Opintojakson suorittamiseksi opiskelija valitsee yhden neljästä 10 op:n vaihtoehdosta (ks. tutkintovaatimukset, moduulit 1-4). Kukin vaihtoehto suoritetaan omalla tavallaan.

Käythän lukemassa lisätietoja ja valitsemassa toteutusvaihtoehtosi kurssin Moodle -alueelta saatuasi ilmoittautumisestasi vahvistuksen.

Opintojakson Moodle avataan elokuun puolivälissä ja alueelle pääsee kirjautumaan kurssiavaimella HTM.

Moodle-aluetta seuraamalla pysyy ajan tasalla kunkin suorittamisvaihtoehdon yksityiskohdista.  Vaihtoehdon valintaa ei voi kesken opintojakson suoritusta vaihtaa.

Opintojakson suorittamista koskeva infotilaisuus järjestetään 19.9.2017 klo 16-18 Paavo Koli salissa. OPINTOJAKSOLLE ILMOITTAUTUNEIDEN ON OSALLISTUTTAVA AVAUSKERRALLE.

Hallintotieteen pro gradu -seminaarit alkavat syksyllä 2017 kahdessa erillisessä ryhmässä (huomaa ryhmien aikataulutus). Ilmoittautuminen molempiin päättyy 31.8.2017.

Huom! Ryhmän 1 ensimmäisen tapaamiskerran aloitus on kello 14!

Varautukaa myös siihen, että graduseminaariryhmien osallistujamäärä täytyy tasata (maksimissaan 12 opiskelijaa/ryhmä). 

Opintojakso muodostuu luennosta (10 t), siihen  liittyvästä luento- ja kirjallisuustentistä sekä esseeseminaarista (n. 18 t), jossa käsitellään opiskelijoiden kirjoittamat esseet. Kurssin teemana on syksyllä 2017 hallinnon julkisuus. Aihetta käsitellään mm. tuoreiden oikeustapausten pohjalta. Mukaan otetaan mahdollisesti myös henkilötietojen suojaan ja EU:n uuteen yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyviä kysymyksiä.

Kurssilla syvennytään valtiosääntöoikeuden keskeiskysymyksiin erityisesti julkisen vallan näkökulmasta. Valtio voidaan ymmärtää alueena, jolla on yksinomainen oikeus vallankäyttöön tai jopa väkivaltaan alueellaan. Kurssilla syvennytään tähän lähtökohtaan niin teoreettisella kuin käytännöllisemmällä tasolla. Miksi juuri valtiolla on etuoikeus vallankäyttöön? Miten tuota vallankäyttöä on perusteltu yhteiskuntateoreettisesti ja miten sitä voidaan nyky-yhteiskunnassa perustella? Miten julkista vallankäyttöä säännellään Suomen valtiosäännössä ja millaisia kansainvälisiä kehityskulkuja tähän liittyy? Entä miten perustuslakivaliokunta on tulkinnut julkisen vallankäytön merkitystä? Kurssilla yhdistyvät niin poliittisen ja yhteiskuntateorian, valtiosääntöoikeuden ja hallinto-oikeudenkin näkökulmat.

Tutkimusjakso sisältää tutkimusseminaarin ja kirjastonkäytön opetuksen. Tutkimusseminaarin kesto on kaksi periodia (periodit I ja II tai III ja IV).

Tutkimuseminaari suoritetaan osallistumalla aktiivisesti seminaarin työskentelyyn sekä laatimalla seuraavat kirjalliset työt:
- pro gradu -tutkielmaa koskeva ideapaperi,
- pro gradu -tutkielmaa koskeva tutkimussuunnitelma, ja
- tutkielman aiheeseen liittyvä kirjallisuuskatsaus (voi myös sisältyä tutkimussuunnitelmaan, jos seminaarissa niin sovitaan).
Lisäksi seminaariin voi sisältyä erikseen ilmoitettavia ja tutkieman laatimista tukevia harjoituksia.
Työskentelyn tavoitteena on tuottaa mahdollisimman hyvät edellytykset pro gradu -tutkielman kirjoittamiselle.

