Periodit
(2.9.2013
– 18.10.2013)
(21.10.2013
– 13.12.2013)
(7.1.2014
– 7.3.2014)
(10.3.2014
– 16.5.2014)
Opintojaksojen vastuuopettajat, syksy 2013:
Perusopinnot
HISP1 Johdatus historiantutkimukseen: Katja-Maria Miettunen
HISP2 Antiikin ja keskiajan yhteiskunta ja kulttuuri: Christian Krötzl
HISP3 Suomen alueen historia vuoteen 1809: Aino Katermaa
YKYY4 Suomalaisen yhteiskunnan historia vuodesta 1809 nykyaikaan: Mervi Kaarninen
HISP5 Maailmanhistoria: Markku Hyrkkänen
Kokonaismerkinnän antavat yliopistonlehtorit Tiina Miettinen ja Marko Tikka.
Aineopinnot
HISA1 Menetelmäopinnot
A1a Historian tutkimusprosessi ja historiantutkijan etiikka: Markku Hyrkkänen
A1b Valinnaiset menetelmäopinnot: Markku Hyrkkänen
HISA2 Temaattiset erikoistumisopinnot
Teollistuminen ja kaupungit: Marjaana Niemi
Talous: Kari Teräs
Sukupuoli: Tiina Miettinen
Perhe ja elämänkulku: Jussi Hanska
Kansanliikkeet: Irma Sulkunen
Nationalismi: Irma Sulkunen
Uuden ajan synty: Raisa Toivo
Kansainvälinen politiikka: Marjaana Niemi
Sodat ja vallankumoukset: Kari Teräs
Kulttuurien kohtaaminen: Christian Krötzl
Yhteisö ja kulttuuri vanhassa maailmassa: Christian Krötzl
Uskonto ja maailmankuva: Christian Krötzl
Tieteen ja filosofian historia: Juhani Sarsila
Teknologia ja verkostot: Marjaana Niemi
Aate- ja oppihistoria: Juhani Sarsila
HISA3 Syventävä teema ja praktikum: Teemasta vastaava opettaja
HISA4: Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma: kandidaattiseminaarista vastaava opettaja
Aineopintojen kokonaismerkinnän antavat yliopistonlehtorit Tiina Miettinen ja Marko Tikka.
Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu pakollinen kurssi, joka avaa historian opinnot.
Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Kurssilla perehdytään keskeisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurillisiin ilmiöihin Euroopassa antiikista uuden ajan alkuun.
Opintojakson suorittamista tällä kurssilla suositellaan erityisesti historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.
Opintojakson suorittaminen edellyttää, että opiskelijalla on pohjatiedot aikakauden historiasta: perusasioita ei kerrata. Mikäli opiskelija epäilee pohjatietojensa riittävyyttä, niiden tuntemus on hankittava itsenäisesti esim. lukemalla:
Castrén, Paavo, Uusi antiikin historia (Otava 2011) JA Judith M. Bennett, Medieval Europe: A Short History (11th edition, 2011 tai uudempi. Huomaa tähän liittyvä internet-sivusto, http://www.medievaleuropeonline.com/)
JA/TAI
Kinder, Hermann & Hilgemann, Werner (toim.), The Penguin atlas of world history (1978 tai uudempi), vol. 1, 1-229.
Kurssilla jatketaan johdantokurssilla aloitettua tutustumista historian tutkimusprosessin keskeisiin vaiheisiin, ja näihin liittyviin eettisiin kysymyksiin.
Kurssi on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakollinen.
Kurssiin kuuluvat luennot, oppimispäiväkirja ja essee. Esseen voi erikoissopimuksesta korvata myös tentillä.
Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsussa 26.8-4.9 välisenä aikana. Samalla opiskelijat liitetään kurssin moodle-alueelle.
