Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Opintojakso koostuu:

- Valmennusseminaarista (lukuvuonna 2015-2016 pe 22.1.2016 klo 10-14, ks. tarkempi ohjelma alla)

- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä

- Harjoitteluraportista

- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa.

*

Valmennusseminaarin 22.1.2016 ohjelma

Paikka: PinniA, Paavo Koli -sali

10.15 - 10.45 Asiantuntijuus, työelämävalmiudet ja harjoittelun raportoiminen (Hanna Ojala)
10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)
11.30 – 12.30 Tauko

12.30 – 13.15 Harjoittelupaikka haussa: osaamisen tunnistaminen, työnhaun viestintä ja työelämäseurantojen tietopohja tukena (Terhi Erkkilä ja Reeta Lehmusoksa, TaY, Työelämäpalvelut)

13.15 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta: Tampereen kaupunki (Tuuli Turja) & Simpukka ry (Hanna-Leena Ristimäki)

*

Työharjoittelun hallinnollisista kysymyksistä (tiedotus, harjoittelusopimukset, harjoittelutuki) vastaa opintokoordinaattori Johanna Elo, ks. yhteystiedot täältä.

Vuoden 2016 harjoittelutuen haku on 1.-31.12.2015. Tarkemmat ohjeet viikolla 48 tutkinto-ohjelman sivuilla ja sos-opetus -sähköpostilistalla (ks. ohjeet listalle liittymisestä: http://www.uta.fi/yky/sos/kaytannot/index/sos_opetus_ohje.pdf )

Harjoittelun valmennusseminaariin (22.1.2016 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa 11.-20.1.2016.

Datasessiossa analysoidaan jatko-opiskelijoiden omia  nauhoitettuja ja litteroituja tutkimusaineistoja keskustelunanalyysin,  jäsenkategoria-analyysin ja multimodaalisen analyysin välinein.  Lisäksi perehdytään ajankohtaiseen  kirjallisuuteen ja keskusteluihin.

Aineistojen esittämisaikataulu kootaan ensimmäisellä  kokoontumiskerralla. Ehdotuksia luettaviksi artikkeleiksi otetaan  vastaan koko seminaarin ajan.

Ajankohta: joka toinen maanantai klo 13-15. Ensimmäinen kokoontuminen 5.10.2015, Linna huone 5038-39. Sovitaan syksyn aikatauluista.
 
Kohderyhmä: jatko-opiskelijat, tutkijat ja maisteriopiskelijat, jotka 
käyttävät tutkimuksessaan nauhoitettuja aineistoja.

Kurssi rakentuu johdantoluennosta, tekstimateriaaliin perehtymisestä, ryhmäkeskusteluista ja loppuesseen kirjoittamisesta. Kurssilla perehdytään opettajan kanssa sovittaviin teoreettisiin teksteihin, joita työstetään ryhmässä sekä omakohtaisessa kirjallisessa työssä.

Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus - ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen käsittelyyn. Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin liittyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kanssa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on myös ennakkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille). Kurssin tarkat teemat määrittyvät osallistujien omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti – ne voivat liittyä esim. vuorovaikutuskäytänteisiin, kielen vakuuttavuuteen, kategorioiden käyttöön, valtaan, ideologioihin, emootioihin ja kognitioihin.

Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.

-->opiskelijavalinta tehty 6.10. Kurssille oli kova tunku, siksi kurssille valittiin opiskelijoita vähän ilmoitettua enemmän siten, että:

Hyväksyttiin: 1)sosiaalitieteiden maisteriopiskelijoista ne, joilla oli kanditutkielma tehtynä sekä 2) tohtoriopiskelijat.

Jonossa: 3) sosiaalitieteiden opiskelijoista ne, joilla kandi tekemättä.

Hyväksymättä: 4) muiden tutkinto-ohjelmien kandi/maisteriopiskelijat.

Kurssilla tehdään kirjallinen harjoitustyö.

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti sosiaaliantropologian opiskelijoille ja muille sellaisille sosiaalitieteiden maisteriopintoja suorittaville, jotka ovat aloittamassa tai joilla on työn alla etnografisella tutkimusotteella toteutettava pro gradu -tutkielmahanke.

