Opintojaksoon KIRP1 5op kuuluvat luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuuden suorittamisesta saa ohjeet luennolla.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Opintojaksoon KIRP2 5 op kuuluvat luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan luentosarjan yhteydessä tenttimällä luennoitsijan ohjeen mukaan TAI erikseen sähköisenä tenttinä.

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko tenttimällä tai harjoitusryhmässä.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa. On suositeltavaa suorittaa samaan aikaan KIRP4 luennot.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä

Suoritus: osallistuminen luennoille ja tentti tai essee

Kurssi tutustuttaa opiskelijat antiikin ja keskiajan kirjallisuuden päälajeihin ja keskeisiin kirjailijoihin, minkä lisäksi pohdimme antiikin relevanssia nykypäivän lukijalle. Kirjallisuus asetetaan ajan kulttuuriseen ja poliittiseen kontekstiin selvittämällä sitä, miten esimerkiksi uskonto, politiikka, moraali tai urheilu kytkeytyivät runouteen ja millaisia nykylukijaa puhuttelevia teemoja antiikin aineistoissa käsiteltiin. Runouden päälajien ohella tutustumme mm. satiireihin, rakkauden kuvauksiin ja elämäkerralliseen kirjallisuuteen. Pohdimme myös antiikin vaikutusta myöhemmässä kirjallisuudessa, populaarikulttuurissa ja elokuvassa.

Oheiskirjallisuus:

1. Homeros, Odysseia
2. Sofokles, Kuningas Oidipus (tai jokin muu Aiskhyloksen, Sofokleen tai Euripideen tragedia)
3. Sapfo, Iltatähti, häälaulu (myös suom. Sapfon runoja) tai Aristofanes, Pilvet
4. Augustinus, Tunnustukset
5. Dante, Jumalainen näytelmä (erit. Helvetti)

Lisäksi olisi suositeltavaa tutustua teoksen Kirjallisuus antiikin maailmassa jaksoihin sivuilla 15–161.

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi) ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla:

7.9. TaY, Linna K108

14.9 TaY, Linna K108

21.9. TaY, Linna K108

28.9. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

5.10. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

12.10. TaY, Linna K108

19.10. ei opetusta

26.10. TaY, Linna K108

2.11. TaY, Linna K108

9.11. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

16.11. TaY, Linna K108

23.11. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

30.11. TaY, Linna K108

Kurssilla tarkastellaan kirjallisuudessa kuviteltuja tulevaisuuksia useilta näkökannoilta. Valtaosa nykykirjallisuuden ja elokuvan kuvittelemista tulevaisuuksista on dystooppisia: fiktiossa hahmotellaan niin ympäristökatastrofien, ilmastonmuutoksen, geenimuuntelun, tautiepidemioiden, sotateknologian, tekoälyn, kapitalismin, totalitaaristen yhteiskuntien kuin diskriminoivien ideologioiden tuottamia epätoivottavia tulevaisuuksia. Fiktiivisyydestään huolimatta kuvitelmat ilmentävät ja tuottavat aikakautensa arvostuksia, diskursseja, tunnerakenteita ja uhkakuvia, ja niiden tarkastelu avaa kriittisen perspektiivin nykykulttuuriin. 

Kurssi koostuu eri luennoitsijoiden pitämistä luennoista sekä oheislukemistosta, ja suoritustapoja on useita.

Kurssilla luodaan kokonaiskuva kirjallisuuden rajavyöhykkeitä käsitelleistä keskusteluista englannin-, ranskan- ja saksankielisessä kirjallisuudessa 1900-luvulla. Luennoilla käsiteltäviin kirjallisuuden rajanaapureihin (X) kuuluvat muiden muassa mieli, massakulttuuri, kertomus, kuva ja politiikka. Lähestymistavaltaan kurssi kytkeytyy viimeaikaiseen teoretisointiin aikalaisuudesta (contemporaneity) nykykirjallisuudessa.

Kurssilla perehdytään nuortenkirjallisuuteen lajina. Kurssi alkaa lajin historiallisen kehittymisen tarkastelulla ja päättyy nuortenkirjallisuuden keskeisten tutkimusalueiden haltuunottoon, joita ovat esimerkiksi: nuoren identiteetti, sukupuoli ja seksuaalisuus, nuortenkirjalisuuden ongelmakeskeisyys ja opettavaisuus, nuorten genrefiktiot (kauhu, dystopia, fantasia), nuortenkirjallisuuden markkinat ja crossover-boomi.