Kurssille otetaan korkeintaan 40 opiskelijaa, etusija on historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Kurssilla tarkastellaan kaupunkien ja megatapahtumien (mega-events) suhdetta eri aikoina. Megatapahtumilla ja juhlilla on ollut merkittävä taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen ja symbolinen merkitys kaupungeille. Tapahtumien avulla on pyritty tuottamaan taloudellista lisäarvoa, kansainvälistä näkyvyyttä kaupunkien välisessä kilpailussa sekä uudenlaista kaupunki-imagoa. Suurten tapahtumien järjestämiseen on liittynyt yleensä laajamittaisia kaupunkisuunnittelu- ja infrastruktuurihankkeita, joilla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia kaupunkien rakentumiselle. Megatapahtumat ja juhlat on lisäksi nähty välineinä kansalaisuuteen ja kaupunkilaisuuteen kasvattamisessa ja kansallisten ja kaupunki-identiteettien rakentamisessa, sekä näiden kahden keskinäisen suhteen määrittelyssä. Kurssilla käsiteltäviä megatapahtumia ovat olympialaiset, maailmannäyttelyt, kansalliset teollisuusnäyttelyt, kaupunkien juhlavuodet, kulttuuripääkaupunkivuodet sekä nuorisofestivaalit. Kurssin ote on kansainvälinen ja vertaileva.
Poikkeukset:
Praktikumiin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut kurssin Johdatus sukupuoli-teemaan keväällä 2013.
Ryhmä jatkuu keväältä 2013. Aloittavat kandidaattiseminaarit alkavat tammikuussa 2014.
Ryhmä jatkuu keväältä 2013. Aloittavat kandidaattiseminaarit alkavat tammikuussa 2014.
Antiikin ryhmässä keskustelemme ajankohtaisesta tutkimuksesta, sekä osallistujien tutkielmien, esseiden, artikkeleiden ja muiden työpaperien (kuten kandidaatintöiden) eri versioista. Kirjareferaateilla ja esitelmillä on myös mahdollista suorittaa opintopisteitä eri kokonaisuuksista sopimuksen mukaan. Silloin tällöin tapana on ollut myös järjestää illanistujaisia, näyttely-, kirjasto- ja teatterikäyntejä ja jopa opintomatkoja klassiselle maaperälle.
Ryhmä kokoontuu torstaisin klo 16-18. Seuraa hist-opetus -listaa lisätietoja saadaksesi.
Mukaan voi ja kannattaa liittyä jo opintojen alkuvaiheessa. Kyseessä on avoin akateeminen keskustelu- ja oppimisympäristö. Viime vuosina mukana on ollut niin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, kandidaatintöiden tekijöitä kuin myös jatko-opiskelijoita ja tohtoreita.
Keskiaikaryhmä toimii myös graduntekijöiden jatkoseminaarina.
Filosofian historia 600-luvun Jooniasta muualle kreikankieliseen maailmaan ja sieltä Roomaan sekä edelleen Euroopan varhaiskeskiajalle noin vuoteen 1000 asti.
Kurssille ilmoittaudutaan kirjoittamalla nimi, opiskelijanumero sekä koulutusohjelma / pääaine paperiselle listalle kohteessa Pinni B 3061 (Historian käytävän Juhani Sarsilan ilmoitustaululla VIIMEISTÄÄN 06.09. 2013. - Tästä kurssista laitetaan syksyn kuluessa tietoa myös opettajan blogiin [Militia vita humana] osoitteessa: www.vulgusnedecipiatur.blogspot.fi
Kurssin suorittaminen kokonaisuudessaan, 5 op:n laajuisena edelyttää joko osallistumista tenttiin (3 op) ja sen lisäksi lyhyehkön esseen kirjoittamista aiheesta, jonka opettaja antaa (2 op) - tai luentopäiväkirjan JA esseen laatimista (yht. 5 op). On myös mahdollista kirjoittaa vain yksi pitkä, 14-15 sivun mittainen essee opettajan antamien ohjeiden mukaan. - Kurssin voi suorittaa myös vain 3 op:n laajuisena. Kurssille mahtuu noin 60 osallistujaa, ja osallistujille on eduksi filosofian, aate- ja oppihistorian sekä yleisen kulttuurintutkimuksen perus- tai aineopintojen tasoinen tietämys. - Kurssin voi käyttää hyväksi myös historiatieteen aineopintoihin, mahdollisesti - erikseen sopien - muihinkin aineisiin. Jokaisen osallistujan tulee olla kirjoilla Tampereen yliopistossa; muutoin suoritus ei rekisteröidy, vaikka se hyväksytty olisikin.