Opetus järjestetään ja kurssilla suoritettava kirjallisuus valitaan siten, että se kytkeytyy kiinteästi kurssilaisten omiin tutkimushankkeisiin.

Opiskelijoilta vaadittavat suoritukset: aktiivinen osallistuminen opetukseen, kirjalliset tehtävät ja muut harjoitustyöt.

Tässä kurssikokonaisuudessa käsitellään sitä, miten sosiaalipsykologisia teorioita voi hyödyntää ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisessä ja vaikuttamistoimenpiteiden suunnittelussa. Kurssin suorittamisen edellytyksenä on I jaksossa suoritettu "Hyvinvointiin vaikuttaminen: Teoriat"-kurssi. Tässä kurssin toisessa osassa havainnollistuu case-pohjaisessa työskentelyssä, miten yksilöiden ja ihmisryhmien käyttäytymisen muutosta voidaan tukea teoria- ja tutkimusnäyttöperustaisin toimenpitein ja miten toimenpiteitä arvioidaan. Caset pohjautuvat mm. terveyden edistämishankkeiden olemassaoleviin tai kehitteillä oleviin hankesuunnitelmiin, joiden kehittämiseen opiskelijaryhmät osallistuvat kurssin puitteissa.

Oppimistavoitteet: Opiskelija…

• saa kokonaiskäsityksen intervention suunnittelun menetelmistä ja suunnitteluprosessin eri vaiheista, sisältäen tarvekartoituksen sekä kohderyhmän ja -käyttäytymisen analyysin, aiemman näytön kartoittamisen, toimenpiteiden ja vaikuttamiskanavien suunnittelun ja arvioinnin suunnittelun, ym.
• osaa soveltaa interventiokehittämisen menetelmiä käytäntöön ja integroida tutkimusnäyttöpohjaa hankesuunnitteluun
• osaa laatia käyttäytymiseen vaikuttamisen ohjelman hankesuunnitelman ja arviointisuunnitelman

Oppimismenetelmät: Ongelmalähtöinen oppiminen, pienryhmissä tehdään yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden kanssa.

Toteutus: lähiopetus toteutetaan ke klo 12-16. Opiskelijan toivotaan varaavan mahdollisuuksien mukaan ma klo 12-14 ryhmän yhteiseen työskentelyyn (tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä).

Arviointi: Oppimispäiväkirjat/ryhmätyöskentelyraportit, lopputyö ja -esitelmä (ns. minihankesuunnitelma)

Korvaavuus: SOSM5.1 (maisteriopintojen menetelmäopintojakso), poikkeustapauksissa myös maisteriopintojen valinnaiset opinnot

Osallistumisen edellytys: Osallistunut kurssin ensimmäiseen osaan ”Hyvinvointiin vaikuttamisen teoriat”

Huom. Koska kurssi korvaa 5 op (1 op=n. 27 työtuntia), opiskelijoiden toivotaan varaavan riittävä määrä tunteja kalenteristaan kurssin suorittamiseen: lähiopetuksen osuus on 24 h, jolloin itsenäisen työskentelyn osuus (pienryhmässä ja yksin) on yhteensä noin 100 tuntia.

Intensiivinen opetusvaihe on toinen periodi, jolle valtaosa lähiopetuksesta ajoittuu. Lopputyöt esitetään ja palautetaan yhdellä loppukurssikerralla, joka järjestetään helmikuussa. (Huom. muuta kontaktiopetusta ei siis ole III periodissa). Osa kurssikerroista jo II periodissa tulee olemaan pituudeltaan vain 2 tuntia ja osa kerroista jää väliin, jotta on aikaa omatoimiselle työskentelylle.

Lopullinen aikataulu sovitaan yhteisesti kurssin opiskelijoiden kanssa aloituskerralla 21.10.

Kurssilla käydään läpi pitkittäisaineistojen analysoimisen perusperiaatteita ja perehdytään muutamiin pitkittäisaineistoihin soveltuviin analyysimenetelmiin, kuten trajektorianalyysi, sekvenssianalyysi ja difference in difference.

Kurssi koostuu luento-opetuksesta, harjoituksista ja analyysien demoamisesta. Kurssi järjestetään mikroluokassa, joka ilmoitetaan myöhemmin.

