshop: a finalized artwork and/or an essay (app. 3000 words)
The course explores connections between social change, empowerment and theory. What is grassroots? The course aspires to develop the students’ understanding of concepts central to feminist and post-colonial theory within the context of different movements for social change and peace. Examples include grassroots women’s activism in sub Sahara Africa, feminist and queer self-defense groups and anti-consumerist and eco- and animal-friendly activism in Europe and the US. During the course students will question and discuss different kinds of social movements. Students will also engage in discussions on peace and conflict related to intersections of gender and race.
The students will be expected to read the course material and actively take part in online discussions in small groups. There will be video lectures and a field work in which the students will do an analysis and discussion of a chosen area alternatively a comparison of two groups or organizations. Participation throughout the course is obligatory. The course will be made in weekly cycles and is foremost for students on a basic level in gender studies.
For further information and enrolment, please see: http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/in-english/courses-in-english/
Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Tampereen Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
Seminaari kokoontuu lukuvuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat perjantaisin klo 10 - 16
7.10.2016 Tieteen- ja teknologiantutkimus, L5026
Reetta Muhonen (Tasti) ja Janne Pölönen (Tieteellisten seurain valtuuskunta): Paljonko on paljon? Bibliometrisen tutkimuksen näkökulmia yhteiskunta- ja humanististen tieteiden julkaisukäytäntöihin
Elina Late (SIS): Knowledge production in state research institutes
Tytti Suojanen (LTL): Teknologian kotoistamisstrategiat suomalaisissa kodinkoneohjeissa 1945-1995
Jari Jussila (TTY) : Tunteet ja some
Teija Waaramaa-Mäki-Kulmala (CMT): Emosfääri: teoreettinen näkökulma ihmisen tunneviestintään http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=695
Henna Salonius (TTY): Tunteet ja työhyvinvointi
2.12.2016 Naturecultures in transformation (in English) (coordinated by Marja Vehviläinen, Lauri Lahikainen, Turo-Kimmo Lehtonen), L5026
Lauri Lahikainen (UTa) & Tero Toivanen (Helsinki): Working the atmosphere: revising descriptive and normative theories of work in the Anthropocene
Tiina Taipale & Eeva Houtbeckers (Aalto): Conceptualising worker agency for the challenges of the Anthropocene: Evidence from recycling work in the Global North
Corinna Casi (Helsinki): The Environmental Non-economic Value of the Barents Region
Liu Xin: Air quality index as the stuff of the political CANCELLED
Turo-Kimmo Lehtonen: Objectifying climate change: weather-related catastrophes as risks and opportunities for reinsurance
10.2.2017 Epistemic Practices (in English), (coordinated by Oili-Helena Ylijoki),
10-12
Mathieu Albert (University of Toronto, Canada): Power dynamic between epistemic communities in the Canadian interdisciplinary health research field
13-16
Johanna Hokka (University of Tampere): Tracing back orthodoxy in the field of Finnish and Swedish sociology
Mikko Salmela (University of Helsinki): The role of emotions in interdisciplinary interaction
Pia Vuolanto (University of Tampere): Knowledge production in complementary and alternative medicine
5.5.2017 Älykaupunki (coordinated by Seija Ridell, Minna Saariketo, Jenni Partanen)
Paikka: L5026
klo 10:00-12:30
Ari Hynynen (TTY, arkkitehtuuri)
Älykaupungin tilalliset edellytykset ja mahdollisuudet. Case suomalaiset asemanseudut
Johanna Ylipulli (OY, kulttuuriantropologia)
Pohjoisia utopioita ja arkea: Ubiikki tietotekniikka, virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus älykaupunki Oulussa
Jaana Parviainen (TaY, SOC)
Älykaupungin teknologiset kerrostumat: Ruumiillisuus, lisätty todellisuus ja algoritminen valta
klo 13:30-16
Virpi Oksman (VTT)
Kansalaiset hyvää kaupunkia innovoimassa: Kokemuksia osallistuvan suunnittelun välineistä ja menetelmistä
Jukka Viljanen (TaY, JKK)
Ihmisoikeusystävällinen Smart City? Perus- ja ihmisoikeuksien näkökulma kaupunkien älykehittämiseen
Tuomo Särkikoski (TaY, SOC)
olo. tila. äly. kaupunkikäyskentelyn sosiotekninen logiikka
Opinnäytetyön tekijät voivat perehtyä tutkimusalaan osallistumalla seminaariin ja laatimalla siitä esseen tai oppimispäiväkirjan ja myös esitellä seminaarissa omaa tutkimustaan. Tapaamisiin valmistaudutaan lukemalla esittäjien paperit ja miettimällä kysymyksiä jokaiselle esittäjälle.
Kurssilla tarkastellaan kirjallisuudessa kuviteltuja tulevaisuuksia useilta näkökannoilta. Valtaosa nykykirjallisuuden ja elokuvan kuvittelemista tulevaisuuksista on dystooppisia: fiktiossa hahmotellaan niin ympäristökatastrofien, ilmastonmuutoksen, geenimuuntelun, tautiepidemioiden, sotateknologian, tekoälyn, kapitalismin, totalitaaristen yhteiskuntien kuin diskriminoivien ideologioiden tuottamia epätoivottavia tulevaisuuksia. Fiktiivisyydestään huolimatta kuvitelmat ilmentävät ja tuottavat aikakautensa arvostuksia, diskursseja, tunnerakenteita ja uhkakuvia, ja niiden tarkastelu avaa kriittisen perspektiivin nykykulttuuriin.
Kurssi koostuu eri luennoitsijoiden pitämistä luennoista sekä oheislukemistosta, ja suoritustapoja on useita.
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Tämän lisäksi Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan keväällä III periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.
Aikataulu:
18.10. Suoritusohjeet, maaryhmät, syntaksin käyttö (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina Saari)
25.10. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)
1.11. Mikä tekee prekaarin työntekijän? Varianssianalyysi I (Satu Ojala)
8.11. Työ ja perhe, Varianssianalyysi II (Miia Ojanen)
15.11. Työajat, Lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti)
22.11. Perhetilanne ja työmarkkina-asema, Logistinen regressioanalyysi (Laura Peutere)
*** Gradumetodikurssilaisten osuus päättyy
29.11. Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin suorittavat työstävät harjoitustöitä, kertaavat menetelmiä (Jouko Nätti)
13.12. Päättöseminaari, harjoitustöiden esittäminen maaryhmittäin (kaikki opet)
***
HUOM!! Molemmat kurssit suorittaville: ti 29.11. iltapäivällä klo 13.00-16.45 järjestetään kansainvälisen ajankäyttötutkijoiden workshopin avoimet luennot, johon kuuluvat kiinnostavat yleisluennot:
Time Use Survey Open Guest Lectures, room Linna K113
13.00 – 13.15 Welcome to the Workshop, Professor Jouko Nätti, Introduction to Time Use Survey, Senior Researcher Hannu Pääkkönen, Statistics Finland
13.15 – 14.15 Working Time and what Time Use Data Can Reveal, Professor Laurent Lesnard, Paris Sciences Po, visiting professor at YKY 2016–2017
14.15 – 14.45 Coffee
14.45 – 15.45 Family Time Use, Associate Professor Man Yee Kan, University of Oxford, Centre for Time Use Research
15.45 – 16.45 Patterns of Leisure Time, Professor Ignace Glorieux, Vrije Universiteit Brussel
**** Olisi erittäin suositeltavaa osallistua näihin ajankäyttöworkshopin yleisluentoihin: niissä esitellään erään keskeisein kvantitutkimuksen sovelluksia ja kiinnostavia tuloksia, tarjoaa myös graduaiheita!
Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.
Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Jos ilmoittautuneita on kovin paljon enemmän kuin kurssilla paikkoja (tietokoneita), valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.
Kurssilla luodaan katsaus sosiaalisen ontologian kysymyksiin ja lähestymistapoihin. Kurssin päätteeksi ollaan käyty läpi jonkinlainen kartta joistakin peruspositioista ja -kysymyksistä.
Ensimmäisellä luennolla (4.10) tarkastellaan mitä on sosiaalinen ontologia filosofian osa-alueena, sekä tarkastellaan ontologista individualismia erona metodologisesta individualismista ja arvo-individualismista. Samoin tarkastellaan pluralismia: jos eri tieteiden (ja poliittisten ohjelmien) ontologiset oletukset koskien sosiaalista todellisuutta ovat ristiriitaisia, miten ristiriitaan pitäisi suhtautua? Lisäksi tarkastellaan kilpailevia "reaalisuuden" määritelmiä.
Seuraavilla kerroilla tarkasteltavia lähestymistapoja ovat (suluissa mainittu lukemisto saattaa muuttua kurssin edetessä):
1. kollektiivisen intentionaalisuuden lähestymistapa: mitä on kollektiivinen intentionaalisuus ja ryhmätoiminta? Perustuuko institutionaalinen todellisuus kollektiiviseen hyväksyntään? (John Searle, Margaret Gilbert, Raimo Tuomela). (11.10).
(+ mahdollisesti fenomenologia tästä erillisenä lähestymistapana: mitä on esireflektiivinen sosiaalisuus ja sosiaalisen maailman konstítuutio; Schmid).
2. analyyttisen metafysiikan näkökulma: mitä ovat konstituutio, perustaminen, emergenssi, reduktio ja kausaatio sosiaalisessa todellisuudessa? (Lynne Baker, David Hillel-Ruben, Brian Epstein). (25.10).
3. peliteorian näkökulma: miten ajatus instituutioista peliteoreettisina tasapainotiloina liittyy ajatukseen instituutioista sääntöinä? (Hindriks & Guala) Mitä on kollektiivinen järkeily peliteoreettisessa mielessä? (Bacharach; Hakli, Miller & Tuomela) (1.11)
4. Kriittisen realismin lähestymistapa: onko sosiaalisilla rakenteilla kausaalista voimaa? (Margaret Archer, Dave Elder-Vass) (15.11).
5. Feminismi ja kriittinen rotuteoria: miten sukupuolet ja rodut ovat olemassa? (Sally Haslanger) (29.11)
6. Sosiaalisten käytäntöjen ja prosessien näkökulma: palautuvatko sekä toimijuus että rakenteet sosiaalisten käytöntöjen "litteään" sosiaaliseen ontologiaan? (Ted Schatzki). + 7. Historiallinen ontologia: miten ihmisten käsityksistä riippuvaiset interaktiiviset luokat ovat olemassa? (Ian Hacking) 13.12.
8. Kriittinen teoria ja hegeliläiset ja marxilaiset lähestymistavat: yhteiskunnallinen kritiikki ja sosiaalinen ontologia (G. Lukacs). 20.12.
Jokaiselle kerralle moodlesta löytyy lisälukemista.
Ei siis tapaamisia 18.10, 8.11, 22.11 tai 6.12.
Seuraava vierailuluento englanniksi sisältyy kurssiin:
21.11. (Ma) 14-16 Pinni B 4141 José Noguera (Universitat Autònoma de Barcelona): Reductionism That Really Matters for Social Science
Lisäksi kiinnostuneille suositellaan luentoa:
6.10. klo 14-16 PinniB4141, Sonja Amadae (Helsinki): Computational Rationality and Rational Choice: Denying Agentive Autonomy?
Poikkeukset:
Lähtökohta
Teoria, tutkimus ja empiirinen todellisuus ovat kietoutuneet toisiinsa kudoksessa, jossa teoria ohjaa tutkimusta, tutkimus etsii ja rajaa tosiasioita ja tosiasiat vaikuttavat teoriaan. Tämän vuorovaikutuksen hedelmällisyys on keino empiirisen tieteen kehittymiselle.