Kurssilla käsitellään urheilun pitkää kulttuurihistoriaa antiikin ajoilta lähtien. Aihetta käsitellään niin teemojen kuin aikakausienkin mukaan tavalla, joka tarjoaa opiskelijalle kokonaiskuvan länsimaisen urheiluperinteen synnystä, "suuresta kertomuksesta", sivupoluista ja kriiseistä.
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=207&lukukausi=21
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2013 verkkokursseille alkaa 15.8.2013 klo 12.00 ja päättyy 10.9.2013.
Kurssilla perehdytään länsimaiseen ruokakulttuuriin esihistoriasta nykypäiviin: millaisia käytäntöjä, tapoja, uskomuksia, mielikuvia ja asenteita ruokaan on eri aikoina eri kulttuureissa liittynyt. Kurssilla tutustutaan mm. yksittäisten ravintoaineiden historiaan, muuttuviin makumuoteihin, muinaisiin ruoanvalmistustekniikoihin, eri säätyjen ja yhteiskuntaluokkien ruokavalioihin, ruoan ammattilaisten rooleihin eri aikoina, varhaisiin resepteihin ja keittokirjoihin, ruoan ja uskonnon suhteeseen, ruokaan liittyneisiin terveyskäsityksiin, ruoan esteettisiin ulottuvuuksiin ja symboliikkaan.
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=198&lukukausi=21
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille syyslukukauden 2013 verkkokursseille alkaa 15.8.2013 klo 12.00 ja päättyy 10.9.2013.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
The aim of the course is to examine, how ideas of identity are created, reinforced and modified in European history. This question will be studied from different viewpoints and time periods. The focus will be on the questions of language, politics and religion. These questions will be examined in different time periods and topics. Students will learn to use key concepts concerning European identity in history.
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=204&lukukausi=21
Enrolment starts on August 15. at 12.00 and ends September 10. 2013.
The course will be arranged starting from October week 43.
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=204&lukukausi=21
Water supply and sanitation (WSS) are a key element in the development of societies. The water history course will remind us that decisions about and management of water resources and services over the long-term are to a large extent public by nature. As water systems and water use have expanded continuously, we have entered an era where humankind has to strive for more efficient water management.
The goal is to learn the role of water supply and sanitation (WSS) in development of societies. We look multi- and interdisciplinary way to the history of WSS systems in different cultures in a distant past, now and in the future.
This WASO course divides into five one-week sections and a final two-week section. Each of the six sections will include a variable number of small assignments for all students. A new section will start on Monday morning, at the latest, and all assignments are to be completed no later than 23.59 hours local time on Sunday. Note that you have to do all assignments and tasks to pass this course.
In addition to the weekly assignments, everybody will have to write an essay on a subject from a given list. This list of subjects will be published later.
To register for the course, please send an e-mail to Riikka Rajala (riikka.rajala@uta.fi). The e-mail should include your name and student number.
Kurssi tukee Terveys ja sairaus -teeman opintoja.
Kurssille otetaan enintään 35 opiskelijaa. Etusija niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat opintokokonaisuuden HISA3 "Syventävä teema ja praktikum" Terveys ja sairaus -teemasta.
Kurssin tavoitteena on esitellä arjen selviytymistä ja ihmisten keinoja ja ratkaisuja elättää itsensä uuden ajan alun yhteisöissä. Tutkijat esittelevät oman tutkimuksensa kautta ihmisten toimintamahdollisuuksia ja reaktioita muutoksiin ja kriiseihin sekä erilaisia selviytymis-strategioita, elannon hankkimista ja heikompiosaisista huolehtimista yhteisöissä. Myös erilaiset rakenteelliset tekijät ja institutionaaliset ratkaisut, kuten lainsäädäntö ja köyhäinhoitojärjestelmä, asettivat toiminnalle reunaehdot ja vaikuttivat ihmisten elämänlaatuun. Kurssilla korostetaan myös säädyn, sukupuolen ja iän merkitystä ihmisten mahdollisuuksien ja ratkaisujen kannalta. Opiskelijat saavat luentojen ja seminaarityöskentelyn kautta tuoreinta tutkimustietoa selviytymisstrategioista ja ns. sosiaaliturvaan liittyvistä käytännöistä ja järjestelmistä uuden ajan alussa.
