KIRJALLISUUSTIETEEN TUTKINTO-OHJELMAN avajaiset ja informaatiotilaisuus opiskelijoille pidetään torstaina 4.9.2014 kello 14-16 salissa Pinni B4113. Tilaisuus on erityisen tärkeä tutkinto-ohjelman uusille opiskelijoille. Ohjelma jatkuu klo 16–18 uusien opiskelijoiden kanssa vapaamuotoisessa tervetulotilaisuudessa (Pinni B4075).

Pakollinen kaikille uusille kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valinnaisina opintoina kirjallisuustiedettä opiskelevat eivät suorita tätä kurssia.

Kurssiin kuuluvat luennot, luentotentti, sekä oheiskirjallisuustentti.

Ohjeet oheiskirjallisuudesta ja sen suorittamisesta saa luennolla.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Avoimen yliopiston opetusta, paikkoja myös tutkinto-opiskelijoille. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Tiistaisin 16.30-20. Ks. tarkat opetusajat ja -paikat avoimen opetusohjelmasta.

Luennot ja oheiskirjallisuus.

Kurssiin kuuluvat luennot, luentotentti, sekä oheiskirjallisuustentti.

Ohjeet oheiskirjallisuudesta ja sen suorittamisesta saa luennolla.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Mitä tarkoittaa olla inhimillinen? Entä ei-inhimillinen tai postinhimillinen? Kurssilla tutustutaan niin kutsuttuihin posthumanismin teorioihin kirjallisuudentutkimuksen metodeina ja pohditaan kysymyksiä humanistisen maailmankatsomuksen ihmiskeskeisestä perustasta. Lisäksi tarkastellaan, kuinka tiede ja teknologia muuttavat käsityksiämme ihmisyydestä, ympäristöstä ja elämästä, ja analysoidaan, kuinka kirjallisuus voi vaikuttaa ja osallistua inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoista, kytköksistä ja eriävistä intresseistä käytävään keskusteluun.

Kurssi yhdistää toisiinsa luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja (luennot 12 h + kurssitöiden käsittely työpajamuodossa 12 h).

Suoritus: Luennot + oheiskirjallisuuden avulla laadittava harjoitustyö + aktiivinen osallistuminen työpajatyöskentelyyn

Kurssilla tutustutaan tekstienvälisyyden teorioihin ja käytäntöön. 

Pääpaino on kirjallisuuden moninaisissa tavoissa rakentua aiempien tekstien varaan tai asettua erityyppisiin kommentointi- tai polemisointisuhteisiin niiden kanssa, mutta myös erilaisia tekstienvälisyyden teorioita ja metodeita (esim. Bahtin & Kristeva, Genette, Taranovski) käsitellään. Myös lajien tekstienvälisyyttä ja joidenkin lajien (esim. parodia, teesiromaani) erityistä intertekstuaalisuutta sivutaan kurssilla. Oma aihealueensa on Raamatun rooli ”länsimaisen taiteen suurena koodina”. Kurssiin sisältyy Andrew Nestingenin (University of Washington) vierailuluento. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää uudella tavalla kirjallisuuden kulttuurista luonnetta ja osaa tunnistaa ja eritellä tekstienvälisyyden ilmiöitä erilaisten lähestymistapojen kautta. 

Suoritustapana luennot, annetuista aiheista tehdyt harjoitustehtävät ja/tai luentokuulustelu.

Suositellaan yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijoille sekä niille, jotka suuntaavat kertomus- ja tekstiteorian maisteriopintoihin.

Suositellaan tutkinto-ohjelman niille opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot sekä Suomen kirjallisuuden pääaineopiskelijoille.

Seminaarin ohjelma.

Suoritusohjeet

Luentosarjan voi suorittaa kahdella tavalla: joko kahden op:n tai viiden op:n laajuisena.

Tapa 1. Opintopassisuoritus kohtaan KIRA4A tai KIRA4C

Opintopassiin kerätään suorituksia tapahtumiin, seminaareihin tms. osallistumisesta. Tove Jansson 100 vuotta -luentosarja kerryttää passiin 2 opintopistettä. Saat opintopisteet osallistumalla luennoille, joiden pohjalta laadit luentopäiväkirjan (7-10 sivua). Huomaa, että opintopassisuorituksen saa rekisteriin vasta, kun siinä on 5 op:n edestä suorituksia.

