Periodit
(2.9.2013
– 18.10.2013)
(21.10.2013
– 13.12.2013)
(7.1.2014
– 7.3.2014)
(10.3.2014
– 16.5.2014)
Ryhmät kokoontuvat kaksi kertaa viikossa. Suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden keväällä tai kolmannen syksyllä.
Sähköinen tentti on auki kevätlukukaudella 2014 toukokuun lopuun asti. Ilmoittautuminen osoitteessa: https://tenttis.uta.fi
Jakson voi suorittaa jollakin seuraavista tavoista:
1. Opintojakso on lukuvuonna 2013-2014 (periodien I-IV aikana) suoritettavissa sähköisenä tenttinä, johon ilmoittaudutaan sähköisessä tenttipalvelussa (tenttis.uta.fi). Tentissä suoritetaan: Ojanen, Tuomas ja Haapea, Arto (toim.): EU-oikeuden perusteita II (2.p., 2007) kokonaan sekä Raitio, Juha: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat (2010) teoksen osa III eli sivut 331 - 635.
2. Jakson voi suorittaa esseesuorituksena laatimalla itsenäisesti yksi laajahko (15-20 liuskaa) tai useampi suppeampi kirjoitelma (esim. 2 x n. 7-10 liuskaa) opintojakson vastuuopettajan kanssa tarkemmin sovittavasta aineellisen eurooppaoikeuden aiheesta, joka voi liittyä esimerkiksi eurooppalaiseen valtiosääntöoikeuteen, aineellisen sisämarkkinaoikeuden erityiskysymyksiin, EU:n sosiaalioikeuteen tai johonkin muuhun opiskelijaa kiinnostavaan teemaan. Esseesuoritukseen liittyvästä kirjallisuudesta sovitaan erikseen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Esseesuorituksesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä opintojakson vastuuopettajaan sähköpostilla (pauli.rautiainen@uta.fi).
3. Jakson voi suorittaa kahden-kolmen opiskelijan yhdessä laatimalla pienoistutkielmalla jakson vastuuopettajan kanssa tarkemmin sovittavasta aineellisen eurooppaoikeuden aiheesta. Pienoistutkielman laajuus on noin 12-15 sivua / opiskelija eli kahden opiskelijan laatimanana noin 25-30 sivua ja kolmen opiskelijan laatimana noin 35-45 sivua. Pienoistutkielman laatimisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä opintojakson vastuuopettajaan sähköpostilla (pauli.rautiainen@uta.fi).
Luennoilla tutustutaan analyyttisen politiikan teorian tieteenfilosofisiin ja metodologisiin perusteisiin. Tieteellisen toiminnan tavoitteiden kautta esitetään yleiskatsaus ei-kokeellisen kausaalipäättelyn tutkimusasetelmiin ja -tekniikkoihin. Kurssilla perehdytään myös päätös- ja peliteorian peruskäsitteisiin sekä arvioidaan perusteiden kestävyyttä ns. behavioraalisen taloustieteen klassisten tulosten valossa. Luennoilla käsitellään myös sosiaalisen valinnan teoriaa luonnetta aksiomaattisena teoriana sekä sovelluksia politiikan tutkimukseen. Kurssin avainkäsitteitä ovat syy ja vaikutus, tavoitteellinen toiminta, valta, ratkaisukäsitteet ja normiristiriidat.
Luento-opetus (16t) + kirjallinen työ
Kurssilla tarkastellaan poliittisen osallistumisen murrosta Suomessa ja Länsi-Euroopassa vaaliosallistumisen, politiikan henkilöitymisen ja poliittisen kiinnittymisen näkökulmista. Lisäksi pohditaan sosiaalisen pääoman vaikutusta poliittisen osallistumisen aktiivisuuteen, kansalaisten poliittisen tietämyksen tasoa ja sen implikaatioita, sekä median ja poliittisen osallistumisen suhdetta. Kurssilla luennoi omista erikoisaloistaan seitsemän tutkijaa Åbo Akademista, Helsingin yliopistosta ja Tampereen yliopistosta.
