TYÖN JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJELMAN KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN VASTAANOTTAJAT JA JAKSOJEN VASTUUOPETTAJAT 2017-2018.
Syventävien opintojen kokonaismerkintä: Antti Saloniemi
THV1 Työelämän tutkimuksen johdantoteemoja: Antti Saloniemi, Porin yksikkö (kirjatentti)
SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus:
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: valitun kurssin opettaja, essee-suorituksissa tutkielman ohjaaja
YKT10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Hanna-Kaisa Hoppania
YKT10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi, Porin yksikkö
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiia Vaajala(kirjatentti)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen kehittäminen: Sirpa Syvänen
JKKYTVA13 Työhyvinvoinnin johtaminen: ks. Johtamiskorkeakoulu
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari:
SOSM2 Tutkielmaseminaari: Antti Saloniemi
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: Antti Saloniemi
YKTM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus (10 op) suoritusohjeet
Jos suoritat opintojakson YLIOPISTON HARJOITTELUTUELLA TUETTUNA HARJOITTELUNA:
Jos suoritat harjoittelun OSANA NYKYISEEN TYÖHÖN LIITTYVÄÄ HANKETTA TAI KEHITTÄMISPROJEKTIA:
Jos suoritat harjoittelun AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN (AHOT) pohjalta:
YKTM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus – opintojakson koordinaattori: Jaana Kuusipalo
Harjoittelutuki- ja harjoittelusopimusasiat: Johanna Elo
Oppiaineiden vastuuopettajat:
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma: Antti Saloniemi
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiaalipolitiikka: Katja Repo
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiologia: Eriikka Oinonen (huom! Eriikka Oinonen on poissa syyslukukauden 2018, joten syksyn 2018 osalta Antti Saloniemi ja keväällä 2019 Eriikka Oinonen)
Harjoittelutuen hakemisesta vuodelle 2019 tulossa vielä tarkempaa infoa myöhemmin (Johanna Elo).
Jaana Kuusipalo pitää harjoittelun palauteseminaarin Porissa 26.10.2018 klo 10-14.
***Keväällä 2019 järjestetään toinen palauteseminaari Porissa perjantaina 10.5.2019 klo 10-14 luokka 386***
***Valmennusseminaari on tammikuussa, 18.1.2019 klo 10-14 Tampereella. Valmennusseminaarista tehdään tallenne, joka jaetaan Moodlessa.***
***18.1.2019 valmennusseminaariin ilmoittadutaan NettiOpsussa.***
Opiskelijat saavat lisätietoa Moodlesta ja ilmoittautuvat palauteseminaareihin Moodlessa.
**Seminaariryhmä, joka on aloittanut lv. 2017-2018 jatkaa kokoontumisia.
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa pro gradu -tutkielman tutkimussuunnitelman ja luonnoksia tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.
Kurssin lähitapaamiset:
14.9. klo 10-14, Linna 4013
28.9. klo 10-14, Linna 4013
26.10. klo 10-14, Linna K110
23.11. klo 10-14, Linna 4013
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kasvokkaista luento-opetusta ja seminaarityöskentelyä on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Opintojakso suoritetaan tekemällä kirjallinen tentti sähköisessä tenttipalvelussa Tenttiksessä: http://tenttis.uta.fi/
Sähköinen kirjatentti ajalla 17.12.2018–20.1.2019
Tenttejä ja arvostelua yms. koskeviin tiedusteluihin vastaa Laura Bordi.
Kurssin voi sisällyttää seuraaviin kokonaisuuksiin:
Henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvointi -teemakokonaisuus, Yrityksen johtamisen valinnaiset aineopinnot tai sivuainekokonaisuus
HUOM. JKKYTVA13 Työhyvinvoinnin johtaminen -kurssista on tarjolla luentokurssitoteutus nelosperiodissa.
Kurssille ei ole erillistä ilmoittautumista. Tentti-ilmoittautuminen toimii kurssi-ilmoittautumisena.
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä kuten hyvinvointia työssä, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS-ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, perehtyen niihin ajankohtaisten työelämäntutkimuksen teemojen kautta, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät lyhyen temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä, pohdintaa mittaamisesta, sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III-IV periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Opiskelija ilmoittautuu jommalle kummalle kurssille.
Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 3 op menetelmäosuuden lisäksi 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan omalla graduaineistolla IV periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2015, lue lisää https://www.eurofound.europa.eu/surveys/european-working-conditions-surveys. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua, tämä ei ole niin vaikeaa!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä samalla kun perehdymme kurssilla käytettävän syntaksin eli komentokielen perusteisiin.
Aikataulu
Yhteinen menetelmä- ja harjoitusopetus 8.1. – 26.2. (8 x 3 h + itsenäinen ja ryhmätyöskentely)
Ti 8.1. 9-12 Kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin, Satu Ojala (koordinaattori), syntaksin käyttö ja lyhyt kuvailevien menetelmien kertaus, ristiintaulukointi syntaksilla
Ti 15.1. Kvantitatiivisten monimuuttujamenetelmien perusteet ja faktorianalyysi, Markus Kaakinen ja Iina Savolainen
Ti 22.1. Työajat, Jouko Nätti, Lineaarinen regressioanalyysi
Ti 29.1. Työ ja perhe, Miia Ojanen, Varianssianalyysi I
Ti 5.2. Teema avoin, Markus Kaakinen, Interaktiot (regressio- ja varianssianalyysien syventäminen)
Ti 12.2. Mikä tekee prekaarin? Satu Ojala, Logistinen regressioanalyysi
Ti 19.2. Aikasarjat / vertaileva tutkimus, Jouko Nätti, Harjoitus yhdistetyllä 1995–2015-aineistolla, aikaa tehdä päättötöitä ryhmittäin tai kysyä menetelmistä
*** huom. ryhmien varattava itsenäisesti yhteistä aikaa viikoittain viikkoharjoitusten sekä lopputyön työstämiselle
*** 3 op menetelmäosuus päättyy
Ti 26.2. Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute, kaikki opet
Päättöseminaari on vapaaehtoinen gradun kvantimetodikurssilaisille, jotka jatkavat IV periodilla oman aineistonsa kera mikroluokkaharjoituksissa (Noora Ellonen). Suosittelemme kuitenkin tähän seminaariin osallistumista, koska sen osana tulee aina paljon keskustelua myös käytetyistä menetelmistä ja niitä koskevista kysymyksistä.
Edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot).
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman maisterivaiheen opiskelijoille (Tampere ja Pori) sekä Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa opiskelevien maisteriohjelmien opiskelijoille. Kurssille on yleensä mahtunut myös yksittäisiä muiden tiedekuntien opiskelijoita.
Mitä tulee mieleen sanoista luovat aineistot ja analyysimenetelmät? Jotain inspiroivaa ja innostavaa? Tällä kurssilla tarkastelemme, miten sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa ja tutkimuksen eri vaiheissa voi käyttää ja soveltaa luovia vaihtoehtoisia menetelmiä ja käyttää erilaisia aineistoja. Kurssin aikana pohditaan, kuinka yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti mielenkiintoisia ja tärkeitä ilmiöitä kuten esimerkiksi eriarvoisuutta, yhteiskunnan muutosta, sosiaalisia suhteita, jne. voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esim. tarinoiden välityksellä. Kurssin toteutuksessa keskeistä on kokemuksellinen ymmärtäminen ja yhdessä oppiminen. Kurssilla opimme näkemään, että ympäröivä maailma on täynnä mitä erilaisimpia aineistoja, joita voidaan tutkia erilaisilla otteilla ymmärtääksemme ja selittääksemme meitä ympäröivää yhteiskunnallista, kulttuurista, sosiaalista, institutionaalista ja arkista moninaisuutta.
Kurssi arvioidaan numeroin 1-5 ja sen suorittaminen vaatii aktiivista osallistumista luennoille ja seminaaritapaamisiin sekä annettujen tehtävien tekoa. Lisäksi jokainen opiskelija kirjoittaa omakohtaisen reflektion luennoista ja seminaareista. Reflektiossa opiskelija pohtii, mitä luennoilla/seminaareissa käsitellyt asiat merkitsevät oman graduaiheen tai tutkimuksellisen kiinnostuksen kohteen näkökulmasta. Miten toteuttaisit oman tutkimuksesi kullakin luennolla/seminaareissa esiteltyjä tai muita luovia aineistoja ja menetelmiä hyväksi käyttäen? Reflektion kokonaispituus on 5-10 sivua ja se palautetaan Moodleen.
Opetus
Opintojakso toteutetaan intensiivisenä luento-opetuksena ja seminaarityöskentelynä ajalla 25.3.-29.4.2019 Porissa. Tampereen kampuksen opiskelijat ovat tervetulleita Poriin osallistumaan kurssille!
Opintojakson sisältämät teemat:
Kaikkia teemoja pyritään käsittelemään sekä tutkimusaineiston tuottamisen, analysoinnin että tulosten julkistamisen näkökulmista.
Kurssi toteutetaan intensiivikurssina siten, että aamupäivällä on luento ja iltapäivällä seminaari.
Kurssille valitaan 20 opiskelijaa. Valintakriteerit: Oman tutkinto-ohjelman opintopisteet yhteensä. Opintojen aloitusvuosi huomioidaan valitessa. Maisteriohjelmaan suoraan valitut opiskelijat voivat pyrkiä kurssille, vaikka opintopisteitä ei vielä näkyisi opintorekisterissä.
Luennot ja seminaarityöskentely.
Sosiaalityön opiskelijat: kurssi korvaa yhden vaihtoehtoisen jakson STYS3B1-STYS3B3 opinto-oppaan kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat 5 op.
Jaksolla tarkastellaan työelämän muutoksia ja niiden vaikutuksia työyhteisöjen kehittämiseen. Työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä lähestytään tutkimusavusteisen ja dialogisen kehittämisen sekä kommunikatiivisen toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla käsitellään tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä; kehittämishankkeen suunnittelua, kehittämistyön ohjaamista, toimintatutkijan ja kehittäjän roolia, yhteistoiminnallisen kehittämisen edellytyksiä, edistäjiä ja esteitä sekä kehittämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi tarkastellaan erilaisia osallistavia kehittämismenetelmiä, työkaluja ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat toimintatutkijan ja/tai kehittämistyötä ohjaavan asiantuntijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssin työskentelytapoina ovat aktivoiva luento-opetus, mahdolliset vierailevat asiantuntijat tai vierailukäynti, pienryhmissä tehtävät harjoitukset ja harjoitustyö sekä ryhmätentti. Arvostelu on asteikolla hyväksytty-hylätty.
Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista läsnäoloa lähiopetuksessa sekä aktiivisuutta harjoitustyöprosessissa ja ryhmätentissä. Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.
Kurssin maksimiosallistujamäärä on 24 opiskelijaa.Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).
Etusijalla kurssilaisten valinnassa ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriopiskelijat (Tampere ja Pori).