OHJELMA
22.10. Kurssin aloitus ja johdatusta aiheeseen (Raisa Toivo ja Riikka Miettinen)
29.10. Riikka Miettinen: Työkyvyttömät - heikompiosaisten elo ja hoito uuden ajan alun Ruotsissa ja Suomessa
5.11. Tapio Salminen: Meren takana kaupungit. Uusmaalaisten miesten ja naisten selviytymisstrategiat keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa
12.11. Lauri Uusitalo: Alkuperäisväestöjen selviytymisstrategiat siirtomaayhteiskunnassa 1500-luvun espanjalaisessa Amerikassa
19.11. Miia Ijäs: Uskonnonvapaus - uhka vai mahdollisuus? Uskonnollinen moninaisuus ja poliittinen päätöksentekoprosessi Puola-Liettuan murroskaudella 1560-1570-luvuilla.
26.11. Ella Viitaniemi: Talonpojat ja kruunun rasitukset 1700-luvun Ruotsissa. Selviytymistä vai suunniteltua strategiaa?
3.12. Tiina Miettinen & Jouni Keskinen: ”Makaamisen merkityksestä” - 1600-luvun maaseudun naisen valinnat
10.12. Kurssin lopetus- ja palautekerta
Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla, jotka ovat suorittaneet perusopintojen vanhempien aikojen kurssit P2 ja P3.
Kurssiohjelma:
Pe 25.10. klo 17.00-20 (Pinni B3074)
La 26.10. klo 9.00-11 (Pinni B3074)
La 9.11. klo 9.00-11 sekä 12-15 (Pinni B3074)
Pe 29.11. klo 17.00-19 (Pinni B3074)
La 30.11. klo 9.00-11 (Pinni B3074)
Huom! Historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla korvaavuus on ainoastaan opintojaksoon HISA2 "Temaattiset erikoistumisopinnot". Avoimen opiskelijoilla korvaavuus on opintojaksoon HISA3 "Syventävä temaattinen kurssi".
Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.
Harmonikka on Suomen epävirallinen kansallissoitin; sillä on ollut meille tärkeitä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä yli sadan viidenkymmenen vuoden ajan, mutta samalla sitä on soittimena ja yhtenä osakulttuurin ilmentäjänä vieroksuttu, inhottu ja vihattu.
Luennolla johtavat suomalaisen harmonikan ja sen historian asiantuntijat kertovat harmonikan historiasta ja kulttuurisesta merkityksestä Suomessa ja suomalaisille. Luentosarja perustuu luennoitsijoiden osuuteen vuonna 2014 julkaistavassa Suomalaisen harmonikan historiassa.
Suoritustapa: luennot + luentokertaus sekä harjoitustehtävä, jossa luetaan yksi soittajaelämäkerta ja kirjoitetaan sen pohjalta essee (10 sivua). Kirjaluettelo ja tarkemmat ohjeet esseelle löytyvät kurssin moodle-alueelta.
ESSEEN palautus 11.12.2013, mikäli haluat suorituksen merkittäväksi vielä vuoden 2013 aikana, muussa tapauksessa 20.1.2014 mennessä.
Luento on Studia Generalia -tyyppisesti vapaa kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Kurssi alkaa maanantaina 13. tammikuuta, jolloin kaikki kurssille määräaikana ilmoittautuneet saavat sähköpostiinsa ohjeet kurssin suorittamisesta.
Historiaa valinnaisina opintoina suorittaville tarkoitettu verkkokurssi.
