Sisältö: Kurssin luento-osuudella määritellään ja tarkastellaan aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten konvergenssikulttuuri, hyperteksti/ monimediainen teksti, hypermedia/ interaktiivinen media, sosiaalinen media / web2.0, uudet lukutaidot sekä kollaboratiivinen oppiminen. Näiden yhteyksiä ja sovellusmahdollisuuksia kieltenopetuksen käytäntöön pohditaan. Tärkeässä asemassa on kysymys web2.0-sukupolven informaalisten oppimistottumusten hyödyntämisestä kielenopetuksessa motivaation ja oppimistehokkuuden kasvattamiseksi. Erityisesti pohditaan erityyppisten web 2.0- ja muiden interaktiivisten sovellusten mahdollisuuksia ja soveltumista kielitaidon eri osa-alueiden harjoittamiseen, ja kehitetään yhdessä uusia ideoita niiden opetuskäyttöön. Lisäksi tutustutaan Aktiiviset oppimistilat – tutkimushankkeen moniaistisiin kielenoppimisinnovaatioihin.

Toteutustavat: Opetus sisältää sekä luentoja, harjoituksia että työpajatyöskentelyä yht. 28h. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssin sisällön muokkaamiseen web2.0:n yhteisöllisen oppimisen periaatteita noudattaen.

Opetuskieli: Kurssikieli on luento-osuudella ja työpajoissa/ harjoituksissa suomi, mutta ainekohtaiseen soveltamiseen liittyvät kurssitehtävät opiskelija voi laatia opiskelemallaan kielellä.

Vaadittavat opintosuoritukset: Opintojakso suoritetaan osallistumalla aktiivisesti luentoihin ja työpajoihin/harjoituksiin. Lisäksi laaditaan kurssin aikana opitun pohjalta soveltava kurssitehtävä, joka esitellään muille.

Sisältö: Kurssi käynnistyy kolmen luentokerran johdanto-osiolla. Tämän aikana perehdytään kurssikokonaisuuden profiilin, sisältöjen ja työskentelytapojen ohella soveltavan kielitieteen tutkimuksen lähtökohtiin erityisesti kieltenopetuksen ja -oppimisen sekä kielitaidon testauksen ja arvioinnin näkökulmasta. Kurssin aihesisällöistä ja käsitteistä keskeisessä asemassa ovat mm. formaali ja in-/non-formaali (kielten-)oppiminen, (kielten-)opetusmenetelmät, (kielten) oppimisympäristöt ja kielikasvatus koulussa. Lisäksi tutustutaan Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden tieteenalayksikössä toimivan RULE-tutkimus- ja kehittämisyksikön (http://rule.uta.fi) toimintaan ja aihetarjontaan erityisesti harjoitus- ja opinnäytetöiden sekä muun tutkimustyön näkökulmasta.

Johdanto-osion jälkeen kurssi jatkuu viiden aihemoduuliin kokonaisuudella. Näistä luento-osuuksia (10 h) ja käytännön harjoituksia (10 h) sisältävistä moduuleista opiskelijat suorittavat periodien I ja II aikana oman valintansa mukaan vähintään kaksi ja enintään viisi. Moduulien aiheita ovat: A) Kieli opetuksessa - opetuskieli? (> Kieli opetuksen kohteena ja välineenä; kieltenopetus vs. kielten ja muiden aineiden integroitu opetus (vrt. CLIL) ym.) B) Kielenoppimisen materiaalit ja motivaatio (> Materiaalit, menetelmät ja motivaatio?; oppimateriaalit vs. opetussuunnitelmat, ym.) C) Osaamisen dokumentointi ja kielitaidon testaus (> Dokumentoinnin ja testauksen perusperiaatteet ja jatkumo; innovatiiviset dokumentointi- ja testausmenetelmät) D) Kielenoppimisen ja sen ympäristöjen teknologiapohjainen analysointi ja profilointi (> Yksilölliset kielenoppimispolut ja kieli(taito)profiilit; itsearvioinnin tekniikka ja työkalut, ym.) E) Kielitaidon arviointi (> Arvioinnin lähtökohtia ja perusperiaatteita; kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntauksia; arvioinnin teknologiasovelluksia, ym.).

Toteutustavat: Kaikille yhteiset johdanto-luennot (6 h) ja päätöstapaaminen (2 h); lisäksi valinnaiset aihemoduulit (yht. 20 h), joista suoritetaan oman valinnan mukaan 2-5.

