Periodit
(2.9.2013
– 18.10.2013)
(21.10.2013
– 13.12.2013)
(7.1.2014
– 7.3.2014)
(10.3.2014
– 16.5.2014)
TYÖN JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJRLMAN KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN VASTAANOTTAJAT JA JAKSOJEN VASTUUOPETTAJAT 2013-2014.
Syventävien opintojen kokonaismerkintä: Jouko Nätti
THV1 Työelämän tutkimuksen johdantoteemoja: Antti Saloniemi
SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus: Pasi Pyöriä, harjoittelun yhdyshenkilö: Paula Ristimäki
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: Johanna Ruusuvuori
SOS10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Jouko Nätti
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOP10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiina Mälkiä (kirjatentin vastaanottaja)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen kehittäminen: Hanna Ylöstalo
THV2 Työhyvinvoinnin johtaminen: Kirsi Heikkilä-Tammi
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari: (osana tutkielmaseminaaria)
SOSM2 Tutkielmaseminaari: Pasi Pyöriä
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: Pasi Pyöriä
Tilaisuus on tarkoitettu erillisvalinnan kautta sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan/maisteriopintoihin hyväksytyille opiskelijoille.
Oppimisen ja opiskelun taidot- Orientaatio yliopisto-opiskeluun
Opetus on tarkoitettu sosiaalitieteiden uusille opiskelijoille. Tilaisuudessa käsitellään tärkeitä yliopisto-opiskeluun liittyviä perustietoja.
* Kaikkien uusien opiskelijoiden edellytetään osallistuvan tähän opetukseen. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
OHJELMA:
Avaus
Eettiset periaatteet opinnoissa/Mari Korpela
Opintojen suoritustavat/ Mari Korpela
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opintojen suorittaminen ja opintojen ohjaus/suunnittelu/ Paula Ristimäki ja Sanna Raudaskoski
Kansainvälisyys opinnoissa/Paula Ristimäki
Lopuksi: Kysymykset ja palaute
Tarkoitettu uusille sosiaalitieteiden opiskelijoille.
Aika: perjantaina 6.9. klo 9-13
Paikka:Linna K103
Opintojakso tarjoaa yleiskuvan yhteiskuntatieteellisen työelämän tutkimuksen erilaisista perinteistä ja ajankohtaisista tutkimuskysymyksistä sekä niihin liittyvistä teoreettisista ja metodologisista lähestymistavoista.
Opintojaksoon sisältyy kuusi (6) luentoa, joista osalla luennoi vieraileva asiantuntija. Luennot ovat paitsi itsenäisiä kokonaisuuksia, myös johdantoja seuraavan kerran seminaarityöskentelylle. Seminaareja varten osallistujille jaetaan 2-3 artikkelia sekä mahdollista muuta materiaalia ja tehtäviä. Näihin perustuvat tehtävät ovat Moodlessa ja seminaarin sisältö on näiden tehtävien purku. Materiaali kootaan niin, että joka kerralla on käsittelyssä ainakin yksi aineisto, joka pyrkii liittämään teeman yleisempään sosiaalitieteelliseen (teoria)keskusteluun. Aineisto ei ole pelkästään suomenkielistä.
Opintojaksolle on ennakkoilmoittautuminen.
Opetus toteutetaan luentojen, verkko-opetuksen ja itsenäisen työskentelyn yhdistelmänä.
Seminaari on tarkoitettu ainoastaan Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille. Luennoille on varattu myös muutamia paikkoja muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. Opettaja ohjeistaa tarkemmin opintojakson suorituksen yksityiskohdat.
10.9.
klo 12-14 Johdanto ja ideapaperiohjeet,Päätalo ls C6
klo 14-16 ryhmiin jakautuminen oppiaineittain
17.9.
klo 12-16 Projektimessut Linna 5014 & 5026
24.9.
klo 14-16 Gradun rakenne (pienryhmissä)
1.10.
klo 12-14 Graduntekijöiden kokemukset, Päätalo ls C6
8.10.
klo 12-14 Tietoarkisto: valmiit aineistot ja etiikka, Päätalo ls C6
15.10.