Poikkeukset:
Iltaopetusta
Kurssilla käsitellään taloushistorian suuria kysymyksiä: teollistumista, taloudellista kasvua, rakennemuutosta, elintasoa ja lamoja sekä erityisteemoina yrityshistoriaa, ns. mittaavaa historiantutkimusta (kliometria) ja institutionalismia. Kurssilla esitellään taloushistorian metodisia lähestymistapoja konkreettisten tutkimusesimerkkien avulla.
Poikkeukset:
Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Antiikin Roomassa uskonto oli erottamaton osa yhteisöä, ja toimi jatkuvassa vuorovaikutuksessa niin politiikan kuin jokapäiväisen elämän eri ilmiöiden kanssa. Roomalainen uskonto ei, kuten joskus luullaan, pysynyt vuosisatoja muuttumattomana ”kuolleena rituaalina” vaan omaksui uusia vaikutteita, muotoja ja teemoja, kuitenkin samaan aikaa säilyttäen ihanteenaan traditionalismin ja ikiaikaisuuden.
Kurssilla perehdytään eri teemojen kautta antiikin Rooman uskonnolliseen kulttuuriin, sen pysyvyyteen ja muutoksiin, erityisesti ideologian ja sukupuolen näkökulmasta. Ajallisesti kurssi käsittää Rooman historian aina tasavallasta myöhäiselle keisariajalle saakka.
Kurssin suoritustapa: luentopäiväkirja JA essee
Kurssilla paneudutaan siihen, mikä merkitys työelämällä on ollut ihmisten arjessa ja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa, ja sen aikana tutustutaan useisiin erityisesti teolliseen työhön liittyviin ilmiöihin, kuten työttömyyteen, työmarkkinasuhteisiin, työn ja vapaa-ajan suhteisiin sekä työuran ja eläkkeiden väliseen suhteeseen.
Kurssin suoritustapana ovat luennot (16 t), oppimispäiväkirja ja essee.
Praktikumiin osallistuminen edellyttää, että on osallistunut kurssille "Johdatus terveys ja sairaus -teemaan" syksyllä 2013.
Kurssilla perehdytään autoilun kulttuurihistoriaan1900-luvun alun Suomessa. Kurssin teoreettinen tutkimusote on teknologian sosiaalisen rakentumisen traditiossa, jossa teknologia ymmärretään osana yhteiskuntaa ja kulttuuria.
Huom! Kurssi alkaa 2.6.2014! Ilmoittautuminen kuitenkin jo 9.12.2013-14.1.2014
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2014 verkkokursseille on ajallaa 9.12.2013-14.1.2014
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=212&lukukausi=22
Mitä kertovat mummolan vintiltä löytyvät vanhat opukset? Mistä kirjoja ostettiin ennen Akateemisen kirjakaupan perustamista? Millaista oli tenttiin luku neljäsataa vuotta sitten?
Kirjahistorian perusteita tarkastelevalla luentosarjalla tutustutaan erilaisiin kirjahistoriaan liittyviin teemoihin, kuten
• lukemiseen
• kirjakauppaan
• kirjojen levitykseen
• sensuuriin
• kirjan painamiseen
• kirjan vaikutushistoriaan
Luennot antavat hyvän yleiskuvan siitä, mistä kirjahistoriassa on kysymys ja millä eri tavoin kirjaa voidaan tutkia niin esineenä, historiantutkimuksen kentässä kuin kommunikaation välineenäkin. Kurssilla käsitellään myös kirjahistorian kannalta keskeisiä peruskäsitteitä ja -lähteitä.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2014 verkkokursseille on ajallaa 9.12.2013-14.1.2014
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=209&lukukausi=22
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Kurssilla käsitellään urheilun pitkää kulttuurihistoriaa antiikin ajoilta lähtien. Aihetta käsitellään niin teemojen kuin aikakausienkin mukaan tavalla, joka tarjoaa opiskelijalle kokonaiskuvan länsimaisen urheiluperinteen synnystä, "suuresta kertomuksesta", sivupoluista ja kriiseistä.
Kurssilla käsitellään mm. seuraavia teemoja:
• Leikkiä, kilpailua ja ennätyksiä
• Urheilu ja uskonto
• Nauru raikui - oliko kyseessä silti urheilu?