Tarkempi ohjelma:
ti 17.9. Poliittisen osallistumisen murros - johdanto luentosarjan teemaan (Elina Kestilä-Kekkonen, TaY)
to 19.9. Sosiaalinen pääoma ja poliittinen osallistuminen Suomessa ja Euroopassa (Maria Bäck, ÅA)
ti 24.9. Vaaliosallistuminen (Hanna Wass, HY)
to 26.9. Poliittinen tietämys (Lauri Rapeli, ÅA)
ti 1.10. Poliittiset vedenjakajamuutokset Suomessa ja Länsi-Euroopassa (Jussi Westinen, ÅA)
to 3.10. Politiikan henkilöityminen ja media (Ville Pitkänen, TY)
ti 8.10. Poliittisen kiinnittymisen trendit ja haasteet (Sami Borg, Tay)
Kurssille otetaan 50 opiskelijaa, etusija on tutkinto-ohjelman omilla opiskelijoilla. Ennakkoilmoittautuminen NettiOpsuun 9.9.2013 mennessä.
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
Lectures are open for all, but students need to register in NettiOpsu. The seminar group has places for 12 students, preference is given to RES programme students. Those interested in joining the seminar (8h) are asked to discuss this with the Jean Monnet professor Hanna Ojanen during the course.
Credits: lectures + learning diary 3 ECTS; seminar 2 ECTS
Course programme
10.9. Introduction (Hanna Ojanen)
- Europe and wider Europe; borders of Europe; European integration as a definer of Europe
12.9. EU enlargement, history (Hanna Ojanen)
- theoretical approaches to and explanations of enlargement
17.9. Widening and deepening, or differentiation? (Hanna Ojanen)
- the functions of widening on basic treaties, institutions, policies
19.9. Economic integration in the West and in the East during the Cold War (Dr.Soc.Sc. Suvi Kansikas, researcher, Aleksanteri Institute, University of Helsinki)
24.9. EU and its neighbourhood (Hanna Ojanen)
- ENP, EaP; neighbourhood and security policy: ESS and beyond
26.9. The EU’s energy policy in the wider Europe and Turkey as a case study (Dicle Korkmaz) (including introduction to the seminar sessions)
1.10. EU-Turkey (Hanna Ojanen)
3.10. EU-Russia (Hiski Haukkala)
8.10. The shared neighbourhood of EU and Russia (Hiski Haukkala)
10.10. Russia’s integration into global economy (Anni Kangas)
• International business communication in English – universal schemes of business language will be presented.
• Interpersonal skills in communicating and socializing will be practiced.
• Cultural aspects will be discussed and attitudes to international business.
The course consists of:
Lectures (12 hours, attendance in every lecture is required!)
Home assignment given by the teacher
Enrolment:
First 30 students will be taken in to the course. First priority will be given to the exchange/degree students of the School of Management. Compulsory and binding enrolment by email to business.school@uta.fi during 06.09.-12.09.2012
Inform your name, home university and student number of UTA (if you already have it).
KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Huom! KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Osallistuminen luento-opetukseen, kirjallisuuteen perehtyminen sekä tentti. Luentosarjaan osallistuminen ja tentti korvaavat opintojakson kokonaisuudessaan. jaksoa ei voi suorittaa osissa. Tentti perustuu sekä luennoilla käsiteltyihin teemoihin että seuraavaan kirjallisuuteen ja/tai luennoilla erikseen ilmoitettavaan materiaaliin.
Poikkeukset:
Ensimmäisen periodin johdantokurssi on ainoastaan tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille; toisen periodin kurssi avoin myös muille opiskelijoille.
Uudessa tutkintorakenteessa kurssi suositellaan suoritettavaksi tutkimuspraktikumin jälkeen. Vuonna 2011 tai sitä ennen aloittaneet voivat kuitenkin käydä kurssin ennen tutkimuspraktikum-suoritusta.
Kurssin alustava ohjelma:
– To 24.10.2013 klo 16.30 –20.00, Euroopan integraation kehitys ja tulevaisuus oikeudellisesta näkökulmasta (Raitio)
– To 31.10.2013 klo 16.30 –20.00, EU:n toimivalta, EU-oikeuden perusperiaatteet ja oikeuslähteet (Rautiainen)
– To 7.11.2013 klo 16.30 –20.00, EU-tuomioistuin ja ennakkoratkaisumenettely, perus- ja ihmisoikeudet EU:ssa, EU:n perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen suhde (Rautiainen)
– To 14.11.2013 klo 16.30 –20.00, EU:n lakiasäätävät toimielimet: komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti sekä Eurooppa-neuvosto (Hyvärinen)
– To 21.11.2013 klo 16.30-20.00, EU:n sisämarkkinaoikeus, oikeus- ja sisäasiat (Hyvärinen) &
EU:n ulkosuhteet (Rautiainen)
Edeltävät opinnot: KATYVP11 Johdatus oikeusjärjestykseen tai vastaava aiempi jakso JOIKP0 Johdatus oikeusjärjestykseen.