Kaikkien lukuvuonna 2017-2018 Julkisoikeuden syventävään tutkimusjakson HALJUS22 suorittavien on ilmoittauduttava täyttämällä 6.9.2017 mennessä oheisesta linkistä löytyvä e-lomake, jossa kysytään tutkielman alustavaa aihepiiriä ja mahdollisia toiveita seminaarin aloitusajasta. E-lomakkeen täyttämisen lisäksi jokaisen on ilmoittauduttava seminaariin NettiOpsusssa.
https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18970/lomake.html

Tutkimusseminaareja järjestetään lukuvuosittain 2-4 osallistujamäärästä riippuen. Seminaarit eriytyvät aihepiiriensä perusteella oikeudenalapainotteisiin ryhmiin siten, että syyslukaudella alkavista seminaareista toinen painottuu valtiosääntöoikeuden ja sen lähialueiden tutkimusaiheisiin ja toinen hallinto-oikeudellisiin kysymyksiin (edellyttäen että syyslukukaudella syntyy kaksi seminaariryhmää). Kevätlukukaudella alkava seminaari painottuu perus- ja ihmisoikeuksiin, eurooppaoikeuteen, valtiosääntöoikeuden ja sen lähialueiden tutkimuskysymyksiin. Kaikille seminaariin syyslukaudella 2017 tai kevätlukukaudella 2018 aikoville järjestetään yhteinen tilaisuus ma 11.9.2017 klo 10-12 (Pinni ls B1097). Tilaisuudessa informoidaan tarkemmin seminaarien toteutustavoista ja jaetaan opiskelijat seminaariryhmiin, minkä vuoksi jokaisen seminaariin aikovan opiskelijan edellytetään osallistuvan tilaisuuteen. Sekä syys- että kevätlukukaudella alkaviin seminaareihin tulee ilmoittautua syyslukukauden alussa nettiopsussa.

Aktiivinen osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, jonka kuluessa ryhmän jäsenet valmistelevat pro gradu -tutkielmiaan laatimalla niitä koskevien käsikirjoitusten osia ja kommentoivat toistensa esityksiä.
- Pro gradun laadinta: aineiston kokoaminen ja analyysi sekä tutkimustulosten raportointi
- Kypsyysnäytteen antaminen (korvautuu nykyisin yleensä liittämällä pro graduun ohjeiden mukainen tiivistelmä).

Pro gradu -tutkielma on yliopistollinen opinnäyte, jonka tekemisessä opiskelijan tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä sekä opiskelun ja tutkimuksen eettisiä periaatteita opetussuunnitelmassa kuvattujen osaamistavoitteiden pohjalta. Jättäessään opinnäytteensä tarkastettavaksi opiskelijan edellytetään tuntevan ja noudattavan oman tutkintonsa tason mukaisia hyviä tieteellisiä käytäntöjä, ks. http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/index.html.

Pro gradu -tutkielman alkuperäisyys tarkistetaan Turnitinilla (ks. http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/turnitin.html). Turnitinia voidaan hyödyntää jo seminaarissa seminaaripapereiden laadinnan yhteydessä siten, kuin seminaarin vetäjän kanssa erikseen sovitaan.

Pro gradu -tutkielma laaditaan graduryhmässä, joka on välitöntä jatkoa seminaarityöskentelylle (HALJUS22 Julkisoikeuden syventävä tutkimusjakso). Työskentelyn kesto on kaksi periodia. Graduryhmään osallistuminen edellyttää opiskelijan sitoutumista ryhmän aikatauluihin samoin kuin valmiutta käyttää riittävästi aikaa paitsi ryhmätyöhön myös itsenäiseen työskentelyyn opintojakson aikana.

Ryhmässä opiskelijat jatkavat ryhmän vetäjän johdolla pro gradu -tutkielmiensa laadintaa siitä, mihin ne ovat HALJUS22 -jakson seminaarissa jääneet. Opiskelijat laativat graduihinsa liittyviä kirjallisia esityksiä siten, kuin ryhmässä kulloinkin sovitaan (esim. kaksi n. 15-20 sivun pituista osiota pro gradusta). Esitykset käsitellään ryhmän yhteisissä tapaamisissa. Ryhmätyöskentelyn lopuksi opiskelijat esittelevät ryhmässä valmiin gradunsa tai graduksi tarkoitetun käsikirjoituksensa. Tavoitteena on, että pro gradut valmistuvat seminaarin loppuun mennessä tai välittömästi sen jälkeen.

Syksyn 2017 erikoiskurssilla opiskelijat osallistuvat sote- ja maakuntauudistuksen tekemiseen. Fokuksena on kuntalaisten osallistumisen kehittäminen Pirkanmaan uudessa sote- ja maakuntamallissa yhdessä uudistusprosessia työstävien asiantuntijoiden kanssa. Kurssi alkaa johdantoluennoilla, joilla hahmotetaan tutkimuksen teoreettisia kytkentöjä ja perehdytään uudistuksen nykytilanteeseen. Kurssin pääpaino on kuitenkin kenttä- ja ryhmätyöskentelyssä. Tutkimusaineisto kerätään sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä yleisötilaisuudessa (tai tilaisuuksissa), johon opiskelijat yhdessä opettajan kanssa suunnittelevat sisältöä. Kurssilaiset tekevät ryhmätöinä tutkimusraportin, jotka esitellään loppuseminaarissa marraskuussa.

