Periodit
(2.9.2013
– 18.10.2013)
(21.10.2013
– 13.12.2013)
(7.1.2014
– 7.3.2014)
(10.3.2014
– 16.5.2014)
YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN TEEMAT/klk 2014
HUOM! Ennen syksyä 2012 aloittaneet opiskelijat: VANHAN opetussuunnitelman (2010-2012) oppiaineiden opintokokonaisuuksien vastuuopettajat löytyvät tutkinto-ohjelman www-sivuilta. Jos siis opiskelet vanhan tutkintorakenteen (2010-2012) mukaan, ota yhteys em. vastuuhenkilöihin! Vanhojen tutkintorakenteiden mukaan voi suorittaa vielä opintoja 31.7.2015 saakka (ei kuitenkaan kirjatenttejä 31.1.2013 jälkeen).
************************************************************************
SOS10.1 Työelämän tutkimus (kokonaisuus): Pertti Koistinen
SOS10.1.1 Työ,hyvinvointi ja perhe: Katja Repo
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiina Mälkiä (kirjatentin vastaanotto)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen muutos ja kehittäminen: Hanna Ylöstalo
SOS10.2 Perhe ja elämänkulku (kokonaisuus): Ritva Nätkin
SOS10.2.1 Perhe, muutos ja yhteiskunnan rakenteet: Virve Peteri
SOS10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus: Eero Suoninen
SOS10.2.3 Hoiva, perhe, palvelut: Ritva Nätkin
SOS10.2.4 Sukulaisuus, lapsuus ja kulttuurinen konteksti: Anna Matyska. Marko Juntunen (kirjatentin vastaanotto)
STYS1B4 Perhe asiantuntijatyön kontekstina ja kohteena: Hannele Forsberg
HISA3A Syventävä temaattinen kurssi:
SOS10.3 Erot ja luokittelut (kokonaisuus): Taina Kinnunen
SOS10.3.1 Monikulttuurisuus, tentin vastaanottaa: Uyi Osazee
SOS10.3.2 Valta ja eriarvoisuus: Harri Melin
SOS10.3.3 Miehet ja maskuliinisuudet: Taina Kinnunen
SOS6.4.3 Feministiset politiikat ja asiantuntijuus: Jaana Kuusipalo
SOS10.4 Kansalaisuus, politiikka ja hallinta (kokonaisuus): Liisa Häikiö
SOS10.4.1 Kansalaisuus ja liikkeet: Liisa Häikiö
POLKVA44 Ihmisoikeudet ja kansainvälinen yhteisö: Tarja Seppä
SOS10.4.2 Erot ja sosiaalisen politiikat: Satu Ojala
SOS10.4.3 Globaalin sosiologia: Pasi Pyöriä
SOS10.4.3 Islam Euroopassa: Marko Juntunen (ei kirjatenttiä)
SOS10.4.4 Kulutus ja markkinat: Risto Kunelius
SOS10.5 Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja sukupuoli (kokonaisuus): Hanna L. Ojala
SOS10.5.1 Johdatus ruumiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen: Hanna L. Ojala
SOS10.5.2 Sukupuolet ja seksuaalisuudet: Hanna L. Ojala
SOS10.5.3 Kieli, sukupuoli ja seksuaalisuus: Annukka Vainio
SOS10.5.4 Ruumiillisuus ja performanssi: avoin
JOVMS2F Media ja sukupuoli: Mikko Lehtonen
SOS10.6 Transnationaalisuus (kokonaisuus): Anna Rastas
SOS10.4.3 Globaalin sosiologia: Pasi Pyöriä
SOS6.5.2 Transnationaali antropologia: Marko Juntunen
SOS10.6.2 Musiikin ja tanssin globaalit ulottuvuudet: Meri Kytö
SOS10.7 Vuorovaikutus ja kieli (kokonaisuus): Marko Salonen
SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri: Eero Suoninen
SOS10.5.3 Kieli, sukupuoli ja seksuaalisuus: Annukka Vainio
FILA12 Kielifilosofia: Leila Haaparanta
STYS3B3 Ammatillisen auttamistyön keskustelut ja tekstit: Kirsi Juhila
SOS10.8 Tiede ja teknologia yhteiskunnassa (kokonaisuus): Jari Aro
SOS10.8.1 Tieteen ja teknologian yhteiskunnallisen tutkimuksen perusteet: Jari Aro
SOS10.8.2 Tieteen ja teknologiantutkimuksen teoriat: Jari Aro
SOS10.8.3 Tieteen ja teknologian yhteiskunnallisen tutkimuksen erityisalat: Päivi Korvajärvi
SOS10.8.4 Tieto, tiede ja teknologia -tutkimusseminaari: Jari Aro
SOS10.9 Sosiaalitieteiden klassikot (kokonaisuus):
SOS10.9.1 Sosiaalipolitiikan klassikot: Ossi Eskelinen
SOS10.9.2 Sosiaalipsykologian klassikot: Johanna Ruusuvuori
SOS10.9.3 Sosiologian klassikot: Harri Melin
SOS10.9.4 Feministisen ajattelun klassikot (essee -suoritukset): Taina Kinnunen
SOS10.9.5 Sosiaaliantropologian klassikot: Anna Rastas
SOS10.9.6 Musiikintutkimuksen klassikot: Tarja Rautiainen-Keskustalo
SOS10.10 Hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta (kokonaisuus): Irmeli Järventie
SOS10.10.1 Hyvinvoinnin aatteellista taustaa ja erityiskysymyksiä: Irmeli Järventie
SOS10.10.2 Hyvinvoinnin vaaliminen: kulttuurinen aatemaailma ja yhteisöllinen huolenpito: Tarja Rautiainen-Keskustalo
SOS10.2.2 Lapsuus, nuoruus ja perheen vuorovaikutus: Eero Suoninen
SOS6.1.2 Hyvinvoinnin politiikat: Lina van Aerschot
SOS10.11 Moniammatillinen johtaminen
Kurssilla käsittelemme erilaisia työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työn prekarisaatioon, joustavaan työhön, ikäsyrjintään ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin, mutta lähestymme niitä empiirisesti vertailevalla otteella. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvää osaamista ja tulosten tulkintaa sekä tutustua vertailevaan tutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisia luentoja työn tutkimuksesta tai vertailevasta tutkimuksesta ja opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös itsenäisesti harjoitustehtäviä ja lopputyöt.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.
Kurssille osallistujilla tulee olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten muuttujamuunnokset, jakaumat ja ristiintaulukointi. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.
Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia):
VKO 36
- Johdanto: työelämän tutkimus, vertaileva tutkimus, kurssin suorittaminen ja työskentelytavat, jakautuminen maaryhmiin
- Syntaksin käyttö ja lyhyt kertaus
VKO 37
- Mittaaminen, teoreettisia lähtökohtia, hyvinvointi työssä
- Kuvailevien menetelmien kertaus/Faktorianalyysi
VKO 38
- Työ ja perhe
- Kovarianssianalyysi
VKO 39
- Työaika ja hyvinvointi
- Lineaarinen regressioanalyysi
VKO 40
- Ikäsyrjintä
- Logistinen regressioanalyysi
VKO 41
- Työn laatu
- Regressioanalyysi
VKO 42
Perioditauko, ei opetusta
VKO 43
- Työn prekarisaatio
- Menetelmien kertausta
VKO 44
- Päätösseminaari: harjoitustöiden esittely ja kurssipalaute
Kurssille valitaan 24 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, etusijalla ovat sosiaalitieteiden opiskelijat. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään lisäksi opintopistemäärää sekä aikaisemmin suoritettuja kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien opintojaksoja.
Kurssilla tutustutaan hoivaan sekä yhteiskunnallisena ilmiönä että käsitteenä. Kurssi sisältää kuusi kokoontumiskertaa, jotka koostuvat luennoista, ryhmäkeskusteluista ja tekstien käsittelystä. Lisäksi laaditaan essee, joka pohjautuu luentoihin ja luentomateriaaleihin.
Kurssin ohjelma
11.9. Orientaatio kurssille, luento hoivatutkimuksesta (Anneli Anttonen)
18.9. Hoivapolitiikka (Anneli Anttonen) ja hoivan eriarvoisuus (Lina Van Aerschot)
25.9. Hoiva ja kehollisuus (Liina Sointu ja Tiina Vaittinen)
2.10. Hoivan globaali poliittinen talous (Tiina Vaittinen)
9.10. Hoiva ja arki (Liina Sointu)
16.10. Hoiva ja markkinat (Kirsi Hasanen) ja loppukeskustelu (Anneli Anttonen)
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
Contemporary Perspectives on Family and Kinship (5 credits)
The course consists of reading materials, lectures and a final essay.
Kinship has been a central concept in anthropology from its very onset, one of the few which anthropology managed to make its own. Radical shift in kinship studies came in 1970s and 1980s. The traditional approach has been challenged as too static, too fixed, too algebraic. The analytical feasibility of the very category of kinship has been undermined. The aim of this course is to shed light on these new critical developments. We will look at the demise of kinship studies brought about by the argument on their essentially Western ideas of biological reproduction, and their subsequent revitalization. This would include introduction of the Schneider’s critique and the feminist anthropologists’ works on kinship, gender and power; motherhood and fatherhood; concept of relatedness; studies on new reproductive technologies, genetics and heredity; gay and lesbian kinship; new family forms emerging as a consequence of divorces, separation, domestic and transnational adoptions and migration. We will discuss how recent theoretical and empirical works reformulated kinship, putting stress on process, flexibility negotiation, human agency, local meanings and symbols. How they countered the notions of “naturalness” of marriage, sex, procreation and parenthood; kinship obligations and duty. We will deconstruct the notion of biology and nature and discuss them as culturally-constructed categories. After the course students are expected to identify central trends in the contemporary studies of kinship, and in a critical manner look at the folk assumptions on the family present in a public Euro-American discourse.