Opetuskieli: Opetuskieli on suomi, mutta kurssilla käsitellään materiaaleja ja muita aineistoja useista eri kohdekielistä. Opiskelijat hyödyntävät aineistoja omien opintosuuntaustensa mukaisesti.

Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen opetukseen, kurssitehtävä (ml. materiaalit ja esitelmä)

Ranskan kielen maisteriopinnot: kurssilla voi korvata pakollinen metodiopintojakson.

Kulttuuristen rakenteiden, normien ja odotusten heijastuminen kielessä, semantiikan ja pragmatiikan rajapinta, kulttuurienvälinen pragmatiikka, Natural Semantic Metalanguage (NSM), kulttuuristen avainsanojen ja kulttuuristen skriptien analysointi. Kurssi sopii hyvin myös muiden kieliaineiden opiskelijoille. Kurssista saa eniten irti, kun semantiikan perustiedot ovat hallussa.

Vaadittavat opintosuoritukset

Osallistuminen opetukseen, harjoitukset ja tentti/harjoitustyö (yht. 5 op)

Opintosuorituksen jakautuminen:

luennot 13 x 1,5h 1 op
harjoitukset 1 op
oheiskirjallisuus 1 op (noin 100 sivua)
tentti tai harjoitustyö (noin 10 sivua) 2 op

Kurssi sopii suoritukseksi suomen aine- tai syventäviin opintoihin, tai yksikön vapaaehtoisiin opintoihin (LTLY210 Kielen erikoiskurssi).

Kurssin painopiste on pohjoissaamen kieliopissa. Kielen erityispiirteistä mainittakoon duaali ja kielteinen amas-ainesalisteisessa lauseympäristössä.

Kieliopin tarkastelu tapahtuu kontrastiivisesta näkökulmasta saami/suomi.

Muita aiheita ovat katsaus muihin saamen kieliin, saamen kirjakielen ja koulukielen historia osana saamelaista kulttuuria.

Kurssisuoritukseen sisältyy kontaktiopetuksen lisäksi luettavaa ja pienimuotoisia tehtäviä.

Opetus ma-ke klo 15-18 viikoilla 47,48 ja 50. Viikolla 49 opiskelijoilla on itsenäistä työskentelyä.

Etusija kurssille suomen kielen syventävien opiskelijoilla.

Projektin luonne (projektin ja prosessin ero, projektin elinkaari jne.), akateeminen opinnäyte projektina, lähikuvia erilaisista akateemisista opinnäytteistä, projektin suunnittelu, opinnäyteprojektin aiheen rajaaminen ja projektin osien yhteensovittaminen, ajanhallinta, riskinhallinta, kriisinhallinta, projektin sidosryhmät, lopputuloksen laatuun vaikuttavia tekijöitä, akateemisen opinnäytteen arviointi, käytännön työkaluja akateemisen opinnäyteprojektin hallintaan, projektinhallinnan psykologiaa, opinnäyteprojekti osana muuta elämää, kokemuksia erilaisista akateemisista projekteista, akateeminen opinnäyte projektina ohjaajan näkökulmasta, omien projektisuunnitelmien vertaisarviointi. Kurssi sopii myös muiden kieliaineiden opiskelijoille. Kurssista on hyötyä opinnäyteprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja luennoilla tehtäviin harjoituksiin, oman projektin suunnittelu, vertaisarvio ja esittäminen sekä oppimispäiväkirja.

Luentosarjan aiheena on monikielisyys ja sen erilaiset kulttuuriset ilmentymät sekä monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät rajanylitykset. Luentoja yhdistävät seuraavat teemat: arki, elämänkaari, valta ja periferia. Kullakin luennolla otetaan kantaa johonkin tai joihinkin näistä teemoista.

Luentosarja on Studia Generalia, avoin yleisöluento, ja se on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille.