(Herbert Blumer)
Sosiologia on teoreettinen tiede. Sosiologisessa tutkimuksessa pyritään ensinnäkin yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle, löytämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä ja ilmiöiden yleisempiä jäsennystapoja. Sosiologinen tutkimus pyrkii toisin sanoen selittämään ja tulkitsemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä. Pelkkä asiantiloja ja ilmisisältöjä koskeva selvitys, vaikka tarkkakin ei riitä. Toisaalta sosiologisessa tutkimuksessa pyritään myös ilmiöpinnan yläpuolelle. Rakennetaan yleistyksiä, luodaan käsitteitä ja uusia teorioita - tavoitellaan alkuperäistä tarkastelukohdetta laajempaa käypyysalaa.
Sosiologisen teoriakentän selkeästi suurin ruutu kattaa erilaiset tutkimusteoriat. Yhteiskunnallisten ilmiöiden pinnan alle ja yläpuolelle päästään juuri tällaisten, lähellä aineistoja liikkuvien teorioiden avulla. Tutkimusteoriat ovat samalla sekä kysymyksenasettelultaan että käypyysalaltaan rajattuja, usein tietyllä tutkimusalalla vakiintuneita käsitteistöjä.
Sosiologiset tutkimusteoriat eivät kuitenkaan roiku ilmassa. Niiden taustalla on aina yleisempiä lähestymistapoja, joista valtaosa kuuluu niin ikään sosiologian alaan. Sosiologia on näin ollen teoreettinen tiede myös tutkimusteorioita yleisemmässä ja laajemmassa mielessä. Tutkimusteorioita laajemman kysymyksenasettelun ja käypyysalan teorioita voidaan kutsua yleisiksi teorioiksi. Ne hahmottelevat vastauksia yleisen tason kysymyksiin, kuten miten yhteiskunta ja kulttuuri muotoutuvat tai miten sosiaalisuus ja sosiaalinen toiminta rakentuvat yleisessä mielessä.
Sosiologisen tutkimuksen kannalta keskeistä on yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: Yleiset teoreettiset lähestymistavat tarjoavat käsitteellisen viitekehyksen, teoreettisesti perustellun selkänojan, johon tutkimusteoriat voivat tukeutua. Toisaalta yleiset teoriat pohjautuvat aina joiltain osin tutkimusteorioihin ja empiirisen tutkimuksen tuloksiin sekä myös muokkautuvat uusien tutkimustulosten pohjalta.
Luentosarja on johdatus sosiologian yleisiin teoriaperinteisiin, tieteenalalla vakiintuneisiin tapoihin hahmottaa ja jäsentää yhteiskunnallista todellisuutta. Toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneet teoriaperinteet painottuvat, mutta vauhtia haetaan myös klassisemmista jäsennyksistä. Keskeisenä lähtökohtana toimii mainittu yleisten teorioiden ja tutkimusteorioiden välinen yhteys: kummatkin tarvitsevat toisiaan ja sosiologi tarvitsee ymmärrystä tästä yhteydestä.
Luentosarjan aluksi yleisistä teoriaperinteistä paikannetaan kaksi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa, sosiaali- ja yhteiskuntateoreettinen, joista ensimmäinen painottaa toimintaa ja jälkimmäinen yhteiskuntaa. Sosiaaliteoriat ovat ensisijaisesti sosiaalisuuden ja sosiaalisen toiminnan muotoutumisen teorioita, yhteiskuntateoriat puolestaan yhteiskunnan historiallisen muotoutumisen teorioita. Luentosarja jakautuu tästä näkökulmasta kahteen pääosioon, joista ensimmäisessä käsitellään ensisijaisesti toimintalähtöisiä, sosiaaliteoreettisiin kysymyksenasetteluihin vastausta hakevia teoriaperinteitä ja jälkimmäisessä yhteiskunnan muotoutumista tarkastelevia jäsennyksiä. Yhteys tutkimusteorioihin ja empiiriseen tutkimukseen kulkee mukana läpi luentojen. Välissä käsitellään yhden luennon verran toiminnan, yhteiskunnan ja yksilökokemuksen välistä yhteyttä ja lopuksi valotetaan myös aikakautemme luonnetta ja sen erityispiirteitä tavoittelevia aikalaisdiagnooseja.
Oppimistavoite
Luentosarjan oppimistavoite on kahtalainen: Opiskelija oppii ensinnäkin ajattelemaan teoreettisesti. Toiseksi hän tuntee ja tunnistaa valmiita teoreettisia jäsennyksiä. Luentosarjan suoritettuaan opiskelija ymmärtää teoreettisen ajattelun merkityksen tutkimuksessa ja osaa jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä eri tasoilla. Lisäksi hän ymmärtää yleisen teorian roolin ja merkityksen sosiologisessa tutkimuksessa sekä tuntee keskeiset sosiologiset teoriaperineet. Hänellä on myös valmius ymmärtää yleiseen teoriaan liittyvää nykykeskustelua.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi aktiivinen luennoille osallistuminen on välttämätöntä. Luennot rakentuvat vuorovaikutteisiksi: Niillä tarjotaan aluksi pohjatiedot kustakin käsiteltävästä teoriaperinteestä. Tämän jälkeen tietoainesta käsitellään ja konkretisoidaan keskustelujen kautta. Luentokalvot sekä luentojen sisältöjä tukevaa oheismateriaalia lisätään kurssin Moodle-sivulle.
Ohjelma
14.9. Johdanto: sosiologiset teoriaperinteet – lähtökohtia ja peruskysymyksiä
Toimintaa painottavat teoriaperinteet
21.9. Amerikkalainen pragmatismi: sosiaalisen toiminnan muotoutuminen
28.9. Berger & Luckmann: suuri institutionalisoitumiskertomus
5.10. Mikrososiologia: vuorovaikutus kohteena ja lähtökohtana
Välisoitto
12.10. Toiminnan ja yhteiskunnan välissä: moderni, yksilö ja kokemus
Yhteiskuntaa painottavat teoriaperinteet
19.10. Parsons: toiminnan yksiköstä ”taistelulaivayhteiskuntaan”
26.10. Habermas: systeemin asiapakot ja elämismaailman mielipiteenmuodostus
2.11. Luhmann: systeemiteoreettinen näkökulma nyky-yhteiskuntaan
Lopuksi
9.11. Aikalaisdiagnoosit: riskiyhteiskunta ja refleksiivinen modernisaatio
16.11. Kertaus
Luentokuulustelut
23.11.
30.11.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
In this text seminar we will go through Adam Smith's Theory of Moral Sentiments. The text is available in the moodle page, the password is Sentiments. (Check out also the course in moral psychology 26-29.9)
28.9. Introduction
12.10. Part I: Of the propriety of action 11-77
2.11. Part II: Of merit and demerit; or, of the objects of reward and punishment 78-127
16.11. Part III Of the foundation of our judgments concerning our own sentiments and conduct, and of the sense of duty 128-208
30.11. Part IV Of the effect of utility upon the sentiment of approbation & Part V Of the influence of custom and fashion upon the sentiments of moral approbation and disapprobation 209-247
7.12. Part VI Of the character of virtue 248-312
15.12. Part VI Of systems of moral philosophy 313-405 (NB: not 14.12).
Active participation in seminars, typically 3 ECTS, with extra reading 5 ECTS.
Join in moodle, enrolment key: "morals".
According to a crude but common picture of the human mind, it is divided into the two opposing faculties of Reason and Passion. Some, like Plato, are said to believe that morality is a matter of Reason, and others, like Hume, that morality is based on Passion. Recent work in psychology makes a related distinction between reflective and intuitive processes, and emphasizes the importance of the latter in moral thought. In this seminar, we explore some of the philosophical implications of the alleged primacy of affective processes, and the very notion of a division between Reason and Passion. Perhaps emotions and attitudes are not only causally significant, but in part constitutive of good moral thinking and morally significant relationships. We ask the following kind of questions: Is deliberation necessary for responding to reasons? Does reflective endorsement determine where our true self lies? What is the significance of reactive attitudes for morality? Do emotions constitute perceptions of value? Should people sometimes feel the negative other-directed emotions of anger, contempt, and disgust, or are they inherently morally problematic? How about the self-conscious emotions of pride and shame? We will make use of contemporary, historical, and empirical literature in exploring these topics.
This class is an advanced seminar, which means that all participants are expected to do the readings for each meeting in advance and be able to answer at least those questions about the texts that are distributed in advance. It will be very difficult to participate without reading at least the starred text for each class. The texts will be made available electronically.
WARNING: Reading and reflecting on the texts below may make you a morally better person.
Timetable Topics (roughly)
Mon 26-Sep-2016 at 12-16, Päätalo A2B Deliberation and Moral Worth, Accountability
Tue 27-Sep-2016 at 14-18, Päätalo A4 Accountability (continued), Epistemology
Wed 28-Sep-2016 at 12-14, Pinni B4117 Anger
Wed 28-Sep-2016 at 14-16, Päätalo A2B Contempt
Thu 29-Sep-2016 at 12-14, Päätalo A2B Disgust
Fri 30-Sep-2016 at 10-14, Päätalo A2A Pride and Shame
Syllabus
1. Deliberation, Desire and Moral Worth
• Twain, Huckleberry Finn (excerpt)
• Jonathan Haidt and Selin Kesebir (2010), ‘Morality’, focus on pp. 797-814.
• Nomy Arpaly and Timothy Schroeder (2012), ‘Deliberation and Acting for Reasons’
• *Nomy Arpaly and Timothy Schroeder (1999), ‘Praise, Blame, and the Whole Self’
Additional readings:
o Jonathan Evans and Keith Stanovich (2013), ‘Dual-Process Theories of Higher Cognition: Advancing the Debate’.
o Julia Markovits (2013), ‘Acting for the Right Reasons’.
2. Moral Emotions: Accountability
• Strawson, Peter (1962), ‘Freedom and Resentment’.
• *Brendan Dill and Stephen Darwall (2014), ‘Moral Psychology as Accountability’.
Additional readings:
o Smith, Adam, The Theory of Moral Sentiments (excerpt).
o R. Jay Wallace (1994), ‘Emotions, Expectations, and Responsibility’ (from Responsibility and the Moral Sentiments).
o Allais, Lucy (2008), ‘Wiping the Slate Clean: The Heart of Forgiveness’.
o C. Daniel Batson (2008), ‘Moral Masquarades: Experimental Exploration of the Nature of Moral Motivation’.
3. Moral Emotions: Epistemology
• *Christine Tappolet (2016), ‘Emotions and Perceptions’
• Jerome Dokic and Stephane Lemaire (2013), ‘Are Emotions Perceptions of Value?’
Additional readings:
o Peter Railton (2014), ‘The Affective Dog and Its Rational Tale’.
o Antti Kauppinen (2013), ‘A Humean Theory of Moral Intuition’.
o Sabine Döring (2015), ‘Why Recalcitrant Emotions Are Not Irrational’.
4. Anger
• Aristotle, Rhetoric (excerpt).
• Bishop Butler, ‘Upon Resentment’.
• Marilyn Frye (1983), ‘A Note on Anger’.
• Leonard Berkowitz and Eddie Harmon-Jones (2004), ‘Toward an Understanding of the Determinants of Anger’.
• *Martha Nussbaum, ‘Anger: Downranking, Weakness, Payback’
Additional readings:
o Seneca, On Anger (excerpt).
o Paul Rozin, Laura Lowery, Jonathan Haidt, and Sumio Imada (1999), ‘The CAD Triad Hypothesis: A Mapping Between Three Moral Emotions (Contempt, Anger, Disgust) and Three Moral Codes (Community, Autonomy, Divinity).
5. Contempt
• Michelle Mason (2003), ‘Contempt as a Moral Attitude’.
• *Macalester Bell (2013), ‘The Moral Value of Contempt’ (from Hard Feelings).
Additional readings:
o Ronald de Sousa (forthcoming), ‘Is Contempt Redeemable?’
6. Disgust
• Dan Kahan (1998), ‘The Anatomy of Disgust in Criminal Law’. [Note: contains graphic descriptions of sexual violence]
• *Martha Nussbaum (2004), ‘Disgust and Our Animal Bodies’ (from Hiding from Humanity).