Lisätietoa opintopassista löydät tutkinto-ohjelman sivuilta osoitteesta http://www.uta.fi/ltl/kir/kaytannot/opintopassi.html

Tapa 2. Essee & luentopäiväkirjasuoritus kohtaan KIRA3F ja KIRSKIS2C

Halutessasi voit laajentaa suorituksesi lukemalla luentojen lisänä oheiskirjallisuutta. Luento-osuuden voit suorittaa osallistumalla luennoille, joiden pohjalta laadit luentopäiväkirjan (7-10 sivua). Luentojen lisäksi sinun tulee lukea yksi seuraavista teoksista:

Päivi Heikkilä-Halttunen: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoituminen ja kanonisoituminen 1940–1950-luvuilla.

Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike.

Boel Westin: Tove Jansson – Sanat kuvat ja elämä.

Kirjoita lukemasi teoksen pohjalta essee, jossa pohdit lukemaasi teosta vasten luennolta oppimaasi. Esseen pituus 7-10 sivua.

Tarkemmat suoritusohjeet (pdf).

Ei ennakkoilmoittautumista.

Orientoivat opinnot:

• Orientoivat opinnot, osa 1a: ke 27.8. klo 12.15-14, Päätalo D10B
• Orientoivat opinnot, osa 1b: ke 3.9. klo 12.15-14, Päätalo A1.
• Orientoivat opinnot, osa 2 (hyvinvointiorientoivat):  ti 9.9. 14.15-15.15 salissa Päätalo D10a
• Orientoivat opinnot, osa 3 (opintojen suunnittelu): ke 29.10. klo 12-14, Päätalo A1.

Tiedonhankintataitojen opetus (2x2h), Humanika-kirjaston tiloissa:

• Ryhmä 1: ma 10.11. klo 12-14 ja ma 26.1. klo 12-14
• Ryhmä 2: ma 17.11. klo 12-14 ja ma 9.2. klo 12-14

Ilmoittaudu tiedonhankintataitojen ryhmiin tästä linkistä.

HOPSin teosta ja HOPS-keskusteluista ohjeistetaan erikseen.

Tiedonhankintataitojen opetusryhmiin ilmoittautuminen NettiOpsussa, ks. aikataulu ja ilmoittautuminen:

Opintojakson voi tenttiä kirjatenttinä (=sähköisenä tenttinä) kevätlukukaudella 2015 seuraavasti: 2.-28.2. ja 1.4.-30.5.

Tentittävä kirjallisuus

Akavan Erityisalat 2011. Käännösalan ammatissa. Miksi kääntäjiä tarvitaan (Luettavissa sähköisesti osoitteessa http://www.kaj.fi/files/376/ammattina_KAANTAJA.pdf)

Baker, Mona 2011. In Other Words. A coursebook on translation. Second edition. London & New York: Routledge. (E-kirja)

Konttinen, Kalle & Veivo, Outi 2008. Kääntämisen arviointi työelämässä ja koulutuksessa. (MikaEL, Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu)

Kääntäjä-lehden vuosikerta 2013 (numerot 1–4)

Massey, Gary & Ehrensberger-Dow, Maureen 2011. Investigating Information Literacy: A Growing Priority in Translation Studies. Across Languages and Cultures 12 (2), s. 193–211. (E-lehti)

Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto 2014. Tekijänoikeudet. (Luettavissa sähköisesti osoitteessa https://sktl-fi.directo.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/)

Huom. vastaa aiempaa opintojaksoa TKOPY4 Tietotekniikan peruskurssi.

Ks. kurssin kotisivu

Avoimen yliopiston opetusta. Paikkoja tutkinto-opiskelijoille, mikäli avoimen yliopiston opiskelijoilta jää tilaa. Kurssilla suoritetaan sekä luennot että harjoitukset, vain toisen osan suorittaminen ei ole mahdollista. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Katso opetusajat ja -paikat avoimen yliopiston opetusohjelmasta.

Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Jälkikolonialismi on on nuori, vasta 1990-luvulla asemansa vakiinnuttanut, kirjallis-kriittinen humanistinen suuntaus, jonka juuret ovat marxilaisessa tutkimustraditiossa, psykoanalyysissa ja jälkistrukturalismissa. Se on monitieteinen teoreettinen synteesi, jolla ei ole yhtä varsinaista teoriaa. 

Kurssilla tutustutaan jälkikoloniaalin kirjallisuudentutkimuksen klassikoihin ja uusiin suuntauksiin sekä tarkastellaan jälkikolonialismin kytköksiä mm. feministiseen, ekokriittiseen ja alkuperäiskansojen kirjallisuudentutkimukseen.