Kurssi pidetään Ulkopoliittisen instituutin tiloissa Helsingissä. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille ajantasainen ja monipuolinen kuva Venäjän taloudesta, yhteiskunnasta ja politiikasta sekä EU:n ja Suomen Venäjä-suhteista. Luentojen ja mahdollisen syventävän esseen lisäksi kurssin suorittamiseen liittyy vierailut tasavallan presidentin kansliassa sekä Aleksanteri-instituutissa.
Opiskelijat valitaan ennakkoilmoittautumisten perusteella. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä lyhyt motivaatiokirje asianomaisen yliopiston kurssin vastuuhenkilölle. Deadline hakemuksille on torstai 19.9. klo 16.15 mennessä ja valinnoista ilmoitetaan viimeistään 1.10.
Kurssi jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan luentojen ja ryhmätöiden kautta ihmisoikeuksiin liittyvää problematiikkaa erityisesti millaisen paikan ihmisoikeudet saavat kansainvälisten suhteiden eri teoreettisissa lähestymistavoissa. Ihmisoikeuksia ei voi eikä pidä ymmärtää ainoastaan abstraktina poliittisena ideana. Ihmisoikeuksien erilaiset käytännöt ja niiden loukkaukset ilmentävät sitä, miten niitä voidaan kulloinkin toteuttaa. Kurssin toisessa osassa opiskelijat tutustuvat ihmisoikeustyön kannalta keskeisiin toimijoihin Suomessa ja soveltavat ensimmäisessä osassa oppimaansa. 1) Miten eri toimijat ovat omassa toiminnassaan, omissa käytännöissään toteuttaneet ihmisoikeuksia; 2) Miten eri toimijat toimivat edistääkseen ihmisoikeustilanteen parantumista ja miten siihen voi myötävaikuttaa. Opiskelijat käyvät tutustumassa näihin myöhemmin sovittaviin toimijoihin (informaatio kurssin alussa) ja laativat raportin, jota mahdollisesti voitaisiin myös hyödyntää myöhemmin. Kurssin kolmannessa osassa, seminaarissa, raportit esitellään ja niistä keskustellaan ja vedetään johtopäätökset.
I osa alk. 24.10. -28.11.
II osa 29.11.- 31.1.
III osa periodina viikoilla 6 ja 7: 6.2. (3 h), 7.2. (3 h), 12.2. (3 h), 13.2 (3 h), 14.2. (3) , klo 13-17
Sähköpostitse Tarja Sepälle, tarja.seppa@uta.fi, 20.9.2013 mennessä. Kurssille voidaan ottaa enintään 30 opiskelijaa.
Kurssilla perehdytään demokratian tematiikkaan oppimateriaaleissa mainittujen kirjojen kautta. Kurssin olennainen sisältö rakentuu pohdinnalle siitä, millä tavoin demokratia voidaan ymmärtää ja mikä siinä on olennaista. Kurssin osallistujat lukevat kullekin kokoontumiskerralle ennalta sovitun pätkän ja jokaiselle kerralle sovitaan alustaja.
Kurssille ilmoittaudutaan lomakkeella 17.10. mennessä.
Laadunhallinta yliopistossa -opintojakso koostuu luennoista, oheiskirjallisuudesta, ryhmätyöskentelystä sekä palautetilaisuudesta. Opintojaksolla ajankohtaiset näkemykset laadunhallinnasta yhdistetään käytännön työskentelyyn yliopiston laatujärjestelmän kehittämiseksi.
Opintojaksolle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta opiskelijaa.
Ilmoittautuminen tapahtuu NettiOpsussa ja on avoinna 25.9.-21.10.2013.
Laadunhallinta yliopistossa -opintojakson lisäksi opiskelija voi osallistumalla aktiivisesti yliopiston laatutyöhön (esim. toimiminen arviointiryhmässä) saada 3 op Luottamustehtävissä toimiminen -opintojaksosta (kunkin yksikön opetussuunnitelman mukaisesti). Kukin opiskelija hakee opintopisteet omasta tieteenalayksiköstään opintojakson ohjeiden mukaisesti.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
EACH STUDENT ATTENDS TO TWO SEMINAR DAYS. DAYS ARE AGREED ON FIRST LECTURE.
2 and 3 periods according to the rule that the students staying in Tampere only in autumn semester are able to perform the course on 2nd period.
Seminar dates have been confirmed as following:
1) There is no seminar on the Nov 27.