Time & place:
The course will be held on Tuesdays (10-12) and Fridays (14-16) on the time period from Sept 17th to Oct 25th. Last two classes (Oct 22nd, Tuesday, and Oct 25th, Friday) will be held exceptionally at 12-14.
22nd October - guest lecture by Uyi Osazee: ‘MIXED PARENTAGE’ CHILDREN’S ACCOUNTS OF FAMILY AND KINSHIP
The priority is given to students of social anthropology, sociology, social psychology and social policy.
Exceptions:
Exceptions:
Kurssin sisältö ja tavoite: Kurssi tarjoaa näkökulmia ajankohtaisiin muuttoliikekysymyksiin. Seminaarityyppisen työskentelyn kautta opiskelija tutustuu mm. työperusteisen muuton ja pakolaisuuden aihealueisiin, niihin liittyvään relevanttiin tutkimuskirjallisuuteen sekä muuttoliikkeiden kansalliseen ja ylikansalliseen hallintaan. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareissa ja Moodlen keskustelualueella, kirjallisuuteen perehtymistä sekä kurssiesseen kirjoittamista ja sen esittämistä ryhmätyönä.
Opiskelijamäärä: max 20 (vähintään 8)
Tapaamisajat:
ma 9.9.–7.10. klo 12.15–15.30
ma 14.10. klo 9.00–16.00
Paikka MUUTTUNUT: 23.9. - 14.10. on Linna 5016
HUOM! Ma 23.9. siirrymme seminaarin puolessa välissä, n. klo 14.00, mikroluokkaan 50 (Linna, kerros -1).
Kurssivaatimukset: Aktiivinen osallistuminen seminaareissa ja Moodlen keskustelualueella, kirjallisuuteen perehtyminen, ryhmätyönä kirjoitettava kurssiessee (6-8 sivua, deadline 14.10.) ja ryhmätyön esittäminen kurssin päätösseminaarissa.
OHJELMA
ma 9.9. klo 12.15–15.30 Kurssin avaus (Vaittinen, Rantanen)
ma 16.9. klo 12.15–15.30 Muuttoliikkeet & politiikka (Puumala)
ma 23.9. klo 12.15–15.30
12.15–13.45 Pakolaisuus ja humanitäärinen muutto (Puumala)
14.00–15.30 (ML 50, Linna) Kurssiesseiden työstäminen ryhmissä (Vaittinen, Rantanen, Puumala)
ma 30.9. klo 12.15–15.30 Työperusteinen muutto (Rantanen)
ma 7.10. klo 12.15–15.30 Muuttoliikkeiden globaali poliittinen talous (Vaittinen)
ma 14.10. HUOM aika: klo 9.00-16.00
Kurssin yhteenveto
Kurssin päätösseminaari, ryhmätöiden esittely (Vaittinen, Rantanen, Puumala)
******************************************
Opettajat: Tiina Vaittinen (yhteyshenkilö: etunimi.sukunimi@uta.fi), Pekka Rantanen ja Eeva Puumala
Huomioitavaa: Kurssin suorittaminen edellyttää läsnäoloa. Poissaolojen määrä on rajattu, ja poissaolot tulee korvata.
Tila on eräs vallankäytön muodoista ja välineistä. Tämä näkyy historiallisten suurkaupunkien paraatikaduilla, suomalaisten kaupunkikeskustojen ostoskaduilla tai entisten teollisuusrakennusten uusiokäytössä. Valtaa voidaan "tilallistaa" muokkaamalla jokin julkinen tila houkuttelemaan tiettyjä ihmisryhmiä samalla sulkien ulos toisia käyttäjäryhmiä. Vastaavasti yksilöt voivat rakentaa omia yksilöllisiä paikkojaan, joihin vetäydytään pakoon muulta maailmalta. Tämän kurssin tarkoituksena on pohtia tilaa ja paikkaa käsitteellistävien tutkimusten ja tutkimustraditioiden avulla "tilallisen käänteen" merkitystä ja hyödyllisyyttä yleisemminkin yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Kurssi sopii siten myös opinnäytetyönsä aiherajausta pohtiville opiskelijoille.
Kurssin työmuotona on aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn (24h). Kurssin alkupuoliskolla yhteisiä kokoontumisia varten luetaan opettajien etukäteen valitsemat artikkelit (1-2 kpl), joiden pohjalta käytävien keskusteluiden avulla opiskelijat tutustuvat tarkemmin kurssin teemoihin. Tämän lisäksi opiskelijat kirjoittavat omavalintaisen esseen, jonka kysymyksenasettelu nousee kurssin teemasta. Valmiit kirjalliset työt esitellään 2-periodin palauteseminaareissa, jossa myös opiskelijat kommentoivat toistensa esseitä. Opettajat auttavat tarvittaessa esseiden aihevalinnassa.
Seminaari ajoittuu periodeille 1-2. Opetuksen ajankohdat torstaisin klo 10-12 seuraavasti: 12.9.-3.10. ja 14.11.-12.12.2013.
Ilmoittaudutaan sähköisesti 3.9. mennessä. Seminaariin otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Kilpailutettua hyvinvointia - näkökulmia julkisten palveluiden järjestämiseen, lukuseminaari 18 t
Yleiskuvaus:
Kurssilla tarkastellaan hyvinvointivaltion muutosta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän markkinoistumisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut organisoidaan yhä useammin markkinaperusteisiin ratkaisuihin tukeutuen. Tilaaja-tuottajamalli, kilpailutukset, ulkoistaminen, yksityistäminen ja palvelusetelit ovat esimerkkejä uusista toimintatavoista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Kurssilla käsitellään myös sosiaali- ja terveysmarkkinoiden teoriaa.
Työskentely:
Kurssilla työskennellään lukuseminaarimuotoisesti. Jokaiselle kokoontumiskerralle luetaan etukäteen artikkeli, josta on lyhyt alustus. Alustuksen jälkeen artikkelia käsitellään yhteisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, kurssiin liittyvän materiaalin lukemista ja loppuesseen kirjoittamista.
Kurssilla käsiteltävät artikkelit esitellään ensimmäisellä kokoontumiskerralla.
Korvaavuus:
Kurssi korvaa kohdasta SOS10.4.4 Kulutus ja markkinat, 5 op ja myös kohdista SOS6.1.3 ja SOS6.3.3
Ilmoittautuminen
Ilmoittautuminen nettiopsussa ajalla 9.8.- 1.9.2013
HUOM! Kurssille valitaan 12 opiskelijaa suoritettujen opintopisteiden perusteella!
Poikkeukset:
Vieraalla kielellä annettava opetus [I Periodi]
This three-part course will present an overview into the Sociology of Tourism, following an outline of John Urry's 'The Tourist Gaze' (supplemented by additional academic literature), providing an introduction into the discipline of social scientific research of travel and tourism activities. The course consists of lectures and reading materials, as well as student participation and essays.
Lecture Programme:
Part 1: The Tourist Gaze & Mass tourism; October 11th, 9 – 16 (12-13 lunch break)
Part 2: The changing economics of the tourist industry & Working under the tourist gaze; October 14th, 9 – 16 (12-13 lunch break)
Part 3: Globalizing the gaze & Tourism, Culture and Social inequality; October 18th, 9 – 16 (12-13 lunch break)
Exceptions:
You still can enroll for the course! => send an e-mail to the teaher: Christopher.Brennan@uta.fi
****************************************
Course will be organised in October.
Opiskelija tutustuu luonnon, yhteiskunnan ja teknologian monimutkaisiin yhteyksiin sekä paikallisen arjen, yhteiskunnallisten erojen kuten sukupuolen, että maailmanlaajuisten kysymysten (ruoka- ja vesikriisi) näkökulmista.
Kurssin teemoja käsitellään lukemistojen pohjalta: Tietäminen luontokulttuureissa (mm. Feministinen materialismi –kirja, Haraway); ilmastomuutoksen, öljyhuipun ja ruuan kolmoiskriisi (mm. Shiva, Gendering Climate Change); trans-ruumiillisuus osana luontokulttuurien kiertoja (mm. Alaimo, Roberts); ruumis teknologian välittämissä luontokulttuureissa (mm. Thompson, Honkasalo); ruuan ja hoivan materiaalinen politiikka (Law, Singleton, luennot 10.10).
KURSSIN OHJELMA
5.9.2013 Johdatus kurssin teemoihin (Johdantoluento)
12.9.2013 Tietäminen luontokulttuureissa
19.9.2013 Ilmastomuutoksen, öljyhuipun ja ruuan kolmoiskriisi
26.9.2013 Trans-ruumiillisuus osana luontokulttuurien kiertoja
3.10.2013 Ruumis teknologian välittämissä luontokulttuureissa (Riikka Homanen).
10.10.2013 Klo 15-18 Luonnon uudelleen määrittely
luennot:Vicky Singleton: Re-configuring agency and policy ja John Law: Denaturalising Nature
Kurssin lukemisto tulee opetukselle perustettavaan moodleen.
Kurssin suoritus: Luentoseminaari (2 t torstaisin), lukemistot ja essee.
10.10.2013 ajankohta poikkeuksellisesti klo 15-18, jolloin seurataan Gender, Nature, Society -jatkokoulutuskurssin vierailuluentoja, ks. http://www.uta.fi/yky/inga/workshops_events/gendernaturesociety.html
Tieto, tiede, teknologia on monitieteinen tutkimusseminaari, jonka järjestävät useat oppiaineet ja tutkimusyksiköt yhteistyönä. Seminaari järjestetään jatkuvatoimisesti. Tutkijaseminaari on suunnattu tämän alan tutkimusta tekeville tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja maisteritutkinnon opiskelijoille. Tämän alan aihepiiristä opinnäytetutkimusta tekevät opiskelijat voivat esitellä seminaarissa omaa tutkimustaan.