Kurssi toteutetaan kaksipäiväisenä intensiivikurssina 11.-12.11 klo 9.30-16.00.

Kurssin voi suorittaa tekemällä harjoitustyön, jossa sovelletaan jotain kurssilla opeteltua menetelmää. Opetukseen voi myös osallistua ilman suoritusta.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kurssille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.

KURSSIN OHJELMA:

20.10. Teema: kurssikäytännöt, työhön sitoutuminen; menetelmä: kuvailevien menetelmien kertausta (Katri-Maria Järvinen, Tiina Saari)

27.10. Teema: hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät; menetelmä: faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)

3.11. Teema: ikäsyrjintä; menetelmä: logistinen regressioanalyysi (Niina Viitasalo)

10.11. Teema: työ ja perhe; menetelmä: varianssianalyysi (Miia Ojanen)

17.11. Teema: työajat; menetelmä: lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti) 

24.11. Teema: Mikä tekee prekaarin?; menetelmä: varianssianalyysi II (Satu Ojala)

1.12. Teema: vertaileva tutkimus; menetelmä: seminaariesitysten tekemistä (Jouko Nätti)

8.12. Loppuseminaari (paikalla kaikki opettajat)

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

Ohjelma:

Maanantaisin klo 12–14

Perjantaisin klo 10–12

ma 19.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa (Linna 5014)

pe 23.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu (Linna K109)

ma 26.10. Ilkka Pietilä: Ryhmähaastattelu (Linna 5014)

pe 30.10. Piia Roos: Lapsen haastattelu (Linna K109)

ma 2.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu (Linna 5014)

pe 6.11. Tiina Vaittinen: Asiantuntijahaastattelu ja valta (Linna K109)

ma 9.11. Rosi Enroos: Haastattelut vankilassa (Linna 5014)

pe 13.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu (Linna 4013)

ma 16.11. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote (Linna 5014)

pe 20.11. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu (Linna 5026)

ma 23.11. Pia Koivunen: Historiallinen muistitietohaastattelu (Linna 5014)

pe 27.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu (Linna K109)

ma 30.11. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu (Linna 5014)

pe 4.12. Jarkko Bamberg: Kävelyhaastattelu (Linna K109)

ma 7.12. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana (Linna 5014)

Verkkokurssilla käydään läpi työelämän tutkimuksessa esiintyviä laadullisen tutkimuksen haasteita. Kurssi koostuu verkkoluennoista, oheiskirjallisuudesta, tehtävistä sekä aineistojen analyysiharjoituksesta. Verkkoluennoilla esitellään tutkimushankkeita ja tutkimusaineistoja, joissa tarkastellaan työelämän erilaisia vuorovaikutus-, työ- ja toimintakäytänteitä. Luennoilla esiteltävät tutkimusaineistot koostuvat työelämän erilaisilta kentiltä ja toimintatutkimuksessa kerätyistä etnografisesta havainnoinnista ja haastatteluista, sekä videonauhoituksien litteraatioista. Luennoilla tuodaan esiin tutkimusaineiston keräämiseen liittyviä metodologisia ongelmia ja erilaisia analyysitapoja.    Verkkokurssin harjoituksissa tutustutaan erilaisiin laadullisen aineiston keräämisen, analyysin ja tulkinnan tapoihin. Kurssiin kuuluu verkossa tapahtuvan keskustelun ja ryhmätöiden lisäksi analyysiharjoitus, joka toteutetaan yksilö- tai parityönä haastattelu- tai muun laadullisen aineiston pohjalta. Verkkokurssilla on valmiita laadullisia aineistoja, joita opiskelijat voivat käyttää. Analyysiharjoituksen voi myös tehdä opiskelijoiden keräämän laadullisen aineiston pohjalta.

Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman maisterivaiheen sekä työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.

Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 14 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010).  Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta.
Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse
viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille
voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Yleiskuvaus. Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä käyttäviä gradun tekijöitä. Kurssin alussa kartoitamme gradutyön vaiheen, aineistot ja menetelmätarpeet. Kartoituksen pohjalta esittelemme ja harjoittelemme yhdessä yleisimpiä menetelmiä (esim. regressio- ja faktorianalyysi), minkä jälkeen annamme jossain määrin myös yksilöohjausta. Kurssi on tarkoitettu sosiaalitieteiden syventäviin opintoihin.