Ideapaperin palautus moodleen
– ei kokoontumista - perioditauko
22.10.
klo 12-14 Tutkimussuunnitelma, lähteiden käyttö, Päätalo ls C6
klo 14-16 Ideapaperien käsittely pienryhmissä.
*******************************
Seminaaritilat:
Alkaville g-seminaareille (9) on varattu seuraavat tilat
tiistaisin klo 14-16 ajalla 10.9.- 10.12.(EI 17.9.ja 8.10)
Linnasta: 5015, 5016, 5014, 4026, 5028, 5101
ja
Linnan ryhmähuoneet: K107, K112, K106
Aiemmista tiedoista poiketen kurssille on ilomoittautuminen. Ilmoittautuminen tulee tehdä 13.9. mennessä.
Huomaa: KURSSI ALKAA JO 10.9.!
Aiemmista tiedoista poiketen kurssille on ilmoittautuminen. Ilmoittautuminen tulee tehdä 13.9. mennessä.
Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma.
Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.
***********************************************
Seminaariin sisältyy myös:
TIEDONHAUN JA LÄHTEIDEN HALLINNAN syventävä koulutus
(2 tuntia/opiskelija, XX opiskelijaa mahtuu yhteen ryhmään).
Vaihtoehtoiset opetuskerrat, slk 2013: 24.9. klo 8-10 tai 1.10. klo 8-10 tai 10-12 8.10. tai klo 14-16.
Seminaari alkaa tiistaina 10.9. Klo 12-14 on orientoivan graduseminaarin ensimmäinen kokoontuminen, minkä jälkeen jalkaudutaan pienryhmiin. Työmaisterit järjestäytyvät 10.9. klo 14-16 seminaarihuoneeseen 6018 (Linnan 6. krs.). Ensimmäisellä kokoontumiskerralla sovitaan aikatauluista ja työjärjestyksestä. Seminaari kokoontuu joustavasti tarpeen mukaan lukuvuosina 2013-2014 ja 2014-2015. HUOM! On erittäin suositeltavaa, että kaikki 10 Tampereelle Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaan valitut aloittavat tutkielmaseminaarin syksyllä 2013.
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Kurssilla käsittelemme erilaisia työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työn prekarisaatioon, joustavaan työhön, ikäsyrjintään ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin, mutta lähestymme niitä empiirisesti vertailevalla otteella. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvää osaamista ja tulosten tulkintaa sekä tutustua vertailevaan tutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisia luentoja työn tutkimuksesta tai vertailevasta tutkimuksesta ja opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös itsenäisesti harjoitustehtäviä ja lopputyöt.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.
Kurssille osallistujilla tulee olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten muuttujamuunnokset, jakaumat ja ristiintaulukointi. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.
Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia):
VKO 36
- Johdanto: työelämän tutkimus, vertaileva tutkimus, kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin
- Syntaksin käyttö ja lyhyt kertaus
VKO 37
- Mittaaminen, teoreettisia lähtökohtia, hyvinvointi työssä
- Kuvailevien menetelmien kertaus/Faktorianalyysi
VKO 38
- Työ ja perhe
- Kovarianssianalyysi
VKO 39
- Työaika ja hyvinvointi
- Lineaarinen regressioanalyysi
VKO 40
- Ikäsyrjintä
- Logistinen regressioanalyysi
VKO 41
- Työn laatu
- Regressioanalyysi
VKO 42
Perioditauko, ei opetusta
VKO 43
- Työn prekarisaatio
- Menetelmien kertausta
VKO 44
- Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute
Kurssille valitaan 24 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, etusijalla ovat sosiaalitieteiden opiskelijat. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään lisäksi opintopistemäärää sekä aikaisemmin suoritettuja kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien opintojaksoja.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä yhteiskunnan käytännöissä ja tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja tyylejä sekä erilaisten ryhmien kohtaamista.