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistukseen voi tutustua jo etukäteen osoitteessa:

http://www.pirkanmaa.fi/pirkanmaa2019/

Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen sekä kirjallisuus­tieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana tarinat kaupungeista ja tarinat kaupungissa, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14). Kurssi alkaa KE 6.9 ja päättyy KE 29.11.

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRKTTS2B2, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi), Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla.

Seminaarityöskentelyn yhteydessä käsitellään osanottajien laatimia ideapapereita, tutkimussuunnitelmia, käsikirjoituksia ja valmistuneita pro gradu -tutkielmia. Tarvittaessa seminaarissa pidetään lyhyitä virikeluentoja tutkielman tekemiseen liittyvistä aiheista. Seminaarityöskentelyä varten voidaan muodostaa aiheenmukaisia ryhmiä. Seminaariin sisältyy kirjaston järjestämä 2 tunnin tiedonhankintataitojen opetus. Seminaarin yhteydessä laadittava pro gradu –tutkielma osoittaa, että opiskelija osaa soveltaa opintojensa aikana kertyneitä taitoja ohjatussa itsenäisessä tieteellisessä työskentelyssä.

Torstaisin klo 10-12 Pinni A3020

luennot, lukupiiri ja essee

Opintojakso koostuu luennoista (8 t), esseesuunnitelmien käsittelystä (4 t), luento-, kirjallisuus- ja säädöstentistä sekä esseeseminaarista (20 t). Seminaarissa käsitellään opiskelijoiden laatimat esseet.

Kurssin pääteemana keväällä 2018 on kunnallinen päätöksenteko- ja viranomaistoiminta erityisesti kuntaa ja maakuntaa koskevan johtamisen sekä ohjauksen ja valvonnan oikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Seminaariesseissä pyritään lähtökohtaisesti keskittymään monimuotoisen palvelutuotannon järjestämisen oikeudellisten ongelmien lainopilliseen problematisointiin julkisen ja yksityisen toiminnan rajapinnan kontekstissa. Kyse voi olla esimerkiksi kunta-/hankintastrategia- tai talousarvio- ja suunnitelmaproblematiikasta julkisen vallan tehtävien erilaisten organisointimuotojen yhteydessä unohtamatta julkisyhteisön toiminnan oikeusongelmakeskeisiä tarkasteluja vaikkapa uudistuneiden toiminta- ja arviointikertomusvaateiden kannalta. Tarkasteltavia kysymyksiä voidaan lähestyä sekä yksilö- että yhteisönäkökulmasta.

Esseen aihepiirin valintaa ei rajata tiukasti kevään seminaarin pääteemaan, kunhan esseen sisällöllinen yhteys kunnallisoikeudelliseen/itsehallinto-oikeudelliseen tarkastelunäkökulmaan toteutuu.

Kurssi suoritetaan keväällä kirjatenttinä.

Kurssin pyrkimyksenä on hahmottaa globalisaation vaikutusta alueyhteisöjen kehittämiseen ja luoda yleiskuvaa kuntien ja alueiden roolista globaalin hallinnan kentällä. Kurssilla tarkastellaan kuntien ja alueiden kansainvälisiä hallintasuhteita sekä kilpailu- että yhteistyöstrategioiden kannalta. Kurssilla tarkastellaan kuntien ja alueiden hallinnan kansainvälistä ulottuvuutta. Kurssi valottaa erityisesti globalisaation ehdollistavaa vaikutusta kaupunki- ja aluekehitykseen ja hahmottaa sitä institutionaalista hallinnan kenttää, jolla kunnat ja alueet toimivat. Perinteisenä institutionaalisena toiminnan muotona käsitellään kuntien kansainvälistä toimintaa ja sen organisointia. Dynaamisen talouskehityksen viitekehyksessä tarkastellaan puolestaan kuntien ja alueiden kilpailustrategioita sekä kansainvälistä kaupunkimarkkinointia ja kaupunkibrändin rakentamista.

Suoritukseen sisältyy luentotentti, teemaseminaariesitelmä ja essee.

Keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12-14 LS K110

HUOM: Kirjallisen harjoitustehtävän hyväksytty suorittaminen on edellytyksenä tenttiin osallistumiselle.

Tentti 27.4. klo 8 - 12 Pinni ls. A1081