Sisältö: Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista mikroluokassa. Annettava opetus: Luennot ja harjoitukset (21 t) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä sekä opiskelijan itsenäinen työskentely.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Edeltävät opinnot: Pakolliset: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta Opsissa. Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Luentosarja koostuu seitsemästä luennosta sekä neljästä pienryhmätapaamisesta. Luennoilla alan asiantuntijat esittelevät aiheen tärkeimpiä tutkimuksia ja avaintekstejä, joita opiskelijat ohjeistetusti käyvät yhdessä läpi pienryhmissä.

Luentojen ohjelma:

I        Johdanto luentosarjaan (Lehtonen)

II       Liberaali hallinta ja biovalta: Foucault (Lehtonen)

III     Riskiyhteiskunta: Beck ja Luhmann (Virtanen)

IV     Riski, yhteisvastuu ja vakuuttaminen: Ewald (Liukko)

V       Uusliberalismi: Wacquant, Peck, Collier (Lehtonen)

VI     Terveyden, ruumiin ja mielen hallinta: Mol (Hautamäki)

VII    Epävarma subjekti: Foucault (Lehtonen)

Pienryhmätekstit:         

I    Foucault x 2

II   Beck & Luhmann

III Ewald & Donzelot

IV Mol & Rose & Hautamäki

V   Lehtonen & Liukko

VI  Silvast & Virtanen

VII  MacKenzie x 2

Kurssille valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 20 sosiaalitieteiden opiskelijaa.

Suoritustapa: osallistuminen seitsemälle luennolle ja neljään pienryhmätapaamiseen; kaksi miniesseetä annetuista aiheista

Kurssi on suunnattu sosiaalitieteiden maisteriopiskelijoille (ja jatko-opiskelijoille).

Kurssin ensimmäinen tapaaminen on 25.2.2016 klo 10-12. Tapaamisessa sovitaan kurssin aikataulu ja ohjeistetaan kurssin työskentely.

Seminaari sisältää ryhmissä toteutettavaa itsenäistä työskentelyä lukupiirin tapaan ja neljä teoriailtapäivää periodissa IV (perjantaisin 12-15).

Kaksipäiväisen intensiivikurssin ensimmäisenä päivänä (3.5.) opetellaan toistettujen poikkileikkausaineistojen trendianalyysiä. Kurssin toisena päivänä (4.5) tutustutan elämäntapahtumien vaikutusten analysointiin pitkittäisaineistolla. Kurssin opettajina toimivat Tomi Oinas Jyväskylän yliopistosta ja Mikko Aaltonen Helsingin yliopistosta.

Kurssin ensimmäinen päivä toteutetaan SPSS ohjelmalla ja sisältää itse harjoittelua. Kurssin toinen päivä toteutetaan Statalla eikä sisällä harjoittelua. Kurssi suoritetaan harjoitustyöllä, jossa sovelletaan jotain kurssilla opetettua menetelmää. Harjoitustyön voi tehdä omalla aineistolla ja itse valitsemallaan kurssilla opetetulla menetelmällä tai valmiiksi annetulla harjoitusaineistolla erikseen määritellyllä tehtävänannolla.

Kurssi on tarkoitettu jatko-opiskelijoille sekä maisteriopiskelijoille.

Kurssin alustava ohjelma

3.5. Toistettujen poikkileikkausaineistojen trendianalyysi

(Tomi Oinas, Jyväskylän yliopisto)

9.30 – 12.00 toistettujen poikkileikkausaineistojen analyysi

12.00–13.00 Lounas

13.00-16.00 Trendianalyysi

4.5. Elämäntapahtumien vaikutusten analyysi pitkittäisaineistolla

(Mikko Aaltonen, Helsingin yliopisto)

9.00 -11.30 regressiomallit yksilötasoisten paneeliaineistojen analyysiin

11.30-12.30 Lounas

12.30-15.30 empiirisiä esimerkkejä elämäntapahtumien vaikutusten analyysista

Kurssi pidetään Linnan mikroluokassa 51.

Kurssin koordinaattorina toimii Noora Ellonen (noora.ellonen@uta.fi)