• Voimistelu ja kansalaisten kasvattaminen
• Urheilu - teollisen maailman tuote?
Kurssi tutustuttaa opiskelijat siihen laajan lähteiden kirjoon, jonka kautta urheilua ja siihen liittyviä ilmiöitä voidaan tarkastella. Samalla tutuksi tulevat urheiluhistorian klassiset teokset ja alan uudemmat tulokkaat. Lähteinä kurssilla käytetään runsaasti kuvamateriaalia ja alkuperäisaineistoa. Kannattaa huomioida, että suurin osa lähteistä on englanniksi. Maantieteellisesti kurssin painopiste on Välimeren rannoilla, Manner-Euroopassa ja Brittein-saarilla - modernin ajan tehourheilua ja -treenausta puolestaan tarkastellaan Yhdysvaltojen maaperällä. Urheilun kotimaisista ja poliittisista ilmiöistä kiinnostuneelle suosittelen toista kurssiani, Urheilun historia Suomessa.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2014 verkkokursseille on ajalla 9.12.2013-14.1.2014
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=210&lukukausi=22
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Opiskelijat tutustuvat vaihtoehtoiseen, vastakulttuuriksi miellettyyn näkemykseen maailmanhistoriasta. Kurssin päättyessä opiskelijat ymmärtävät, miten historiantutkimusta on käytetty ideologian edistämiseksi. Samalla opiskelijat perehtyvät historiallisten tulkintojen vertailuun, kriittiseen analyysiin ja omien tulkintojensa perusteluun.
Kurssilla käsitellään seuraavia teemoja:
* Vallankumous
* Työ
* Utopia
* Urheilukulttuuri
* Uskonto
Näitä teemoja tarkastellaan pääasiassa Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoitusten perusteella, mutta myös muiden, esimerkiksi 1900-luvulla vaikuttaneiden sosialististen ja kommunististen teoreetikkojen ja historiantutkijoiden teosten avulla. Alkuperäisaineistona kurssilla hyödynnetään esimerkiksi utopiasosialistien mielikuvituksellisia visioita, elokuvaa ja kotimaisten sosialistien kirjoituksia. Ajallisesti kurssilla liikutaan kivikaudesta nykypäivään ja jopa tulevaisuuteen. Kannattaa huomioida, että iso osa kurssin lukemistosta on englanniksi. Kaikki vastaaminen tapahtuu kuitenkin suomeksi.
Ilmoittautuminen Historian valtakunnallisen verkko-opetuksen järjestämille kevätlukukauden 2014 verkkokursseille on ajalla 9.12.2013-14.1.2014
Ohjeita verkkokursseille ilmoittautumiseen
http://verkko-opetus.utu.fi/historia/lukukausi.php?kurssi=216&lukukausi=22
Huom! Tampereen yliopiston opiskelijat suorittavat kurssin 5 op laajuisena.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The Cold War between the socialist and capitalist blocs had an impact on practically every field of human activity. After all, the conflict was not only a military or a diplomatic confrontation but at least as much a battle for “hearts and minds” and for economic superiority. On a global scale, both sides of the Cold War tried to promote the expansion of their economic systems, but they also used economic methods to support and recruit allies and to coerce opponents. In practice, in the world of nuclear-armed great powers, foreign trade and financial policies were often as much instruments of foreign policy as methods of promoting a country’s economic interests. As Alan Milward, a well-known British historian, has written: “It is not surprising that economic warfare played so prominent a role in the Cold War. Its most persistently appealing attribute has always been that it is a way of striking at an enemy against whom it is inherently too risky to embark on a prolonged period of armed combat or too dangerous to risk the escalation of an existing state of combat.”
Finland was a neutral country located in the “grey area” of Europe. Although the Finns had no desire to be involved in the Cold War, the country became, in practice, one of the frontlines in this confrontation. Despite two wars against the Soviets (1939–1940 and 1941–1944), and the threat of communist takeover, Finland had surprisingly survived as an independent democratic country with a market economy. However, many Western governments and observes feared that the Soviets would not accept this situation in the long run and that since military methods had not been successful, more indirect methods would be used. Finnish-Soviet trade links, which the Soviets were anxious to expand, seemed to be one of the most obvious methods.