Ohjelma:
21.10. (ma) 12 – 14 Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa
25.10 (pe) 10 – 12 Risto Kunelius: Journalistinen haastattelu
28.10 (ma) 12 – 14 Petri Hoppu: Teemahaastattelu
1.11. (pe) 10 – 12 Hanna Ylöstalo: Valta ja erot haastattelutilanteessa
4.11. (ma) 12 – 14 Hannu Sinisalo: Videohaastattelu
8.11. (pe) 10 – 12 Niina Rutanen: Lapsen haastattelu
11.11. (ma) 12 – 14 Mari Korpela: Lasten haastatteleminen osana etnografista tutkimusta
15.11. (pe) 10 – 12 Tarja Vanne: Työhaastattelu
18.11. (ma) 12 – 14 Harri Sarpavaara: Motivoivan haastattelun semioottisesti virittynyt tutkimus
22.11. (pe) 10 – 12 Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu
25.11. (ma) 12 – 14 Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu
29.11. (pe) 10 – 12 Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkitysantojen suuntaajana ja rakentajana
2.12. (ma) 12 – 14 Pekka Rantanen: Haastattelu monipaikkaisen etnografian osana
9.12. (ma) 12 – 14 Pia Koivunen: Haastattelu historiakuvien rakentajana
13.12. (pe) 10 – 12 Marja Alastalo: Asiantuntijahaastattelu
Ilmoittautuminen NettiOpsussa.
Opetus pidetään maanantaisin (28.10.-9.12.) ja perjantaisin (25.10. - 29.11.2013).
Opetustilat:
Maanantaisin: klo 12-14, tila: Linna 5014
Perjantaisin: klo 10-12, seuraavat tilat:
25.10. Linna K113
1.11. Linna 5026
8.11. Linna 5014
15.11. Linna 5014
22.11. Linna 5014
29.11. Linna 5026
13.12. Linna 5014
Kurssilla perehdytään välittömään (kasvokkaiseen) sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sen perustavaan merkitykseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muokkaamisessa. Tarkastelun kohteena on vuorovaikutusprosessi ihmisten yhteistoiminnan yhtenä keskeisenä, jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavana ulottuvuutena. Puhutun vuorovaikutuksen lisäksi huomiota kiinnitetään ruumiin kieleen, kuten katseen suuntaamiseen, eleisiin, tilankäyttöön ja kasvonilmeisiin.
Alustava kurssirunko:
21.10. Keskustelunanalyysi sosiaalisen vuorovaikutuksen teoriana
28.10. Vuorovaikutuksen perusrakenteet: vuorottelu
4.11. Vuorovaikutuksen perusrakenteet: sekvenssit ja toimintojen rakentuminen
11.11. Vuorovaikutuksen perusrakenteet: preferenssi ja episteemiset suhteet
18.11. Vuorovaikutuksen perusrakenteet: korjaaminen ja intersubjektiivisuus
25.11. Vuorovaikutuksen multimodaalisuus
2.12. Vuorovaikutus ja sosiaaliset instituutiot
9.12. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia: valta ja auktoriteetti, emootiot vuorovaikutuksessa
Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 30.9.2013 mennessä. Kurssille otetaan 15 osallistujaa. Jos osallistujien määrää joudutaan karsimaan, valintakriteerejä ovat sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmassa opiskelu, sosiaalitieteen perusopintojen suorittaminen sekä kandi- tai gradutyön tekeminen keskustelunanalyyttisellä menetelmällä.
Kurssi käsittelee työelämän muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen, erityisesti toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssi toteutetaan kolmena neljän tunnin lähitapaamisena sekä verkkotyöskentelynä (lukutehtäviä ja pieniä harjoituksia) lähitapaamisten välissä. Lähitapaamisilla on läsnäolopakko. Lisäksi opiskelijat osallistuvat Tampereen yliopistossa 7.-8.11.2013 pidettäville työelämän tutkimuspäiville kurssin aiheeseen liittyvään työryhmään.