Seminaari kokoontuu lukuvuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat perjantaisin klo 10 - 16. Seminaarin kielenä on esitelmän pitäjästä riippuen suomi tai englanti.
4.10.2013 klo 10 - 15
Tieteen käytännöt
Paikka: TaY, TaSTIn kokoushuone, Pinni B3032
Ohjelma:
10.00 Kahvit
10.15 – 11.15 Keijo Räsänen (Aalto yliopisto): Tieteen käytänteet, praksis ja tutkimustyön mielekkyys
11.15 –12.15 Oili-Helena Ylijoki (Tampereen yliopisto): Tutkijaidentiteetit murroksessa
12.15 – 13.00 Lounas
13.00 – 14.00 Kirsti Lempiäinen (Jyväskylän yliopisto): Prekaari toimijuus yliopistossa
14.00 – 15.00 Minna Nikunen (Turun yliopisto): Akateeminen pätkätyö, sukupuoli ja yliopiston muutokset
22.11.2013 klo 10 - 12
Paikka: Linna K 113
Ohjelma:
Lauri Lahikainen (Tampereen yliopisto): Ilmastonmuutos, ihmisluonto ja teknologinen intentionaalisuus
Susanna Lindberg (Tampereen yliopisto): Heidegger and his critics: Technology as the horizon of globalization
7.2.2014 klo 10 - 16
Paikka: Linna LS K113
Seminaarin kieli on englanti.
Programme:
10.15. - 12.00
Sari Irni: Do Steroids Take Part in Politics? Or, Doing Feminist Studies at the Threshold between Poststructuralist and Material Feminism
Eeva Berglund & Nina Honkela: On making the important connections: the challenge of endocrine disrupting chemicals
12.00 Lunch
13.15 - 16.00
Mats Fridlund: Affording determinism: Technical determinism, terrorism and the material turn
Pia Vuolanto: Boundary-Work and Academic Credibility: the Closure Conflicts of Gender Studies and Nursing Science in Focus
Mikko Ahonen: Microwave radiation, guidelines and debate during the last 50 years
Kevätlukukauden 2014 kokoontumisten päivämäärät ovat 7.2. ja 9.5.
Kurssi käsittelee työelämän muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen, erityisesti toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssi toteutetaan kolmena neljän tunnin lähitapaamisena sekä verkkotyöskentelynä (lukutehtäviä ja pieniä harjoituksia) lähitapaamisten välissä. Lähitapaamisilla on läsnäolopakko. Lisäksi opiskelijat osallistuvat Tampereen yliopistossa 7.-8.11.2013 pidettäville työelämän tutkimuspäiville kurssin aiheeseen liittyvään työryhmään.
Kurssille on ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
The course exists of different parts:
1. The course starts from explaining supply and demand on a perfect labour market, while continuing by explaining that the perfect labour market does not exist, especially not in the context of European welfare states. The labour market is not a market like any other where the usual laws of supply and demand apply. It is a domain of extensive government intervention. There are different institutions that make the labour market “imperfect”. The theoretical workings of different labour market institutions, as well as their outcomes in terms of efficiency and equity, will be explained. Attention will be paid to a set of specific and important labour market institutions, while ways of measuring and comparing them will be presented. The most important institutions include: a. Wage setting mechanisms b. Unemployment benefits c. Employment protection legislation d. Minimum wage e. Active labour market policies f. Working hours regulation g. Education and training h. Pensions and retirement It will also be shown that there are interactions and complementarities between these institutions that shape labour market outcomes and that one can identify labour market regimes, just like there are welfare state regimes.
2. In the second part of the course, the focus will shift to different threats to economic growth, employment and the welfare state, and the role that labour market policies play in the debates addressing these threats. Ageing populations, globalization, technological change, individualisation, and the current financial and economic crisis all have an impact on how countries organise their labour markets. Moreover, governments have used these threats as arguments for introducing reforms. The course will pay attention to the different ways these threats can impact labour markets and the types of policy responses that have been launched in different countries.
3. Reforming labour market institutions is often slow and complicated. This partly has to do with different groups in society that are well-organised and that have an interest in upholding the status quo. These groups include labour market organisations such as trade unions and employer representatives, but also for example middle-class voters and pensioners’ organisations. When policy-makers initiate reforms, they often have to take into account the interest of such parties, depending of course on how policy processes are organised in a specific country.
The course will pay attention to how decision-making processes are organised in different countries and what roles various interest organisations can play in these. The course will consist of a series of seminars where lectures will be combined with discussions on the basis of the literature that the students are required to read in preparation. Apart from reading some articles that serve as a theoretical background, the main focus will be placed on critically reading policy-oriented reports and publications. These include recent publications of the OECD (e.g. the Employment Outlook), the European Commission and other international organisations, as well as national governments. In this way, the students can familiarize themselves with current debates and different ways of conducting policy-oriented research.
The schedule of the course (dates, topics):
1. 25.10.2013 Introduction & practicalities. What are labour market policies/institutions? What do they do and why do they matter in the welfare state?
2. 1.11.2013 Wage-setting: the state, employers and unions. Minimum wage
3. 8.11.2013 Job and income protection: employment protection legislation and unemployment benefits
4. 15.11.2013 Smoothening transitions: active labour market policies and training. Transitions from education to the labour market and from the labour market into retirement
5. 22.11.2013 Challenges of post-industrialism. Labour markets during the crisis
6. 29.11.2013 The political economy of labour market reform. Instructions for final assignment, work in small groups
-- 6.12.2013 Independence day break
7. 13.12.2013 How to write a policy report?
Exceptions:
The course will be structured and scheduled according to seven thematic sessions. In the beginning of the course we will draw an overview of the extent and distribution of the financial crisis and economic depression in the EU countries since 2008. We will focus on outcomes and consequences of the economic recession in terms of employment and social risks. Secondly we will tackle the forms, methods and outcomes of employment protection introduced by individual countries and globally in the European Union. After critical analyses of the actual problems of employment protection, we will review the challenges and alternatives of future development of employment protection.
Contents:
1. lecture: Introduction – Restructuring European work and welfare systems in the context of Recession.
2. lecture: The Concept of Employment Protection (early ideas of employment (labour) protection; dimensions of employment protection; waves of development in industrial countries)
3. lecture: Short history of employment protection in the developed industrial countries (national regulations; ILO regulations, other international regulations, etc.)
4. Lecture: Old and New Risks of (in) Employment and Risks Sharing (old and new risks of employment, role of social policies, perceptions of job insecurity)
5. lecture: Transitional labour markets (national settings, the role of institutions)
6. lecture: Social risks of mobile labour (international mobility of labour, risks related to migration and national variation of social norms)
7. lecture: New issues of labour and safety rules and labour law (Regulative concepts and new social risks in employment)
8. Evaluation
Preegistration in NettiOpsu in 14. - 31.10.2013
The course will be organised as an online course including virtual lectures, materials for reading and discourses organised in the Moodle environment. The course is structured along seven weekly thematic topics. Each weekly topic consists of a virtual lecture, readings and active participation in the discourse on weekly topics in the Moodle. Every new topic starts on Tuesdays at noon with a virtual lecture of the teacher. Thereafter students have 2 days to read the course material. An evaluation and critical analyses of weekly topic starts on Thursday and continues until next Tuesday. An active participation into the discourse in the Moodle is expected and is one of the criteria of successful completion of the course.
In principle an online learning liberates the student and teacher from time and place giving more space for individual choices. That’s true also in this case but, in order to make the learning and interaction efficient some basic timely boundaries and practices are important. These rules concern teachers and students timetables and responsibilities.
Teacher: Teacher will lecture on Tuesdays, follows and supervises the online discourse regularly and helps students during the course. Teacher will be actively supervising the discussion all the time and we can even open some chat rooms for the discussion
Student: Will follow the course, read all the material offered to be read and takes actively part in the discussion on weekly topics. Student is expected to take actively part into discussion and contribute to the course with her/his knowledge.
Number of students: 30. Priority is given to degree students in the COSOPO master's porogramme.
OHJELMA:
ohjelmaan kuuluu jo ennen 2. periodia osallistuminen to 3.10. klo 14-15.00 (Väinö Linna -salissa) Leedsin yliopiston professorin Bren Nealen luennolle "Journeys through time"
ma 21.10. (päätalossa A4:ssä kuten seuraavatkin luennot) Hannele Forsberg & Ritva Nätkin: Johdatus ajan merkitykseen perhetutkimuksessa + kurssin suoritusohjeet
ma 28.10. Ritva Nätkin: Sukupolvien välinen vuorovaikutus ja perheenjäsenten eriaikaisuus
ma 4.11. Ritva Nätkin: Eri vuosikymmenten perhetutkimus ja perhekeskustelut
ma 11.11. Eero Suoninen: Perhe tässä ja nyt. Perheen sisäinen vuorovaikutus
ma 18.11. Katja Repo: Modernin perheajan vieraat: media, työ ja lapsen etu
ma 25.11. Sari Katajala-Peltomaa & Tiina Miettinen: Perhe pitkän ajan jatkumossa - antiikista teollistumisen kynnykselle.
ma 2.12. Hannele Forsberg & Ritva Nätkin: Yhteenvetoa ajasta perhetutkimuksessa + palautekeskustelu
Poikkeukset:
Maanantaisin 10-13; Ei ennakkoilmoittautumista
Kurssilla tarkastellaan monikulttuurisuutta, rasismia sekä etnisyyden ja rodullistavien käytäntöjen merkitystä sosiaalisten suhteiden rakentumiseen erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentojen teemoihin niveltyvät oheisartikkelit sekä laatimalla opintopäiväkirja. Ilmoittautuminen 15.10 2013 mennessä.