If the economic methods seemed a useful way to promote Soviet aims, they were also extremely useful to the United States and its allies in promoting Western aims. One of the key concerns of US foreign economic policy in Finland and in the Cold War world generally, was to uphold a free and prospering market economy as an obstacle to the expansion of communism. The US government should therefore support the reconstruction and development of the Finnish economy, which would curb the possibilities for growing support to communism in Finland and the need to expand Finnish-Soviet trade.
In the course we will consider what impact the Cold War had on the Finnish foreign trade and on the economic development of the country. How did the superpowers and their allies try to use economic tools to promote political goals? What impact did these actions have on Finland? How did the Finnish government and the Finnish companies try to defend their interests in the Cold War world?
Course Outline:
1) Economy & Cold War: an overview
2) Finland in the Cold War world
3) Finnish-Soviet trade
4) Western foreign economic policy towards Finland
5) Finland, Cold War and the European integration
6) The end of the Cold War
Enrolment starts on December 9. 2013 and ends January 14. 2014.
Opintojaksossa perehdytään varhaisemman historian aikakausien tärkeimpiin piirteisiin sekä Suomen historian eurooppalaisiin yhteyksiin. Lisäksi opintojaksossa käydään läpi aikakausien historiaa koskevan tutkimuksen lähtökohtia ja niiden muuttumista.
Poikkeukset:
Iltaopetusta
Kurssin luennot tallennetaan ja ovat netistä katsottavissa jälkikäteen joten luentosarjalle voi osallistua vaikka ei luennoille pääsisikään.
Opintojakson lisälukemistoksi suositellaan teosta Haapala Pertti & Toivo Raisa (toim.) Suomen historian kartasto. 2008, s. 148 alkaen.
Kurssilla perehdytään 1900-luvun keskeisiin ulkomaisiin rationalisointi- ja johtamisoppeihin, erityisesti taylorismiin ja human relations -suuntaukseen, ja tarkastellaan, kuinka niitä on käsitelty ja sovellettu Suomessa. Kurssilla paneudutaan myös suomalaisiin rationalisointiorganisaatioihin ja tutustutaan siihen, miten yritystasolla on toteutettu työn aika- ja liiketutkimuksia sekä muita työn tehostamisen muotoja. Kurssin suorittamistapana ovat luennot (16 t), ryhmätyöt ja essee.
Poikkeukset:
Kurssi tukee työ-teeman opintoja.
Kurssille otetaan enintään 30 opiskelijaa. Etusija niillä opiskelijoilla, jotka suorittavat opintokokonaisuuden HISA3 "Syventävä teema ja praktikum" Työ-teemasta.
Kurssilla perehdytään luentojen, demonstraatioiden ja tekstianalyysiharjoitusten avulla myöhäisantiikin ja keskiajan saarnamateriaaleihin. Kurssin näkökulma on saarnamateriaalien tutkiminen kommunikaation ja tiedonvälityksen näkökulmasta. Lähtökohtana on sosiaali- ja kulttuurihistoria. Tekstien teologiseen sisältöön puututaan vain niiltä osin kun se on ehdottoman välttämätöntä.
Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy kriittisesti tarkastelemaan esimodernin aikakauden tiedonvälityksen menetelmiä ja merkitystä sekä ymmärtää kirjapainotekniikkaa edeltäneiden kirjallisten lähteiden käyttöön liittyviä lähdekriittisiä ongelmia.
Suorittamistapa:
Osallistuminen lähiopetukseen sekä kertaus, johon sisältyvät luennoilla esitellyn materiaalin lisäksi kurssilla erikseen ilmoitettu kirjallinen materiaali.
Poikkeukset:
Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Etusija historian tutkinto-ohjelman opiskelijoilla.
Syventäviä opintoja suorittavien on sovittava korvaavuudesta HISS3-opintojaksoon pro gradu -tutkielmaa ohjaavan professorin kanssa.