Kurssille on ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
The course exists of different parts:
1. The course starts from explaining supply and demand on a perfect labour market, while continuing by explaining that the perfect labour market does not exist, especially not in the context of European welfare states. The labour market is not a market like any other where the usual laws of supply and demand apply. It is a domain of extensive government intervention. There are different institutions that make the labour market “imperfect”. The theoretical workings of different labour market institutions, as well as their outcomes in terms of efficiency and equity, will be explained. Attention will be paid to a set of specific and important labour market institutions, while ways of measuring and comparing them will be presented. The most important institutions include: a. Wage setting mechanisms b. Unemployment benefits c. Employment protection legislation d. Minimum wage e. Active labour market policies f. Working hours regulation g. Education and training h. Pensions and retirement It will also be shown that there are interactions and complementarities between these institutions that shape labour market outcomes and that one can identify labour market regimes, just like there are welfare state regimes.
2. In the second part of the course, the focus will shift to different threats to economic growth, employment and the welfare state, and the role that labour market policies play in the debates addressing these threats. Ageing populations, globalization, technological change, individualisation, and the current financial and economic crisis all have an impact on how countries organise their labour markets. Moreover, governments have used these threats as arguments for introducing reforms. The course will pay attention to the different ways these threats can impact labour markets and the types of policy responses that have been launched in different countries.
3. Reforming labour market institutions is often slow and complicated. This partly has to do with different groups in society that are well-organised and that have an interest in upholding the status quo. These groups include labour market organisations such as trade unions and employer representatives, but also for example middle-class voters and pensioners’ organisations. When policy-makers initiate reforms, they often have to take into account the interest of such parties, depending of course on how policy processes are organised in a specific country.
The course will pay attention to how decision-making processes are organised in different countries and what roles various interest organisations can play in these. The course will consist of a series of seminars where lectures will be combined with discussions on the basis of the literature that the students are required to read in preparation. Apart from reading some articles that serve as a theoretical background, the main focus will be placed on critically reading policy-oriented reports and publications. These include recent publications of the OECD (e.g. the Employment Outlook), the European Commission and other international organisations, as well as national governments. In this way, the students can familiarize themselves with current debates and different ways of conducting policy-oriented research.
The schedule of the course (dates, topics):
1. 25.10.2013 Introduction & practicalities. What are labour market policies/institutions? What do they do and why do they matter in the welfare state?
2. 1.11.2013 Wage-setting: the state, employers and unions. Minimum wage
3. 8.11.2013 Job and income protection: employment protection legislation and unemployment benefits
4. 15.11.2013 Smoothening transitions: active labour market policies and training. Transitions from education to the labour market and from the labour market into retirement
5. 22.11.2013 Challenges of post-industrialism. Labour markets during the crisis
6. 29.11.2013 The political economy of labour market reform. Instructions for final assignment, work in small groups
-- 6.12.2013 Independence day break
7. 13.12.2013 How to write a policy report?
Exceptions:
The course will be structured and scheduled according to seven thematic sessions. In the beginning of the course we will draw an overview of the extent and distribution of the financial crisis and economic depression in the EU countries since 2008. We will focus on outcomes and consequences of the economic recession in terms of employment and social risks. Secondly we will tackle the forms, methods and outcomes of employment protection introduced by individual countries and globally in the European Union. After critical analyses of the actual problems of employment protection, we will review the challenges and alternatives of future development of employment protection.
Contents:
1. lecture: Introduction – Restructuring European work and welfare systems in the context of Recession.
2. lecture: The Concept of Employment Protection (early ideas of employment (labour) protection; dimensions of employment protection; waves of development in industrial countries)
3. lecture: Short history of employment protection in the developed industrial countries (national regulations; ILO regulations, other international regulations, etc.)