Ilmoittautuminen 15.10.2013 mennessä.
Poikkeukset:
HUOM!
Opetustila 14.11.- 12.12. LINNA 5026,
paitsi POIKKEUKSET:
- to 7.11. paikka: kokoushuone Pinni B 3032
- to 28.11. paikka: päätalo ls A4
HUOM! Ilmoittautuminen kurssille 5.9.- 30.9.2013;
Otetaan max 25 sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijaa.
*************************************
SOS10.4.2. Ajankohtaista sosiaalitieteistä
Opiskelija voi pyytää korvaavuutta myös johonkin muuhun opintojaksoon.
Opiskelija osallistuu sosiaalipolitiikan päiville (24.10.-25.10.), Työelämän tutkimuksen päiville (8.11.-9.11.) ja Sosiaalipsykologian päiville (28.11.-29.11.). Hän osallistuu päivien kaikille yhteisiin plenareihin ja johonkin päivillä kokoontuvaan työryhmään. Hän raportoi osallistumisensa kirjoittamalla päivistä yhteensä n. 10 sivun raportin sekä 5 sivun kirjallisuuteen perustuvan esseen jonkin työryhmän aihealueesta. Esseessä hänen tulee myös reflektoida plenarissa tai työryhmässä käytyä keskustelua.
Päiville osallistuminen on opiskelijoille ilmaista. He voivat myös osallistua konferenssi-illalliselle, mutta ne heidän tulee maksaa itse.
Ennakkoilmoittautuminen 30.9.2013 mennessä. Ilmoittautuneet saavat tarkemmat ohjeet Moodlen kautta.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Finnish students should make 2 + 3 ETCS (lectures AND online exercises);
Exchange students can make 2 or 5 ETCS (only lectures OR lectures and online exercises)
Outline of the course:
1) Theoretical and political framework for conseptualizing citizen participation and empirical examples from Finland and Poland.
Lectures + lecture diary (2 ECTS):
Mon 28.10.2013
Lecture 1 (10-12): Overview on citizen participation practices and theories (Liisa Häikiö).Place: Linna 5014
Lecture 2 (13-15): EU policies for citizen participation: A framework for national and local practices (Katarzyna Radzik-Maruszak). Place: Linna 4026
Wed 30.10.2013
Lecture 3 (10-12): Citizen participation in Finland: Civil society and local governance (Liisa Häikiö). Place: Linna 4026
Lecture 4 (13-15) Citizen participation in Poland (Katarzyna Radzik-Maruszak). Place: Linna 4026
Fri 1.11.2013
Lecture 5 (10-12) Conclusion and discussion (Liisa Häikiö & Katarzyna Radzik-Maruszak). Place: Linna 5014
Online exercises (3 ECTS):
2) Case descriptions about citizen participation. Students will select a citizen participation practice and make a short description of it to online learning site, Moodle. Cases can be based on different data sets: Internet sites, interviews, newspapers, official documents etc. Case descriptions will be done in pairs and reported in English. Max. 5 pages. Papers in the Moodle Mon 25.11.
3) Essay on citizen participation. Students construct a theoretical frame for analysing citizen participation practices. This framework will be used to write a comparative essay about citizen participation practices. For the comparison students will select two to three case descriptions from the Moodle. Case descriptions will be done in pairs and reported in English, or Finnish but all essays should include an abstract in English. Max. 10 pages. Papers in the Moodle Wed 11.12.
4) Students will comment essays at Moodle by Wed 18.12.
ENROLLMENT to the course from Sept 21, 2013 to Oct 21,2013 in NettiOpsu.
Opintojakso toteutetaan pääasiassa verkko-opintoina Wikiopistossa:
http://fi.wikiversity.org/wiki/Mediakasvatus_ja_uudet_lukutaidot
Lisäksi:
1. Aloitustilaisuus ma 21.10. klo 14-16
2. Loppuseminaari pe 13.12. klo 9-15
Sisällöstä:
- pohditaan sosiaalipolitiikan peruslähtökohtia, syntyä ja olemusta, ja näiden historiallista kehitystä yhteiskunnallisine yhteyksineen
- tavoitteena henkilökehityksen ja –historian kristallisoiminen
- sosiaalipolitiikan tiedeluonne esille aikaperspektiivi- ja henkilötarkastelun avulla
- sosiaalipolitiikan edustajien lisäksi esille sosiaalipoliittisia ideoita, ideologioita, aatesuuntauksia, teoriaa ja käytäntöjä
- keskustellaan myös nykyisistä yhteiskunnallisista ongelmista: osa klassikoiden ajatuksista, ideoista ja arvokäsityksestä on ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa.
Suoritus koostuu luennoista (4 h), luentojen perusteella jostakin klassikosta tehtävästä esseestä sekä kirjallisuuden tenttimisestä.
Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA:n verkkokurssi.
Hakuaika 9.- 27.9.2013
max 20
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluenno(i)sta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Aikatauluista ja työjärjestyksestä sovitaan ensimmäisellä kokoontumiskerralla 8.1.2014.
Poikkeukset:
Ryhmään mahtuu 30 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä, vuorovaikutuksen tutkimukseen perustuvasta näkökulmasta. Luentoseminaari jakautuu kolmeen teemaan: 1) ammatillinen vuorovaikutus työssä, 2) työyhteisön vuorovaikutus kehittämisnäkökulmasta sekä 3) osatyökykyisyys ja osallisuus työelämässä. Kurssilla luennoi ja keskustelee useita tutkijoita. Kurssin sisällöt perustuvat tuoreeseen, osin edelleen meneillään olevaan tutkimukseen.
24.1. Työelämän vuorovaikutuksen tutkiminen, kurssin esittely
Johanna Ruusuvuori
31.1. Ammattilaisten keskinäinen vuorovaikutus ja päätöksenteko
Melisa Stevanovic, Helsingin yliopisto: Valta ja deonttiset oikeudet päätöksenteossa
7.2. Ei-sanallinen vuorovaikutus ja emootiot työelämässä
Johanna Ruusuvuori: Empatia ammattilais-asiakasvuorovaikutuksessa
Sanni Tiitinen, Tampereen yliopisto: Vanhempien osallistumisen säätely neuvolatyössä
14.2. Työkonferenssimenetelmä työyhteisön kehittämisen työkaluna
Hanna Ylöstalo & Katri Otonkorpi-Lehtoranta, Työelämäntutkimuskeskus, TaY
21.2. Työyhteisön vuorovaikutus kehittämisnäkökulmasta
Aija Logren, Tampereen yliopisto: Tutkimuksellinen kehittäminen työyhteisössä
Välitehtävän anto: Työssäolo ja työhön paluun tukeminen
28.2. Osatyökykyisyys, osallisuus sekä fyysiset ja sosiaaliset mukauttamisratkaisut
Nina Nevala, Työterveyslaitos: Osatyökykyisyys ja työelämän mukauttamisratkaisut
Päivi Husman, Työterveyslaitos: Työkyvyttömyyseläkepolut: osatyökykyisen ja palvelujärjestelmän välinen vuorovaikutus
14.3. Sosiaalista vuorovaikutusta koskevan tiedon käyttö työelämässä
Sanna Vehviläinen, Tampereen yliopisto, Campus Connexus
Kurssipalaute
Jaksolle ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa.
Suoritustapa: läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun, valmistautuminen luetun pohjalta keskusteluun, oppimispäiväkirja sekä välitehtävä.
Jakso korvaa sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa valinnaisia opintoja.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
Violence and the Frames for Compassion and Non-Violence: Practices for Preventing and Intervening in Violence and Constructing Compassionate Environments (5 op/ECTS)
Period III and IV : Feb 24 - April 11, 2014
An online course organised by the university network for gender studies
More information on the course will be delivered on January
Monitieteinen perheen tutkimuksen kurssi, jonka aluksi opiskelijat lukevat Ian McEwanin romaanin Rannalla ja kirjoittavat siitä esseen kurssin alussa ja lopussa.
Luennot pidetään maanantaisin klo 12-14 ja perjantaisin klo 10-12. Alustava ohjelma:
Ohjelma:
13.1. (ma) Matti Hyvärinen (sosiologia): Avausluento
17.1. (pe) Eriikka Oinonen (sosiologia): ” Sukupolvia ja siirtymiä: nuoruudesta aikuisuuteen”
20.1. (ma) Harri Melin (sosiologia): ”Luokat ja perhe”
24.1. (pe) Mervi Kaartinen (historia): ”Perheen vuosisata?”
27.1. (ma) Ritva Nätkin (sosiaalipolitiikka): ”Porvarillinen ydinperhe - ideaali ja sen kyseenalaistuminen”
31.1. (pe) Kirsi Peltonen (psykologia): "Haavoittuvuus ja resilienssi hajoavassa perheessä"
3.2. (ma) Laura Karttunen (kirjallisuustiede): ”Myötä- ja vastoinkäymisiä: Fiktion lukemisen erityisyys”
7.2. (pe) Tuula Juvonen (sukupuolentutkimus): ”Seksuaalisuus: heteronormatiivisuuden hajoaminen”
10.2. (ma) Olli Heikkinen (musiikintutkimus): ”Perhe musiikin tuotanto- ja kulutusyksikkönä”
14.2. (pe) Elina Haapaniemi (psykiatria): ”Perhe, seksi ja trauma”
17.2. (ma) Eero Suoninen (sosiaalipsykologia): ”Vuorovaikutuksen noidankehät”
21.2. (pe) Juha Suoranta (aikuiskasvatus): ”Merkittävät oppimiskokemukset”
24.2. (ma) Jari Aro (sosiologia): ”Häpeä rannalla”
28.2. (pe) Matti Hyvärinen (sosiologia): ”Riita rannalla”
Sosiaalityössä kurssi soveltuu maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin.
Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion ajankohtaisiin kysymyksiin niin teorian kuin käytännön lähtökohdista. Kurssi koostuu luennoista ja opiskelijoiden kirjoittamien esseiden käsittelystä. Kurssi sisältää kymmenen kokoontumiskertaa, joista kahdella viimeisellä käsiteellään esseitä. Lisäksi joka kerralle luetaan jokin luennon teemaan johdatteleva teksti, jonka luennoitsija ilmoittaa opiskelijoille etukäteen.
Kurssin ohjelmarunko:
15.1. Johdanto (Anneli Anttonen)
22.1. Hyvinvointivaltion muutos (Anneli Anttonen)
29.1. Vastuuttaminen, markkinoistuminen, informalisoituminen (Lina Van Aerschot)
5.2. Ruoka-apua 2010-luvun Suomessa (Maria Ohisalo)
12.2. Nuorten ja lasten huono-osaisuus (Jorma Sipilä)
19.2. Eriarvoisuus/tuloerot (Matti Tuomala)
26.2. Perustulo (Johanna Perkiö)
5.3. Luento peruttu, ei kokoontumista
12.3. Vakuutusyhteiskunta –julkista ja yksityistä sosiaalipolitiikkaa (Jyri Liukko)
19.3. Loppukeskustelu I, opiskelijoiden lopputöiden käsittely, klo 9-12
26.3. Loppukeskustelu II, opiskelijoiden lopputöiden käsittely, klo 9-12
Kohta SOS6.1.2 on mahdollista suorittaa myös kirjatentillä (opetussuunnitelma 2012-15):
Koskiaho, Briitta (2008) Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Palvelutalous ja sosiaalipolitiikka Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Tampere: Vastapaino.
Niemelä, Pauli (toim.) (2010) Hyvinvointipolitiikka. Helsinki: WSOYpro.
Vuori, Jaana & Nätkin, Ritva (toim.) (2007) Perhetyön tieto. Tampere: Vastapaino. (e-kirja myös) TAI Leira (2002) Working Parents and Welfare State. Family Change and Policy Reform in Scandinavia. Cambridge: Cambridge University Press.
Opintojakso on monitieteinen kokonaisuus, jossa tarkasteltavana olevaa teemaa, eli kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ja niiden ylivaltaa lähestytään syvällisesti perinteisten yhteiskuntatieteiden (taloustiede, sosiologia, valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka) näkökulmista. Yhteiskuntatieteilijöiden lisäksi opintojaksolle osallistuu käännöstieteen opiskelijoita.
Korvaavuudet:
Sosiologia:
SOS6.3.2 Sosiaaliset instituutiot, 5 op JA/TAI
SOS10.3.2 Valta ja eriarvoisuus, 5op JA/TAI
SOS 10.4.3 Globaalin sosiologia, 5op JA/TAI
SOSM 6.3 Sosiologinen ajattelu II, 5op
Taloustiede:
KATTAS39, 10op
Politiikan tutkimus:
POLVOS21 Euroopan ulkopuoliset poliittiset järjestelmät 10 op TAI
POLVOS23 Kansalaisyhteiskunta ja poliittinen osallistuminen 10 op.
Opintojaksolle halukkaiden tulee ilmoittautua ma 16.12.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hannu.laurila(at)uta.fi.
Poikkeukset:
Ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina 10.1.2014, jolloin opiskelijat jaetaan pienryhmiin ja päätetään tarkemmasta jatko-ohjelmasta. Opintojakso päättyy toukokuussa 2014 pidettävään kurssijuhlaan. Opintojakson luonteen vuoksi opiskelijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista koko kevään ajaksi.
ISLAM EUROOPASSA (5op)
Aika: Periodi III 2014 (tiistaisin, 14.1 – 18.2.)
Islamia ja muslimeja koskeva keskustelu toimii Länsi- Euroopassa hyvin moniäänisessä ja vahvasti politisoituneessa ilmapiirissä. Keskustelua muokkaavat voimakkaasti Euroopan sisäiset ristiriidat, jotka koskettavat muuttoliikettä ja siirtolaisväestön integraatiota, Euroopan demografisen rakenteen muutosta, uskontojen ja identiteettien globalisoitumista sekä mediakulttuurin murrosta. Globaali turvallisuuspolitiikka sekä pitkittyneet muslimimaailman kriisit mm. Irakissa, Afganistanissa, Syyriassa ja Somaliassa hajaannuttavat poliittisia mielipiteitä.
Kurssin tarkoitus on perehdyttää opiskelija ymmärtämään Länsi-Euroopan muslimiyhteisöjen rakentumisen ja uskonnollisen järjestäytymisen historiaa, sekä läntisten muslimien uskonnollisuutta ohjaavia globaaleja prosesseja.
Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla oheiskirjallisuus sekä kirjoittamalla opintopäiväkirja.
Opintojakso on monitieteinen kokonaisuus, jossa tarkasteltavana olevaa teemaa, eli kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ja niiden ylivaltaa lähestytään syvällisesti perinteisten yhteiskuntatieteiden (taloustiede, sosiologia, valtio-oppi ja kansainvälinen politiikka) näkökulmista. Yhteiskuntatieteilijöiden lisäksi opintojaksolle osallistuu käännöstieteen opiskelijoita.
Korvaavuudet:
Sosiologia:
SOS6.3.2 Sosiaaliset instituutiot, 5 op JA/TAI
SOS10.3.2 Valta ja eriarvoisuus, 5op JA/TAI
SOS 10.4.3 Globaalin sosiologia, 5op JA/TAI
SOSM 6.3 Sosiologinen ajattelu II, 5op
Taloustiede:
KATTAS39, 10op
Politiikan tutkimus:
POLVOS21 Euroopan ulkopuoliset poliittiset järjestelmät 10 op TAI
POLVOS23 Kansalaisyhteiskunta ja poliittinen osallistuminen 10 op.
Opintojaksolle halukkaiden tulee ilmoittautua ma 16.12.2013 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hannu.laurila(at)uta.fi.
Poikkeukset:
Ensimmäinen kokoontuminen on perjantaina 10.1.2014, jolloin opiskelijat jaetaan pienryhmiin ja päätetään tarkemmasta jatko-ohjelmasta. Opintojakso päättyy toukokuussa 2014 pidettävään kurssijuhlaan. Opintojakson luonteen vuoksi opiskelijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista koko kevään ajaksi.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
SOS10.4.3 Domestication of Global Trends 5 ETC
Course description
Notions of social change are often divided into local versus international. But what actually happens at the national level – where policies are ultimately made and implemented – when policy-making is interdependent worldwide? How do policy-makers take into account the prior choices of other countries? More detailed research is needed on the process of interdependent decision-making in the world polity.
Distancing itself from approaches that conceive narrowly of policy transfer as a ‘one-way street’ from powerful nations to weaker ones, this course argues instead for an understanding of national decision-making processes that emphasize cross-national comparisons and domestic field battles around the introduction of worldwide models.
The case studies presented and discussed in this course show how national policies appear to be synchronized globally yet are developed with distinctly ‘national’ flavors. Presenting new theoretical ideas and empirical cases, this course is aimed at scholars of political science, international relations, comparative public policy and sociology.
Time & space:Tue 14.1-25.2.2014 at 14-16 Room: Pinni B 3032.
The accomplishment of the course requires the following:
- active involvement in each session
- a short introduction prepared in twos based on the selected course material
- acquaintance with the course material
- an essay based on the course material or other relevant reading
Essay return 11.3.2014.
Coordinators: Marjaana Rautalin marjaana.rautalin@uta.fi and Jukka Syväterä jukka.syvatera@uta.fi
Other teachers: Ali Qadir ali.qadir@uta.fi
Reception hours of the teachers: Tuesday at 10-11 starting on 14.1.2014; Marjaana in Pinni B 3024 and Jukka in Pinni B 3002.
Teachers: Högback and Nordling
Period III and IV: 3.2-16.3.2014
An online course organised by the university network (HILMA) for gender studies.
More information and ENROLMENT for the course in the following web page:
http://www.hilmaverkosto.fi/opetus/grassroots-and-activism-webcourse
Deadline for enrolment is January 22nd (22.1.2014)!
________________________________
torstaisin klo 9-12 Päätalo D13
Paikka: D13
Torstaisin klo 12-14, Väinö Linna -sali
Luentosarjan ohjelma:
9.1. Hanna Ojala: Johdatus kurssin teemaan & suoritusohjeet
16.1. Taina Kinnunen: Lihaan leikattu sukupuoli ja seksuaalisuus
23.1. Sari Irni: Hormonit, ruumiillisuus ja sukupuoli - materiaalisen feminismin haaste ruumiillisuustutkimukselle
30.1. Luca Tainio: Trans*sukupuolisuus - johdatus transtutkimukseen
6.2. Hanna-Mari Ikonen: Työtä kautta ruumiin - emootiot, estetiikka ja epävarmuus palveluyrittäjillä
13.2. Hanna Ojala: Affektit, sukupuoli ja ruumiillisuus - case yliopisto
20.2. Raisa Jurva: Heteroseksuaalisuus ja sukupuolen jäsennykset
27.2. Tuula Juvonen: Arkistojen valta
6.3. perioditauko: ei luentoa
13.3. Tuija Koivunen: Ääniruumis ja ulkonäköruumis palvelutyössä
20.3. Taina Kinnunen: Miehinen katse ja naisellinen kosketus? Sukupuolen ja seksuaalisuuden aistit
27.3. Hanna Ojala: Kun Karista tulee Karin - eturauhassyöpä ja seksuaalisuus
Perustutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. Avoimen yliopiston sosiaalitieteiden aineopiskelijat ilmoittautuvat opettajalle s-postitse.
