50 vuoden takaista vuotta 1968 kutsutaan viimeisimmäksi Euroopan hulluksi vuodeksi. Paljon tapahtuikin. Pariisissa opiskelijat kapinoivat siihen mittaan, että presidentti de Gaulle pakeni maasta. Levotonta oli myös Saksassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Vietnamissa sissit aiheuttivat vakavia tappioita yhdysvaltalaisille miehittäjäjoukoille. Prahan kevään herättämät toiveet Itä-Euroopassa murskautuivat Varsovan liiton miehitysjoukkojen saapumiseen 21.8.
Vuosi ei kuitenkaan ollut vain poliittisten tapahtumien kyllästämä. Jälkikäteen on puhuttu ”pitkästä vuodesta 1968”, jolla on viitattu koko 1960-luvun radikaaliin vaihtoehto- ja vastakulttuuriin. Joidenkin arvioijien mukaan tärkeintä vuodessa 1968 olikin vanhan symbolisen järjestyksen murtuminen, perinteisten yhteisöjen rapautuminen ja uusien yksilöllisyyden muotojen ilmaantuminen. Politiikan ohella kumous saattoi olla myös ja ehkä ennen kaikkea kulttuurinen ja koskea valtarakenteiden ohella elämäntapoja ja arvostuksia. Katsovatpa jotkut jopa, että vuoden 1968 perinteisiä yhteisöjä ja arvoja vastaan suuntautuneet tunnukset ovat toteutuneet irvikuvinaan nykyisessä yhteisöllisyyden purkautumisessa ja hyperindividualismissa.
Mikä vuosi 1968 oikein oli? Entä mikä on vuoden perintö ja kuinka se mullisti länsimaailmaa? Mitä vuosi taas merkitsi Suomessa? Pelkkää opiskelijoiden suorittamaa oman talonsa valtausta?
Näitä asioita on tarkoitus penkoa ja pohtia työseminaarissa. Seminaarissa luetaan yhdessä tekstejä (vuodelta 1968 sekä jälkikäteisesityksiä ja –arvioita), katsotaan dokumentteja ja kuunnellaan äänitallenteita. Seminaarisuorituksena ovat tapaustutkimukset, jotka voi raportoida kirjallisesti tai esittää työseminaarin avoimessa päätösistunnossa.
NettiOpsussa. Kerro ilmoittautuessasi, mitä valinnaisia JOUJOVTS/JMMETUS-jaksoja olet jo suorittanut ja mille muille valinnaisille kursseille olet hakemassa samanaikaisesti.
Mediatutkimuksen valinnainen kurssi. Kurssi sopii myös seuraavien korvaukseksi: JOVA7, JOVVAL, CULTS5, JOVMS2B, JMMETUS tai muu erikseen sovittava korvaavuus.
Unfortunately this course is cancelled for the autumn semester 2018
Islamism is one of the most important political ideologies and social movements of the late 20th and early 21st centuries. Propagated as a “revival” by its proponents, and labeled as “fundamentalist” by its opponents, it is also often described as “political Islam” or “Islamism.” This course has three main objectives: (1) To understand the historical, socio-economic, political and cultural context in which the Islamicate world has gone through a significant change and has produced Islamist contention. (2) To understand why Islamism is a populist movement, its relationship with Western hegemony over the world, globalization and global political economy, especially its relationship with social classes and economic and political struggles. (3) To understand why and how a jihadist version emerged, that is to say, a version of Islamism which employs violence and terror as a political instrument; the role of globalization and technology in jihadism; the relationship between violence and politics in jihadist ideology.
Keep in mind that we will not approach Islamism as an isolated, self-contained object, some sort of evil worldview without any social context, or simply and exclusively rooted in the religion of Islam. On the contrary, we will see Islamism as an opportunity to unfold, analyse and discuss a number of social, economic and political problems we have on a global level, from social and economic inequalities to questions of secularism and religion, or the relationship between violence and politics. The main idea of the course is precisely that this is the healthiest way to understand Islamism.
Weekly Schedule:
10.9.2018 Meeting 1: Introducing the Course
12.9.2018 Meeting 2: Islam and Colonialism
24.9.2018 Meeting 3: Orientalism and Colonialism
26.9.2018 Meeting 4: Islam, Modernity and Secularism
Suggested further reading:
Sayyid Qutb: Milestones, excerpts.
1.10.2018 Meeting 5: Islamism as a Political Movement
Suggested further reading:
Deniz Kandiyoti: “The Travails of the Secular: Puzzle and Paradox in Turkey”
Sami Zubaida: “Islam and Nationalism: Continuities and Contradictions”
3.10.2018 Meeting 6: The Political Economy of Islamism
Suggested further reading:
Evren Hosgör: “Islamic Capital/Anatolian Tigers”
Evren Hosgör: “The Question of AKP Hegemony”
8.10.2018 Meeting 7: Jihadism, Globalisation and Network Theory
Suggested further reading:
Antoine Bosquet: “Complexity Theory and the War on Terror”
Nafeez Ahmed: “Follow the Oil, Follow the Money”
10.10.2018 Meeting 8: Jihadism, Media and Technology
15.10.2018 Meeting 9: Jihadism, Politics and Violence
Suggested Further Reading:
Nasser Hussain: “The Sound of Terror”
17.10.2018 Week 10: Review and Discussion
Office Hours: Wednesday 2.00-3.00 pm. You are welcome to ask questions about any aspect of the course and discuss the subject further in the office hours. If the office hour is in conflict with your own schedule, please feel free to make an appointment with me.
Lukupiiri pureutuu kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta talouden, politiikan ja kulttuurin muuttuviin suhteisiin. Kokoontumiset tiistaisin klo 14-16. Luettavat tekstit sovitaan osallistujien intressien mukaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Vastauksia haetaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mikä tai mitä talous on nykykonjunktuurissa? Mitä politiikalle ja kulttuurille tapahtuu talouspuheen paineissa?
Osallistumisella voi sopimuksen mukaan korvata esimerkiksi viestinnän, median ja teatterin tohtoriopintoja tai mediakulttuurin maisteriopintoja.
Tiedustelut mikko.s.lehtonen@uta.fi.