4. Lecture: Old and New Risks of (in) Employment and Risks Sharing (old and new risks of employment, role of social policies, perceptions of job insecurity)
5. lecture: Transitional labour markets (national settings, the role of institutions)
6. lecture: Social risks of mobile labour (international mobility of labour, risks related to migration and national variation of social norms)
7. lecture: New issues of labour and safety rules and labour law (Regulative concepts and new social risks in employment)
8. Evaluation
Preegistration in NettiOpsu in 14. - 31.10.2013
The course will be organised as an online course including virtual lectures, materials for reading and discourses organised in the Moodle environment. The course is structured along seven weekly thematic topics. Each weekly topic consists of a virtual lecture, readings and active participation in the discourse on weekly topics in the Moodle. Every new topic starts on Tuesdays at noon with a virtual lecture of the teacher. Thereafter students have 2 days to read the course material. An evaluation and critical analyses of weekly topic starts on Thursday and continues until next Tuesday. An active participation into the discourse in the Moodle is expected and is one of the criteria of successful completion of the course.
In principle an online learning liberates the student and teacher from time and place giving more space for individual choices. That’s true also in this case but, in order to make the learning and interaction efficient some basic timely boundaries and practices are important. These rules concern teachers and students timetables and responsibilities.
Teacher: Teacher will lecture on Tuesdays, follows and supervises the online discourse regularly and helps students during the course. Teacher will be actively supervising the discussion all the time and we can even open some chat rooms for the discussion
Student: Will follow the course, read all the material offered to be read and takes actively part in the discussion on weekly topics. Student is expected to take actively part into discussion and contribute to the course with her/his knowledge.
Number of students: 30. Priority is given to degree students in the COSOPO master's porogramme.
Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä käyttäviä gradun tekijöitä. Kurssin alussa kartoitamme gradutyön vaiheen, aineistot ja menetelmätarpeet. Kartoituksen pohjalta esittelemme ja harjoittelemme yhdessä yleisimpiä menetelmiä (esim. regressio- ja faktorianalyysi), minkä jälkeen annamme jossain määrin myös yksilöohjausta. Kurssi on tarkoitettu sosiaalitieteiden syventäviin opintoihin.
Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista mikroluokassa. Annettava opetus: Luennot ja harjoitukset (21 t) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä sekä opiskelijan itsenäinen työskentely.
Poikkeukset:
Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.
Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)
Eri sosiaalitieteissä sosiaalista toimintaa tarkastellaan usein joko konkreettisina vuorovaikutustilanteina, diskursiivisena maailmana tai yhteiskunnallisten instituutioiden ja rakenteiden ohjaamana toimintana. Tällä kurssilla tutustutaan lähestymistapaan, jossa erilaisia tulkinnan tasoja pyritään yhdistämään ja toimintatilanteita tarkastelemaan sekä paikallisten vuorovaikutustekijöiden, että kulttuuristen ja ideologisten tekijöiden risteymänä. Lähestymistavassa on aineksia muun muassa etnografiasta, etnometodologiasta, teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen tutkimuksesta sekä kriittisestä diskurssianalyysistä.
Kurssi soveltuu hyvin kandidaatin tai pro gradu -tutkielmaa tekeville tai sitä suunnitteleville. Kurssi auttaa hahmottamaan oman tutkimuskohteen keskeisiä elementtejä huolimatta siitä, millä tutkimusmenetelmällä tutkielmaa tekee/suunnittelee tekevänsä.
Kurssille otetaan enintään 15 opiskelijaa. Paikalla olo ensimmäisellä kerralla välttämätöntä.
Kurssin toteuttamistapa
Pääasiallisena suoritustapana toimii ohjattu lukupiirityöskentely. Kurssilla luetaan yhdessä kirjaa: Ron Scollon & Suzie Wong Scollon (2004) Nexus Analysis. Discourse and the Emerging of Internet. Teos löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta E-kirjana.
