Seminaarissa harjoitellaan tieteellisen tutkimustekstin tuottamista. Opiskelija harjaantuu kirjallisuustieteellisten tutkimuskysymysten asettamisessa ja niihin vastaamisessa, taidossa käyttää itsenäisesti ja arvioida kriittisesti erilaisia kirjallisuudentutkimuksen teorioita ja metodeja, perustellun palautteen antamisessa ja tieteellisessä keskustelussa. Seminaarissa harjoitellaan ja syvennetään tieteellisiä valmiuksia, joita tarvitaan tutkielman kirjoittamisessa. Opiskelija aloittaa seminaarissa tutkielman työstämisen ja jatkaa sitä tutkielmaseminaarissa.

Seminaari on mahdollista suorittaa joko uusien vaatimusten mukaan 5 op:n laajuisena tai vanhojen vaatimusten mukaan 10 op:n laajuisena. Vanhat vaatimukset ovat voimassa uusien rinnalla kevääseen 2015. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtymistä suositellaan. Seminaari kestää koko lukuvuoden (periodit I-IV), mutta istuntojen määrä riippuu siitä, suorittaako opiskelija seminaarin 5 op:n vai 10 op:n laajuisena.

Niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole vielä käyneet juttelemassa seminaarityönsä aiheesta, olisi hyvä tulla vastaanotolle 12.9. (huom! pidennetty vastaanotto klo 12-14) tai sopia aiheestaan sähköpostitse (hanna.meretoja@uta.fi).

Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse vetäjälle (pekka.tammi@uta.fi). Ilmoittautuessasi ole hyvä ja kerro: 1) henkilötietosi ja opiskelijanumero 2) yhteystiedot (puhelin) 3) yleisen kirjallisuustieteen seminaarin (KTTS3/ YKIRS2) suorittamisvuosi 4) suoritatko tutkielmaseminaarin vanhojen vai uusien tutkintovaatimusten mukaan 5) tutkielman aihe. Aiheesta on myös käytävä sopimassa vastaanotolla – ellet ole jo sopinut – ennen seminaarin aloittamista. Vastaanotot kl ti 14–15, kevään viim. 14.5., sl to 13–14  alk. 5.9.

Aloitusistunto to 12.9. klo 14. Seminaarin ohjelma sovitaan tässä tilaisuudessa, läsnäolo välttämätön. Ilmoittautuminen päättyy to 5.9. klo 18.

Seminaarin päämääränä on osanottajien pro gradu -tutkielman kirjoitusprojektin käynnistäminen. Jokainen osanottaja kirjoittaa ensin vapaamuotoisen tutkimussuunnitelman (n. 10 s.) ja alustaa sen pohjalta suullisesti. Suunnitelmassa muotoillaan tutkimusongelma, esitellään aineisto ja keskeiset tutkimuslähteet. Osanottajat sitoutuvat yhtämittaiseen kirjoitusprojektiin: kaikki seminaarin alkuosan hyväksyttävästi suorittaneet siirtyvät suoraan sen toiseen osioon (Tutkielman kirjoittaminen, II–III periodi), minkä jälkeen tutkielman olisi määrä olla jo pitkällä. Minimivaatimuksena on johdanto ja yksi käsittelyluku.

Periodijärjestelmästä johtuen aikataulu on tiivis. Siksi on välttämätöntä – ja seminaarin hyväksytyn suorituksen ehto – että aiheesta ja tutkimuskirjallisuudesta käydään neuvottelemassa vetäjän kanssa vastaanotoilla hyvissä ajoin ennen tutkimussuunnitelman kirjoittamista.

Kurssilla tutustutaan kuoleman kuvastoon ja kuoleman kulttuurihistorialliseen merkitykseen antiikin ja keskiajan kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja teatterissa. Lisäksi tarkastellaan antiikin ja keskiajan makaaberia perintöä uudella ajalla aina nykypäivään asti.

Kurssilla käydään läpi 1700-luvun klassikkoromaanien sovituksia etenkin 1900-luvun kirjallisuudessa ja elokuvassa. Samalla kootaan käsitteistö, jonka avulla opiskelija kykenee erottelemaan tapoja kierrättää tarinoita ja sovittaa niitä mediasta toiseen. Kurssin alkaessa opiskelijan edellytetään tuntevan seuraavat teokset: Defoe, Robinson Crusoe; Swift, Gulliverin retket; Sterne, Tristram Shandy; de Laclos, Vaarallisia suhteita; Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo.