Period III and IV: 3.2. - 23.3.2014
Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA:n järjestämä verkkokurssi.
Kurssikuvaus:
Kriittinen katse heteroseksuaalisuuteen -verkkokurssilla tutustutaan heteroseksuaalisuuden kritiikkiin sukupuolentutkimuksessa feminististen tutkimuksen ja queer-tutkimuksen tekstien kautta. Kurssi perehdyttää keskusteluihin, joissa tarkastellaan ja kyseenalaistetaan heteroseksuaalisuuden paikkaa sosiaali- ja kulttuuritieteissä. Tavoitteena on saavuttaa perustuntemus siitä, millä tavoin sukupuoleen perustuvia jäsennyksiä, merkityksiä ja käytäntöjä voi hahmottaa heteroseksuaalisuuden näkökulmasta. Jokaiselle kurssiviikolle luetaan kaksi artikkelia ja viikon teemaan johdatteleva miniluento. Kurssi suoritetaan lukemalla oppimateriaalit ja kirjoittamalla viikoittain lukemistoa pohtivat verkkokommentit Moodle-alustalle. Viikoittaiset keskustelut käydään pienryhmissä. Kussakin ryhmässä on joka viikko yksi vastuuhenkilö, joka aloittaa viikon keskustelun esittämällä pohjustetun kysymyksen lukemistoista. Muut pienryhmäläiset kirjoittavat kullekin viikolle kaksi lukemistoja pohtivaa kommenttia, jotka voivat kohdistua suoraan vastuuhenkilön kysymykseen tai muun ryhmäläisen kommenttiin. Verkkokeskustelu etenee aikataulutetusti, joten opiskelijan tulee varata viikoittain aikaa sekä lukemistoihin perehtymiselle että verkkokeskusteluun osallistumiselle ennalta sovittuina ajankohtina. Kurssin teemoja ovat muun muassa heteroseksuaalisuutta tuottavat käytännöt, romanttisen rakkauden feministinen kritiikki ja sukupuolistunut väkivalta.
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen kurssille HILMA:n sivulla. http://www.hilmaverkosto.fi/kurssikalenteri/kriittinen-katse-heteroseksuaalisuuteen
HUOM! Ilmoittautuminen päättyy ma 20.1.2014!
Materiaalinen kulttuuri usein ohitetaan elämän merkityksettömänä taustana. Todellinen huomio on ihmisissä, tekemisissä, keskusteluissa, tapahtumissa ja päämäärissä. Tulkitsemme kuitenkin jatkuvasti ympärillämme olevaa materiaalista maailmaa yhtälailla kuin sanoja. Ihmiset tulkitsevat mainosten visuaalisia viestejä, vieruskumppanin pukeutumista ja naapurin uutta autoa. Arjessa materiaaliset elementit kehystävät toimintaa – niiden avulla ymmärrämme heti olemmeko kaupassa, elokuvateatterissa, urheilusalissa, lastenkulttuurikeskuksessa, toimistossa tai jonkun kotona. Tilajärjestelyt rajaavat sosiaalisia suhteita ja mahdollistavat erilaisia vallankäytön muotoja.
Peruslähtökohtana kurssilla on se, että ihmiset muokkaavat materiaalista maailmaa mutta materiaalinen maailma puolestaan muovaa meitä. Esimerkiksi esineet eivät vain puitteista olemistamme, vaan muovaavat toimintaamme ja sosiaalisia suhteitamme. Materiaalisen kulttuurin tutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja kurssilla yhdistetään näkökulmia, teorioita ja tutkimusmenetelmiä sosiaalitieteistä, antropologiasta, muotoilun tutkimuksesta, sukupuolen tutkimuksesta, teknologian tutkimuksesta ja psykologiasta.
Seminaari ajoittuu periodeille 3 ja 4. Opetus on klo 10-12 tiistaisin 14.1.2014-8.4.2014
Opetus (luento- ja harjoituskurssi) pidetään tiistaisin klo 10-12.
Kurssin kuvaus:
Kurssilla tarkastellaan tunteita tutkimusprosessissa ja tieteen tekemisessä väistämättä esiintyvinä asioina, joiden huomiointi on olennainen osa reflektiivistä ja erojen ja vallan analyysin vakavasti ottavaa tutkimusta. Metodit ymmärretään useimmiten aineiston keräämisen tai analyysin tekniikoiksi. Tällä kurssilla metodologinen pohdinta laajennetaan tutkimusprosessiin kokonaisvaltaisemmin.
Kurssilla kiinnitetään huomiota ensinnäkin tutkijan omiin tutkimusprosessin aikana herääviin tunteisiin ja pohditaan, kuinka tunteet voi ottaa työvälineeksi – osaksi kriittistä analyysiä – riippumatta siitä, mikä tutkimuksen varsinainen aihepiiri on. Toiseksi kurssilla kiinnitetään huomiota tutkimusaineistoissa sekä tutkijan ja tutkittavien vuorovaikutuksessa esiintyviin tunteisiin ja näiden erilaisiin analysoimisen tapoihin. Tähän liittyen kurssilla luetaan erilaisista aihepiireistä tehtyjä empiirisiä analyysejä, joissa tunteet on tematisoitu eri Kolmanneksi kurssilla keskustellaan tutkijan vastuusta ja menetelmistä tieteelliseen keskusteluun osallistujana. tavoin. Näin tunteet huomioiva metodologia liittyy paitsi yksittäisiin tutkimusprosesseihin, myös laajempaan kysymykseen tieteen ”etenemisen” prosesseista. Tähän liittyen kurssilla pohditaan esimerkiksi, millaisia edellytyksiä erilaiset siteeraamisen ja kritiikin tavat luovat tieteellisen keskustelun jatkumiselle ja millaisia yhteisöllisyyksiä (esim. koulukuntia) ja eroja ne muodostavat tieteen sisälle.
Kurssi ammentaa sukupuolentutkimukseen pohjautuvasta, mutta laajasti eri aloja ja aihepiirejä liippaavasta tunteita käsittelevästä kirjallisuudesta, ja on suunnattu monitieteiselle osallistujaryhmälle. Osa teemoista on valinnaisia ja ne päätetään kurssin alussa osallistujien intressien mukaan.
Kurssin alustavat teemat ovat seuraavat:
1. Tunteiden kulttuurinen politiikka
2. Kritiikki ja siteeraaminen tieteellisen keskustelun kuljettajina
3. Korjaava ja paranoidi luenta
4. Teknologia ja tunteet
5, 6. ja 7: Valinnaiset teemat. Käsitellään kolme seuraavista aihepiireistä riippuen kurssille osallistuvien kiinnostuksista:
A) Fantasiat ja toiveet tutkimuskohteen rakentamisessa
B) Haastattelujen tunnemaailmat
C) Lukeminen rakkaussuhteena
D) Hankalat tunteet, valta ja erot tieteellisissä kohtaamisissa
E) Onnellisuutta ja (julmaa) optimismia
F) Tunteet urheilussa
G) Omasta työstä saatu palaute ja tunteet
H) Osallistujien mahdollinen oma ehdotus
Kurssin suorittaminen: Kurssi suoritetaan lukuseminaarina, jossa jokaiselle kerralle luetaan tekstejä ja niistä keskustellaan. Kurssin opettaja johdattelee lyhyillä luennoilla tekstien lukemiseen, ja kurssin osallistujat vuorottelevat pienryhmissä tekstien esittelyssä ja kysymysten ja keskustelun herättämisessä. Alustusten tekemisestä annetaan erillinen ohje.
Kurssi suoritetaan lukemalla tekstit ja osallistumalla aktiivisesti keskusteluun. Tämän lisäksi suoritukseen vaaditaan joko kurssin eri teemoja käsittelevä oppimispäiväkirja tai tiettyä teemaa syventävästi tarkasteleva essee.
Oppimispäiväkirjassa / esseessä ammennetaan kurssin kirjallisuudesta ja mahdollisesti muusta tunteita käsittelevästä kirjallisuudesta, jota pyritään soveltamaan oman tutkimusprosessin pohdintaan ja/tai aineiston analyysiin. Kurssin suorituksena voi olla myös omaan tutkimukseen liittyvä tunteita tavalla tai toisella käsittelevä aineistoluku, metodiluku tai tällaisen luvun osa tai artikkelikäsikirjoitus. Kirjoitelman aihe sovitaan opettajan kanssa erikseen kurssin kuluessa.
ILMOITTAUTUMINEN:
Kurssille otetaan korkeintaan 20 opiskelijaa. Ilmoittautumisaika päättyy 13.12.
Ilmoittaudu lähettämällä kurssin opettajalle sähköpostia: sari.irni@uta.fi; Siltä varalta, että kurssille ilmoittautuu enemmän halukkaita kuin sinne mahtuu, kerro viestissä:
- oletko maisteri- vai jatkotutkinto-opiskelija
- oletko opiskellut sukupuolentutkimusta
- mistä aihepiiristä suunnittelet tai teet pro gradu-tutkielmaa tai väitöskirjaa
- mikä sai sinut kiinnostumaan tästä kurssista
Sukupuolentutkimusta opiskelevilla on etusija, mutta muutoin osallistujiksi valitaan tasapuolisesti jatko- ja maisteriopiskelijoita eri oppiaineista.
Kurssin kohderyhmä:
Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisteri- ja jatkotutkinto-opiskelijoille, joilla on jo oma tutkimus- tai tutkielmaprosessi meneillään tai aluillaan. Kurssin tarkoitus on koota osallistujiksi monitieteinen jatko- ja maisteriopiskelijaryhmä. Osallistujat voivat tulla YKY:n eri oppiaineista ja myös muista yksiköistä.