Lisäksi kurssilla tehdään harjoitustehtävä. Kandidaatin- tai pro gradu -tutkielman tekijät voivat tehdä tehtävän oman tutkimuksensa aihepiiristä.
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluenno(i)sta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Aikatauluista ja työjärjestyksestä sovitaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla 8.1.2014.
Poikkeukset:
Ryhmään mahtuu 30 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä, vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvasta näkökulmasta. Luentoseminaari jakautuu kolmeen teemaan: 1) ammatillinen vuorovaikutus työssä, 2) työyhteisön vuorovaikutus kehittämisnäkökulmasta sekä 3) osatyökykyisyys ja osallisuus työelämässä. Kurssilla luennoi ja keskustelee useita tutkijoita. Kurssin sisällöt perustuvat tuoreeseen, osin edelleen meneillään olevaan tutkimukseen.
24.1. Työelämän vuorovaikutuksen tutkiminen, kurssin esittely
Johanna Ruusuvuori
31.1. Ammattilaisten keskinäinen vuorovaikutus ja päätöksenteko
Melisa Stevanovic, Helsingin yliopisto: Valta ja deonttiset oikeudet päätöksenteossa
7.2. Ei-sanallinen vuorovaikutus ja emootiot työelämässä
Johanna Ruusuvuori: Empatia ammattilais-asiakasvuorovaikutuksessa
Sanni Tiitinen, Tampereen yliopisto: Vanhempien osallistumisen säätely neuvolatyössä
14.2. Työkonferenssimenetelmä työyhteisön kehittämisen työkaluna
Hanna Ylöstalo & Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Työelämäntutkimuskeskus, TaY
21.2. Työyhteisön vuorovaikutus kehittämisnäkökulmasta
Aija Logren, Tampereen yliopisto: Tutkimuksellinen kehittäminen työyhteisössä
Välitehtävän anto: Työssäolo ja työhön paluun tukeminen
28.2. Osatyökykyisyys, osallisuus sekä fyysiset ja sosiaaliset mukauttamisratkaisut
Nina Nevala, Työterveyslaitos: Osatyökykyisyys ja työelämän mukauttamisratkaisut
Päivi Husman, Työterveyslaitos: Työkyvyttömyyseläkepolut: osatyökykyisen ja palvelujärjestelmän välinen vuorovaikutus
14.3. Sosiaalista vuorovaikutusta koskevan tiedon käyttö työelämässä
Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Connexus
Kurssipalaute
Jaksolle ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa.
Suoritustapa: läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun, valmistautuminen luetun pohjalta keskusteluun, oppimispäiväkirja sekä välitehtävä.
Jakso korvaa sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa valinnaisia opintoja.
Opintojakso SOSM4 (10 op) koostuu valmennusseminaarista, joka järjestetään vuosittain tammikuussa, työelämäjaksosta, raportista sekä harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Työelämäjakso (3 kk) voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä. Palautekeskusteluja järjestetään sekä keväällä että syksyllä tarpeen mukaan.
Työharjoittelun hallinnollisista kysymyksistä vastaa Paula Ristimäki (tiedotus, harjoittelusopimukset, harjoittelutuki ym. harjoitteluun liittyvät asiat). Opettajakoordinaattorina lkv. 2013-14 toimii Jaana Kuusipalo.
Kukin harjoittelija osallistuu palautekeskusteluun harjoittelun päätytttyä.
*******************************
Harjoittelun palautekeskustelut klk 2014
Kevään toinen palautekeskustelu pidetään maanantaina 12.5.2014 klo 12-15. Opettaja: Jaana Kuuusipalo. Paikka: Linna 6031.
Ilmoittautuminen kurssin Moodle-sivuilla tai opettajalle viimeistään 5.5.2014. Harjoitteluraportti palautetaan kurssin Moodle-sivulle sille varattuun kohtaan tai opettajalle (jaana.kuusipalo@uta.fi)
Huom! Kevään 2014 palautekeskustelut on tarkoitettu sekä v. 2013 että v.2014 harjoittelun suorittaneille opiskelijoille.