Kurssilla perehdytään lastenkirjallisuudentutkimuksen erityiskysymyksiin kuten kysymyksen lastenkirjallisuudesta genrenä tai lajina, lukijuuteen ja yleisöihin liittyviin seikkoihin, lastenkirjallisuudelle tyypilliseen verbaaliseen ja kuvalliseen kerrontaan sekä pedagogiikkaan ja ideologiakriittiseen luentaan. Kurssin tarkoituksena on tarjota opiskelijoille teoreettisia välineitä lastenkirjallisuuden kirjallisuustieteelliseen tarkasteluun sekä syventää opiskelijoiden tietämystä aihealueen aikaisemmasta tutkimuksesta. Lastenkirjallisuudentutkimuksen tarkastelun kautta piirretään esiin myös niitä lapsiin kohdistuvia arvoja ja asenteita, joita eri aikoina tehty lastenkirjallisuudentutkimus on niin lapsiin kuin lastenkirjallisuuteen liittänyt. Näin opiskelijat oppivat reflektoimaan sekä olemassa olevaa tutkimusta, että omaa lastenkirjallisuuteen kohdistuvaa kirjoittamistaan kriittisesti lastenkirjallisuudentutkimukseen sisältämiä piiloisia arvoasetelmia purkaen.  Kurssi sisältää sekä luento-opetusta, että opiskelijoiden omaa aktiivista työskentelyä.

Ei ilmoittautumista.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 14.10. mennessä).

Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse vetäjälle (pekka.tammi@uta.fi). Ilmoittautuessasi ole hyvä ja kerro: 1) nimi ja opiskelijanumero 2) yhteystiedot (puhelin) 3) yleisen kirjallisuustieteen seminaarin (KTTS3/YKIRS2) suorittamisvuosi, lukuvuoden 2013–2014 syventävien seminaarilaiset kertovat esitelmänsä käsittelypäivän 4) suoritatko tutkielmaseminaarin vanhojen vai uusien tutkintovaatimusten mukaan 5) tutkielman aihe. Aiheesta on myös käytävä sopimassa vastaanotolla – ellet ole jo sopinut – ennen seminaarin aloittamista. Vastaanotot to 13 – 14, kl alk. 9.1.

Aloitusistunto to 6.2. klo 14. Seminaarin ohjelma sovitaan tässä tilaisuudessa, läsnäolo välttämätön. Ilmoittautuminen päättyy to 30.1. klo 18.

Seminaarikäytäntöön ei tullut oleellisia muutoksia uuden opetussuunnitelman astuttua voimaan syksyllä 2012

KTTS4 Seminaari kokoontuu sopimuksen mukaan III–IV periodeilla (päättyy viim. 15.5.2014). Uusien vaatimusten mukaan opiskelevat suorittavat osiot Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (2 op) ja Tutkielman kirjoittaminen (3 op).

YKIRS3A–B Osallistumalla samoihin istuntoihin vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat suorittavat opintojaksot S3A (3 op) ja S3B (3 op).

Vanhat vaatimukset ovat voimassa uusien rinnalla kevääseen 2015. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtymistä suositellaan. Käytännöistä kannattaa käydä neuvottelemassa seminaarin vetäjän kanssa vastaanotolla.

Seminaarin päämääränä on osanottajien pro gradu -tutkielman kirjoitusprojektin käynnistäminen. Jokainen osanottaja kirjoittaa ensin vapaamuotoisen tutkimussuunnitelman (n. 10 s.) ja alustaa sen pohjalta suullisesti. Suunnitelmassa muotoillaan tutkimusongelma, esitellään aineisto ja keskeiset tutkimuslähteet. Osanottajat sitoutuvat yhtämittaiseen kirjoitusprojektiin: kaikki seminaarin alkuosan hyväksyttävästi suorittaneet siirtyvät suoraan sen toiseen osioon (Tutkielman kirjoittaminen IV periodi), minkä jälkeen tutkielman olisi määrä olla jo pitkällä. Minimivaatimuksena on johdanto ja yksi käsittelyluku tai sen osa.

Periodijärjestelmästä johtuen aikataulu on tiivis. Siksi on välttämätöntä – ja seminaarin hyväksytyn suorituksen ehto – että aiheesta ja tutkimuskirjallisuudesta käydään neuvottelemassa vetäjän kanssa vastaanotolla hyvissä ajoin ennen tutkimussuunnitelman kirjoittamista.

