Lukupiirimuotoisella kurssilla perehdytään sadun lajiin ja satututkimukseen lukemalla tieteellisiä ja kaunokirjallisia tekstejä ja keskustelemalla niistä. Kurssilla käsitellään esimerkiksi ekokriittistä, feminististä ja strukturalistista satututkimusta sekä satuadaptaatioiden ja -intertekstuaalisuuden tutkimusta. Sadun lisäksi kurssilla tutustutaan muuhun kertomusperinteeseen, esimerkiksi myyttisiin kertomuksiin. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella lukupiirityöskentelyyn ja kirjallisilla harjoitustöillä.

Kurssilla perehdytään tunteiden, emootioiden ja affektien rooliin ja merkitykseen kirjallisuudessa ja lukemisessa. Kurssin suoritus koostuu luentosarjasta, oheismateriaalien lukemisesta ja esseestä. Luennoilla tutustutaan kirjallisuuden ja tunteiden tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja käsitellään monipuolisesti kirjallisuutta, lukemista ja tunteita koskevia teorioita. Esseessä opiskelija soveltaa oppimiaan käsitteitä ja teorioita valitsemansa kaunokirjallisen tai muun tekstin analysoimisessa ja tulkitsemisessa. Luennot sijoittuvat ensimmäiselle periodille ja essee kirjoitetaan toisella periodilla.

Ryhmän maksimikoko 25.

Luento-opetus 5 x 4 tuntia + essee.

Korvaavuudet: S1 Kirjallisuuden teoriat, KIRS2 Kirjallisuuden ilmiöt, KIRA4A Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta + sopimuksen mukaan

Opiskelijat, joiden opinto-oikeus on täsmennetty aiempiin maisteriopintoihin, suositellaan valitsemaan ryhmänsä suuntautumisensa mukaan:
Kertomus- ja tekstiteoria: Sari Kivistön ryhmä
Suomen kirjallisuus: Mari Hatavaran ryhmä

Kurssilla korostuu kirjallisuustieteellinen näkökulma kirjallisuuden opetukseen kouluissa. Kurssilla tarkastellaan, miten kirjallisuuden teoria viedään opetukseen ja miten synnytetään analyyttinen lukeminen ja tarkoituksenmukaiset työkalut kirjallisuuden ymmärtämiseen. Osoitetaan, miten erilaisia teorioita ja malleja voi jalkauttaa kouluun ja arvioidaan kriittisesti esimerkkejä menetelmistä ja sovelluksista.

Kurssin loppupuolella käydään läpi työelämärelevanssin näkökulmasta työn- ja viranhaun käytäntöjä, työnkuvan vaatimuksia, rektytointia, palkkausta ym. konkreettista todellisuutta.

Postseminaari toivottaa tervetulleeksi kaikki, jotka tahtovat apua gradunsa loppuunsaattamiseksi. Käymme läpi gradun tämänhetkisen vaiheen, katsomme läpi sen rakenteen, tarkastamme ohjaustilanteen ja laadimme valmistumiselle aikataulun.

Perehdymme yhdessä luontokirjoittamisen perusteoksiin ja yhteen vahvaan tulokkaaseen. Osallistujien on tutustuttava ensimmäiseen kertaan mennessä kuuteen proosateokseen ja e-kirjana saatavaan Lawrence Buellin tutkimusmonografiaan The Environmental Imagination (1995). 

Kohdetekstit ovat: Thoreau, Walden; or, Life in the Woods (1854), John Muir, My first summer in the Sierra (1911), Yrjö Kokko, Laulujoutsen: Ultima Thulen lintu (1950), Edward Abbey, Desert Solitaire: A Season in the Wilderness (1968), Gary Snyder, The Practice of the Wild (1990), Anni Kytömäki, Kultarinta (2014).

Kurssin mittaan luettavaksi tulee myös muuta ekokriittistä tutkimuskirjallisuutta. Kurssi sisältää paljon ryhmätöitä ja opiskelijaesitelmiä.

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Moodlen kurssiavain: Vuorovaikutus2018

Tentti to 22.11.2018.

Teema I: Vuorovaikutus ilmiönä puheviestinnän tieteenalalla 26.10-7.11.