2) Dec. 3 (10-16),
3) Dec. 4 (13-16)
4) Dec. 10 (10-16)
5) Dec 11 (11-16)
6) Dec 12 (14-17).
Michaela Batorova & Kari Lohivesi
The course discusses India's position and foreign and security policy in the changing international order from India's independence to the present. The focus in the course is in India's rise into one of the actors which will shape the future international order and the challenges the rise of India will present for the international community.
Recent evidence points in the direction of EU becoming increasingly politicized and salient in domestic politics, with Europe as an issue also affecting the performance of parties in national and European parliamentary elections. Europe may thus not be in the minds of the citizens most of the time, but public opinion constrains elites and parties more than before. The objective of the course is to analyse why and how citizens and political parties oppose European integration. The course consists of lectures, seminars and an essay. In the seminars the students are expected to produce an essay and an oral presentation on a topic related to Euroscepticism.
http://www.uta.fi/jkk/pol/index/The Politics of Euroscepticism.pdf
Email registration to tapio.raunio@uta.fi by October 15 essential
Aims: 1) To describe, analyse, compare and contrast the nature of politics and policy-making in the five Nordic states of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden 2) To adopt a thematic approach to understanding politics in the region Objectives/outcomes: 1) At the end of the course students should be able critically to review the main features of the political systems of the Nordic countries and to place Finnish practice in a wider comparative perspective. The course will start with an introduction to contemporary Scandinavian politics. It will proceed from the 'gold standard' of a set of strong, consensus-based democracies with comprehensive welfare systems. 'Paradise', so to speak, involved dominant social democrat-driven states, providing 'womb-to-tomb' protection underpinned by organised political societies displaying high levels of associationalism (social capital). Following the 'set-up' the question of 'paradise lost' will be considered by reference three macro-change processes and their ramifications. 1) Social structural change and changing patterns of political participation: from class-based to issue-based mobilisation; issue-based voting and inter-party competition; distinguishing interest in, and involvement in politics. 'Spectator Democracy' (Goul Andersen). 2) Party system change: from social democracy to 'disintegrating democracy' in Norway (Østerud), 'party-based democracy on trial' in Finland (Karvonen and Paloheimo). 3) Macro-economic change: the impact of globalisation and Europeanisation; the crisis in the euro-zone (albeit Finland is the only member); the rise of nationalist/chauvinist sentiment, reflected and reinforced in extreme/populist radical right parties, inter alia, the parliamentary breakthrough in 2010 of the [formerly neo-Nazi] Sweden Democrats. Evidence of anti-immigrant, anti-Islam sentiment. Anders Breivik; the Nokia 'bubble' bursts. Are the Nordic states making international news for all the wrong reasons? Following a critical examination of Scandinavian politics today, the course will revert in time to the completion of mass democracy and the introduction of proportional electoral systems. It will essay a longitudinal, socio-historical perspective with the focus on party-building and parties as a link between state and society. Lipset and Rokkans's four formative revolutions and an application of the Lipset and Rokkan model to the Nordic context. Sweden as the prototype of the five-party 'Scandinavian party system model' (Berglund and Lindström) and deviations from the Swedish protype. What about the parenthetical 's'? The first part of the course will conclude by examining the relative strengths of the historic party types. It will describe and analyse the electoral supremacy of social democracy in Denmark, Norway and most notably Sweden; the strength and resilience of agrarianism in Finland; the strength of the radical left in Norden; the merger of liberalism and conservatism in Iceland; the historic party system(s) from a voter perspective.
Course Schedule
October 22 Introduction. Seeing yourself as others see you
October 24 Sartori: “It is impossible to compare stones and rabbits” [How] can we compare the Nordic states?
October 29 What are the main features of the Nordic model? The ‘Admiration Society’ perspective
October 31 ‘Trouble in Paradise: On the hijab and Danish meatballs
November 5 Is the Nordic model too old for the catwalk?
November 7 The ‘Hell on Earth’ Scenario: American, British and Swedish ‘Hawks’
November 12 ‘Is there anything distinctive about Scandinavian Politics Today? [seminar]
November 14 Less, less, less and less: Whatever happened to the Nordic model?
November 19 Gender equality and the representation of minorities in Scandinavia
November 21 The advent of mass democracy and female tram drivers
November 26 The making of the Scandinavian party system model: Testing your ‘mental arithmetic’
November 28 How far was class the basis of Nordic party politics until the late 1960s?