Kurssilla tarkastellaan saksalaisen kulttuurikriitikon Theodor W. Adornon kirjoituksia ja hänen ajatteluaan erityisesti suhteessa musiikkiin. Adornon musiikkifilosofiaa pohditaan yhtäältä suhteessa omaan aikaansa ja toisaalta sen merkitystä nykypäivän musiikkikulttuurin kontekstissa. Erityisesti paneudutaan Adornon "kulttuuriteollisuus"-käsitteen merkityskenttään ja sen tehtävään musiikin medioitumisessa.
Työskentely:
Kurssilla työskennellään pitkälti oheislukemiston ja luentojen pohjalta. Luettavat tekstit toimitetaan osallistujille sähköisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, materiaalin huolellista lukemista ja loppuesseen kirjoittamista.
Korvaavuus:
Kohta Musiikintutkimuksen klassikot tai sop. muk.
Laajuus 26 tuntia, 13 opetuskertaa
Aika perjantaisin 13-15
Paikka Päätalo, luentosali D 13
Kurssi korvaa myös filosofian opinnoissa kohdassa: FILS1f Kulttuuri- ja taiteenfilosofia
Kurssi toteutetaan monimuoto-opintoina (luennot, ryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely). Luentoihin liittyvät keskustelu-, luku- ja kirjoitustehtävät tehdään pääasiassa Moodle-oppimisympäristössä. Kurssi etenee temaattisesti niin että kullakin viikolla on oma teemansa. Opetuksen metodeina ovat luennot, itsenäinen työskentely ja aktiivinen osallistuminen kurssin aiheista käytävään keskusteluun. Avaan kunkin viikon teeman noin tunnin mittaisella luennolla ja sijoitan kurssialustalle luettavaksi tarkoitettuja tekstejä. Kunkin viikon teemasta käydään viikon ajan Moodlessa syventävää ja selventävää keskustelua. Opiskelijoilta edellytetään aktiivista osanottoa keskusteluun ja osallistun siihen itsekin.
Kurssin luennot julkaisen aina tiivistettynä (teksti tai power point) Moodlessa. Nämä eivät kuitenkaan suoraan korvaa puhuttua luentoa. Edellytän siis kurssilaisilta aktiivista osallistumista ja läsnäoloa.
OPETUS:
*Luento-opetus: 14 tuntia
Luennot pidetään tiistaisin klo 12-14. Tiistaina 13.5.2014 on luennon kertaus.
*Moodlessa annettava ohjaus: noin 14 tuntia
Moodlessa tapahtuva keskustelu ohjeistetaan erikseen.
*Itsenäinen työskentely: noin 35 tuntia
Itsenäinen työskentely sisältää:
- Moodleen sijoitettujen aineistojen lukemista
sekä
- Aktiivisen osallistumisen kunkin viikon aihetta koskevaan arviointiin Moodlessa.
ARVIOINTI:
Kurssi arvioidaan: hyväksytty tai hylätty. Hyväksyttyyn arvosanaan vaaditaan kaikkien kurssitehtävien hyväksyttyä suorittamista.
Tarkemmat ohjeet pienryhmätyöskentelystä ja oppimispäiväkirjasta esitellään kurssin avausluennolla ja Moodle-alustalla.
Laulava yhteiskunta (5 op) on kurssi, jossa pohditaan suomalaisen yhteiskunnan, elämän ja suomalaisuuden ilmiöitä, ilmentymiä ja muutoksia analysoimalla suomenkielisen populaarimusiikin tekstejä 1970-luvun alusta nykypäivään.
Laululyriikoista nousevia ja luentojen kantavia teemoja voivat olla esimerkiksi: -maaseutu/kaupunki/rakennemuutos -talous/lama/työttömyys -valta/raha/politiikka -suomikuva/kansa/kansalaisuus -aika/ajankuvat -sukupuoli/parisuhde/perhe -nuoruus/aikuisuus/sukupolvi - ympäristö
Kurssi pidetään kevätlukukaudella 2014, 4. periodilla intensiivikurssina. Kurssi koostuu 26 läsnäolotunnista (luennot 24 t + loppukeskustelu 2 t) sekä tehtävistä.
Kurssin alustava rakenne:
1. Ennakkotehtävä: valitse itseäsi puhutteleva laululyriikka ja kirjoita 1-2 s. essee, jossa pohdit miksi juuri tämä teksti puhuttelee sinua, mitä se on sinulle merkinnyt.
2. Johdantoluento: Tarja Rautiainen-Keskustalo & Eriikka Oinonen (2t)
3. Teemaluennot ( 12 luentoa á 2 t):
Tiina Tiilikka (sosiologia), Petri Hoppu, (musiikintutkimus), Tiina Mälkiä (sosiaalipsykologia), Minna Nikunen, (sos.psyk, sukup,), Ari Rasimus (sosiologia), Mari Korpela sosiaaliantropologia), Liisa Häikiö (sosiaalipolitiikka), Eero Suoninen (sosiaalipsykologia), Tiina Saari (sosiologia), Marko Tikka (historia), Eriikka Oinonen (sosiologia)
4. Loppukeskustelu (2 t): Opiskelijat (pienryhmissä) valmistavat keskustelun pohjana toimivat alustukset pohtimalla millaisia uusia tulokulmia aikaan, yhteiskuntaan, elämään ja suomalaisuuteen laululyyrikoiden ja niiden analyysien kautta on kurssin aikana löytynyt. Opettajat kommentoivat.
Kurssi pidetään maanantaisin klo 14-16 ja torstaisin klo 14-16.
Paikka: Päätalo ls C8
Kurssille otetaan max. 40 opiskelijaa.
Kurssi korvaa 5 op:tä opetussuunnitelman kohdista SOS6.2.3, SOSM7 ja SOS10.2.1.
Kurssilla käydään läpi perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja. Kurssin luento-osuus koostuu aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista. Opiskelijat lukevat luentoihin liittyviä artikkeleita tai muita tekstejä kotona ja niistä keskustellaan luentojen yhteydessä.Luentojen lisäksi harjoitellaan videoidun aineiston analysointia. Analysoitava videoaineisto liittyy meneillään olevaan tutkimusprosessiin ja siinä esitellään erilaisia perheen arkipäivään liittyviä vuorovaikutustilanteita. Kurssi sopii vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja perhetematiikasta kiinnostuneille sekä sosiaalipsykologian maisteriopintoihin suuntautuville opiskelijoille.
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.
Suoritusmuoto: Luentoseminaariin ja harjoituksiin osallistuminen (20 lähiopetustuntia), oheismateriaalin lukeminen ja siihen liittyvään keskusteluun osallistuminen sekä harjoitustyö/essee.
Ilmoittautuminen Nettiopsussa päättyy 23.2.2014. Kurssille valitaan korkeintaan 18 opiskelijaa. Valintaperusteina ovat suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärä ja vuorovaikutuksen tutkimuksen aikaisemmin suoritetut opintojaksot (esim. SPSYA2.1 Vuorovaikutusprosessi, SPSYA2.3 Diskursiiviset käytännöt ja kulttuuri tai SOS6.2.3 Vuorovaikutus, kielellinen toiminta ja kulttuuri). Avoimen yliopiston opiskelijoita voidaan ottaa kurssille korkeintaan 5. Avoimen yliopiston opiskelijat ilmoittautuvat suoraan kurssin opettajille.
Poikkeukset:
Kurssisuoritus voidaan merkitä joko Sosiaalipsykologian alat II, sosiaalipsykologia –aineopintokokonaisuuden osaksi koodilla SOS6.2.3 tai valinnaisiin opintoihin Perhe ja elämänkulku –teemakokonaisuuteen koodilla SOS10.2.2 joko aine- tai syventäviin opintoihin.
Periodi 4., tiistaisin 9-12, max 18 opiskelijaa.
HUOM!!! Opetus alkaa 11.3. salissa LINNA 5101. Seuraavalla viikolla (18.3.) ei opetusta. Tästä eteen päin (alk. 25.3.) kokoonnutaan salissa LINNA K106.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Course introduction:
The course is based on a comparative study between Finland and France, within EU context. The study compares essentially young women's situation, but also reflects upon youth transition to adulthood in general. The course introduces students to research conducted in advanced societies on youth transition to adulthood and the supposed prolongation of youth. In the different lectures, the actual patterns and markers of transition to the stage of adulthood are examined, based on up-to-date studies. The lectures analyse the current phenomenon of youth extension and changes within the stage of transition itself. The course enlarges towards contemporary socio-economic restructuring and highlights the influence it bears upon young people's routes of integration within the wider social sphere.
The teaching occurs via lectures and seminars. The lectures provide theoretical knowledge on particular themes related to youth transition to adulthood. In the seminars, the themes are explored deeper during group discussions based on questions and/or reading material, and students will give presentations on a small project (and project results) they are required to carry out.
Course assessment: The final grade is based on the scale 1-5, on the following requirements:
- Attendance and participation: Lectures attendance 1 op; Seminars attendance: 1 op; active participation in the discussions: 1 op.
- Project: 1 op.
- Project diary: 1 op.
Project: Students in groups of 2 or 3 are required to carry out a small project based on issues related to the course – the course convenor will provide topics, or students can choose their own. Students are expected to investigate a particular question (linked to the lecture themes) and answer to it concretely, for instance by putting in practice some research methods (eg. interviewing, visual/photographic methods, questionnaires, comparing some statistics or an issues related to youth between one’s home country and Finland, etc…). Each group of students will then give a presentation (max. 30 min long) about their project and show their results to the class.
Project diary: Students are required to write a diary on the development of their small project. They must explain why they chose a particular topic, which methods (and why) they used to enquire the question, the results they obtained, how the whole process did develop, and what they learnt. The diary should also be connected to the reading material (provided by the course convenor or own literature sources) so as to provide a richer analysis.
