Seminaarissa harjoitellaan tieteellisen tekstin kirjoittamista ja etsitään omaa ääntä kirjoittajana. Seminaarin tavoitteena on, että opiskelija löytää itselleen mielekkään tutkimuskysymyksen, perehtyy siitä tehtyyn aiempaan tutkimukseen ja kirjoittaa aiheesta noin 15 sivun mittaisen seminaarityön. Valmistaudu kurssille miettimällä, millaiset kirjalliset teemat, teoreettiset käsitteet tai kerronnan keinot ovat sinusta kiinnostavia. Miten sinua kiinnostavaa aihetta tai ilmiötä on aiemmin tutkittu kirjallisuudessa? Millaisten metodien avulla aihetta on tutkittu tai on mahdollista tutkia? Millainen aineisto on aiheen käsittelyn kannalta mielekäs? Suoritukseen kuuluu kahden periodin mittainen aktiivinen osallistuminen seminaariin, aineiston esittely ja seminaarityön kirjoittaminen sekä opponointi. Lisäksi seminaariin kuuluu maisterivaiheen HOPS-ohjaus, tiedonhankinnan koulutus ja ryhmäpalautteen antaminen.

Tutkielmaseminaarissa työstetään pro gradu -tutkielmaa. Suoritukseen kuuluu kahden periodin mittainen aktiivinen osallistuminen seminaariin, jonka aluksi jokainen laatii yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman tutkielman kirjoittamiseksi. Tutkimussuunnitelmassa rajataan työn teoreettinen viitekehys, metodit ja aineisto. Siinä esitellään tutkimuksen tausta eli aiempi tutkimus aiheesta, tutkimuksen tavoite eli mitä uutta tietoa gradu tuottaa sekä gradun alustava rakenne. Tutkimussuunnitelmaa voi hyödyntää gradun johdannossa. Tämän lisäksi jokainen kirjoittaa valmiiksi vähintään yhden analyysiluvun, joka käsitellään seminaarissa.

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRKTTS2B2, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi) ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla.

Kurssilla tutustutaan eri maiden ja eri aikakausien luontolyriikkaan. 

Pääpaino on suomen- ja englanninkielisissä teksteissä. Myös muuta luontokirjoittamista tarkastellaan runoudentutkimuksen ja retoriikan näkökulmasta. Kurssin teoriapohja on kuolemantutkimuksellinen ja poikkitieteellinen. Hyödynnetyt metodit ovat lavean ekokriittisiä. 

Jäljitämme yhdessä tapoja, joilla kuolema merkityksellistetään ei-inhimillisen luonnon kuvaamisen yhteydessä. Keskeinen käsitepari kurssilla on kulttuurinen jako niin kutsuttuun luonnolliseen ja epäluonnollisen kuolemaan. Tarkastelemme myös luontoa itsessään tuhoavaksi tai hyväntahtoiseksi voimaksi merkityksellistettynä. Muita kurssin keskeisiä käsitteitä ovat luontosuhde, surutyö, antroposeeni, lajikato, merkityshorisontti, subliimi, kielen esteettinen funktio ja syväekologia.

Kurssilla perehdytään länsimaiseen satutraditioon ja satututkimukseen. Yksi kurssin tavoitteista on laajentaa käsitystä sadun lajista: satujen eri versioista, eri maiden ja aikojen saduille tyypillisistä piirteistä sekä siitä, miten satuja on käytetty poliittisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Kurssilla luetaan esimerkiksi venäläisiä, saksalaisia ja suomalaisia satuja. Kurssilla tutustutaan myös satujen adaptaatioihin, esimerkiksi satuelokuviin ja -animaatioihin. Luennoista ja lukupiirimäisistä keskusteluista koostuva kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ja välineitä analysoida erilaisia satuja sekä nykykirjallisuuden satupiirteitä ja satujen uudelleenkirjoituksia.

Kurssin suorittaminen: osallistuminen luennoille, lukupiirimateriaalin lukeminen, lopputentti ja loppuessee.

Kirjallisuuden ja fiktion keinoin on mahdollista kuvitella ruumiita ja ruumiillisuuksia, joita ei todellisuudessa ole. Fantasiassa, kauhussa ja scifissä kuvataan ruumiita, jotka ovat kuolemattomia, muuttavat muotoaan ja joissa yhdistyvät eri kategoriat, kuten ihminen, eläin, kasvi tai kone. Kirjallisuus sanallistaa ruumiillisia kokemuksia, ja fiktio ylipäänsä voi etsiä keinoja äärimmäisiksi luonnehdittavien tai sanallistamista pakenevien kokemusten representoimiseen.