December 3 New parties break the mould: The Earthquake elections of 1970-73
December 5 That ‘Thin Red Line’: Explaining the Strength of Scandinavian Social Democracy
December 10 From Class to Catchall Parties?: the Agrarian-Centre Parties
December 12 Conclusions
Email registration to david.arter@uta.fi by October 8 essential
Huom! Opiskelija voi osallistua HALKOS23 opintojaksolle suoritettuaan HALKOS22 opintojakson.
KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Poikkeukset:
Kurssi on ensisijaisesti tarkoitettu JKK:opiskelijoille.
Uusintatentit järjestetään sähköisenä tenttinä ajalla 10.2.–28.3.
Kurssin sisältö:
- Strategiaprosessin kokonaisrakenne ja päävaiheet.
-Yritysten, toimialojen ja toimintaympäristön keskeiset analysointityökalut.
-Asiakaslähtöinen strategia-ajattelu.
-Yritysten ja julkisten organisaatioiden strategiatyöskentelyn pääpiirteet, erot ja yhtäläisyydet.
-Yrityscaset ja niiden läpikäynti.
Sähköinen tentti on auki 19.2.-24.5.2014. Tenttiin ilmoittaudutaan osoitteessa: https://tenttis.uta.fi
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Suoritukseen kuuluvan esseen voi tehdä myös suomeksi.
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen monitieteiseen perinteeseen. Lisäksi kurssi perehdyttää tämän tutkimusperinteen piirissä virinneeseen ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevan tiedontuotannon ja hallinnan käytäntöjen tutkimukseen.
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen ja teknologian tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusperinteisiin ja sovellutusalueisiin. Kurssi antaa valmiuksia tunnistaa tieteen ja teknologian kytkeytyminen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Harjoitukset antavat opiskelijalle välineitä empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen sekä valmiuksia arvioida oman tutkimusalan käytäntöjä
Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsussa tai paikan päällä kurssin alkaessa.
Poikkeukset:
Poikkeukset:
Suositellaan suoritettavaksi toisen vuoden keväällä tai kolmannen syksyllä.
II maailmansodan jälkeisenä aikana politiikan ja oikeuden suhteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Muutos liittyy perus- ja ihmisoikeuksien kasvaneeseen merkitykseen kaikessa julkisessa käytössä. Muutos ilmaistaan toteamalla, että kaikessa julkisessa vallankäytössä on huomioitava ihmis- ja perusoikeudet. Vallankäyttö, jossa näin ei menetellä ei ole enää legitiimiä. Vallankäyttö on ihmis- ja perusoikeuksien rajaamaa. Vallankäyttö on oikeudellistunut. Tämä pätee kansallisvaltioissa, EU:ssa ja yksilöiden välisissä suhteissa. Politiikan ja oikeuden suhdetta tarkastellaan luentokurssilla muutoksen näkökulmasta. Luentokurssilla hahmotetaan, miten politiikan ja oikeuden suhde on ymmärretty modernissa valtiossa ja miten tuon suhteen muutos nykyiseen muotoonsa on toteutettu omassa ajassamme. Lisäksi tarkastellaan, millaisina kysymyksinä politiikan ja oikeuden muuttunut suhde ilmenee politiikan tutkimuksessa.
Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen tapani.turkka@uta.fi.
Kurssilla luetaan Pitkinin The Concept of Representation, joka on edustustutkimuksen kiistämätön klassikko, ja jonka lukeminen on tarpeen myöhemmän edustuskeskustelun ymmärtämiseksi. Edustuksen problematiikka liittyy monin eri tavoin politiikkaan, demokratiaan ja valtaan, ja perehtyminen edustuksen käsitteeseen antaakin työkaluja erilaisten nykymaailman ilmiöiden ymmärtämiseen. Tässä mielessä kurssilla ollaan politiikan tutkimuksen peruskysymysten äärellä. Kurssin osallistujat lukevat kullekin kokoontumiskerralle ennalta sovitun pätkän ja jokaiselle kerralle sovitaan alustaja. Lisäksi kurssin suorittaakseen opiskelija kirjoittaa kirjaan pohjautuvan esseen.
Artikkelityöpaja 10 h, 1 op
Artikkelityöpajassa luetaan alla mainitut, maailmanpolitiikan aineopintoihin (POLKVA32 Ulkopolitiikka ja diplomatia) kuuluvat artikkelit. Kielenä joko suomi tai englanti osallistujista riippuen.
Article workshop 10 h, 1 ECTS
The workshop will cover five articles as part of POLKVA32 Foreign Policy and Diplomacy. Language: either Finnish or English depending on participants.