Length: 5-7 pages long.
Teaching - time & place
Lectures are taught on Mondays at 14-16 in PINNI A, ls. 2089
Seminars are taught on Fridays at 12-14 in LINNA K107 - except the last seminar: takes place on Thursday 17.4., Time: 12-14, Place: Linna 6031.
SOS10.3.3 Verkkokurssi: Mies teoriassa (5 op)
Opettaja: Kirsi Kinnarinen
Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA:njärjestämä verkkokurssi.
Tarkemmat tiedot kurssin sisällöstä ja ilmoittautumisesta vuoden alussa
Kurssilla tutustutaan hyvinvointivaltion muutokseen yksityisten sairaanhoitopalvelujen ja yksityisten vakuutusten yleistyneen käytön kautta. Kurssilla kerätään pienimuotoinen haastatteluaineisto sekä internetkeskusteluaineisto, joiden avulla tarkastellaan miksi erityisesti lapsiperheet yhä useammin käyttävät yksityisiä lääkäripalveluja ja miksi lapsille otetaan yksityisiä sairausvakuutuksia. Tutkimalla lasten vanhempien käsityksiä ja asenteita etsimme vastausta myös kysymykseen: mitä lasten sairaanhoitopalvelujen yksityistymisestä seuraa yksilöille, perheille ja yhteiskunnalle.
Alustava ohjelma
11.3. Johdatus kurssin teemoihin ja suoritustapoihin
12.3. Jyri Liukko (Erikoistutkija, Eläketurvakeskuksen tutkimusosasto): Vakuutusyhteiskunta: julkista ja yksityistä sosiaalipolitiikkaa. Huom! Poikkeava kokoontumisaika ja -paikka: klo 10-12, Linna K113
18.3. Hennamari Mikkola (Terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto): Yksityissektorin rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa taloustieteen näkökulmasta
25.3. Kari Varkila (Koskiklinikan toimitusjohtaja) ja Mika Vuori (Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki)
Johdatus aineistonkeruuseen
1.4. Ohjeistus aineistonkeruuseen
8.4. Itsenäistä työskentelyä (aineistonkeruu)
15.4. Johdatus aineiston analyysiin
29.4. Itsenäistä ryhmätyöskentelyä (aineiston analyysi)
6.5. Loppuseminaari: opiskelijat esittävät ryhmissä tutkimuksen tuloksia ja prosessin herättämiä pohdintoja. Huom. poikkeava kokoontumisaika klo 12-16
Kurssin teemana on paikallisten musiikki- ja tanssikäytäntöjen transnationaalinen tuotteistaminen ja siihen tyypillisesti liittyvä eksotisointi ja stereotypisointi. Kurssilla käsiteltäviä ilmiöitä tarkastellaan toisaalta siitä näkökulmasta, miten musiikin ja tanssin kautta luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan mielikuvia paikallisuudesta, etnisyydestä, kansallisuudesta ja toiseudesta. Toisaalta näitä ilmiöitä tulkitaan osana individualistista kulutuskulttuuria, jossa musiikin ja tanssin “toiseus” saa uudenlaisia merkityksiä osana yksilön kokemusmaailmaa. Käsiteltäviä aiheita mm. “maailmanmusiikin” julkaisutoiminta ja markkinointi, paikallisten tanssiperinteiden tuotteistaminen, musiikki- ja tanssiturismi, globaalien kulttuuri-ilmiöiden paikalliset tulkinnat.
Kurssi etenee pääosin luento- ja workshop/seminaarimuotoista opetusta vuorotellen niin, että kustakin aiheesta on ensin luento, jolla annetaan luennon aiheeseen liittyvä tehtävä (esim. musiikkivideo, levyjen kansitekstejä joita analysoidaan), ja tehtävä puretaan seuraavassa tapaamisessa syventäen näin aiheen käsittelyä. Tämän lisäksi kurssin teemoja kytketään yhteen loppuesseessä ja -keskustelussa.
Kurssilla on 7 x luentoja + 7 x workshop/seminaari.
HUOM!
Kurssi pidetään 4. periodilla
ke & to klo 14-16, aloitus 12./13.3. ja lopetus 14./15.5.
Paikka: Päätalo, D13
*********************
Keskiviikkona 12.3. klo 14-16 alkavalle kurssille mahtuu vielä!
Kurssin ilmoittautuminen on päättynyt, mutta kurssille voi osallistua, kunhan ilmaantuu 12.3. paikalle ensimmäiselle luennolle! Kurssille osallistuminen ei edellytä aiempia musiikintutkimuksen opintoja, mutta se on suunnattu lähinnä 2.-3. vuoden opiskelijoille.
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Transnational Anthropology -course:
Identities and Family Lives Students are familiarized with the multiple ways in which social anthropology conceptualizes social and cultural processes that transgress (and reach beyond) the boundaries of nation states. The student understands in both empirical and theoretical terms that the diverse social and cultural processes transform various social fields and generate forms of mobility. These facts have multiple bearings on family, home, household, subjectivities and self-understandings.
The course aims to deepen the students’ analytic and critical focus on transnational phenomena and to increase his/her ability formulate relevant research questions.
Lectures on Tuesdays 12-15, place: Linna 6019
Enrolment in OPSU 26.2.2014 – 9.3.2014 !
Seminaarissa luetaan C.W.Millsin klassikkoteoksen uutta suomennosta (Gaudeamus 2013) ja perehdytään sen pohjalta Millsin aina ajankohtaiseen sosiologiseen ajatteluun.
Poikkeukset:
Seminaari järjestetään torstaisin 10.4.- 15.5.2014.
Kurssilla käsitellään hyvinvointiin liittyviä sosiaalipsykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä.
Kurssin suoritusvaatimuksia käydään tarkemmin läpi ensimmäisellä luentokerralla.
Luennoille ja ryhmätöihin osallistuminen on pakollista, poissaolo keskeyttää kurssin suorituksen.
Luennot pidetään päivittäin viikolla 17 tiistaista perjantaihin seuraavasti:
ti 22.4. klo 13-15.30, Linna 6017 (psykoanalyytikko, psyk.erik.lääkäri Eija Salmi)
ke 23.4. klo 10-12.30, Linna 6017 (professori Vilma Hänninen)
to 24.4. klo 12-14.30, Linna K108 (dosentti Atte Oksanen)
pe 25.4. klo 12-14.30, Linna 6017 (professori Irmeli Järventie)
ma 28.4. ja ti 29.4. klo 9-12 elokuvan katselu, Linna 6017
Ryhmätyöt ovat itsenäistä annettujen tehtävien suorittamista ryhmissä ajalla 30.4.- 8.5.
Seminaarissa puretaan ryhmätyöskentelyn tulokset 9.5. klo 10-16, Linna 6017.
Moniammatilliset johtamisopinnot (10 op)
Keille opinnot tarkoitettu?
Moniammatilliset johtamisopinnot on tarkoitettu hoitotieteen, psykologian, logopedian, sosiaalitieteiden sosiaalipolitiikan opintosuunnan, sosiaalityön, kansanterveystieteen ja kasvatustieteen opiskelijoille.
Opinnot sisältyvät kunkin opiskelijan pääaineen/opintosuunnan opintoihin ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti syventäviä opintoja parhaillaan suorittaville. Osallistujamäärä on rajoitettu siten, että mukaan kustakin oppiaineesta voidaan valita 7 opiskelijaa.
Opintojen teemat
- Orientoituminen opintojakson teemoihin ja työskentelyyn
- Lähijohtamisen tieto- ja taitoperusta
- Hyvä henkilöstöpolitiikka
- Moniammatillisten työryhmien johtaminen
- Henkilöstön työhyvinvointi
- Alaistaidot ja lähiesimiehen rooli asiantuntijaorganisaatiossa
- Johtamisen vuorovaikutus ja viestintä
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
- Ajankohtainen aihe
Opiskelu- ja työmuodot ja ajoitus
- pedagogisena lähestymistapana sovelletaan ongelmaperustaista oppimista sisältäen tutoriaaliryhmätyöskentelyn ja luennot
- työskentelyn tukena käytetään Moodle verkko-oppimisympäristöä
- työmäärän mitoitus: luennot, tutoriaalit ja seminaari 1/5, lopputyö 1/5 ja itsenäinen työskentely 3/5 kokonaistyömäärästä
Ilmoittautuminen ja valinta syksyllä 2013
Opintoihin ilmoittautuminen on jo syksyllä 2013 11.11.2013- 5.12.2013!
Opintoihin voidaan valita 7 opiskelijaa kustakin oppiaineesta/opintosuunnasta - yhteensä valitaan 49 opiskelijaa.
Valinta kurssille tapahtuu pääaineen/opintosuunnan opintopistemäärän perusteella.
Opiskelijavalinnasta tiedotetaan viimeistään 10.12.2013.
Tiedustelut Liisa Häikiö (liisa.haikio@uta.fi)
Opetus on maanantaisin ja torstaisin; tutoriaalit klo 9:00–11:00 ja luennot 12:15-13:45 paitsi aloitusluento klo 12:15-14:15
- opinnot järjestetään 4. periodilla 10.3.–12.5.2014 siten, että koulutus alkaa maanantaina 10.3., jolloin on kaikille pakollinen luento ”Johdatus jakson teemoihin ja orientointi ongelmaperustaiseen työskentelyyn”. Muut lähipäivät ovat to 13.3., ma 17.3., to 20.3., ma 24.3., to 27.3., ma 31.3., to 3.4., ma 7.4., ja päätösseminaari maanantaina 12.5. (klo 9–16); lopputyön palautus ma 5.5. mennessä.