Teema II: Vuorovaikutuksen tarkastelu eri teorioiden avulla 8.11.-22.11.

Teema III: Puheviestintäosaaminen 23.11.-1.12.

Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.

Verkkokurssitoteuksia on tarjolla kaksi syksyn ja kevään aikana. Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille (sivuaineopiskelijoille). JOVin tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat JOVP2:n kontaktiopetuksena II periodissa.

Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.
Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää.

Verkkokurssi I:n tentti avoinna Moodlessa:
- pe 30.11. klo 16-20
- ma 3.12. klo 16-20
- to 5.12. klo 16-20

Uusintatentti: to 13.12. klo 16-19

Millaisia kertomuksia syntyy evoluutiosta, ilmastonmuutoksesta tai ihmistietoisuudesta? Millaisilla teoreettisilla välineillä lähestyä tekoäly- tai robottitarinoita? Kurssilla perehdytään tieteellisiin kertomuksiin kirjallisuudentutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutustumme monipuolisesti luonnontieteellisten ilmiöiden esittämiseen kertomuksina ja aihepiiriin liittyviin teoreettisiin ongelmiin. Kurssilukemistoon sisältyy sekä teoreettisia tekstejä että kaunokirjallisuutta. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella opiskelijalähtöiseen opetukseen, jossa opiskelijat päättävät pääosin itse kurssin työmuodoista.

Kurssilla perehdytään apokalyptisen kirjallisuuden traditioon ja tutkimukseen länsimaisessa kulttuurissa. Opiskelijat tutustuvat kurssin aikana apokalyptisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja konventioihin. Lisäksi kurssilla pohditaan miten apokalyptiset kertomukset suhteutuvat muihin kertomustraditioihin. Tutkimusaiheeseen tutustutaan mm. intertekstuaalisuuden, ajallisuuden sekä retorisen kertomusteorian kautta. Tarkoituksena on myös pohtia apokalyptisen retoriikan vetovoimaa sekä sen käyttöä kirjallisuuden ulkopuolella, esimerkiksi elokuvissa, tv-sarjoissa ja videopeleissä.

Kurssi koostuu luento-osuudesta sekä opiskelijoiden ryhmäesityksistä. Esitysten pohjalta opiskelijat kirjoittavat kurssin loppuesseen.

Opiskelijoiden tulee lukea ennen kurssin alkua:
- Raamatun Ilmestyskirja
- H. G. Wellsin The War of the Worlds (1898)

Kurssilla saadaan katsaus Suomen monikulttuuriseen kirjallisuuteen, erityisesti 2000- ja 2010-luvun kirjallisuuteen keskittyen. Kurssin alussa tutustutaan Suomen monikulttuurisen kirjallisuuden historiaan ja monikulttuurisen kirjallisuuden käsittelyyn tarvittaviin teoreettisiin viitekehyksiin. Kurssilla käsitellään sekä suomeksi kirjoitettuja että muilla kielillä kirjoitettuja ja suomeksi käännettyjä teoksia, novelleja, romaaneja ja runoja.

Kurssin suoritus: 30 minuutin esitelmä yhdestä kurssilla käsitellystä teoksesta. Esitelmät pidetään pareissa ja niistä tehdään monisteet. Kurssin suorittamiseen kuuluvat myös teosten lukeminen etukäteen, muiden esitelmien kommentointi ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun.

9.1. Katsaus Suomen monikulttuurisesta kirjallisuudesta. Evakkokirjallisuus, (uusi) maahanmuuttajakirjallisuus 1990-luvulta, 2010-luvun maahanmuuttajakirjallisuus. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.

16.1. Jälkikoloniaalinen teoria, jälkikoloniaalinen feminismi, kulttuurinen, etninen, kansallinen ja jälkikoloniaalinen identiteetti. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.

23.1. Anja Snellman: Parvekejumalat (romaani)

30.1. Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (romaani)

6.2. Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan (romaani, otteita); Alexandra Salmela: ’Se aito, oikea maahanmuuttajablues’ (novelli, kokoelmasta Mikä ihmeen uussuomalainen?)