- Steven Bernstein & Benjamin Cashore, "Complex global governance and domestic policies: four pathways of influence", International Affairs, Vol. 88 (3), 2012
- Cristian Cantir & Juliet Kaarbo, "Contested Roles and Domestic Politics: Reflections on Role Theory in Foreign Policy Analysis and IR Theory", Foreign Policy Analysis, Vol. 8 (1), 2012URL
- Luke Glanville, "The Antecedents of 'Sovereignty as Responsibility'", European Journal of International Relations, Vol. 17 (2), 2011URL
- Thomas G. Weiss, "What Happened to the Idea of World Government", International Studies Quarterly, Vol. 53 (2), 2009URL
- Xun Cao, "Global Networks and Domestic Policy Convergence: A Network Explanation of Policy Changes", World Politics, Vol. 64 (3), 2012
Kaikki artikkelit ovat saatavilla Tampereen yliopiston e-kokoelmissa (Nelli).
Ilmoittautumiset sähköpostitse (tytti.erasto(at)uta.fi) 15.1.2014 mennessä.
Please sign up by email (tytti.erasto(at)uta.fi) by Wed 15.1.2014.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Virtual course in Moodle.
Registering by email to eero.palmujoki(at)uta.fi.
A web-based course
Registration in January 2014 in the following address:
The course is in English (a web-based course).
Registration in December 2013, starting 1st of December. See
Aims: 1) To describe, analyse, compare and contrast the nature of politics and policy-making in the five Nordic states of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden 2) To adopt a thematic approach to understanding politics in the region
Objectives/outcomes: 1) At the end of the course students should be able critically to review the main features of the political systems of the Nordic countries and to place Finnish practice in a wider comparative perspective. This teaching period the focus will be on the incidence of high-volatility elections since 1970; the advent and significance of new parliamentary parties (many short-lived); types of new parties on the basis of the process of their origination (Arter 2012); entrepreneurial parties; 'rooted new parties' backed by a 'promoter organisation' (Bolleyer and Bytzek 2013); 'persistent new parties'. The travails of the 'old' 'pole parties' (Rokkan/Sundberg): for example, the Swedish Centre (formerly Agrarian Party) is in danger of not making the 4 per cent national qualifying threshold in 2014 whilst three years earlier its Finnish counterpart plummeted to an historic nadir. In similar fashion, the Social Democrats reached new depths in Sweden (2010) and Finland (2011) and the Danish party has not been the largest party since the turn of the new millennium. The rise of protest parties on the radical right. Turning from parties to the electoral rules and the procedures, the lectures will cover candidate selection (recruitment) procedures (centralised/decentralised); preferential voting systems (Finland, Sweden, Denmark); closed-list PR (Norway); electoral systems as incentive structures; intra-party candidate competition and personal-vote-seeking; candidate types; parties' electoral strategies (pre-electoral alliances, joint lists etc); election campaigns, the main issues; changing campaign styles (canvassing etc); the digitalisation of election campaigns; voters and the Internet (Karlsen 2010); voting machines (Finland); candidate use of websites, blogs, Facebook etc. The 'electoral connection': who do MPS represent, how do they represent them and what do voters expect their representatives to do?
Course Schedule
January 14 Introduction: Why hold elections?
January 16 The Scandinavian electoral systems
January 21 Proto-parties and the Road to Mass Democracy
January 23 PR, Red/Green Parties and the Completion of the Scandinavian Party System Model
January 28 Berglund and Lindström’s ‘Parenthetical ‘S’ question
January 30 The Thaw, the Earthquake and the Rise of Populist Protest
February 4 New ‘Party Families’ – Greens, Christian Democrats and Eco-Socialists
February 6 Individualised Voting and Individualised Campaigning
February 11 Is Party-Based Democracy in Scandinavia in Trouble?
February 13 SEMINAR: “What are the principal determinants of voting behaviour in Scandinavia today?”
February 18 SEMINAR: “How far would you agree that preferential voting systems are more democratic?”
February 20 Conclusions
Email registration to david.arter@uta.fi by December 13 essential
Exceptions:
Huom! KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Huom! KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Edeltävät opinnot: 20 op oikeus- ja politiikka -moduulien muita opintoja siten, että ne sisältävät sekä politiikan tutkimuksen että julkisoikeuden opintojaksoja.
Ilmoittautuminen: NettiOpsun kautta 3.3.2014 mennessä.