Kurssi antaa opiskelijalle valmiudet ymmärtää jälkikoloniaalien metodien soveltamismahdollisuuksia ja muokata niiden analyyttista välineistöä omiin tutkimuksellisiin tarpeisiinsa.

suoritus: luentokuulustelu

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman syysseminaari
Pinni B1097 7.11.2014, klo 9.00–16.30.

9.00 Avaus Maria Laakso

Osio I/ Puheenjohtaja Maria Laakso

9.15 Hanna Samola: ”Siksi, että kuulisin sinun ajatuksesi”. Satu ja dystopia Johanna Sinisalon romaanissa Auringon ydin

9.45 Kirjailija Siri Kolu: Eväsretki dystooppiseen. Kirjaparini Pelko ihmisessä ja Ihmisen puolella kotimaisen dystooppisen aikalaiskirjallisuuden maisemassa 

10.15 Mirja Nieminen: ”Ne on kaikki niin samanlaisia” Kehityskertomuksen ja dystopian suhde kahdessa suomalaisessa nuortenkirjassa

10.45 Andrew Nestingen: Valkoinen pelastaja Le Havressa: Allegoria, utopia, dystopia

11.15 Lounas 45 min.

Osio II/ Puheenjohtaja Markku Soikkeli

12.00 Toni Lahtinen: Vedenpaisumus riskiyhteiskunnassa. Ilmastonmuutos Risto Isomäen romaanissa Sarasvatin hiekkaa

12.30 Juha Raipola: Maailma ilman ihmistä? Leena Krohnin Pereat mundus ja ihmissukupuuton ongelma

13.00 Mikko Mäntyniemi: Eskatologinen juonirakenne tulkittuna Mihail Bahtinin kronotoopin kautta

13.30 Kirsi Hänninen: Kun dystopia tulee iholle - Zombit, apokalypsi ja luovuus

14.00 Kahvi 30 min.

Osio III/ Puheenjohtaja Toni Lahtinen

14.30 Markku Soikkeli: Dystopia kielen ja käsitteiden vankilana

15.00 Mikko Kallionsivu: Lopun aikoja. Myöhäiskeskiajan kirjallisuus ja taide kriisiytymisen näkökulmasta

15.30 Essi Vatilo: Kuka on vastuussa tulevaisuudesta? Muutoksen mahdollisuudet ja mahdottomuudet Dan Simmonsin Hyperion-sarjassa

16.00 Saija Isomaa: Dystooppisuus vuosituhannen vaihteen dominanttina? Näkökulmia lajihistoriaan ja käsitteisiin

Iltatilaisuus:

16.30 alkaen viinitarjoilu salin ulkopuolella

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Lämpimästi tervetuloa!                    
Huom! Opiskelijat voivat suorittaa 2 opintopistettä kirjallisuustieteen opintopassiin osallistumalla seminaariin ja kirjoittamalla luentopäiväkirjan. Tarkemmat suoritusohjeet jaetaan seminaarissa. Lisätietoja maria.s.laakso@uta.fi

Tiedonhankintataitojen opetus kahdelle ryhmälle. Opetus on osa jakson LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS suoritusta (ks. muut opetusajat ed. linkistä).

• Ryhmä 1: ma 10.11. klo 12-14 ja ma 26.1. klo 12-14
• Ryhmä 2: ma 17.11. klo 12-14 ja ma 9.2. klo 12-14

Paikka: Humanika (ensimmäisellä kerralla tapaaminen Humanikan pääovilla)

Ne toisen vuoden opiskelijat, joilta tiedonhankintataidot ovat jääneet suorittamatta ensimmäisenä vuonna, voivat myös ilmoittautua näihin ryhmiin. Ilmoittaudu myös, mikäli vain toinen kerta puuttuu (syksyn tai kevään kokoontuminen).

Ei ilmoittautumista.

Tentti 16.12.2014 klo 10-12, Juhlasali

HUOM! JOVP2-opintojakson voi suorittaa vaihtoehtoisesti myös monimuoto-/verkko-opiskeluna 1. periodissa (Maija Peltola). Tämä kurssitoteutus on tarkoitettu ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille (katso tarkemmin opetusohjelman avoimen yliopiston tarjonnasta). Verkkokurssille otetaan max. 40 opiskelijaa.

Avoimen yliopiston opetusta, paikkoja myös tutkinto-opiskelijoille. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Katso tarkat ajat ja opetuspaikat avoimen yliopiston opetusohjelmasta.

Luennot ja oheiskirjallisuus.

Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmissä tai tenttimällä. Tenttimisestä saa ohjeet luennolla.