Luentosarjan ohjelma:

12.1. TARJA-LIISA HYPÉN & SIRKKU LATOMAA & PÄIVI PAHTA: Luentosarjan avaus

19.1. JUKKA HAVU: Kielipolitiikka – valtion vai identiteetin tukijalka?

26.1. ARJA NURMI: Monikielisten tekstien välittäminen lukijalle: kirjoittajan ja kääntäjän strategioita

2.2. SATU LEINONEN: Asioimistulkkauksen arki

9.2. OLLI LÖYTTY: Kirjallisuuden monikielisyys Suomessa

16.2. KAISA KOSKINEN: Tulkattu Tampere eilen ja tänään

23.2. SAIJA ISOMAA: Suomen kirjallisuus kirjallisuuksien kentällä

2.3. OLGA NENONEN: Kielivalinnat ja kaksikielisyys suomenvenäläisten arjessa

16.3. HANNA MATTILA: Poetiikkaa ja politiikkaa – saamenkielinen kirjallisuus 1970-luvulta tähän päivään

23.3. ZEA KINGELIN-ORRENMAA: Tampere ruotsalaisena kielisaarekkeena – yhteisön kielipolitiikkaa, valintoja ja prosesseja

30.3. MAIJA TERVOLA: Kielitaidon testauksen sosiaaliset ulottuvuudet

Opiskelijat voivat suorittaa kurssin osallistumalla opetukseen sekä laatimalla luentopäiväkirjan luentojen ja niitä täydentävän kirjallisuuden pohjalta.

Opintojakson voi sijoittaa yksikön yhteisiin opintoihin tai oman tutkinto-ohjelman opintoihin.

Luentosarjan aiheena ovat saksankielisen keskieurooppalaisten maiden suhteet Suomeen nykykulttuurissa. Luentojen kieli on pääsääntöisesti saksa (paitsi 24.3.).

Luentosarja on avoin yleisöluento ja on tarkoitettu kaikille aihepiiristä kiinnostuneille.

Katso luentojen esittelyt!

Luentosarjan alustava ohjelma:

Ke, 18.2. klo 18, Deutsches Kulturzentrum, Suvantokatu 13 (!)
Dr Andrea Berger, Universität Graz
„Wir sind Conchita! Österreich und der Eurovision Song Contest 2015“

Ti, 3.3. klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
Corinna Albrecht, M. A., Göttingen:
„Outplacement-Büro – Messehalle – junkspace.
Globalisierte Arbeitswelten und ihre literarische Kritik“

Ti 17.3. klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
Gesandter-Botschaftsrat Andreas Sumper,
Botschaft der Republik Österreich:
„Österreich und Finnland: Was brachten 20 Jahren EU-Mitgliedschaft?“

Ti 24.3. klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
„Wie cool ist Tampere?“
Vortrag / Podiumsdiskussion / Gespräch
Ilta on kaksikielinen, tulkkausta järjestetään.

Ti 31.3. klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
Dorothee Janetzke-Wenzel,
Botschafterin der Bundesrepublik Deutschland in Helsinki:
„25 Jahre deutsche Einheit“

Ti 14.4 klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
Verlegerin und Übersetzerin Dr. Arja Rinnekangas:
„Import deutschsprachiger Literatur nach Finnland“

Ti 21.4. klo 18, Universität Tampere Hörsaal Pinni B 1096
Dr. Ulrike Richter-Vapaatalo & Petra Schirrmann, M.A., Helsinki:
„Deutschland meine Heimat, Finnland mein Zuhause“

Opiskelijat voivat suorittaa kurssin osallistumalla ainakin kuudelle luennolle sekä laatimalla luentopäiväkirjan niiden pohjalta (3 sivua / luento, Times New Roman 12, 1½-riviväli, marginaalit 2,5 cm). Luentopäiväkirja palautetaan viimeistään 13.5. tulostettuna (ei sähköpostitse) vastuuopettajalle.

Opintojakson voi sijoittaa yksikön yhteisiin opintoihin tai oman tutkinto-ohjelman opintoihin.

The target audience consists of students who are curious about research, and have a wish to see what it is like to discuss articles in a research context. Maybe they are considering applying for a PhD. Students are given the chance to discuss articles about narratives and narrative theory and also to present their own papers if they wish. We will learn about some of the conventions of research presentations, panel discussions, and audience response in a welcoming and encouraging environment.

Yhden päivän kurssi 13.5.2015 on tarkoitettu ensisijaisesti maisteriopintojen loppuvaiheen opiskelijoille, mutta myös juuri aloittaneiden jatko-opiskelijoiden on mahdollista osallistua. Kurssi on avoin opiskelijoille kaikista LTL:n tutkinto-ohjelmista. Kurssipäivän vetää vieraileva professori Henrik Skov Nielsen Aarhusin yliopistosta. Kurssiin kuuluu myös ennakkotapaaminen 28.4. klo 12-14, jonka pitää Mari Hatavara.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 1.-23.4.

Suoritus LTL-yksikön vapaaehtoisiin opintoihin tai kirjallisuustieteen opintopassiin.