Seminaarin yhteydessä laaditaan essee. Seminaariin sisältyy pienryhmälle suunnattua opetusta.
- Erilaiset liiketoimintamallit ja -logiikat, sekä näiden erilaisia analysointitapoja.
- Liiketoimintamallin laatiminen ja presentointi valitun case-organisaation osalta (ryhmätyö).
- Ryhmittäin tehdyn case-raportin presentointi ja puolustaminen.
- Oman osaamisen evaluointi loppuraportin esittämisen jälkeen.
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen monitieteiseen perinteeseen. Lisäksi kurssi perehdyttää tämän tutkimusperinteen piirissä virinneeseen ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevan tiedontuotannon ja hallinnan käytäntöjen tutkimukseen.
Kurssi perehdyttää opiskelijan tieteen ja teknologian tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin, tutkimusperinteisiin ja sovellutusalueisiin. Kurssi antaa valmiuksia tunnistaa tieteen ja teknologian kytkeytyminen yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Harjoitukset antavat opiskelijalle välineitä empiirisen tutkimuksen toteuttamiseen sekä valmiuksia arvioida oman tutkimusalan käytäntöjä.
Kurssin luennot koostuvat kahdesta osasta: institutionaalinen valtiosääntöoikeus (10 tuntia) sekä perus- ja ihmisoikeudet (10 tuntia).
Kurssisuoritukseen kuuluu luento- ja kirjallisuuskuulustelu sekä 8-10 sivun essee, joka kirjoitetaan kurssilla annettavasta valtiosääsääntöoikeuden ajankohtaisteemasta.
Lukuvuonna vuonna 2013-2014 jakso toteutetaan verkkokurssina, johon liittyy sähköisenä tenttinä suoritettava kirjallisuuskuulustelu. Kurssiin ei sisälly lähiopetusta.
Verkkokurssin tehtävissä perehdytään kotimaisten ja ylikansallisten tuomioistuinten oikeustapauksien avulla valtiosääntöoikeudelliseen argumentaatioon ja ajankohtaiseen perus- ja ihmisoikeuskeskusteluun.
IV-periodin alussa järjestetään Tampereella vapaaehtoinen yhden tunnin mittainen tapaaminen, jossa käydään läpi kurssin suorittamiseen liittyviä kysymyksiä.
Tehtävät tehdään Moodlessa 10.3.-26.4.2014 välisenä aikana. Sähköinen kirjatentti on suoritettavissa 17.3.-26.4.2014 välisena aikana.
Kurssin Moodle-alue löytyy osoitteesta: https://learning2.uta.fi/course/view.php?id=274
Kirjautumiseen tarvittava avain on: HALJUA41
Kurssin tarkoituksena on antaa opiskelijalle monipuolinen ja realistinen kuva EU-päätöksenteosta sekä Suomen hallituksen käytössä olevista keinoista vaikuttaa Brysselissä tehtävien päätösten, eritoten uuden EU-lainsäädännön eli direktiivien ja asetusten, sisältöön. Suomen lähes 20-vuotisen EU-jäsenyyden aikana unioni on muuttunut ratkaisevalla tavalla. Taustalla ovat mm. jäsenmaiden määrän merkittävä kasvu sekä Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston aseman vahvistuminen. Nykyisin EU-lainsäädäntö syntyy aloitteet valmistelevan komission sekä unionin lainsäätäjinä toimivien Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistyönä, mutta myös institutionaalisen kolmion ulkopuoliset toimijat voivat vaikuttaa päätösten sisältöön eri epävirallisia kanavia hyödyntäen. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota viimeaikaisiin trendeihin, joita ovat mm. tosiasiallisen päätöksenteon aikaistuminen ja siirtyminen virallisilta foorumeilta epävirallisiin rakenteisiin, kuten toimielinten välisiin ei-julkisiin trilogineuvotteluihin. Opiskelija pääsee pohtimaan, miten edellä mainitut kehityskulut vaikuttavat Suomen kaltaisen pienen jäsenvaltioin mahdollisuuksiin saada äänensä kuuluville EU:ssa. Kurssin jälkipuoliskolla käydään läpi EU-asioiden kansallista valmistelua Suomessa käyttäen vertailukohtana muutamien muiden jäsenmaiden omaksumia järjestelmiä. Vaikka eurooppalainen integraatiokehitys pakottaa kunkin jäsenvaltion luomaan hallinnolliset rakenteet kansallisten neuvottelukantojen valmistelulle, käytännössä EU-maat ovat omaksuneet hyvin erilaisia rakenteita ja käytäntöjä. Suomen hajautetun järjestelmän keskiössä ovat sektoriministeriöt, joiden välinen yhteensovittaminen tapahtuu virkamiestasolla politiikkasektoreittain jaetuissa jaostoissa ja poliittisella tasolla EU-ministerivaliokunnassa. Viime kädessä Suomen kannan määrittelee eduskunta, jolle valtioneuvosto on perustuslain nojalla velvollinen tiedottamaan unionin toimielimissä käsittelyssä olevista hankkeista. Kurssilla opiskelija joutuu pohtimaan, miksi Suomen kansallinen EU-valmistelujärjestelmä on pysynyt lähes samanlaisena koko jäsenyyden ajan, vaikka päätöksenteko Brysselissä on muuttunut ja aikaistunut niin merkittävästi. Mahdollisia kansallisen järjestelmän muutostarpeita kartoitetaan ja arvioidaan yhdessä.