Harjoitusryhmiin ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

KIRP3-luentosarjan ensimmäinen tenttimahdollisuus on to 26.2. klo 14.15 - 15.45 luentosalissa B1097. Jos tähän ei pääse tai haluaa uusia suorituksensa, toinen tenttimahdollisuus on:

to 5.3.2015 klo 14.15 - 15.45 päätalon luentosalissa C6.

Avoimen yliopiston opetusta, paikkoja myös tutkinto-opiskelijoille. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Katso tarkat ajat ja opetustilat avoimen yliopiston opetusohjelmasta.

Avoimen yliopiston opetusta. Paikkoja tutkinto-opiskelijoille, mikäli tilaa jää avoimen yliopiston opiskelijoilta. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Katso opetusajat ja -paikat avoimen yliopiston opetusohjelmasta.

Kurssilla käsitellään monipuolisesti ja kattavasti lukijoita, lukemista ja lukijuutta aina reader-response -teorioista ja intertekstuaalisuuden tarkastelusta nykypäivän faniyhteisöihin. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa tekijän, tekstin ja lukijan väliset suhteet, aktiivinen (sekä vuorovaikutteinen) ja passiivinen lukijuus sekä tulkintaan ja lukijapositioihin liittyvät suhteet ja teoriat.

Kurssilla tarkastellaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa. 

Aihetta lähestytään tarkastellen yhteiskunnan ja nuorisokirjallisuuden välisiä jännitteitä. Esimerkiksi kulloinkin vallinneet kansalliset ihanteet, kasvatusnäkemykset, lapsikäsitykset tai maailmanpoliittinen tilanne ovat kautta aikain vaikuttaneet kirjoitettavan ja julkaistavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöihin ja muotoihin. Kurssilla kysytään myös, onko vaikutussuhde kulkenut toiseen suuntaan, onko lasten ja nuortenkirjallisuus osaltaan muuttanut maailmaa. Kurssilla painotetaan suomalaista aineistoa ja kontekstia, mutta mukana kulkee myös kansainvälinen konteksti. Kurssilla käytetään monenlaisia työskentelymuotoja, sekä perinteistä luennointia että opiskelijoiden omia harjoitustöitä.

Kurssilla perehdytään kotimaiseen varhaismodernismiin 1880-luvulta 1930-luvulle. Näiden vuosikymmenten aikana kirjalliset muodot romaanista ja novellista runoon uudistuivat kansainvälisten virtausten alaisina. Kertojakeskeinen proosa objektiivistui ja sai rinnalleen henkilökeskeisiä, fragmentaarisia ja dialogisia muotoja, joskin kokeiluja tehtiin myös lyyrisen ja groteskin proosan alalla. 

Lyriikassa mitallisuutta alkoi haastaa vapaamittainen ja -rytminen runomuoto, ja kalevalamittainen runo sai rinnalleen taiteellisen variantin. Aikakauden kirjallisuutta tarkastellaan kurssilla muodon uudistumisen kannalta ja erityistä huomiota kirjallisiin ryhmiin ja virtauksiin kiinnittäen. Tutuksi tulevat muun muassa symbolistit ja dekadentit, dagdrivare-sukupolvi ja Tulenkantajat.

Kurssilla tarkastellaan historiallis-teoreettisesti ajan käsitteen yhteyttä länsimaiseen romaanikirjallisuuteen.

Miten ajallisuutta voidaan tarkastella kertomakirjallisuuden yhteydessä? Millaisia aikakäsityksiä länsimainen kulttuuri on ilmentänyt uuden ajan alusta aina 2000-luvulle asti? Miten nämä aikakäsitykset näkyvät kertomuksissa, erityisesti romaanissa?

Luennoilla käsitellään erilaisia historiallisia aikakäsityksiä ja kirjallisuusteoreettisia näkemyksiä ajan käsitteen ja kertomusmuodon yhteydestä sekä tarkastellaan ajallisuuden ilmenemistä länsimaisessa romaanikirjallisuudessa 1700-luvun varhaisista moderneista romaaneista viime aikojen postmodernia ja myös eräänlaista posthumanistista aikakokemusta käsitteleviin romaaneihin asti.

Suoritus: Luennot ja oheiskirjallisuus (sekä kaunokirjallisuutta että teoreettisia tekstejä) joko tenttinä ja/tai esseenä.

Kurssilla perehdytään kirjallisuusfilosofisesta näkökulmasta keskusteluun elämän ja kertomuksen suhteesta. Erityisesti tarkastellaan sitä, minkälaisia filosofisia oletuksia on erilaisten kirjallisuus- ja kertomuskäsitysten taustalla.