13.2. Nurah Farah: ’Muukalainen omassa kodissaan’ (novelli, kokoelmasta Granta 7: Koti); Maria Peura: ’Joen ylitys’, ’Anon turvapaikkaa liite nro 2’ ja ’Tulkki’ (kokoelmasta Tunkeilijat)

20.2. Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (romaani)

27.2. tauko

6.3. Hamdam Zakirov: runoja (kokoelmasta Kaukana mereltä); TaoLin: runoja (kokoelmasta Teen kuiskaus)

13.3. tauko

20.3. Riikka Pulkkinen: Vieras (romaani)

27.3. Hassan Blasim: ’Arkistot ja todellisuus’, ’Rekka Berliiniin’, ’Carlos Fuentesin painajaiset’, ’Pahantapainen itsensäpaljastaja’ (novelleja, kokoelmasta Vapaudenaukion mielipuoli)

3.4. Zinaida Lindén: ’Vuorenkuninkaan salissa’, ’Nuorallatanssija’, ’Juice ja muita huolia’, ’Romeo ja Julia’ (novelleja, kokoelmasta Nuorallatanssija)

10.4. Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta (otteita)

Opiskelijat, joiden opinto-oikeus on täsmennetty aiempiin maisteriopintoihin, suositellaan valitsemaan ryhmänsä suuntautumisensa mukaan:
Kertomus- ja tekstiteoria: Sari Kivistön ryhmä
Suomen kirjallisuus: Saija Isomaan ryhmä

Opiskelijat, joiden opinto-oikeus on täsmennetty aiempiin maisteriopintoihin, suositellaan valitsemaan ryhmänsä suuntautumisensa mukaan:
Kertomus- ja tekstiteoria: Maria Mäkelän ryhmä
Suomen kirjallisuus: Hanna Samolan ryhmä

Jokainen kirjallinen teos kuuluu väitetysti vähintäänkin yhteen kirjallisuudenlajiin ja asettuu tekstienvälisiin suhteisiin muiden tekstien kanssa. Miten näitä suhteita voi eritellä ja miten ne tulisi huomioida tulkinnassa? Kurssilla syvennetään tekstienvälisten suhteiden analyysitaitoja erittelemällä lajisuhteiden ja spesifin tekstienvälisyyden ilmenemismuotoja kirjallisissa teksteissä ja pohtimalla niiden vaikutusta teoksen kokonaistulkintaan. Kurssi tukee osaltaan pro gradu -tutkielman tekemistä, sillä kurssisuoritukseen kuuluvat analyysiesseet suositellaan tehtäväksi opiskelijan graduaineistosta.

Verkkokurssitoteutuksia on tarjolla kaksi talven ja kevään aikana.

Tarkoitettu sekä avoimen yliopiston opiskelijoille että tutkinto-opiskelijoille. JOVin opiskelijat suorittavat tämän jakson kontaktiopetuksena II periodissa.

Opiskelu tapahtuu Moodlessa ja valituiksi tulleet tutkinto-opiskelijat lisätään automaattisesti Moodle-alueelle. Avoimen opiskelijat saavat infokirjeen, jossa on kirjautumisohjeet.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa ja avoimen yliopiston opiskelijoita valitaan ensisijaisesti. Tutkinto-opiskelijoita otetaan mukaan sen verran kun paikkoja jää ja he ilmoittautuvat NettiOpsun kautta.

Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa.

Teema I: Vuorovaikutus ilmiönä puheviestinnän tieteenalalla 11.1.-23.1.

Teema II: Vuorovaikutuksen tarkastelu eri teorioiden avulla 24.1.-7.2.

Teema III: Puheviestintäosaaminen 8.2.-23.2.

Verkkokurssi II:n tentti Moodlessa vaihtoehtoisesti: (ajankohdat täydentyvät myöhemmin)

NettiOpsussa 2.1. mennessä.

Kurssilla luodaan niin historiallinen kuin temaattinenkin katsaus saamelaiseen kirjallisuuteen. Luennoilla syvennytään saamelaisen kirjallisuuden erityispiirteisiin ja kehitykseen viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Kurssimateriaali koostuu suomeksi käännetystä proosasta, lyriikasta ja lastenkirjallisuudesta.