Vuosittainen Kirjallisuustieteen syysseminaari keskittyy kysymään, minkälaisia ruumiita ja ruumiillisuuksia kirjallisuudessa esiintyy ja miten näitä kirjallisia ruumiita voidaan tulkita, ymmärtää ja tutkia. Seminaari koostuu kahdesta kutsupuheenvuorosta, joista ensimmäinen keskittyy kirjallisuuden kuvittelukyvyn ja teknologisoituvan yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Toisessa kutsuesitelmässä esikoisromaaninsa julkaissut kirjailija avaa romaanin kirjoittamisprosessin ruumiillisuutta. Seminaarin muissa esitelmissä Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen tutkijat ja opiskelijat tarkastelevat ruumiillisuuden teemaa tarttuen erilaisiin kirjallisiin ilmiöihin ja teoksiin, kuten romanttiseen viihdekirjallisuuteen, sarjakuvaan ja dystopiakirjallisuuteen.

Seminaari on kaikille avoin. Tervetuloa!

Suoritus opintopassiin. Suoritusohjeet alempana.

Ohjelma:

I

12.00 Tervetuliaissanat

12.15–13.00 Aino-Kaisa Koistinen (JY): Frankensteinin perilliset – 200 vuotta teknoruumiiden kulttuurisia kuvitelmia

Erilaiset teknoruumiit, kuten teknologian avulla muunnellut ihmiset ja ihmisen kaltaiset koneet, kuuluvat vahvasti länsimaisen kulttuurin kuvastoon. Yksi tärkeä fiktiivisiin teknoruumiiden kuvitelmiin vaikuttanut teksti on Mary Shelleyn Frankenstein, or the Modern Prometheus (1818), jota pidetään usein myös ensimmäisenä tieteisromaanina. Nyt, noin kaksisataa vuotta Shelleyn teoksen ilmestymisen jälkeen, jollain tapaa muokatut tai rakennetut teknoruumiit tulevat koko ajan lähemmäs arkista todellisuuttamme esimerkiksi prosteettisten kehonosien, sikiöseulonnan, seksirobottien ja teknologisoituvan hoivan myötä. Puheenvuorossani tarkastelen, miten teknoruumiiskuvitelmien avulla määritellään ihmisyyttä suhteessa alati kehittyvään teknologiaan. Mitä fiktiiviset teknoruumiit tuovat keskusteluihin ihmisyydestä, ei-inhimillisyydestä, ruumiillisuudesta ja teknologian kehitykseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä?

13.00–13.45 Kirsi Alaniva: Sukupuolen ja ruumiillisuuden kokemukset osana esikoisromaanin kirjoitusprosessia

Esikoisteokseni Villa Vietin linnut (2016) käsittelee äitiyden, naiseuden ja ruumiillisuuden teemoja. Kirjoitusprosessissani tärkeässä roolissa olivat omat henkilökohtaiset kokemukset raskauden ja äitiyden ruumiillisuudesta sekä siihen liittyvistä peloista. Merkittäväksi heijastuspinnaksi nousivat historialliset näkökulmat ja piilotetut kokemukset, joita käsittelen romaanin fiktiivisten naishahmojen sukupolvikokemusten kautta.

II
14.15–14.45 Nanny Jolma: Groteskin lintuhahmon ruumiillisuus Bo Carpelanin romaanissa Benjamins bok
14.45–15.15 Riikka Pirinen: Ruumiillisuus ja ruumiin kuvaus osana tajunnankuvausta Richard Fordin ja Alice Munron novelleissa
15.15-15.45 Niina Mero: Ruumiillinen ja transsendentti romanttisessa viihdekirjallisuudessa

III
16.00–16.30 Raisa Aho: Seksuaalisen väkivallan sarjakuvalliset representaatiot Craig Thompsonin Habibissa ja Ulli Lustin teoksessa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä
16.30–17.00 Hanna Samola: Varaosaihmisiä kesäpuutarhassa. Kasvisymboliikka Ninni Holmqvistin dystopiaromaanissa Enhet

Lisätiedot: leena.romu@staff.uta.fi

Suoritusohjeet:

1 op:n suoritus

Kirjoita esitelmien pohjalta pohtiva 4-5 sivun luentopäiväkirja, jossa kommentoit vähintään yhtä jokaisen sektion (I, II, III) esitelmistä.

2 op:n suoritus

Kirjoita esitelmien pohjalta pohtiva 9-10 sivun luentopäiväkirja, jossa kommentoit vähintään yhtä jokaisen sektion (I, II, III) esitelmistä. Hyödynnä pohdinnoissasi yhtä tieteellistä artikkelia, jonka avulla suhteutat toisiinsa esitelmien ja artikkelin näkemyksiä ruumiista ja ruumiillisuudesta. Mitä ruumiillisuudella esitelmissä ja artikkelissa tarkoitetaan? Millaisin kysymyksin ruumista lähestytään?

Valitse joko:

Immonen, Paula 2003: Tekstin kudokset ja ruumiin punokset. Henkilöhahmot ja ruumiillisuus Anja Kaurasen Ihon ajassa. Pirjo Lyytikäinen & Päivi Tonteri (toim.), Romaanihenkilön muodonmuutoksia. Kuusi kirjoitusta henkilökuvauksesta (pdf). Helsinki: SKS, 129-153.