Additional readings:
o Leon Kass (1997), ‘The Wisdom of Repugnance’.
o Daniel Kelly and Nicolae Morar (2014), ‘Against the Yuck Factor: On the Ideal Role of Disgust in Society’.
o John William Fischer (2016), ‘Disgust as Heuristic’.
7. Pride
• *Gabriele Taylor (1985), ‘Pride and Humility’ (from Pride, Shame, and Guilt).
• Jessica Tracy, Azim Shariff, and Joey Cheng (2010), ‘A Naturalist’s View of Pride’
• Jeremy Fischer (2012), ‘Feeling Proud and Being Proud’.
Additional readings:
o Aquinas, Summa Theologica II.II.162.
o David Hume, ‘Of Pride and Humility’ (from Treatise of Human Nature).
o Robert C. Roberts (2009), ‘The Vice of Pride’.
8. Shame
• June Tangney and Jessica Tracy (2013), ‘Self-Conscious Emotions’ (especially pp. 1–21).
• *David Velleman (2001), ‘The Genesis of Shame’.
Additional readings:
o Deborah Stipek (1983), ‘A Developmental Analysis of Pride and Shame’.
o Bernard Williams (1993), ‘Shame and Autonomy’ (from Shame and Necessity)
Please enrol in Moodle. Enrolment key: "morals".
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Jakso kuuluu myös YKYT01-teemakokonaisuuteen (LOGYKYT1/LOGS3). Suorittaakseen kurssin 5 op:n laajuisena opiskelijat suorittavat Elisabeth Armstrongin vierailuluennon lisäksi kirjatentin, joka perustuu teoksiin Eggins, S. (2004). An
introduction to systemic-functional linguistics. London: Continuum ja Haakana, M., Laakso, M. & Lindström, J. (2009). (toim.). Talk in
interaction: comparative dimensions.Helsinki: Finnish Literature Society (tarkemmat ohjeet kirjatentistä professori Korpijaakko-Huuhkalta).
Vierailuennon sisällön muodostavat seuraavat aiheet: Teoreettisia lähestymistapoja kielen ja kommunikaation tutkimukseen (SF-teoria ja muita); Näkökulmia puheterapeutin käyttämään kieleen: lähestymistapoja kliiniseen toimintaan ja opetukseen; Kanssakäyminen afaattisten ja ei-afaattisten ihmisten kanssa vuodeosasto-olosuhteissa.
Ohjaajiksi oppimassa-koulutus järjestetään osana vierailijaluennoitsijan opetusta.
HUOM! Ilmoittautuminen kurssille tapahtuu jakson YKYT01 koodilla.
Kurssi koostuu luennoista, ryhmätöistä ja seminaarista.
Kurssille SOS10.10.1 valitaan enintään 20 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, yhteiskuntatutkimuksen, erityisesti sosiaalipsykologian, ja psykologian tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla.
Kurssilla on läsnäolopakko, ks. kurssin lisätiedot opetusohjelmasta.
Kurssilla käsitellään mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sosiaalipsykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä (masennus, ääriväkivalta, itsemurha, psyykkiset sairaudet).
Kurssille SOS10.10.1 valitaan enintään 20 opiskelijaa.
Kurssilla on läsnäolovelvollisuus. Poissaolo keskeyttää kurssin suorittamisen.
SOS10.10.1-kurssi on yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden teemaopintojen opetusta. Se suoritetaan neljän hengen ryhmissä. Ryhmät saavat luennoilla tietomateriaalin, jota ne käyttävät työskentelyssään. Opiskelijat kirjoittavat ryhmätyönä antamastani aiheesta raportit ja laativat niiden pohjalta ryhmäesitykset. Ryhmä on toimija, joka saa arvosanan suorituksestaan eli kunkin ryhmän kaikki jäsenet saavat saman arvosanan. Ryhmien työskentelyn pitää olla vertailukelpoista ryhmätöissä käytettävän tietomateriaalin antaman kompetenssin osalta, joten tärkeää, että jokainen opiskelija kuuntelee jokaisen luennon. Ryhmän jäsenen poisjäänti luennolta heikentää ryhmän kompetensseja tehtävien suorittamisessa. Opettajaresurssien vuoksi kurssille voidaan ottaa enintään viisi ryhmää eli yhteensä 20 opiskelijaa. Jos hakijoita on tätä enemmän, valitaan ensisijaisesti ne opiskelijat, jotka sitoutuvat läsnäoloon luennoilla, ja toinen kriteeri on opintojen vaihe. Kurssille hakuvaiheessa eli viimeistään 5.9.2016 opiskelijat ilmoittavat sähköpostitse Irmeli Järventielle sitoutumisestaan opetukseen.
Kurssi voidaan suorittaa kokonaan Moodle-alustalla tekemällä kurssikirjallisuuteen perustuvia tehtäviä itsenäisesti. Tehtäviä tehdään sähköisen tentin kirjallisuusvaatimuksia mukaillen yhteensä viisi. Tehtävät voi tehdä missä järjestyksessä tahansa II-IV periodeilla. Viimeinen tehtävien jättöpäivä on 28.5.2017. Kukin tehtävä arvioidaan erikseen ja kokonaisarvosana määräytyy tehtävien keskiarvon perusteella. HUOM! Opiskelijat eivät näe toistensa suorituksia eivätkä voi niitä kommentoida. Kysymyksessä on siis kotitenttimäinen suoritustapa - ei keskustelualueilla tapahtuva seminaari. Yksityiskohtaiset suoritusohjeet löytyvät Moodlesta.
Omatoimisen tehtäväkurssin Moodle on avoinna 24.10.2016-28.5.2017.
Kurssin voi aloittaa ja suorittaa opiskelijan oman aikataulun mukaan periodeilla II-IV. Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostilla opettajalle (ronja.kuokkanen@uta.fi), jolta saa kurssiavaimen.
Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvilla tehtävillä, jotka jätetään opintojaksoa varten avattavalle Moodle-alustalle TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.
Ilmoittautuminen suoritusvaihtoehdolla 1 suorittaville (videoluennot, luentoessee ja kirjallisuuskohta 1) tutkinto-opiskelijoille Nettiopsun kautta ajalla 1.9.-30.9.2016. Opintojaksolle otetaan arvonnan perusteella Porista ja Tampereelta molemmista 10 tutkinto-opiskelijaa.
Osallistuminen opetukseen (verkko-opetus, opiskelija katsoo tallennetut luennot), essee luentojen perusteella (palautus moodleen) ja kirjallisuuskohdan 1 suorittaminen tentillä (kirjallisuuden voi suorittaa sähköisellä tentillä omaan tahtiin).Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 24.10.2016 alkaen (luentoesseen voi kirjoittaa vielä tammikuun 2017 aikana). Opetukseen (videoluennnot) hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt lokakuun 2016 alkupuolella. Suoritusvaihtoehdolla 3 (kirjallisuusesseet) suorittavien tulee ilmoittautua Ossi Eskeliselle (ossi.eskelinen@uta.fi), jolta saa tarkemmat ohjeet kirjallisuuden esseesuoritukseen. Katso opintojakson kaikki suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11896&idx=1&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015.
Opintojaksolle ilmoittautuminen suoritusvaihtoehdolla 1 suorittaville (videoluennot, luentoessee ja kirjallisuuskohta 2 ja harjoitukset Moodlessa) tutkinto-opiskelijoille Nettiopsun kautta ajalla 1.9.-30.9.2016. Opintojaksolle otetaan arvonnan perusteella Porista 5 ja Tampereelta 10 tutkinto-opiskelijaa.
Osallistuminen opetukseen (verkko-opetus, opiskelija katsoo tallennetut luennot), essee luentojen perusteella (palautus moodleen) ja kirjallisuuskohdan 2 suorittaminen tentillä (kirjallisuuden voi suorittaa sähköisellä tentillä omaan tahtiin). Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 24.10.2016 alkaen. Opetukseen (videoluennot) hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt (luennot ja harjoitukset) lokakuun 2016 alkupuolella. Katso jakson suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=12180&idx=0&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015
Videoluennot suorittaville on harjoitustehtävä moodlessa. Suoritusvaihtoehdoilla 2 tai 3 (kirjallisuusesseet tai kirjallinen tentti) suorittavien tulee ilmoittautua Ossi Eskeliselle (ossi.eskelinen@uta.fi), jolta saa tarkemmat ohjeet harjoitusten suorittamiseen ja ohjeet kirjallisuuden esseellä suorittaville.
Opetus koostuu 7 luennosta, jotka järjestetään tiistaisin 13-16 Väinö Linna - salissa. Kurssi suoritetaan kirjallisella esseellä erillisen tehtävänannon mukaan.
Kurssista voi saada suorituksen myös kohtiin: SOS6.1.3. SOS04.3, SOS6.2.2, SOSM7, STYVA
Kurssille mahtuu 50 osallistujaa. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön opiskelijat ovat etusijalla osallistujien valinnassa, mikäli ilmoittautuneita on yli 50.
Kurssille ilmoittautui yhteensä 154 opiskelijaa. Saimme lisättyä paikkoja niin, että mukaan mahtuu 113 opiskelijaa. Opiskelijavalinta on tehty 19.10 ja näette sen NettiOpsusta. Mukaan mahtui vain YKY:n opiskelijoita ja heistäkin osa jäi pois. Mukaan pääsijät arvottiin. Mikäli mukana olijat eivät ole paikalla ensimmäisellä luennolla 25.10, he menettävät paikkansa jonossa oleville.
Luennot:
25.10. Miten lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ja oikeuttaa yhteiskuntaa puuttumaan lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan (Apulaisprofessori Suvianna Hakalehto, Itä-Suomen yliopisto)
1.11. Migrating children and violence (Professori Ann Phoenix, Lontoon yliopisto)
8.11. Rikos vai ei? Ilmoitus vai ei? Lasten kanssa työskentelevien viranomaisten tasapainottelua lain, lain tulkinnan ja käytäntöjen välillä (Yliopistonlehtori Noora Ellonen, Tampereen yliopisto)
15.11. Kaltoinkohtelua ja siihen puuttumista/puuttumattomuutta 1900-luvun Suomessa (Professori Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto)
22.11. Monitoimijainen yhteistyö lasten kokeman väkivallan tai sen riskin kontekstissa - terveydenhuollon näkökulma (Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto)
sekä Lastensuojelun oikeus, velvollisuus ja ristiriidat lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä (Professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto)
29.11. Lapsi ja väkivallan aiheuttama trauma. Hoidon ja hoitamatta jättämisen seuraukset psykologisessa kontekstissa (Tutkijatohtori Kirsi Peltonen, Tampereen yliopisto)
sekä Nettiuhrit: sosiaalipsykologinen näkökulma (Apulaisprofessori Atte Oksanen, Tampereen yliopisto)
13.12. Aktiivisen palveluntarjonnan viitekehys kouluampumisen jälkeen ja oppilaiden näkemykset tarjotusta tuesta (Psykologi Tuija Turunen, Diacor)
Kollektiivista muistia välittävät ja vaalivat ryhmät. Tutkijoiden päähuomio on pitkään keskittynyt kollektiivisen muistin kansallisiin muotoihin – tämä on ymmärrettävää, sillä ajatus kansallisesta muistista ja kulttuuriperinnöstä on nivoutunut 1800-luvulta lähtien kiinteäksi osaksi kansallisen identiteetin ja kansallisvaltioiden rakentamisen projekteja. Viimeaikaisen transnationaalin tutkimuksen innoittamana myös kollektiivista muistia on alettu tarkastella yhä useammin ylirajaisesta näkökulmasta: valtioiden välisenä ja valtioiden rajoja ylittävänä ilmiönä.