Minkälaista on kirjallisuusfilosofinen tutkimus, jossa analysoidaan kaunokirjallisuuden erilaisia filosofisia (ontologisia, epistemologisia, eettisiä ja esteettisiä) ulottuvuuksia? Minkälaisia käsityksiä kirjallisuuden suhteesta elämään on esitetty ja miten nämä keskustelut suhteutuvat nykyiseen kertomusteoreettiseen keskusteluun kertomuksen ja elämän suhteesta?

Kurssi on yhdistelmä luentopainotteista opetusta ja työseminaaria. 

Opiskelijat lukevat kurssin aikana oheislukemiston ja pitävät siitä lyhyitä alustuksia. Suoritusmuotona on tentti tai loppuessee.

Suositellaan tutkinto-ohjelman niille opiskelijoille, jotka aikovat suorittaa Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot sekä Suomen kirjallisuuden pääaineopiskelijoille.

Suositellaan yleisen kirjallisuustieteen pääaineopiskelijoille sekä niille, jotka suuntaavat kertomus- ja tekstiteorian maisteriopintoihin.

Oletko kiinnostunut nykykirjallisuuden synkistä tulevaisuuskuvitelmista ja karmivien totalitarismien kuvauksista?  

Millaisia teoksia kuuluu dystopian perinteeseen ja mitä niistä on tutkimuksessa sanottu? Tervetuloa ottamaan aiheesta selvää Dystopia-lukupiiriin, joka pidetään 15.1. lähtien alla mainittuina keskiviikkoina klo 16.00 alkaen Pinni A:n salissa 3103. Lukupiirin ohjelma on alla. Osallistumisesta saa opintopassiin 3 opintopistettä lukupäiväkirjalla (8–10 sivua).

Lukupiiri on osa Suomen kirjallisuuden maisteriohjelmassa alkanutta Koneen säätiön rahoittamaa projektia ”Synkistyvät tulevaisuudenkuvat: dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa”. Projektia johtaa yliopistonlehtori Saija Isomaa, ja sen jäsenet Toni Lahtinen, Maria Laakso, Juha Raipola ja Hanna Samola ovat maisteriohjelman tutkijoita. (http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti.html)  Lukupiirissä on läsnä niin tutkijoita kuin perustutkinto-opiskelijoita.

Ilmoita kiinnostuksestasi lukupiiriä kohtaan Saija Isomaalle (saija.isomaa@uta.fi), jotta osallistujamäärästä saadaan summittainen käsitys. Vaikeasti saatavia tekstejä jaetaan osallistujille, joten saatavuus ei muodostu osallistumisen esteeksi.

Lukupiiriä jatketaan todennäköisesti tulevina lukukausina.

15.1. Dystopia-hanke esittäytyy ja lukupiirin ohjelma esitellään

28.1. Dystopian perinne ja lähikäsitteitä
• Moylanin ja Baccolinin johdanto teoksessa Dark Horizons
• Aldous Huxley: Uusi uljas maailma (1932, suom. 1944)

4.2. Puhujavieras: Markku Soikkeli puhuu uudesta scifi-monografiastaan

18.2. Totalitaristinen dystopia
• Erika Gottliebin teoksen Dystopian Fiction East and West luku “The dictator behind the mask : Zamiatin's We, Huxley's Brave new world, and Orwell's Nineteen eighty-four”
• Samjatin: Me (1921, suom. 1959)

4.3. Puhujavieras: Heikki Lakkala puhuu tsekkiläisestä kirjallisuudesta
•  Kohout: Hirttäjätär

18.3. Maailmanlopun visioita
• Ilmestyskirja
• Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti TAI Pentti Linkolan puhe ”Vain eloon jäämisestä on kysymys” (teoksessa Johdatus 1990-luvun ajatteluun)

25.3. Hävitköön maailma! Juha Raipola puhuu väitöskirjastaan
• Leena Krohn: Pereat mundus

Haku opintoihin alkaa 13.8.2014 klo 10.00. Katso hakuohjeet ja -lomake www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/hakulomakkeet.html Opinnot ilmestyvät lomakkeen koulutustietoihin vasta kun hakuaika alkaa.

Verkko-opetuksena 2.2.2015 - 22.3.2015.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 9.1. mennessä).

Harjoitusryhmiin osallistumisen edellytyksenä on osallistua luennoille III periodissa.

Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko harjoitusryhmissä tai tenttimällä. Tenttimisestä saa ohjeet luennolla.

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua. Ilmoittautuminen ainoastaan harjoitusryhmiin.

Kurssin kotisivun kautta