Aineistonsa osalta kurssi painottuu suomalaisen nuortenkirjallisuuden kehitykseen, mutta kehityksen linjoja suhteutetaan jatkuvasti kansainväliseen traditioon. Painopiste on modernissa nuortenkirjallisuudessa 1950-luvulta alkaen, mutta erityisesti tyttö- ja poikakirjallisuuden osalta ammennetaan myös vanhemmasta aineistosta.

Kurssin osallistujat järjestävät yhdessä yhden päivän mittaisen tieteellisen konferenssin, jossa he esitelmöivät nuortenkirjallisuudentutkimuksen alaan liittyvistä teemoista ja teoksista kolmen hengen ryhmissä. Opiskelijat hoitavat kaikki konferenssin järjestelyihin liittyvät toimet itse, jolloin opiskelijoiden työelämäosaaminen karttuu niin tutkijanuraan kuuluvien taitojen kuin kulttuurituottamisen ja tapahtumanjärjestämisen saralta.

Kurssin luennoilla käydään läpi Suomen kirjallisuuden vaiheita sekä kronologisesti että erilaisten teemakokonaisuuksien avulla.

TUTKINTO-OPISKELIJAT: Avoimen yliopiston kurssi, johon mukaan mahtuu myös tutkinto-opiskelijoita (joille opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko tenttinä luentojen yhteydessä tai harjoitusryhmässä. 

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

TUTKINTO-OPISKELIJAT: Avoimen yliopiston kurssi, johon mukaan mahtuu myös tutkinto-opiskelijoita (joille opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. KIRP3-luennot on suositeltavaa suorittaa samanaikaisesti, eli jos ilmoittaudut tähän harjoitusryhmään, ilmoittaudu myös avoimen yliopiston KIRP3-luentokurssille.

Harjoituksissa tutustutaan tarkemmin kuuteen teokseen keskustelun ja oman kirjoitusprosessin kautta. Alla harjoitusten kirjalista (teoksia on suotavaa aloittaa lukemaan jo ennen kurssia, sillä joka viikko käsitellään kahta teosta).

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Teuvo Pakkala: Pikku ihmisiä

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella

Mari Mörö: Kiltin yön lahjat  

Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat voivat osallistua harjoituksiin tai suorittaa harjoitukset korvaavan kirjatentin.

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op sähköisenä tenttinä

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2 op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 2op yleisenä tenttipäivänä

Avoimen ylipiston kurssi, johon mahtuu mukaan myös tutkinto-opiskelijoita (opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Jakson KIRP4 5 op suoritukseen sisältyvät luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmässä tai sähköisenä tenttinä luentokurssin aikana tai sen jälkeen.

Jakson KIRP4 5 op suoritukseen sisältyy luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmässä tai sähköisenä tenttinä luentokurssin aikana tai sen jälkeen.

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja oheiskirjallisuus 3op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja harjoitukset 3op

Kurssilla tarkastellaan ympäristöongelmien, -riskien ja katastrofien kuvauksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Antroposeenilla viitataan teollistumisen myötä alkaneeseen aikakauteen, jolloin ihmisen toiminta on alkanut aiheuttaa laajamittaisia muutoksia luonnossa. Vuosituhannen vaihteessa luonnon ja kulttuurin suhteesta onkin tullut yksi kirjallisuuden merkittävimpiä eettisiä kysymyksiä.

Kurssin käytyään opiskelija tuntee uuden kirjallisuushistoriallisen ilmiön ja oppii lukemaan kirjallisuutta ekokriittisestä näkökulmasta. Luennoilla käsitellään muun muassa ilmastofiktiota, myyttien ekologisointia ja sitä, kuinka erilaisin kerronnallisin keinoin eri kirjallisuuden lajit ovat auttavat hahmottamaan ja ymmärtämään uusia ympäristöllisiä ilmiöitä ja uhkia.

Kurssi luetaan myös kaunokirjallisuutta ja sovelletaan luennoilla opittua käsitteitä teosten tulkintaan. Kaunokirjallinen aineisto sisältää niin aikuisille kuin lapsille suunnattua kirjallisuutta muun muassa sellaisilta nykykirjailijoilta kuin Risto Isomäki, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Ilkka Remes ja Emmi Itäranta.