Muistamiseen, historiakulttuuriin ja muistin politiikoihin sekä näiden tutkimiseen liittyvät ylirajaiset kytkennät ovat myös luentokurssimme keskiössä. Kurssilla tarkastellaan ylirajaisen muistin muovautumisen edellytyksiä, sen aloitteentekijöitä ja keskeisiä instituutiota (esim. UNESCO) sekä valtioiden rajat ylittävälle muistamisen kulttuurille otollisia teemoja, kuten traumaa tai Interrail-matkamuistoja. Pohdimme, miten muistot ylittävät valtioiden välisiä rajoja ja kuinka toisaalta rajat estävät yhteisöllistä muistamista. Lisäksi analysoimme, kuinka jaettuja kertomuksia rakennetaan ja minkälaisia ongelmia ja ristiriitaisuuksia ylirajaiseen muistin kulttuureihin liittyy. Toivotan kurssille tervetulleiksi kaikki muistamisesta (ja unohtamisesta) sosiaalisena, kulttuurisena ja historiallisena ilmiönä toisen maailmansodan jälkeisellä ajalla kiinnostuneet osallistujat!
Kurssin aikataulu:
28.10. Tanja Vahtikari, TaY: Kollektiivisesta muistamisesta, unohtamisesta ja ylirajaisuudesta
4.11. Tanja Vahtikari, TaY: UNESCO ylirajaisena muistiorganisaationa – yhteisen globaalin historian kertomus vs. kansalliset tulkinnat
11.11. Silja Laine, TY: Sosiaalinen media yhteisöllisen muistamisen välineenä
18.11. Ville Kivimäki, TaY: Väkivallan muistot ja kulttuurinen trauma
25.11. Lukuseminaari kahdessa ryhmässä (aineisto tulee Moodleen kurssin alkaessa 28.10.)
2.12. Eerika Koskinen-Koivisto, HY: Synkkä kulttuuriperintö: toisen maailmansodan ylisukupolviset muistot Suomen Lapissa
9.12. Mikko Manka, Tay: Interrail, matkamuistot ja ylirajaisuus
16.12. Luentotentti tai vaihtoehtoinen suoritustapa
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
he idea of granting each citizen an individual and unconditional regular income without any means test of work requirement has gained my prominence across Europe (and beyond) in the last decade. In June the Swiss will vote on a referendum to institute a basic income. Basic income features prominently in public debates across Europe and several parties have adopted it in their respective election programs. The Netherlands and of course Finland are in the process of starting a multi-year basic income experiment, while most recently France and Portugal are exploring the same idea. The purpose of this course is to offer students a thorough introduction about basic income as a social policy instrument. The course outlines the main characteristics of basic income and explores how it differs from traditional income support policies. In addition, the course provides a critical overview of the reasons for and against a basic income as well as reviewing a number of practical and political challenges that need to be overcome. Finally, the course offers a series of lectures that focus on basic income in the Finnish context, including an updated account of the ongoing preparation for the basic income experiment scheduled to start in January 2017.
Course Structure
This course consists of a series of lectures (roughly one hour) by UTA faculty or guest lecturers, followed by a short discussion session with the students. The course is divided in three large components covering the reasons for introducing a basic income, the political and policy challenges faced by the basic income model, and a section discussing basic income in the Finnish context (including the upcoming basic income experiment). Students are expected to one required reading in advance of the lecture to familiarise themselves with the topic. Lectures will be recorded and (together with presentation slides) made available to students.
https://basicincometampere2016.wordpress.com/
Lectures
Monday 24.10. “Introduction - Basic Income: From Idea to Policy”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 31.10. “Basic Income and Technological Unemployment”
Ville-Veiko Pulkka, University of Helsinki/Kela
Monday 7.11. “Basic Income and the Welfare State”
Bettina Leibetseder, Johannes Kepler University (Austria)
Monday 14.11. “Basic Income and Health"
Evelyn Forget, University of Manitoba (Canada)
Monday 21.11. “Basic Income and Reciprocity”
José A. Noguera, Autonomous University of Barcelona (Spain)
Monday 28.11. “The Politics of Basic Income”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 5.12. “The Finnish Basic Income Debate”
Johanna Perkiö, University of Tampere
Monday 12.12.“The Finnish Basic Income Experiment: An Overview”
Olli Kangas, Kela
Friday 16.12. seminar
Exceptions:
Luennot maanantaisin klo 14-16, Linna K108 (paitsi 24.10. Linna K113, huomaa myös, että 5.12. ei luentoa)
24.10. Reetta Muhonen: Johdatus luentosarjaan: Tiede ja teknologia yhteiskunnassa
31.10. Oili-Helena Ylijoki: Tiede kulttuurina ja käytäntöinä
7.11. Erkki Kaukonen: Tieteen- ja tiedepolitiikan kehityksestä Suomessa
14.11. Marja Vehviläinen: Feministinen tieteen- ja teknologiantutkimus
21.11. Virve Peteri: Teknologia yhteiskunnan muovaamana ja muovaajana
28.11. Virve Peteri: Teknologia näkökulmana arkielämään
5.12. Ei luentoa: luento suoritetaan kirjallisella tehtävällä
12.12. Pia Vuolanto: Kiistat tieteessä ja tieteestä
Kurssille valitaan enintään 50 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, valintakriteerinä on opintopistemäärä.
Opintojaksolla tutustutaan tieteen ja teknologian historian ääriviivoihin luentoseminaarin ja kirjallisuuden avulla. Opintojaksoon kuuluvilla luennoilla pohditaan, miten tieteen kehitys on muokannut modernia ajattelua, lähtien liikkeelle 1600-luvun aikana esitetyistä uusista ajatuksista ja päättyen genetiikan, ydinfysiikan ja modernin kosmologian esiinmarssiin. Erityiskysymyksinä käsitellään mm. tieteen suhdetta uskontoon, sukupuoleen, valtaan ja erilaisiin ideologioihin. Luentosarjan yhteydessä tentittävän teoksen avustuksella perehdytään lisäksi tieteen ja teknologian moderniin liittoon sekä tämän liitoon pitkiin, historiallisiin juuriin.
Suoritustapa: a) luennot (16-20h) JA b) luentotentti, jossa tentitään myös McClellan, III, James E. & Dorn, Harold, Science and Technology in World History : An Introduction. Johns Hopkins University Press 2008 JA c) essee (6-8 s.) perustuen em. kirjaan sekä luennoitsijan osoittamaan artikkeliin.
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
he idea of granting each citizen an individual and unconditional regular income without any means test of work requirement has gained my prominence across Europe (and beyond) in the last decade. In June the Swiss will vote on a referendum to institute a basic income. Basic income features prominently in public debates across Europe and several parties have adopted it in their respective election programs. The Netherlands and of course Finland are in the process of starting a multi-year basic income experiment, while most recently France and Portugal are exploring the same idea. The purpose of this course is to offer students a thorough introduction about basic income as a social policy instrument. The course outlines the main characteristics of basic income and explores how it differs from traditional income support policies. In addition, the course provides a critical overview of the reasons for and against a basic income as well as reviewing a number of practical and political challenges that need to be overcome. Finally, the course offers a series of lectures that focus on basic income in the Finnish context, including an updated account of the ongoing preparation for the basic income experiment scheduled to start in January 2017.
Course Structure
This course consists of a series of lectures (roughly one hour) by UTA faculty or guest lecturers, followed by a short discussion session with the students. The course is divided in three large components covering the reasons for introducing a basic income, the political and policy challenges faced by the basic income model, and a section discussing basic income in the Finnish context (including the upcoming basic income experiment). Students are expected to one required reading in advance of the lecture to familiarise themselves with the topic. Lectures will be recorded and (together with presentation slides) made available to students.
https://basicincometampere2016.wordpress.com/
Lectures
Monday 24.10. “Introduction - Basic Income: From Idea to Policy”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 31.10. “Basic Income and Technological Unemployment”
Ville-Veiko Pulkka, University of Helsinki/Kela
Monday 7.11. “Basic Income and the Welfare State”
Bettina Leibetseder, Johannes Kepler University (Austria)
Monday 14.11. “Basic Income and Health"
Evelyn Forget, University of Manitoba (Canada)
Monday 21.11. “Basic Income and Reciprocity”
José A. Noguera, Autonomous University of Barcelona (Spain)
Monday 28.11. “The Politics of Basic Income”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 5.12. “The Finnish Basic Income Debate”
Johanna Perkiö, University of Tampere
Monday 12.12.“The Finnish Basic Income Experiment: An Overview”
Olli Kangas, Kela
Friday 16.12. seminar
Exceptions:
Poikkeukset:
Seminaari on suunnattu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
FILA9 Republican Freedom in Political Philosophy
Fall 2016 Course (3-5 ECTS)
School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere
Course Language: English
Coordinators
Jurgen De Wispelaere (jurgen.dewispelaere@gmail.com)
Arto Laitinen (arto.Laitinen@staff.uta.fi)
Outline
Individual and political freedom are two ideas of central importance in both historical and current political thought. Freedom forms a key part of the cannon of Liberalism (in all its guises) and is often explicitly associated in contemporary political theory with debates around Libertarianism, Classical Liberalism and Liberal-Egalitarianism. In this broad liberal tradition, individual freedom takes the form of non-interference: a free person is not obstructed in exercising a choice, and the more options a person has the more free she is. Similarly, political freedom is typically associated with consent to be governed: the only legitimate exercise of state power over citizens is that which is collectively authorised through a mechanism of consent (e.g., a democratic vote). The last two decades have witnessed an exercise in retrieval of (what some argue) to be an “older” tradition in which freedom also plays a key role — Republicanism. Republican political theory pitches itself against the liberal notion of freedom-as-noninterference and instead posits the concept of freedom-as-nondomination. On the republican understanding, a free agent is robustly protected by external (“alien”) control, whether potentially or actually exercised. Actual interference propounded by liberals is neither a necessary nor a sufficient condition to understanding agency freedom. Similarly, in terms of political freedom, republicans insist consent is neither a necessary nor a sufficient condition for evaluating the legitimate use of state power. Instead of consent, republicans focus on contestation as the key democratic principle. In this course we examine the republican idea of freedom-as-nondomination from both the individual and collective/political perspective, as well as examining its usefulness for public policy.
Course Schedule 15-Nov-2016 – 18-Nov-2016
* All lectures will take place in Linna K107, with exception of Thu 17/11 when we are in K106!
Tue 15-Nov-2016 at 12-14, Linna K107 Freedom as Nondomination
Tue 15-Nov-2016 at 14-16, Linna K107 Structural Domination
Wed 16-Nov-2016 at 10-12, Linna K107 Political Freedom and Democracy: Pettit
Wed 16-Nov-2016 at 12-14, Linna K107 Popular Sovereignty Revised?
Thu 17-Nov-2016 at 10-12, Linna K106 The Republican Critique of Capitalism
Fri 18-Nov-2016 at 10-12, Linna K107 Towards A Republic of Health?
Opintojakso koostuu yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen eri lähestymistapoihin ja tutkimusperinteisiin johdattavista luennoista ja niiden oheismateriaalista. Opiskelija tutustuu monipuolisesti yhteiskuntahistoriallisen tutkimuksen peruskäsitteisiin ja kysymyksenasetteluihin.
Kurssin alustava ohjelma:
27.10. Pirjo Markkola: Johdatus: Yhteiskuntahistoria – mitä ja miksi?
3.11. Sari Katajala-Peltomaa ja Raisa Maria Toivo: Uskonto ja sukupuoli keskiajalla ja uuden ajan alussa
10.11. Riikka Miettinen: Pitkä uuden ajan alku – yksilö, yhteisö ja valta
17.11. Maija Ojala: Kotitalous ja työ
24.11. Minna Harjula: Terveys ja yhteiskunta
1.12. Mervi Kaarninen ja Pirjo Markkola: Lapsuus ja yhteiskunta
8.12. Katja-Maria Miettunen: Muisti, muistelu ja kollektiivisten identiteettien rakentaminen
15.12. Sami Suodenjoki: Paikallisuus, yhteisö, yhteiskunta – historiaa alhaalta
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.
Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Poikkeukset:
Ilmoittautuminen suoritusvaihtoehdolla 1 suorittaville (videoluennot, essee ja kirjallisuuskohta 2 tai 3) tutkinto-opiskelijoille Nettiopsun kautta ajalla 3.10.-31.10.2016. Opintojaksolle otetaan arvonnan perusteella Porista ja Tampereelta molemmista 10 tutkinto-opiskelijaa.
