Kurssilla tutustutaan kuoleman kuvastoon ja kuoleman kulttuurihistorialliseen merkitykseen antiikin ja keskiajan kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja teatterissa. Lisäksi tarkastellaan antiikin ja keskiajan makaaberia perintöä uudella ajalla aina nykypäivään asti.

Kurssilla käydään läpi 1700-luvun klassikkoromaanien sovituksia etenkin 1900-luvun kirjallisuudessa ja elokuvassa. Samalla kootaan käsitteistö, jonka avulla opiskelija kykenee erottelemaan tapoja kierrättää tarinoita ja sovittaa niitä mediasta toiseen. Kurssin alkaessa opiskelijan edellytetään tuntevan seuraavat teokset: Defoe, Robinson Crusoe; Swift, Gulliverin retket; Sterne, Tristram Shandy; de Laclos, Vaarallisia suhteita; Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo.

Kurssilla perehdytään lastenkirjallisuudentutkimuksen erityiskysymyksiin kuten kysymyksen lastenkirjallisuudesta genrenä tai lajina, lukijuuteen ja yleisöihin liittyviin seikkoihin, lastenkirjallisuudelle tyypilliseen verbaaliseen ja kuvalliseen kerrontaan sekä pedagogiikkaan ja ideologiakriittiseen luentaan. Kurssin tarkoituksena on tarjota opiskelijoille teoreettisia välineitä lastenkirjallisuuden kirjallisuustieteelliseen tarkasteluun sekä syventää opiskelijoiden tietämystä aihealueen aikaisemmasta tutkimuksesta. Lastenkirjallisuudentutkimuksen tarkastelun kautta piirretään esiin myös niitä lapsiin kohdistuvia arvoja ja asenteita, joita eri aikoina tehty lastenkirjallisuudentutkimus on niin lapsiin kuin lastenkirjallisuuteen liittänyt. Näin opiskelijat oppivat reflektoimaan sekä olemassa olevaa tutkimusta, että omaa lastenkirjallisuuteen kohdistuvaa kirjoittamistaan kriittisesti lastenkirjallisuudentutkimukseen sisältämiä piiloisia arvoasetelmia purkaen.  Kurssi sisältää sekä luento-opetusta, että opiskelijoiden omaa aktiivista työskentelyä.

Ei ilmoittautumista.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 14.10. mennessä).

Syventävän tekstianalyysin luento- ja harjoituskurssi, jossa syvennytään tekstianalyysin ja tieteellisen kirjoittamisen käytäntöihin gradua silmälläpitäen. Kurssilla esitellään valikoima teoreettisia tekstejä, joissa pohditaan tekstin, kontekstin ja lukijan käsitteitä ja rooleja tulkinnassa. Kukin osallistuja tekee esseen, jossa testaa näitä lähdetekstejä (ja halutessaan muuta valitsemaansa teoriaa) valitsemaansa kaunokirjalliseen aineistoon. Esseet käsitellään vapaamuotoisesti yhdessä. Kurssin idea on analyysitaitojen käytännön harjoittelu: analyysin seurattavuus, tekstilainojen edustavuus ja keskeisyys, analyysin tarkkuus ja yleistettävyys, käsitteellinen selkeys, tulkinnan perusteiden läpinäkyvyys, kohdeaineiston ja teorian vuoropuhelun rakentaminen, argumentointi. Tarkoitus on vahvistaa taitoja kirjoittaa tieteellistä tekstiä, jossa tekstianalyysi on keskeisellä sijalla.

Kurssilla tutustutaan 1800-luvun kotimaisen kirjallisuuden lajeihin ja virtauksiin ajan kirjallisuuskeskustelun, lajikuvausten ja kaunokirjallisten teosten kautta. Näkökulma on historiallinen ja vertaileva: kirjalliset koodit jäljitetään eurooppalaisiin syntymaihinsa ja kurssilla tarkastellaan niiden kulkeutumista Suomeen. Samalla pohditaan adaptaation prosessia: mitä kirjallisille repertoaareille tapahtuu niiden siirtyessä kulttuuristen rajojen yli uudenlaisiin ympäristöihin? Mikä on kansallisen ja kansainvälisen suhde? Kurssilla luetaan kaunokirjallisuuden lisäksi muita 1800-lukulaisia tekstejä ja tehdään erityyppisiä harjoitustehtäviä. Suoritustapana luentokuulustelu tai aihepiiriä itsenäisesti tarkasteleva essee.

Kurssin kolme keskeistä aihealuetta ovat elokuva (Rantanen), digitaaliset pelit (Roine) ja sarjakuva (Romu). Kurssi yhdistää toisiinsa luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja (luennot 14 h + kurssitöiden käsittely työpajamuodossa 10 h).

Kolmea keskeistä aihealuetta käsitellään kurssilla muun muassa seuraavien kysymysten kautta: Millaisia haasteita elokuvat, pelit ja sarjakuvat asettavat kaunokirjallisuuden (ja vieläpä usein tietynlaisen kirjallisuuden) pohjalta syntyneelle kertomuksen tutkimukselle? Entä mitä annettavaa kirjallisuudentutkimuksella puolestaan on muulle medialle? Minkälaisia kohtaamisia näiden välille voi syntyä?

Kurssin käytyään opiskelija osaa hyödyntää kirjallisuustieteellisiä käsitteitä ja työkaluja muun median tutkimuksessa ja osaa myös kyseenalaistaa niiden mielekkyyden tarvittaessa.

Luentokurssi 24 h + harjoitustehtäviä + tentti.

Luennoilla tarkastellaan amerikkalaisen kirjallisuuden keskeisiä kirjailijoita, teoksia, kehityskulkuja ja tyylikausia – vertailevan kirjallisuudentutkimuksen hengessä ja vanhan mantereen kaikuja kuulostellen. Kurssin tarkoitus on tarjota täydentäviä ja tuoreita näkökulmia amerikkalaisen kirjallisuuden historiaan. Opiskelijat lukevat viikoittain jaettavaa kirjallisuutta ja tekevät määrätyt harjoitustyöt. Tentissä opiskelijat soveltavat oppimaansa kaunokirjallisten tekstien intertekstuaaliseen, kulttuuriseen tai kontekstuaaliseen analyysiin.

Suoritustapa:

- Osallistuminen opetukseen
- Opetuskokonaisuuden suunnittelu
- Perehtyminen oheiskirjallisuuteen. Oheiskirjallisuutta hyödynnetään myös opetuskokonaisuuden suunnittelussa.

Opetuksessa yhdistyvät luento- ja harjoituskurssin työskentelymuodot (luennot + ryhmätyönä suunniteltujen opetuskokonaisuuksien esittely).