TAI

Reinikainen, Hanna 2005: Mustan ruumiin muokkausta. Ihanneruumis ja väkivalta Toni Morrisonin romaaneissa Beloved ja Jazz. Naistutkimus 1/2005, 4-16. Artikkeli luettavissa verkossa: http://elektra.helsinki.fi/se/n/0784-3844/18/1/mustanru.pdf

Suorituksen palautus 24.11. mennessä Teemu Ikoselle teemu.ikonen@uta.fi.

Seminaarissa harjoitellaan tieteellisen tekstin kirjoittamista ja etsitään omaa ääntä kirjoittajana. Seminaarin tavoitteena on, että opiskelija löytää itselleen mielekkään tutkimuskysymyksen, perehtyy siitä tehtyyn aiempaan tutkimukseen ja kirjoittaa aiheesta noin 15 sivun mittaisen seminaarityön. Valmistaudu kurssille miettimällä, millaiset kirjalliset teemat, teoreettiset käsitteet tai kerronnan keinot ovat sinusta kiinnostavia. Miten sinua kiinnostavaa aihetta tai ilmiötä on aiemmin tutkittu kirjallisuudessa? Millaisten metodien avulla aihetta on tutkittu tai on mahdollista tutkia? Millainen aineisto on aiheen käsittelyn kannalta mielekäs? Suoritukseen kuuluu kahden periodin mittainen aktiivinen osallistuminen seminaariin, aineiston esittely ja seminaarityön kirjoittaminen sekä opponointi. Lisäksi seminaariin kuuluu maisterivaiheen HOPS-ohjaus, tiedonhankinnan koulutus ja ryhmäpalautteen antaminen.

Fantasiatutkimuksen metodikurssi tutustuttaa opiskelijat erilaisiin näkökulmiin, joista fantasiafiktiota voi lähestyä ja antaa monipuolisia työkaluja fantasian ominaispiirteiden analysointiin. Kurssilla käydään läpi fantasiatutkimuksen teoriaa sekä keskustellaan lajin historiasta ja traditiosta, mutta fantasian määrittelyä keskeisemmässä roolissa on niiden monien erilaisten tapojen hahmottaminen, joilla fantasiaa voidaan tutkimuskohteena lähestyä. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille eväitä niin fantasian ominaispiirteiden analyysiin kuin fantasian käsittelyyn laajemmassa kulttuurisessa, filosofisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opiskelijat pääsevät soveltamaan kurssilla opittua itseään kiinnostavien teosten analysointiin ja saavat näin harjoitusta ja tukea kandidaatintutkielma- ja graduprojektejaan varten.

Kurssisuoritukseen sisältyy osallistuminen opetukseen, kurssin mittaan tehtävät harjoitustyöt sekä ryhmässä (aineopinnot) tai itsenäisesti (syventävät opinnot) tehtävät loppututkielmat.

Kurssilla tutustutaan sarjakuvan välinemääräisiin ominaisuuksiin ja siihen, minkälainen etenkin pitkä sarjakuva on kertomisen välineenä. Kurssi koostuu kuudesta luennosta ja kuudesta lukupiirikerrasta, joihin kuuluu pakollisena lukemistona sekä teoriakirjallisuutta että sarjakuvaesimerkkejä.

Kurssin suoritustavat: osallistuminen luennoille, viikkotehtävien tekeminen (5 kappaletta), lukupiirimateriaalien lukeminen, keskustelu lukupiireissä ja loppuessee.

Kurssin aikana perehdytään kansainvälisiin ja suomalaisiin satiirisiin pilalehtiin 1800-luvulta nykypäiviin. Tutustumme lehtien historiaan aina saksalaisesta Simplicissimuksesta ja kotimaisesta työväen pilalehti Kurikasta ranskalaiseen Charlie Hebdohon, lehtien kulttuuris-poliittiseen toimintaan, kritiikin kohteisiin ja kirjallis-kuvalliseen repertoaariin. Kurssi sisältää luentoja satiiristen pilalehtien historiasta, niiden suhteesta sensuuriin, sananvapauteen ja provokaatioon, pilapiirrosten merkityksestä osana lehtien kuvastoa sekä katsauksia pilalehtien keskeisiin aiheisiin politiikasta uskontoon. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja perehtymällä pienryhmissä pilalehtien toimintaan. Opiskelijat esittelevät ryhmätyön tuloksia tunneilla ja kirjoittavat loppuesseen.

Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kirjallisuutta 1940-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Suomenruotsalaisen kirjallisuuden vaiheita ja ilmiöitä lähestytään luennoilla erilaisten teemojen kautta, jolloin keskiössä ovat kirjallisuushistorian suuret linjat ja yksittäisten kirjailijoiden ja teosten suhde niihin. Luentojen teemat nostavat esiin suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä, joita kriittisesti analysoiden päästään ensivaikutelmien ja kliseiden pintaa syvemmälle.

Kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden taustoja, lajeja ja keskeisiä piirteitä ja on syventänyt osaamistaan jonkin teeman sekä siihen liittyvän kirjailijan ja teoksen osalta. Opiskelija tunnistaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden kansainvälisiä vaikutteita ja osaa eritellä sen suhdetta muuhun suomalaiseen kirjallisuuteen.