Osallistuminen opetukseen (verkko-opetus, opiskelija katsoo tallennetut luennot), essee luentojen perusteella (palautus moodleen) ja kirjallisuuskohdan 2 tai 3 suorittaminen tentillä (kirjallisuuden voi suorittaa sähköisellä tentillä omaan tahtiin).
Luennot ovat katsottavissa moodlealueen kautta 23.1.2017 alkaen. Opetukseen (videoluennot) hyväksytyille tiedotetaan tarkemmat opiskelukäytännöt vuoden 2017 alussa. Katso opintojakson suoritusvaihtoehdot opinto-oppaasta https://www10.uta.fi/opas/opintojakso.htm?rid=11896&idx=3&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2015
Osallistuminen verkkoseminaariin Moodle-alustalla,
jonne opiskelijat työstävät kurssikirjallisuuteen ja osin itsenäiseen
tiedonhankintaan perustuvia esityksiä ja sovelluksia toimintatutkimuksesta. Kaikista esityksistä käydään keskustelu, jonka jälkeen esityksen pitäjä tekee omasta aiheestaan loppuyhteenvedon.
Verkkoseminaari organisoidaan osallistujamäärän mukaan 1-2 ryhmälle ajanjaksolla 9.1.2017-29.5.2017.
Verkkoseminaariin ilmoittaudutaan sähköpostilla esa.jokinen@uta.fi viimeistään perjantaina 9.1.2017.
Verkkoseminaarin esitysten aikataulu organisoidaan lopullisen osallistujamäärän (max 24; joista 4 avoin yliopisto) mukaan.
Suoritetaan kurssikirjallisuuteen perustuvalla verkkoseminaarilla opintojaksoa varten avattavalla Moodle-alustalla TAI esseellä TAI sähköisellä tentillä.
Kurssilla on eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä.
Ohjelma:
pe 20.1. Ritva Nätkin: Käsitteiden määrittely ja kurssin suoritusohjeet
pe 27.1. Anneli Anttonen: Hoivan politiikat
pe 3.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa
pe 10.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SOTE + ohjeita kurssilla tehtävästä esseestä
pe 17.2. Anneli Miettinen: Isät, äidit ja hoivatyö lapsiperheissä
pe 24.2. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien väliset suhteet
----------
pe 10.3. Laura Kalliomaa-Puha: Oikeudellinen varautuminen vanhuuteen: oma vai omaisten asia
pe 17.3. Tiina Vaittinen & Olli Karsio: Vaivayhteiskunta
Ei ennakkoilmoittautumista
Hajoavat perheet on monitieteinen ja kokeileva kurssi, jonka opiskelijat lukevat jo ennen kurssin alkua Ian McEwanin romaanin Rannalla (2007) ja suorittavat kurssin aikana teoksen Hyvärinen, Oinonen & Saari (toim.) Hajoava perhe (Vastapaino 2015), joka perustuu edeltäviin kursseihin ja samaan romaaniin. Kurssin kuluessa luetaan myös McEwanin teos Lapsen oikeus. Kurssin luennot käsittelevät perheiden ja lapsuuden ongelmia Ian McEwanin romaanien Rannalla ja Lapsen oikeus (2015) perusteella. Kurssin luennoitsijat edustavat useita eri tieteenaloja sosiologiasta historiaan ja kirjallisuuden tutkimukseen.
Kurssin on suoritettavissa myös verkkokurssina. Luennot ovat kurssille ilmoittautuneille katsottavissa Moodlessa. Moodlessa on jokaiselle luennolle keskustelualue, jossa ensisijaisesti verkkokurssille osallistuvien edellytetään keskustelevan kulloisenkin luennon teemasta.
Suoritukset: 1) kurssin aikana kirjoitetaan 4 sivun arvioiva tiivistelmä Hajoava perhe -kirjan yhdestä artikkelista. Oma pohdinta ja vertailu artikkeleiden välillä. 2) Loppuessee (5 s.) kirjoitetaan joko Rannalla tai Lapsen oikeus -romaanin pohjalta. Esseessä käytetään hyväksi Hajoava perhe -kirjan artikkeleita, kurssin luentoja ja oheismateriaaleja. Osallistuminen kurssin keskusteluihin on myös olennainen osa suoritusta.
Alustava ohjelma:
Ma 12–14 Pe 10–12 (Linna 5026–5027), poikkeus pe 10.2. paikka on Linna K103
Ma 16.1. Matti Hyvärinen: Rannalla ja Lapsen oikeus monitieteisen tutkimuksen kohteina
Pe 20.1. Eriikka Oinonen (sosiologia): Nuoruus, aikuisuus ja elämänkulku (Rannalla, Lapsen oikeus)
Ma 23.1. Aino Mäkikalli (kirjallisuustiede, TY): Ian McEwanin tuotanto
Pe 27.1. Heikki Kovalainen (filosofia): Lapsen oikeus moraalifilosofian näkökulmasta
Ma 30.1. Laura Huttunen: Kulttuuriset erot ja Lapsen oikeus
Pe 3.2. Laura Karttunen (kirjallisuustiede): Myötä- ja vastoinkäymisiä: kirjallisuuden lukemisen erityisyys
Ma 6.2. Eero Suoninen: Mielen luenta ja (yli)empaattisuus puolisoiden vuorovaikutuksessa"
(Rannalla, Lapsen oikeus)
Pe 10.2. Ville Vuolanto: (historia): Historian jäljet Rannalla. Mietteitä perhehistoriasta ja fiktiosta
Ma 13.2. Laura Kalliomaa-Puha (sosiaalioikeus): Lapsen oikeus
Pe 17.2. Olli Pyyhtinen: Lahja ja oikeus
Ma 20.2. Matti Hyvärinen: Lapsen oikeuden maantide.
Pe 24.2. Matti Hyvärinen: McEwanin mielet ja riidat
Ma 27.2. [varapäivä]
Poikkeukset:
- opetus maanantaisin klo 12-14 ja perjantaisin klo 10-12
Kurssilla on eri luennoitsijoita. Kurssi suoritetaan esseellä.
Ohjelma:
pe 20.1. Ritva Nätkin: Käsitteiden määrittely ja kurssin suoritusohjeet
pe 27.1. Anneli Anttonen: Hoivan politiikat
pe 3.2. Liina Sointu: Hoiva- ja hoitovastuut perheiden arjessa
pe 10.2. Anneli Anttonen: Hoiva ja SOTE + ohjeita kurssilla tehtävästä esseestä
pe 17.2. Anneli Miettinen: Isät, äidit ja hoivatyö lapsiperheissä
pe 24.2. Ritva Nätkin: Perhesukupolvien väliset suhteet
----------
pe 10.3. Laura Kalliomaa-Puha: Oikeudellinen varautuminen vanhuuteen: oma vai omaisten asia
pe 17.3. Tiina Vaittinen & Olli Karsio: Vaivayhteiskunta
Ei ennakkoilmoittautumista
Opintojakso toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.
Kurssin ohjelma:
Perjantai 13.1.2017 (Linna K110)
9.15–12.00 Esittely, orientaatio, ryhmäytyminen. Etnisyys, rotu, rodullistaminen
12.00–13.00 Tauko
13.00–14.30 Intersektionaalisuus
14.30-14.45 Tauko
14.45-15.30 Sosiaalinen kontrolli, instituutiot ja rodullistaminen
Perjantai 10.2.2017 (Linna K110)
9.15–10.30 Sosiaalinen kontrolli ja seksuaalisuus
10.30-11.45 "Kunniaväkivalta"? Kunnia, sukupuoli ja kulttuuristetut tulkinnat
12.00–13.00 Tauko
13.00–14.30 Etniset hierarkiat, perhe ja sosiaalinen kontrolli
14.30–14.45 Tauko
14.45–16.00 Etnisyyden representaatiot, ryhmätyö ja sen käsittely
Tutkinto-opiskelijoiden kiintiö kurssille on max. 20 henkeä.
Luentosarja on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa, ja se tarkastelee suomalaista lapsuutta, nuoruutta ja perhettä moninaisista teemoista, näkökulmista ja yhteiskunnallisista kehyksistä käsin. Kokonaisuudessa huomioidaan niin suomalaiseen lapsuuteen, nuoruuteen ja perhe-elämään liittyvät historialliset katkokset ja jatkuvuudet yhtä hyvin kuin nyky-yhteiskunnan haasteet ja tulevaisuuden visiot. Luentojen aiheet kuvaavat keskeisellä tavalla suomalaisten perheiden arkea ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Luennoitsijat edustavat monipuolisesti eri oppialoja.
Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn, Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa.
Aika: 18.1.–12.4.2017 keskiviikkoisin
klo 16.00–17.30
Paikka: Sampolan juhlasali, Sammonkatu 2, 33540 Tampere
Ohjelma:
18.1. Tiina Soini-Ikonen: Koulussa kaikki oppii. Suomalaisen peruskoulun tarina ja tulevaisuus
25.1. Raisa Maria Toivo: Lasten kasvatus 1600- ja 1700-lukujen Suomessa
1.2. Timo Harrikari: Suomalainen lastensuojelu
8.2. Ritva Nätkin: Suomalainen äitiys
15.2. Petteri Eerola & Jouko Huttunen: Suomalainen isyys
22.2. Helena Helve: Suomalaisten nuorten arvot ja kansalaisuus
8.3. Kirsi Pauliina Kallio & Eeva Rinne: Monikulttuurisuuteen kasvaminen suomalaisessa yhteiskunnassa
15.3. Kirsti Karila: Suomalainen varhaiskasvatus ennen, nyt ja tulevaisuudessa
22.3. Marjatta Kalliala: Suomalaisen kasvatuskulttuurin muutos
29.3. Eija Paavilainen & Sanna Laine: Lasten kaltoinkohtelu ja ylisukupolvisuus
5.4. Hannele Forsberg: Tulevaisuuden perheet
12.4. Markku Ojanen: Suomalainen onnellisuus, perhe ja yhteisöllisyys
Lisätietoja Lapsuus, perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuudesta:
https://www10.uta.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=10445&lang=fi&uiLang=fi&lvv=2016
Teeman 15 op suorituksesta saat kokonaismerkinnän tutkintotodistukseen
Lasten monipaikkainen asuminen -kurssi on vaihtoehtoinen jakson STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena –kirjallisuudelle.
Luentoseminaarin aikataulu:
- 24.1. Johdatus aiheeseen: Lasten monipaikkainen asuminen yhteiskunnallisena ilmiönä ja sosiaalityön haasteena (Hannele Forsberg)
- 31.1. ’Pienet muutot’ ja perherakenteen muutokset monipaikkaisen asumisen taustana lastensuojelussa (Aino Ritala-Koskinen)
- 7.2. Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeisenä käytäntönä ja kokemuksina (Leena Autonen-Vaaraniemi)
- 14.2. Yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumispolut ja näkemykset kodista (Outi Kauko)
- 21.2. Lasten siirtymäkokemukset: muutot ulkomaille ja takaisin vanhemman työn vuoksi (Anu Warinowski)
- 28.2. Monipaikkaisuus ja juuret? (Hannele Forsberg)
- 7.3. Lasten monipaikkainen asuminen lapsi- ja perhetyön ammattikäytäntöjen näkökulmasta (Inkeri Eskonen)
- 14.3. Kurssin yhteenvetoa ja pohdintaa: Monipaikkainen asuminen lasten hyvinvoinnin kysymyksenä (Hannele Forsberg)
Seminaarityyppiseen opetukseen voidaan ottaa max 25 opiskelijaa. Ilmoittautuminen opintojaksolle on sitova.