Seminaarityyppisellä kurssilla analysoidaan ei-fiktiivisten tekstien kerronnallisia piirteitä. Aineistoon kuuluu mm. yhteiskunnallista kehitystä kuvaavia poliittisia skenaarioita, kaupunkisuunnittelun dokumentteja sekä media- ja markkinointitekstejä. Näitä ei-fiktiivisia aineistoja opitaan kurssilla analysoimaan kerronnallisten käsitteiden ja sovellusten avulla. Onko mahdollista puhua tulevaisuusskenaarion juonesta? Miten metaforia käytetään virkamiesten laatimissa selostuksissa? Onko mahdollista soveltaa utopian ja kehitysromaanin lajipiirteitä yleiskaavan selostuksiin? Kertomuksen analyysi kontekstualisoidaan paitsi klassisen ja jälkiklassisen narratologian kautta myös ajankohtaisen sosiologisen ja kaupunkitutkimuksen kertomuksentutkimuksen avulla. Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, luentopäiväkirjojen kirjoittaminen, alustuksen pitäminen sekä esseen kirjoittaminen.

Kurssilla pohditaan kärsimystä kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Miten kirjallisuuden avulla voidaan käsitellä inhimillisen kärsimyksen kysymystä? Aihepiirin keskeinen kirjallinen klassikko on Jobin kirja, jonka uudelleenkirjoituksiin Franz Kafkasta Joseph Rothiin tutustumme kurssin aikana. Kirjallisuudessa ilmaistut kärsimyksen teemat liittyvät moniin inhimillisen elämän katastrofeihin, kuten sotiin, siirtolaisuuteen ja syrjäytymiseen, mutta keskeisesti myös ihmisenä olemiseen ja etiikan mahdollisuuteen. Pohdimme kurssilla muun muassa kärsimyksen kerrottavuutta ja jaettavuutta, kärsimyksen kuvausten poetiikkaa, oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden suhdetta, teodikeaa ja antiteodikeaa sekä kielen kykyä tai kyvyttömyyttä ilmaista kärsimystä. Kärsimyksen kerrontaa tarkastellaan myös mm. apokalyptisessä kerronnassa ja mediassa.

Kaikille yhteinen oheislukemisto:
- Jobin kirja
- Franz Kafka, Oikeusjuttu
- Lassi Nummi, ”Haihtukoon pimeään se päivä: Jobin kirja” (teoksessa Juhani Salokannel toim., Kirjojen kirja; saatavissa myös pdf:nä opettajalta)
- Sari Kivistö, Sami Pihlström, ”Kantian Antitheodicy and Job’s Sincerity” (teoksessa ibid., Kantian Antitheodicy. Philosophical and Literary Varieties, saatavissa myös pdf:nä opettajalta)

Syventävien opintojen suoritusta varten luetaan lisäksi yksi seuraavista:
- Herman Melville, Moby Dick
- Aino Kallas, Reigin pappi
- Joseph Roth, Hiob: Roman eines einfachen Mannes
- George Orwell, 1984
- Ritva-Kaija Laitinen, Jobin kirja
- Toni Morrison, The Bluest Eye
- Philip Roth, Nemesis

Suoritustapa:

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja lukemalla mainittu oheiskirjallisuus. Kurssisuorituksena on lopputentti tai essee. Syventävien opintojen suoritukseen luetaan yksi teos enemmän em. listalta.

Suorituskohdat KIRA3B, KIRA4C, KTTS2A3, KIRSKIS5B tai sop.muk.

Kurssilla perehdytään huumoriin kaunokirjallisuuden ilmiönä. Huumori luetaan tässä yläkäsitteeksi sellaisille lajeille tai muodoille kuin ironia, parodia ja satiiri. Kurssin käytyään opiskelija tuntee nämä keskeiset kaunokirjallisen huumorin käsitteet sekä hallitsee niiden tutkimustraditiot. Myös huumorin monitieteisiä selitysmalleja käydään lävitse ja koetellaan niiden soveltuvuutta kaunokirjallisuuden analyysiin.

Kurssilla luetaan myös kaunokirjallisuutta ja pyritään soveltamaan luennoilla opittua käsitteistöä tekstianalyysiin. Luettava aineisto on valittu ensisijaisesti suomalaisen humoristisen kirjallisuuden traditiosta, eri aikakausilta ja erilaisista lajeista.