Ilmoittautuminen sähköpostilla Anna Hyväriselle, anhyva@utu.fi, viimeistään 18.3.2014 mennessä. Kurssille otetaan enintään 30 osallistujaa. Mainitse ilmoittautuessasi pääaineesi/tutkinto-ohjelmasi.
Poikkeukset:
Kurssille ei tarvitse ilmoittautua.
Laadunhallinta yliopistossa -opintojakso koostuu luennoista, oheiskirjallisuudesta, esseestä, ryhmätyöskentelystä sekä palautetilaisuudesta. Opintojaksolla ajankohtaiset näkemykset laadunhallinnasta yhdistetään käytännön työskentelyyn yliopiston laatujärjestelmän kehittämiseksi.
Opintojaksolle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta opiskelijaa. Ilmoittautumiset Nettiopsun kautta 3.2.-3.3.2014. Kurssi toteutuu, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.
Laadunhallinta yliopistossa -opintojakson lisäksi opiskelija voi osallistumalla aktiivisesti yliopiston laatutyöhön (esim. toimiminen arviointiryhmässä) saada 3 op Luottamustehtävissä toimiminen -opintojaksosta (kunkin yksikön opetussuunnitelman mukaisesti). Kukin opiskelija hakee opintopisteet omasta tieteenalayksiköstään opintojakson ohjeiden mukaisesti.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Exceptions:
Aims: 1) To describe, analyse, compare and contrast the nature of politics and policy-making in the five Nordic states of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden 2) To adopt a thematic approach to understanding politics in the region
Objectives/outcomes: 1) At the end of the course students should be able critically to review the main features of the political systems of the Nordic countries and to place Finnish practice in a wider comparative perspective. The broad focus in this final teaching period will be on legislative-executive relations and i) whether there is a distinctive Nordic parliamentarism, and ii) whether there is a Nordic model of government and iii) whether there has been a 'presidentialisation' of the executive. Topics covered will include 'How democratic are the Nordic parliaments?' The corollary of this question will be determining the evaluative criteria and reflecting on the influence of the premises of participatory democracy and deliberative democracy in the region. Referenda and citizens' initiatives. A discussion of semi-presidential government will take due note of the new constitution in Iceland and changes to the presidential office in Finland. the size, structure and partisan composition of governments; the frequency of minority governments (Denmark, Sweden and earlier Norway); 'surplus majority' governments (Finland); the shift towards 'bloc coalitions and potential alternation in government (Norway and Sweden); the persistence of across-the-blocs, 'anything goes' governments in Finland; The government at work (including informal sessions); the demise of semi-president government in Finland; what sort of president do Finns want? Towards a 'presidential' prime minister in the Scandinavian countries?
COURSE PROGRAMME
The course will be structured around four overarching themes:
- Rules, behaviour and Nordic democracy in comparative perspective: Did Lijphart get it right?
- The Scandinavian model of government: Is it just a distant memory?
- Is there a distinctive Nordic model of parliamentarism?
- Is there a ‘crisis of democracy’ in the Nordic states?
Seminar questions will include:
a) What do Nordic MPs do?
b) Can we speak of prime ministerial government in Scandinavia?
c) ‘Minority governments work best where they are most common’ How far is this true in Scandinavia?
d) ‘The institution of the presidency is simply outdated’
e) How useful is the notion of ‘policy style’?
f) Does Scandinavian government deserve its reputation for transparency?
Email registration to david.arter@uta.fi by March 1 essential
Exceptions:
Huom! KOHA-opintoihin on erillinen haku.
Huom! KOHA-opintoihin on erillinen haku.