Luentoseminaari
Kurssilla perehdytään muuttoliikkeen tutkimuksen ajankohtaisiin teoreettisiin keskusteluihin monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmasta, sekä erilaisiin empiirisiin tapaustutkimuksiin. Muuttoliikkeen nykytilanteen kartoituksen pohjaksi kurssilla luodaan katsaus myös muuttoliikkeen historiaan. Kurssi rakentuu johdantoluennosta (2 h), vierailuluentojen sarjasta (9 x 2h) kokoavasta ja pohtivasta loppukeskustelusta ( 4 h) sekä oheislukemistosta. Kurssin oheislukemisto kartoittaa teoreettisia lähestymistapoja globaalin muuttoliikkeen ja sen reunaehtojen hahmottamiseen.
Kurssi koostuu luennoista ja kirjan tenttimisestä, ks. oppimateriaalit.
HUOM! Luennot pidetään 7.2.-18.4.2017 välisenä aikana (ei luentoa 7.3.).
Luennot ja kirja tentitään yhdessä tentissä sähköisen tenttijärjestelmän kautta 28.3.-28.4.2017 välisenä aikana.
Poikkeukset:
Harjoittelun vuonna 2017 suorittamista aikovien tulee ottaa sähköpostitse yhteyttä jakson vastuuhenkilöihin viimeistään 5.3.2017 mennessä.
Opintojakson edeltävät suoritukset: Sosiaalitieteiden alat I ja II -kokonaisuuksiin sisältyvät nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opinnot 25 op sekä 25 op "Nuoret ja nuorisotyö" -teemakokonaisuuden opintoja.
Opintojakso toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.
Kurssin ohjelma:
Perjantai 13.1.2017 (Linna K110)
9.15–12.00 Esittely, orientaatio, ryhmäytyminen. Etnisyys, rotu, rodullistaminen
12.00–13.00 Tauko
13.00–14.30 Intersektionaalisuus
14.30-14.45 Tauko
14.45-15.30 Sosiaalinen kontrolli, instituutiot ja rodullistaminen
Perjantai 10.2.2017 (Linna K110)
9.15–10.30 Sosiaalinen kontrolli ja seksuaalisuus
10.30-11.45 "Kunniaväkivalta"? Kunnia, sukupuoli ja kulttuuristetut tulkinnat
12.00–13.00 Tauko
13.00–14.30 Etniset hierarkiat, perhe ja sosiaalinen kontrolli
14.30–14.45 Tauko
14.45–16.00 Etnisyyden representaatiot, ryhmätyö ja sen käsittely
Tutkinto-opiskelijoiden kiintiö kurssille on max. 20 henkeä.
Kurssilla perehdytään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen työelämävalmiuksien näkökulmasta. Millaista on tasa-arvon edistämiseen pyrkivä työ, missä sitä tehdään, kuka sitä tekee, millaisin työkaluin ja millaiseen lainsäädäntöön, käytäntöihin, politiikkaan ja tutkimustietoon perustuen? Kurssin aikana tutustutaan tasa-arvolainsäädäntöön, tasa-arvotoimijoihin ja tasa-arvon työkaluihin (mm. työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen) sekä tutkimuksen että käytännön tasa-arvotyötä tekevien kokemuksiin perustuen. Pyrkimyksenä on, että kurssin käytyään opiskelijalla on käsitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa tehtävästä työstä, hallussaan tasa-arvotyöhön liittyvät tiedonhankinnan väylät sekä perustyökalupakki käytännön tasa-arvotyön tekemiseen.
Kurssi toteutetaan seminaariopetuksena (24 t), jossa keskeinen työskentelymuoto on lukemistojen, pienten tehtävien ja asiantuntijavierailujen pohjalta yhdessä tapahtuva keskustelu. Lisäksi kurssilla harjoitellaan toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa työskentelyä. Kurssin aikana opiskelija toteuttaa myös itsenäisen kirjallisen työn, joka palautetaan kurssin päättymisen jälkeen.
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa tapaamisissa. Kurssin luentoja tai asiantuntijavierailuja ei tallenneta eikä kurssia ole mahdollista suorittaa verkossa.
Kurssille otetaan 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa ja avoimen opiskelijat sähköpostitse opettajalle.
18.1. klo 14-16 Linna 5026-5027
Markku Sippola: Johdatus aiheeseen, managerialismi
26.1. klo 10-12 Linna 5026-5027
Pertti Alasuutari: Maailmanyhteiskunnan teoria
1.2. klo 14-16 Linna 5026-5027
Eeva Luhtakallio: Politiikka, politisaatio ja osallistuminen
8.2. ei luentoa
15.2. klo 14-16 Linna K113
Semi Purhonen: Maku, elämäntyyli ja politiikka
22.2. klo 14-16 Linna 5026-5027
Liisa Häikiö: Osallisuus ja hallinta
1.3. klo 14-16 Linna 5026-5027
Suvi Salmenniemi: Liikettä marginaaleissa. Vaihtoehtoterapiat politiikan kenttänä
8.3. klo 14-16 Linna 5026-5027
Carlos J. Fernandez: Consumption, Politics and the Rodriquez Economic Crisis
15.3. 16-18 Linna 5026-5027
Robert Beauregard: Politics and Governance in US Cities
22.3. 16-18 Linna 5026-5027
Iddo Tavory: TBA
Luennot järjestetään joka toinen vuosi.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The course departs from the idea that the media is one of the central actors through which national actors become aware of far-away events and through which these events become integrated with domestic policy discourses. However, this process is a complex one. On one hand, the journalists are central players in it as they decide what is topical or newsworthy for domestic audiences. They also frame the events so that they make good sense to domestic addressees. On the other hand, in domestic contexts there are many other actors that aim to influence the public understanding of the reported events. These actors bring far-way events into their political argumentation in their attempts to advance their own political interests and desires. Interpretations that appear widely convincing are typically taken up and reported by the media.
Starting from these premises, the course suggests, the media serve not merely as an arena through which far-away events are introduced to local audiences. If anything, the media can be seen as a political arena in which different accounts of the reported events meet thus constructing public understanding of these events. Sooner or later, these understandings convert into domestic policy decisions and practices.
The course approaches the above phenomenon especially from the perspective of the traditional news media institution, i.e. of how the national media serve as a forum through which foreign news events are incorporated into domestic policy discourses. Additionally, the course discusses the role of social media in processes in which far-way news events are brought into local political argumentation, thus affecting domestic policies.
Exceptions:
Students of the MDP in Global and Trasnational Studies must complete lectures + seminar 10 ECTS.
Other students: it is possible to participate only to the lecture part of the course: lectures + essay 5 ECTS.
Lectures: Max 30 students.
Seminar: Max. 16 students.
Please note that you must enroll separately for the lectures and the seminar.
Students will be accepted to the course in the following order:
1. degree students of the MDP Global and Transnational Studies
2. degree students of the other Global Society programmes (MDP in in Peace, Mediation and Conflict Research, MDP in Quantitative Social Research, MDP in Comparative Social Policy and Welfare)
3. other degree students of UTA
4. exchange students
Ohjelma
Ti 10.1.2017 Kurssin käytännöt, johdatus kurssin teemoihin
Ti 17.1.2017 Sari Irni (TY, TaY) Materiaalisuudesta feministisessä teoriassa: "biologinen sukupuoli" yhteiskunnallisten kamppailujen kohteena
Ti 24.1.2017 Katariina Mäkinen (TaY) Vatsamakkaroita ja suihkutissejä: äitiysblogit, ruumiillisuus ja työ
Ti 31.1.2017 Tuija Saresma (JY) Sukupuolitetut ja rodullistetut ruumiit internetin maahanmuuttokeskusteluissa
Ti 7.2.2017 Pirjo Markkola (TaY) Kielletyn hedelmän viehätys. Ruumiillisuuden moraalihistoriaa Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla
Ti 14.2.2017 Jan Wickman (Åbo) Sukupuolen moninaisuus ja queer-näkökulmat
Ti 21.2.2017 Hannele Harjunen (JY) Sukupuoli, lihavuus ja uusliberaalit ruumit
Ti 28.2.2017 Tarja Väyrynen (TaY) Kehon muisti ja agonistinen politiikka
Kurssi suoritetaan 1) osallistumalla aktiivisesti luennoille, 2) lukemalla luentojen tahdissa lukemistot ja tekemällä niistä tehtäviä moodleen sekä 3) kirjoittamalla luennoista ja lukemistoista oppimispäiväkirjan tai esseen.
Kysymykset ja yhteydenotot: pieta.hyvarinen@uta.fi
Queer-näkökulma on normikriittinen suuntaus, joka pyrkii kyseenalaistamaan ja problematisoimaan erilaisia normatiivisuuden muotoja dekonstruoimalla niiden diskursiivisen rakenteen. Kurssilla käsitellään queer-näkökulmaa sekä sen hyödyntämistä erilaisissa konteksteissa (ks. alla: Kurssin teemat).
Kurssi toteutetaan queer-pedagogisten lähestymistapojen avulla, jolloin tavoitteena on tiedon ja opetuksen itsestään selvinä pidettyjen ja yleistävien diskurssien outouttaminen eli erilaisten tieteeseen ja koulutukseen liittyvien normatiivisuuksien kyseenalaistaminen. Opiskelijoille tarjotaan välineitä tarkastella opetusta ja oppimista queer-näkökulmasta ja purkaa erilaisia normatiivisuuksia tieteessä ja tieteellisissä yhteisöissä. Lisäksi opiskelijoita rohkaistaan opetuksen ja oman oppimisen kriittiseen tarkasteluun kurssin eri vaiheissa.
Kurssin rakenteessa hyödynnetään ja kokeillaan sekä luodaan uusia ja erilaisia tapoja tehdä verkko-opetusta. Kurssin teemoihin johdatellaan lyhyillä puheenvuoroilla ja haastatteluilla, ja lisäksi opiskelijat perehtyvät kuhunkin teemaan liittyvään tieteelliseen lukemistoon ja muuhun aineistoon. Teemoista keskustellaan pienryhmissä opettajien ohjeiden ja kysymysten pohjalta. Kukin opiskelija rakentaa kurssin aikana opituista aiheista miellekartan, jossa erilliset teemat yhdistyvät verkottuneeksi kokonaisuudeksi. Kurssin päätteeksi opiskelijat kirjoittavat esseen valitsemastaan aiheesta.
Kurssin teemat:
Queer-tutkimusta queer-pedagogiikan keinoin
Queer-teoreettisia lähtökohtia
Sukupuolen moninaisuus
Seksuaalisuus ja sukulaisuus
Crip-teoria
Rotu/Luokka
Queer-näkökulman sovelluksia
Kurssin tavoitteet:
– Opiskelija tutustuu queer-käsitteeseen ja queer-näkökulmaan erilaisissa konteksteissa.
– Opiskelija osaa käyttää queer-näkökulmaa omassa tieteellisessä työssään.
– Opiskelija tunnistaa tietoon ja opetukseen liittyviä normatiivisia rakenteita ja osaa purkaa niitä.
Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella.
Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma (http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/opetus/tuleva-opetus/)
Korvaavuus Tampereen vaatimuksissa: SOS6.4.4 Feministinen tietäminen; SOS09.3 Sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuus; SOS09.6 Ruumiillisuuden ja sukupuolentutkimuksen alat
Lisätiedot: Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
In everyday life different emotions and sensations are often seen as individual, personal and as lacking of social or political significance. This course has as its point of departure an idea of affects, emotions and senses as socially, culturally and historically shaped and potentially collective. The social significance of affects, emotions and senses is examined as well as the ways how they are linked with wider structures of power. Attention is paid to such questions as how affects, emotions and senses participate in the production of gender, sexuality, ethnicity and class.In addition, the methodological challenges of studying non-lingvistic, non-conscious and embodied experiences and systems of meaning-making are discussed.
This interdisciplinary course combines different research traditions such as sociology of emotions, feminist theories of affect, social scientific approaches to the body, anthropology of the senses and critical psychology. Themes are approached though preliminary readings, traditional lectures, group discussions and different practical tasks. The course also aims at developing new and experimental approaches to collective learning.