Maailmankirjallisuuden on katsottu alkaneen saarien kuvauksesta. Niin Homeroksen tarinat Odysseuksesta, Platonin ja Thomas Moren haaveet ihannevaltiosta kuin Charles Darwinin Galapagos-saarilla tekemät oivallukset evoluutiosta ovat aikojen kuluessa täyttäneet saaret monilla kulttuurisilla merkityksillä. Jonathan Swiftin Gulliverin matkojen (1726) jälkeen saaret ovat tarjonneet otollisen näyttämön satiirille ja Daniel Defoen Robinson Crusoella (1719) on ollut kauaskantoisia vaikutuksia koko länsimaiseen kulttuuriin: kertomusta autiosaaresta on varioitu länsimaisessa kulttuurissa vuosisata toisensa jälkeen 1800-luvun kasvatuksellisista robinsonadeista 2000-luvun Selviytyjät-tositelevisiosarjaan saakka.

Mutta minkälaisia saarikertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa on sepitetty? Jo Kalevalassa (1849) esiintyy Homeroksen kuvauksia muistuttava saari, josta kaukomieli Lemminkäinen käy ryöstämässä morsiamensa. Zachris Topeliuksen saduissa kaukainen onnen maa löytyy vuoroin Suomesta ja utuisilta höyhensaarilta, jotka taas Eino Leinon samannimisessä runossa (1898) muuttuvat tuonpuoleiseksi pakopaikaksi. Aleksis Kiven tuotannossa nousee sen esiin haave kaukaisesta saaresta, lintukodosta, joka on muokannut kansallista identiteettiämme kenties vielä enemmän kuin topeliaaninen kansallismaisema. Mitä lähemmäksi nykypäivää kohti kuljetaan sitä moninaisemmaksi saarikertomusten kirjo: saaret tarjoavat yhä kaukaisempia matkoja, hurjempia seikkailuja, eksotismia, eskapismia, mielentiloja, utopioita ja dystopioita sekä kuvauksia erilaisista kansallisista ja yksilöllistä selviytymiskamppailuista.

Luentosarja keskittyy tarkastelemaan saarikertomuksia suomalaisessa kirjallisuudessa Kalevalasta nykyproosaan. Kurssilla luennoi yhteensä 12 asiantuntijaa Suomen eri yliopistoista. Kullakin kerralla (yhteensä 7) esiintyy kaksi luennoitsijaa.

Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijat voivat suorittaa kurssilla 2 op opintopassiin kirjoittamalla luentosarjasta luentopäiväkirjan tai 5 op kohtaan KIRA3G tai KIRSKIS5 erikseen sovittavalla esseesuorituksella.

Lisätietoja antavat Maria Laakso (maria.s.laakso@uta.fi) tai Toni Lahtinen (toni.lahtinen@uta.fi).

OHJELMA

1.2.2017

Toni Lahtinen & Maria Laakso:
Johdatus saarikirjallisuuden traditioon

8.2.2017

H.K. Riikonen: Saaria Lönnrotin Kalevalassa
Yrjö Varpio: Saari aikakausien välissä. Yrjö Kokon Hyvän tahdon saaret

15.2.2017

Juhani Niemi: Onnellisten saaren muunnelmia Joel Lehtosen myöhäistuotannossa
Toni Lahtinen: Onnen ja nälän saaret Aleksis Kiven tuotannossa

22.2.2017

Sanna Nyqvist: Ulkosaariston antisankareita. Juhani Ahon Omatunto saaristolaisromaanina
Kukku Melkas: Armas J. Pullan Kolmannen sukupuolen saari ja sodanaikainen satiiri

1.3.2017

Maria Laakso: Saarten monet merkitykset Tove Janssonin tuotannossa
Sari Kivistö: Kookospontikkaa autiosaarella. Arto Paasilinnan Paratiisisaaren vangit suomalaiskansallisena robinsonadina

8.3.2017

Saija Isomaa: Höyhensaaret ja Ohdakesaaret Zachris Topeliuksen satukokoelmassa Sagor II
Lieven Ameel: Saaristo kaupungissa. Helsingin saaret kirjallisuudessa

15.3.2017

Merja Sagulin: Saaret Hannu Raittilan tuotannossa
Markku Lehtimäki: Kuolema kuvun alla. Mielen saari ja eristäytymisen etiikka Hannu Salaman dystopiaromaanissa Amos ja saarelaiset

Jakson KIRP3 5 op suoritukseen sisältyy luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmässä tai yleisenä tenttipäivänä luentokurssin aikana tai sen jälkeen.

Jakson KIRP3 5 op suoritukseen sisältyvät luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmässä tai yleisenä tenttipäivänä luentokurssin aikana tai sen jälkeen. Kurssin opettaja ohjeistaa luennolla oheiskirjallisuuden tenttimisestä.

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja oheiskirjallisuus 3op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja harjoitukset 3op