Kurssin Moodle-sivuilla tai opettajalle
Elämä ja kertomus
Kertomuksen tutkimuksen kurssi
Kertomus on ihmisen keskeinen tapa välittää kokemuksiaan poikkeuksellisista tapahtumista: sairaudesta, kuolemasta, rakkaudesta tai työttömyydestä. Kertomalla ihmiset luovat ja vaihtavat käsityksiä sukupuolesta, luokasta ja toiseudesta. Mutta onko itse elämä kertomus? Elävätkö ihmiset kertomuksia? Onko kokemus jo alun perin kertomus? Tuleeko kypsällä, itsenäisellä ihmisellä olla kertomus, jonka pohjalta hän suhteutuu tulevaisuuteen ja menneeseen? Vai onko elämä ja kokemus päinvastoin kaaosta, johon vasta jälkikäteen luodaan pakottavaa järjestystä kertomalla kokemuksesta? Filosofit (MacIntyre, Ricoeur, Schechtman, Strawson), historioitsijat (Mink, White), psykologit (Bruner, Freeman) ja sosiaalitieteilijät ovat keskustelleet aiheesta viimeisen 40 vuoden ajan. Kysymykset liittyvät siihen, millainen sosiaalisen toiminnan väline ja rakenne kertomus on, mitä sillä tehdään ja miten kertomukset vaikuttavat sosiaalisen todellisuuden muotoutumiseen. Onko tai tuleeko kaikilla ihmisillä olla kertomus tai omaelämäkerta?
Korvaa kohdista SOS6.2.3 ja SOSM5.1 (5 op)
Aika: 4. periodi; ma 12–14 ja pe 10-12
Kesto: 24 h, harjoitustehtävät
Ryhmäkoko: Max 30 opiskelijaa
Opetus 14.3.- 5.5.2014
Psykologiassa kurssi soveltuu kohtaan: PSYS11 syventävien valinnaiset opinnot
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
SOSM5 Research Methods in Social Sciences (5 credits)
PhD Methods Course, Doctoral Program in Social Sciences (5 credits)
***************************************
Discursive Psychology and Membership Categorization Analysis
Teacher: Professor Elizabeth Stokoe, University of Loughborough
Time: Monday March 31st & Wednesday April 2nd, 9:15 – 16:00
Place: Linna, room 6017
The aim of this course is to introduce two related methods for analysing talk and text: Discursive Psychology (DP) and Membership Categorisation Analysis (MCA).The course will be organized around lectures and practical exercises, with all the data supplied.
On completing this course, students will be able to:
analysing talk and text: Discursive Psychology (DP) and Membership Categorisation Analysis (MCA).
The course will be organized around lectures and practical exercises, with all the data supplied.
On completing this course, students will be able to:
· Understand the development and basis of DP and MCA
· Identify and use some of DP’s and MCA’s analytic objects
· Understand the relationship between DP, MCA and other methods of analysis, including conversation analysis
· Develop research questions using DP and MCA
· Conduct DP and MCA on different types of discourse data.
In order to gain 5 credits the students will take part in both course days and return an exercise/essay on the course subjects. You can also take part in lectures only, in which case no credits are given.
More information: johanna.ruusuvuori@uta.fi
For MA students: Registration for the course in NettiOpsu, deadline 21.3.
Kurssia suositellaan opiskelijoille, jotka käyttävät tai harkitsevat käyttävänsä pro gradu -työssään tai väitöskirjassaan diskursiivisia/jäsenyyskategorisointiin perustuvia menetelmiä.
Osallistuminen luento-opetukseen, kirjallisuuteen perehtyminen sekä tentti. Tentti perustuu sekä luennoilla käsiteltyihin teemoihin että seuraavan kirjallisuuteen ja/tai luennoilla erikseen ilmoitettavaan materiaaliin.