The course, being targeted mainly at students who have a basic understanding of social research, can be used to compensate both intermediate and advanced level courses upon agreement. Active participation in lectures and exercises is required to pass the course. In addition, the students are expected to compose a learning journal.
Where does nature end and culture begin? What are the ways in which the nature/culture split informs and is reproduced in scientific theories and practices? What is the relationship between critical feminist theory and science studies? How might scholars generate new ways of investigating and imagining gender, sexual difference and race out of scientific theories and practices? What are the political and ethical implications of engaging with the matter of nature and the nature of matter?
These questions will guide our thinking throughout this course. As an advanced level course, it introduces students to the field of feminist science studies, as well as feminist posthumanist and new materialist theorizations. The readings provided in the course constructs a dynamic cartography that enables transversal engagement with both the work by contributors who are often regarded as pioneers of the field of feminist science studies: for example Donna Haraway, Sandra Harding, Evelyn Fox Keller, Anne Fausto-Sterling and Londa Schiebinger, as well as the recent scholarship on the agency of matter.
PRELIMINARY ASSIGNMENT (submitted through Moodle by 9 January)
1. Think of one theme of feminist world politics, which you would like to work with throughout the course. Write a short introduction to Moodle about your theme: why is it feminist world politics, and why did you choose this theme rather than something else.
2. Read the preliminary reading for the course (announced in Moodle). We will discuss it during the first meeting.
COURSE SCHEDULE
11.1. Introduction to feminist International Relations (Särmä)
18.1. Perspectives on feminist International Political Economy (Vaittinen)
25.1. Feminist security studies/feminism and war (Särmä)
1.2.. Queer and crip approaches to global politics (Vaittinen)
8.2. Art based methods (Särmä)
15.2. Practicing feminist analysis of world politics through Mad Max (Vaittinen)
The completion of the course requires active participation in the lectures/seminars, completing the required exercises on the Moodle platform, and the course essay (3,000–3,500 words), submitted by 12 March 2017.
Kurssi johdattaa ymmärtämään, mikä asema jätteillä ja jätteiden tuotannolla on elämänmuotomme kannalta. Millä tapaa jäteinfrastruktuuri ja ylimäärän ulos sulkeminen takaa yhdessä olemisemme?
Kurssi koostuu luennoista, pienryhmätyöskentelystä ja esseistä.
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syväntäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.
Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.
Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
A text seminar on Adam Smith's The Wealth of Nations.
5 min presentation:
25.1. Milka Hanhela
8.2. Joel Heikkilä
22.2. Thomas Appelby
8.3. Edoardo Tagliani
22.3. Luzie Vogt
5.4. Riitta Koivisto
19.4. Ville Tynkkynen
3.5. Francesca Villa
17.5. Daniel Sell
31.5.Patrik Nikanne
Active participation in seminars, typically 3 ECTS, with extra reading 5 ECTS.
Kurssin ohjelma ja kuvaus
12.1 Johanna Annola, Suomen historian uudelleenajattelu
19.1 Maija Ojala, Muuttoliike ja siirtolaisuus – Suomen historiaa yli rajojen
26.1 Ella Viitaniemi, Alamaisten historia – historia alhaalta
2.2 Hilja Solala, Eläinten Suomi
9.2 Timo Harrikari, Nuorisorikollisuus ja sosiaalityön historia
16.2 Marko Tikka ja Pirjo Markkola, Vääryyksien hyvittäminen
23.2 Ville Kivimäki, Trauman historiat – marginaaleista suureksi kertomukseksi
2.3 vierailijaprofessori Ólöf Gardarsdóttir, Väestöhistoria (luento englanniksi)
Luennoitsijat ehdottavat omaa luentoaan tukevan kurssilukemiston, esim. artikkelin tai kirjan luvun (mielellään e-julkaisu), jonka opiskelijat lukevat ennen luentoa ja kommentoivat sitä Moodlessa. Kurssikoordinaattori lukee opiskelijoiden viikkotehtävät.
Ilmoittautuminen jaksolle Sosnetin verkkosivuilla 20.2.-2.3.2017.
Kurssille otetaan rajattu määrä opiskelijoita: 20 paikkaa on varattu sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoille ja lisäksi kurssilla on 10 opiskelijan kiintiö Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön Ammatillinen vuorovaikutus -teemaopintoja opiskeleville opiskelijoille. Etusijalla ovat sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijat ja Tampereen yliopiston Ammatillisen vuorovaiktuksen -teemaopintoja opiskelevat syventävän vaiheen opiskelijat, jotka tekevät pro graduaan vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin. Kurssille valintaan liittyy myös ennakkotehtävä.
Kurssilla käsitellään perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja. Se sisältää lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Lisäksi kurssilla analysoidaan valmiita ja kurssin aikana itse kerättäviä aineistoja. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.
Kurssille otetaan enintään n. 25 opiskelijaa (mukaan lukien avoimen yliopiston opiskelijakiiniö). Soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on aikaisempaa tietoa vuorovaikutuksen ja kielenkäytön tutkimuksen metodologiasta (esim. diskurssianalyysi tai keskustelunanalyysi) sekä kiinnostusta perhetematiikkaan. Ilmoittautuminen nettiopsun kautta viimeistään 28.2.
- Kurssille otetaan maksimissaan n. 25 opiskelijaa
- opetus tiistaisin klo 9-12
Kurssilla luennoivat vaihtuvat opettajat eri sosiaalitieteiden oppiaineista. Luentojen lisäksi kurssilla käsitellään oheistekstejä. Suoritustapana luentoja ja oheistekstejä hyödyntävä luentopäiväkirja.
Kurssille mahtuu maksimissaan 30 opiskelijaa. Jouduttaessa tekemään karsintaa käytetään kriteereinä opintojen vaihetta ja opintopistemäärää.
Poikkeukset:
Ilmoittautuminen e-lomakkeella
Logopedian, Psykologian ja Sosiaalityön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi periodilla IV tai kirjatentti. Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti. Kirjatentti on avoinna 6.3.-28.5.2017. Vastuuopettaja Anneli Kylliäinen.
Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä perheeseen, jossa on kielihäiriöinen lapsi/nuori. Suunnitellaan perheen tapaamiset, osallistutaan oman alan työnohjaukseen, tavataan vanhempia ja lasta/nuorta ja kootaan havainnot yhteen moniammatillisesti. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaan kokemuksista loppuseminaarissa ja laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti.
Ilmoittautuminen 20.2.2017 mennessä e-lomakkeella.
Suositellaan suoritettavaksi kanditutkinnon suorittamisen jälkeen. Psykologian opiskelijoilta edeltävinä opintoina PSYS2 Lasten arviointi ja sosiaalityön opiskelijoita STYA3 Sosiaalityön taidot.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoilla kurssi korvaa opinto-oppaan jakson STYS2A Syventävä ammatillinen asiantuntijuus
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Session overview 8th May
9.30-9.45: Health promotion as a complex intervention [outcome 1]
9.45-10.15: Developing health promotion interventions - theory [2, 3]
10.15-10.30: Development – intervention functions and content [2-3]
10.30-10.50 Coffee break
10.50-11.05: Implementation and intervention fidelity [4]
11.05-11.35: Group task
11.35-12.00 Feedback and key messages
Learning outcomes:
1. To explain why health promotion interventions are complex interventions.
2. To mention the key steps involved in developing health promotion interventions.
3. To explain the importance of using theory and evidence during intervention
development.
4. To explain why it is important to assess the implementation of health promotion
interventions.
Session overview 9th May
9.30-9.45: Introduction
9.45-10.00: Types of evaluation
10.00-10.25: Evaluation designs
10.25-10.45 Coffee break
10.45-11.15: Measures
11.15-11.25: Frameworks
11.25-11.55: Group task
11.55-12.15 Feedback and key messages
12.15: Evaluation questionnaire
Learning outcomes
1. To mention three types of evaluation and explain how they differ.
2. To mention three components of process evaluation and explain how they differ.
3. To explain the differences between mediators, moderators and confounders.
4. To explain why evaluation design and measures depend on the nature of the
intervention.
Kurssi (2 op) koostuu kahdesta seminaaripäivästä 8.-9.5. sekä ryhmätyöstä. Kurssin voi sisällyttää:
- yhteiskuntatutkimuksen maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin (SOSM7)
- yhteiskuntatutkimuksen tai terveystieteiden tohtoriopintoihin (sovittava oman ohjaajan kanssa)
- terveystieteiden maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin (TERMVAL)
Kurssilla käsitellään perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja. Se sisältää lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Lisäksi kurssilla analysoidaan valmiita ja kurssin aikana itse kerättäviä aineistoja. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.
Kurssille otetaan enintään n. 25 opiskelijaa (mukaan lukien avoimen yliopiston opiskelijakiiniö). Soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on aikaisempaa tietoa vuorovaikutuksen ja kielenkäytön tutkimuksen metodologiasta (esim. diskurssianalyysi tai keskustelunanalyysi) sekä kiinnostusta perhetematiikkaan. Ilmoittautuminen nettiopsun kautta viimeistään 28.2.
- Kurssille otetaan maksimissaan n. 25 opiskelijaa
- opetus tiistaisin klo 9-12
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
This international course introduces students to research on youth transition to adulthood within a cross-country comparative setting. Each lecture looks at transitions from different perspectives and discusses youth transition to adulthood and its current changes in connection with wider socio-economic, political and cultural contexts.
Kurssi koostuu luennoista, mukana myös luennoitsijavieraita, kurssitehtävästä eli opiskelijan yksin tai pienryhmissä suunnittelemasta ja itsenäisesti toteuttamasta ”antirasistisesta teosta” (esim. blogikirjoitus, performanssi, tai jonkinlainen interventio johonkin rasistiseen tekoon), näiden tekojen toteuttamista ja arviointia koskevista yhteisistä opetuskeskusteluista sekä lyhyestä esseestä, jossa opiskelija osoittaa perehtyneisyytensä rasismia ja antirasismia koskeviin tutkimuskeskusteluihin esittelemällä ja arvioimalla omaa kurssitehtäväänsä kurssin luentojen, oppimiskeskustelujen ja oheiskirjallisuuden avulla.
Poikkeukset:
Kurssi lähtee muuttoliikkeen ja työn dynamiikasta kansalliselta tasolta, mutta keskittyy pääasiassa kansainvälisen muuttoliikkeen ja työn väliseen suhteeseen; tähän viitataan yleensä termillä "työperäinen maahanmuutto". Käsitellään erilaisia makrotason (työvoiman kysyntä, tarjonta ja työnantajien strategiat) sekä yksilötason (köyhyys, suhteellinen deprivaatio, työelämän laatu, perhesyyt ym.) syitä työperäiseen liikkumiseen. Opintojaksossa tarkastellaan myös työvoiman liikkumisen sosiaalisia seurauksia: etnistä diskriminaatiota, työvoiman hyväksikäyttöä, sosiaalista liikkumista, ammatillista järjestäytymistä, työmarkkinoiden lohkoutumista sekä vaikutuksia hyvinvointivaltioon.
Suoritustapa: Luennot 6h, seminaarit 8h, esitelmä ja essee työperäisen maahanmuuton sosiaalisista seuraamuksista (perustuu kirjallisuuteen ja luennoilla jaettaviin artikkeleihin).
Kurssin aikataulu
Torstai 30.3.2017: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja
10.15–11.45 Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdattelua, kurssin idean esittely
11.45–12.45 Tauko
12.45–14.15 Pekka Sulkunen: Autonomy, Intimacy & Biography -kehikko ja nuorten siirtymät
14.15–14.45 Tauko
14.45–16.15 Luennoitsija avoin: Elämänkulkukäsite
Torstai 20.4.2017: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu
10.15–11.45 Jaana Lähteenmaa: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten
kokemuksena
11.45–12.45 Tauko
12.45–14.15 Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona -
kehittämisinto ja odotusten ristituli
14.15–14.45 Tauko
14.45–16.15 Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset ja
yliopisto-opiskelijoiden odotukset
Perjantai 12.5.2017: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella
13.00–14.30 Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen
ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista
14.30–15.00 Tauko
15.00–16.30 Susanne Dahlgren: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella:
arabimaiden youth in waiting -sukupolvi
Luennot toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.