Kurssilla tarkastellaan kaunokirjallisuuden keinoja käsitellä historian kokemista sekä niitä eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät menneisyyden traumaattisista tapahtumista kertomiseen. Miten eri ilmaisukeinot mahdollistavat erilaisia tapoja käsitellä traumaattisia kokemuksia ja osallistua kulttuurisen muistin rakentamiseen ja haastamiseen? Luennoilla perehdytään kertomusteoreettisiin keskusteluihin kokemuksen historiallisuudesta ja traumateoreettiseen keskusteluun vaikeiden historiallisten kokemusten kerronnallistamisesta sekä näihin keskusteluihin kytkeytyvästä eettisestä problematiikasta. Huomion kohteena on muun muassa tarinankerronnan kyky tuottaa kokemuksellista ymmärrystä historiasta ja avata uusia kokemisen, ajattelun ja kuvittelun mahdollisuuksia sekä kertomisen käytäntöjen kytkökset erilaisiin vallankäytön muotoihin.

Kurssilla käsitellään holokaustitutkimusta, kulttuurisen muistin tutkimusta ja traumateoriaa kertomuksen tutkimuksen näkökulmasta. Kaunokirjallisuudesta erityisen huomion kohteena ovat seuraavat romaanit: Günter Grassin Sipulia kuoriessa, Jonathan Littellin Hyväntahtoiset ja Julia Franckin Keskipäivän haltija. Luento- ja seminaarimuotoinen opetus yhdistyvät siten, että kurssi sisältää myös opiskelijoiden alustuksia ja oheiskirjallisuuden käsittelyä yhdessä keskustellen. Kurssi suoritetaan esseellä ja luentokuulustelulla/oppimispäiväkirjalla.

Luentokurssi 24 h + harjoitustehtäviä + tentti.

Luennoilla tarkastellaan amerikkalaisen kirjallisuuden keskeisiä kirjailijoita, teoksia, kehityskulkuja ja tyylikausia – vertailevan kirjallisuudentutkimuksen hengessä ja vanhan mantereen kaikuja kuulostellen. Kurssin tarkoitus on tarjota täydentäviä ja tuoreita näkökulmia amerikkalaisen kirjallisuuden historiaan. Opiskelijat lukevat viikoittain jaettavaa kirjallisuutta ja tekevät määrätyt harjoitustyöt. Tentissä opiskelijat soveltavat oppimaansa kaunokirjallisten tekstien intertekstuaaliseen, kulttuuriseen tai kontekstuaaliseen analyysiin.

Kurssilla tutustutaan 1800-luvun kotimaisen kirjallisuuden lajeihin ja virtauksiin ajan kirjallisuuskeskustelun, lajikuvausten ja kaunokirjallisten teosten kautta. Näkökulma on historiallinen ja vertaileva: kirjalliset koodit jäljitetään eurooppalaisiin syntymaihinsa ja kurssilla tarkastellaan niiden kulkeutumista Suomeen. Samalla pohditaan adaptaation prosessia: mitä kirjallisille repertoaareille tapahtuu niiden siirtyessä kulttuuristen rajojen yli uudenlaisiin ympäristöihin? Mikä on kansallisen ja kansainvälisen suhde? Kurssilla luetaan kaunokirjallisuuden lisäksi muita 1800-lukulaisia tekstejä ja tehdään erityyppisiä harjoitustehtäviä. Suoritustapana luentokuulustelu tai aihepiiriä itsenäisesti tarkasteleva essee.

Kurssin kolme keskeistä aihealuetta ovat elokuva (Rantanen), digitaaliset pelit (Roine) ja sarjakuva (Romu). Kurssi yhdistää toisiinsa luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja (luennot 14 h + kurssitöiden käsittely työpajamuodossa 10 h).

Kolmea keskeistä aihealuetta käsitellään kurssilla muun muassa seuraavien kysymysten kautta: Millaisia haasteita elokuvat, pelit ja sarjakuvat asettavat kaunokirjallisuuden (ja vieläpä usein tietynlaisen kirjallisuuden) pohjalta syntyneelle kertomuksen tutkimukselle? Entä mitä annettavaa kirjallisuudentutkimuksella puolestaan on muulle medialle? Minkälaisia kohtaamisia näiden välille voi syntyä?

Kurssin käytyään opiskelija osaa hyödyntää kirjallisuustieteellisiä käsitteitä ja työkaluja muun median tutkimuksessa ja osaa myös kyseenalaistaa niiden mielekkyyden tarvittaessa.

Suoritustapa:

- Osallistuminen opetukseen
- Opetuskokonaisuuden suunnittelu
- Perehtyminen oheiskirjallisuuteen. Oheiskirjallisuutta hyödynnetään myös opetuskokonaisuuden suunnittelussa.

Opetuksessa yhdistyvät luento- ja harjoituskurssin työskentelymuodot (luennot + ryhmätyönä suunniteltujen opetuskokonaisuuksien esittely).