Kurssille on ennakkoilmoittautuminen Nettiopsussa. Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Mikäli kurssille joudutaan tekemään karsintaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Luentosarjaan osallistuminen ja tentti korvaavat opintojakson kokonaisuudessaan. Jaksoa ei voi suorittaa osissa.
Kurssilla käydään läpi työelämään kohdistuvaa laadullista tutkimusta ja työelämän tutkimusavusteista kehittämistä sekä niissä esiintyviä haasteita. Kurssi koostuu luennoista, oheiskirjallisuudesta sekä aineistojen analyysiharjoituksista. Luennoilla esitellään tutkimushankkeita ja tutkimusaineistoja, joissa tarkastellaan työelämän erilaisia vuorovaikutus-, työ- ja toimintakäytänteitä. Kurssilla käsiteltävät tutkimusaineistot koostuvat työelämän erilaisilta kentiltä ja toimintatutkimuksessa kerätyistä etnografisesta havainnoinnista ja haastatteluista, sekä videonauhoituksista. Luennoilla tuodaan esiin tutkimusaineiston keräämiseen liittyviä metodologisia ongelmia ja ratkaisuja. Analyysiharjoituksissa tutustutaan erilaisiin aineiston keräämisen, analyysin ja tulkinnan tapoihin. Opiskelijat suorittavat harjoitusanalyysin havainnoinnin, videoaineiston tai haastatteluaineiston pohjalta.
Korvaavuus: Kurssilla voi korvata SOSM5 Tutkimusmenetelmäkurssin maisteriopiskelijoille (5op), SOSM7 Sosiaalitieteiden maisteriopintojen valinnaisia opintoja (5op) tai Työelämän tutkimuksen teemaopinnoista kurssin SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen (5 op).
Opetuksesta vastaavat: Hannele Palukka, Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Tiina Tiilikka ja Petra Auvinen
Luennot: 6 x 2 tuntia
Analyysiharjoitukset: 4 x 3 tuntia
Palaute: Moodlen kautta e-lomakkeella
Ryhmän koko: 20 opiskelijaa
Kurssi toteutetaan monimuoto-opintoina (luennot, ryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely). Luentoihin liittyvät keskustelu-, luku- ja kirjoitustehtävät tehdään pääasiassa Moodle-oppimisympäristössä. Kurssi etenee temaattisesti niin että kullakin viikolla on oma teemansa. Opetuksen metodeina ovat luennot, itsenäinen työskentely ja aktiivinen osallistuminen kurssin aiheista käytävään keskusteluun. Avaan kunkin viikon teeman noin tunnin mittaisella luennolla ja sijoitan kurssialustalle luettavaksi tarkoitettuja tekstejä. Kunkin viikon teemasta käydään viikon ajan Moodlessa syventävää ja selventävää keskustelua. Opiskelijoilta edellytetään aktiivista osanottoa keskusteluun ja osallistun siihen itsekin.
Kurssin luennot julkaisen aina tiivistettynä (teksti tai power point) Moodlessa. Nämä eivät kuitenkaan suoraan korvaa puhuttua luentoa. Edellytän siis kurssilaisilta aktiivista osallistumista ja läsnäoloa.
OPETUS:
*Luento-opetus: 14 tuntia
Luennot pidetään tiistaisin klo 12-14. Tiistaina 13.5.2014 on luennon kertaus.
*Moodlessa annettava ohjaus: noin 14 tuntia
Moodlessa tapahtuva keskustelu ohjeistetaan erikseen.
*Itsenäinen työskentely: noin 35 tuntia
Itsenäinen työskentely sisältää:
- Moodleen sijoitettujen aineistojen lukemista
sekä
- Aktiivisen osallistumisen kunkin viikon aihetta koskevaan arviointiin Moodlessa.
ARVIOINTI:
Kurssi arvioidaan: hyväksytty tai hylätty. Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan kaikkien kurssitehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Tarkemmat ohjeet pienryhmätyöskentelystä ja oppimispäiväkirjasta esitellään kurssin avausluennolla ja Moodle-alustalla.