Luento-opetus ja kirjallinen työ.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
This international course introduces students to research on youth transition to adulthood within a cross-country comparative setting. Each lecture looks at transitions from different perspectives and discusses youth transition to adulthood and its current changes in connection with wider socio-economic, political and cultural contexts.
Kurssi koostuu 10 kokoontumiskerrasta, joista ensimmäinen johdattaa kurssin teemaan ja seuraavat esittelevät kukin poliittisen sosiologian keskeistä käsitteistöä ja niihin kiinnittyvän tuoreen tutkimussuuntauksen/-tutkimuksen. Kunkin luennon jälkeen luetaan noin artikkelin laajuinen oheiskirjallisuus, jota käsitellään seuraavalla kerralla ryhmäkeskusteluna. Kurssin päättävässä loppuseminaarissa käsitellään opiskelijoiden esseiden luonnoksia.
Kurssiohjelma:
7.3. Poliittisen sosiologian käsitteet ja tutkimuskohteet Kurssikäytännöt ja -ohjeet Eeva Luhtakallio
14.3. Kansalaisyhteiskunta Eeva Luhtakallio
21.3. Osallistuva demokratia Georg Boldt
4.4. Valta Eeva Luhtakallio
11.4. Poliittinen kulttuuri ja julkisuus Tuukka Ylä-Anttila & Veikko Eranti
18.4. Sosiaaliset liikkeet ja aktivismi Maija Jokela
25.4. Kansalaisuus Eeva Luhtakallio
2.5. Luokka ja eriarvoisuus Lotta Junnilainen & Eeva Luhtakallio
9.5. Loppuseminaari I
16.5.Loppuseminaari II
23.5. Esseiden DL
Poikkeukset:
Kurssin ohjelma on seuraava:
20.3 Johdantoluento: Lisääntyminen, teknologia ja instituutiot: keskeiset käsitteet ja aatehistoria
27.3 Sosiomateriaallisesti tuotettu sukupuoli ja lisääntyminen
3.4 Medikalisaatio, avustettu lisääntyminen ja sukulaisuus
10.4 Lisääntymispolitiikka, hallintavalta ja kansalaisuuden kysymykset
24.4 Sosiaalinen eriarvoisuus ja lisääntyminen
2.5 Lisääntymisturismi ja -markkinat
8.5 Seminaaritöiden esittelyä
15.5 Seminaaritöiden esittelyä
Kurssi suoritetaan 1) osallistumalla aktiivisesti luennoille, 2) lukemalla luentojen tahdissa lukemistot ja tekemällä niistä tehtäviä moodleen sekä 3) kirjoittamalla ryhmäesseen sekä laatimalla siitä yhteisesityksen kurssin viimeisiksi kerroiksi.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
The course content offers an outline of debates about gender and gender equality in social sciences and Development Studies. The historical shifts from Women and/in Development to Gender and Development will be studied. Major theoretical perspectives within Gender Studies and postcolonial feminist theory are made familiar through a study of texts. One thematic field (health, poverty, education, democracy) will be studied more thoroughly by each student through a case study Project.
Learning Methods:
Reading, video lectures, on-line discussions in teams, case study. Please make sure you can participate (on-line) throughout the entire period: the course requires continuous work throughout the 9 weeks, all weeks are equally demanding, and absences longer than one week cause problems for the team you work in.
Enrolment via Hilma website.
The course is organized by HILMA network. It is designed for BA students with a background in Development Studies, Gender Studies or Social Sciences. The preferred level is roughly second year BA students, but depending on your interests and needs, even PhD students are welcome.
Kurssin ohjelma on seuraava:
20.3 Johdantoluento: Lisääntyminen, teknologia ja instituutiot: keskeiset käsitteet ja aatehistoria
27.3 Sosiomateriaallisesti tuotettu sukupuoli ja lisääntyminen
3.4 Medikalisaatio, avustettu lisääntyminen ja sukulaisuus
10.4 Lisääntymispolitiikka, hallintavalta ja kansalaisuuden kysymykset
24.4 Sosiaalinen eriarvoisuus ja lisääntyminen
2.5 Lisääntymisturismi ja -markkinat
8.5 Seminaaritöiden esittelyä
15.5 Seminaaritöiden esittelyä
Kurssi suoritetaan 1) osallistumalla aktiivisesti luennoille, 2) lukemalla luentojen tahdissa lukemistot ja tekemällä niistä tehtäviä moodleen sekä 3) kirjoittamalla ryhmäesseen sekä laatimalla siitä yhteisesityksen kurssin viimeisiksi kerroiksi.
Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen ja kommunikatiivisen toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten kehittämishankkeen suunnittelua, kehittämistyön ohjaamista, toimintatutkijan ja kehittäjän roolia, yhteistoiminnallisen kehittämisen edellytyksiä, edistäjiä ja esteitä sekä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia osallistavia ja dialogisia kehittämismenetelmiä, työkaluja ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat toimintatutkijan ja/tai kehittämistyötä ohjaavan asiantuntijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat (Tampere ja Pori) ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.
Opintosuorituksen voi vaihtoehtoisiesti suorittaa kirjatenttinä tai esseenä, joista vastaa Sirpa Syvänen, ks. lista kirjallisuuskuulustelujen vastaanottajista opetusohjelman alussa.
Kurssi lähtee muuttoliikkeen ja työn dynamiikasta kansalliselta tasolta, mutta keskittyy pääasiassa kansainvälisen muuttoliikkeen ja työn väliseen suhteeseen; tähän viitataan yleensä termillä "työperäinen maahanmuutto". Käsitellään erilaisia makrotason (työvoiman kysyntä, tarjonta ja työnantajien strategiat) sekä yksilötason (köyhyys, suhteellinen deprivaatio, työelämän laatu, perhesyyt ym.) syitä työperäiseen liikkumiseen. Opintojaksossa tarkastellaan myös työvoiman liikkumisen sosiaalisia seurauksia: etnistä diskriminaatiota, työvoiman hyväksikäyttöä, sosiaalista liikkumista, ammatillista järjestäytymistä, työmarkkinoiden lohkoutumista sekä vaikutuksia hyvinvointivaltioon.
Suoritustapa: Luennot 6h, seminaarit 8h, esitelmä ja essee työperäisen maahanmuuton sosiaalisista seuraamuksista (perustuu kirjallisuuteen ja luennoilla jaettaviin artikkeleihin).
Kurssi toteutetaan monimuto-opetuksena. Siihen kuuluu luentoja, seminaareja ja itsenäistä työskentelyä verkossa. Kurssi on järjestetään siten, että sen suorittaminen on mahdollista sekä Porissa että Tampereen kampuksilla. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat
- työttömyyden ja työttömyystutkimuksen historia
- työttömyyden teoriat – miksi työttömyyttä?
- työttömyys, terveys ja hyvinvointi
- työttömyys ja työvoimapolitiikka
- työttömyys globaalina ilmiönä
- työttömyys ja ”työyhteiskunnan loppu”
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Loppusuorituksen opiskelija laatii sovitusta työttömyyteen liittyvästä teemasta esseen. Laajuudesta riippunen tällä suorituksella voi suorittaa 5 tai 10 opintopistettä. Kursin suorittaminen korvaa kohdan SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva.
Kurssille ilmoittautuminen viimeistään ke 22.3.2017 Nettiopsun kautta.
Kurssiin kuuluu alkutehtävä.
Kurssille otetaan max. 12 opiskelijaa Porin ryhmään ja max. 12 opiskelijaa Tampereen ryhmään.
Laajuus: 5 – 10 opintopistettä, essee suorituksen laajuuden mukaan.
Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Opetuksen toteutustavat (monimuoto-opetus) tarkentuu myöhemmin.
Kurssilla paneudutaan taloustieteen rationaalisuuskäsitykseen sekä sen normatiivisiin ja poliittisiin sitoumuksiin. Taloustiede sitoutuu lähtökohdissaan metodologiseen individualismiin sekä ajatukseen hyödyn maksimoinnista yksilöllisten preferenssien puitteissa. Osaltaan tämä lähtökohta on poliittisesti neutraali mutta sitoutuminen markkinoiden tehokkuusoletukseen (kilpailullisten markkinoiden teorian puitteissa) ohjeistaa ymmärrystämme politiikan roolista ja merkityksestä yhteiskunnassa. Tämä näkyy esimerkiksi kaventuneena ymmärryksenä yksilön ja yhteisön suhteesta ja inhimillisen hyvinvoinnin luonteesta sekä vapauden ja demokratian kaltaisten poliittisten käsitteiden merkityksestä. Tältä vaikutusvaltaiselta osaltaan taloustiede onkin poliittista.
Kurssilla käydään läpi tutkimusartikkeleita ja -kirjallisuutta, esimerkiksi: Paul Weirich, ”Economic Rationality” (The Oxford Handbook of Rationality 2004), Cass R. Sunstein, Preferences and Politics (Philosophy and Public Affairs 20, 1991), osia Dani Rodrikin kirjasta Globalisaation Paradoksi (2016) ja joitakin tekstejä mannermaisemman poliittisen filosofian puolelta.
5 op:n suoritus koostuu kahdesta osa-alueesta: tekstialustuksesta ja esitelmästä. Alustusten tarkoituksena on muodostaa kattava ja tukeva käsitys kurssin aihepiiristä. Omissa esityksissä opiskelijat ottavat tarkasteltavaksi jonkin yksittäisen ongelman/väitteen ja argumentoivat näkökantansa puolesta.
Ma 13.2.2017 (klo 10–12, Pinni B3109) on kurssin kokoontumiskerta, jolloin luodaan katsaus käsiteltäviin teksteihin ja käydään läpi käytännön asiat. Alustukset alkavat noin kuukautta myöhemmin (ks.opetusajat).
Sähköpostitse: e.petri.rasanen@uta.fi
Soveltuu myös filosofian jatko-opintojen suoritukseksi.
Muissa oppiaineissa suoritukset oppiaineen omien vaatimusten mukaan.
Ennen kurssia luetaan: Lin, P. 2012. Introduction to robot ethics, teoksesta Lin, P., Abney, K. & Bekey, G. A. (toim.) Robot Ethics: The Ethical and Social Implications of Robotics. Cambridge, MA: MIT Press, s. 3-15. (https://www.amazon.com/Robot-Ethics-Implications-Intelligent-Autonomous/dp/026252600X
Ilmoittautuminen e-lomakkeella
Logopedian, Psykologian ja Sosiaalityön pääaineopiskelijoille vaihtoehtona on klinikkakurssi periodilla IV tai kirjatentti. Muille opiskelijoille suoritusvaihtoehtona on kirjatentti. Kirjatentti on avoinna 6.3.-28.5.2017. Vastuuopettaja Anneli Kylliäinen.
Klinikkakurssilla tutustutaan moniammatillisissa pienryhmissä perheeseen, jossa on kielihäiriöinen lapsi/nuori. Suunnitellaan perheen tapaamiset, osallistutaan oman alan työnohjaukseen, tavataan vanhempia ja lasta/nuorta ja kootaan havainnot yhteen moniammatillisesti. Lisäksi kerrotaan ja keskustellaan kokemuksista loppuseminaarissa ja laaditaan ryhmän yhteinen loppuraportti.
Ilmoittautuminen 20.2.2017 mennessä e-lomakkeella.
Suositellaan suoritettavaksi kanditutkinnon suorittamisen jälkeen. Psykologian opiskelijoilta edeltävinä opintoina PSYS2 Lasten arviointi ja sosiaalityön opiskelijoita STYA3 Sosiaalityön taidot.
Sosiaalityön tutkinto-ohjelman opiskelijoilla kurssi korvaa opinto-oppaan jakson STYS2A Syventävä ammatillinen asiantuntijuus