Mitä tarkoittaa olla inhimillinen? Entä ei-inhimillinen tai postinhimillinen? Kurssilla tutustutaan niin kutsuttuihin posthumanismin teorioihin kirjallisuudentutkimuksen metodeina ja pohditaan kysymyksiä humanistisen maailmankatsomuksen ihmiskeskeisestä perustasta. Lisäksi tarkastellaan, kuinka tiede ja teknologia muuttavat käsityksiämme ihmisyydestä, ympäristöstä ja elämästä, ja analysoidaan, kuinka kirjallisuus voi vaikuttaa ja osallistua inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoista, kytköksistä ja eriävistä intresseistä käytävään keskusteluun.

Kurssi yhdistää toisiinsa luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja (luennot 12 h + kurssitöiden käsittely työpajamuodossa 12 h).

Suoritus: Luennot + oheiskirjallisuuden avulla laadittava harjoitustyö + aktiivinen osallistuminen työpajatyöskentelyyn

Kurssilla tutustutaan tekstienvälisyyden teorioihin ja käytäntöön. 

Pääpaino on kirjallisuuden moninaisissa tavoissa rakentua aiempien tekstien varaan tai asettua erityyppisiin kommentointi- tai polemisointisuhteisiin niiden kanssa, mutta myös erilaisia tekstienvälisyyden teorioita ja metodeita (esim. Bahtin & Kristeva, Genette, Taranovski) käsitellään. Myös lajien tekstienvälisyyttä ja joidenkin lajien (esim. parodia, teesiromaani) erityistä intertekstuaalisuutta sivutaan kurssilla. Oma aihealueensa on Raamatun rooli ”länsimaisen taiteen suurena koodina”. Kurssiin sisältyy Andrew Nestingenin (University of Washington) vierailuluento. Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää uudella tavalla kirjallisuuden kulttuurista luonnetta ja osaa tunnistaa ja eritellä tekstienvälisyyden ilmiöitä erilaisten lähestymistapojen kautta. 

Suoritustapana luennot, annetuista aiheista tehdyt harjoitustehtävät ja/tai luentokuulustelu.

Seminaarin ohjelma.

Suoritusohjeet

Luentosarjan voi suorittaa kahdella tavalla: joko kahden op:n tai viiden op:n laajuisena.

Tapa 1. Opintopassisuoritus kohtaan KIRA4A tai KIRA4C

Opintopassiin kerätään suorituksia tapahtumiin, seminaareihin tms. osallistumisesta. Tove Jansson 100 vuotta -luentosarja kerryttää passiin 2 opintopistettä. Saat opintopisteet osallistumalla luennoille, joiden pohjalta laadit luentopäiväkirjan (7-10 sivua). Huomaa, että opintopassisuorituksen saa rekisteriin vasta, kun siinä on 5 op:n edestä suorituksia.

Lisätietoa opintopassista löydät tutkinto-ohjelman sivuilta osoitteesta http://www.uta.fi/ltl/kir/kaytannot/opintopassi.html

Tapa 2. Essee & luentopäiväkirjasuoritus kohtaan KIRA3F ja KIRSKIS2C

Halutessasi voit laajentaa suorituksesi lukemalla luentojen lisänä oheiskirjallisuutta. Luento-osuuden voit suorittaa osallistumalla luennoille, joiden pohjalta laadit luentopäiväkirjan (7-10 sivua). Luentojen lisäksi sinun tulee lukea yksi seuraavista teoksista:

Päivi Heikkilä-Halttunen: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi. Suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden institutionalisoituminen ja kanonisoituminen 1940–1950-luvuilla.

Sirke Happonen: Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike.

Boel Westin: Tove Jansson – Sanat kuvat ja elämä.

Kirjoita lukemasi teoksen pohjalta essee, jossa pohdit lukemaasi teosta vasten luennolta oppimaasi. Esseen pituus 7-10 sivua.

Tarkemmat suoritusohjeet (pdf).

Ei ennakkoilmoittautumista.

Ei ilmoittautumista.

Tentti 16.12.2014 klo 10-12, Juhlasali

HUOM! JOVP2-opintojakson voi suorittaa vaihtoehtoisesti myös monimuoto-/verkko-opiskeluna 1. periodissa (Maija Peltola). Tämä kurssitoteutus on tarkoitettu ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille (katso tarkemmin opetusohjelman avoimen yliopiston tarjonnasta). Verkkokurssille otetaan max. 40 opiskelijaa.

Kurssilla käsitellään uusimpia teorioita kirjallisuuden esittämistä maailmoista sekä tekstianalyyttisia metodeja, joilla lukijat näitä maailmoja tulkitsevat.

Kurssilla perehdytään kirjallisuusfilosofisesta näkökulmasta keskusteluun elämän ja kertomuksen suhteesta. Erityisesti tarkastellaan sitä, minkälaisia filosofisia oletuksia on erilaisten kirjallisuus- ja kertomuskäsitysten taustalla.

Minkälaista on kirjallisuusfilosofinen tutkimus, jossa analysoidaan kaunokirjallisuuden erilaisia filosofisia (ontologisia, epistemologisia, eettisiä ja esteettisiä) ulottuvuuksia? Minkälaisia käsityksiä kirjallisuuden suhteesta elämään on esitetty ja miten nämä keskustelut suhteutuvat nykyiseen kertomusteoreettiseen keskusteluun kertomuksen ja elämän suhteesta?

Kurssi on yhdistelmä luentopainotteista opetusta ja työseminaaria. 

Opiskelijat lukevat kurssin aikana oheislukemiston ja pitävät siitä lyhyitä alustuksia. Suoritusmuotona on tentti tai loppuessee.

Kurssilla tarkastellaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiaa. 

Aihetta lähestytään tarkastellen yhteiskunnan ja nuorisokirjallisuuden välisiä jännitteitä. Esimerkiksi kulloinkin vallinneet kansalliset ihanteet, kasvatusnäkemykset, lapsikäsitykset tai maailmanpoliittinen tilanne ovat kautta aikain vaikuttaneet kirjoitettavan ja julkaistavan lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöihin ja muotoihin. Kurssilla kysytään myös, onko vaikutussuhde kulkenut toiseen suuntaan, onko lasten ja nuortenkirjallisuus osaltaan muuttanut maailmaa. Kurssilla painotetaan suomalaista aineistoa ja kontekstia, mutta mukana kulkee myös kansainvälinen konteksti. Kurssilla käytetään monenlaisia työskentelymuotoja, sekä perinteistä luennointia että opiskelijoiden omia harjoitustöitä.

Kurssilla perehdytään kotimaiseen varhaismodernismiin 1880-luvulta 1930-luvulle. Näiden vuosikymmenten aikana kirjalliset muodot romaanista ja novellista runoon uudistuivat kansainvälisten virtausten alaisina. Kertojakeskeinen proosa objektiivistui ja sai rinnalleen henkilökeskeisiä, fragmentaarisia ja dialogisia muotoja, joskin kokeiluja tehtiin myös lyyrisen ja groteskin proosan alalla. 

Lyriikassa mitallisuutta alkoi haastaa vapaamittainen ja -rytminen runomuoto, ja kalevalamittainen runo sai rinnalleen taiteellisen variantin. Aikakauden kirjallisuutta tarkastellaan kurssilla muodon uudistumisen kannalta ja erityistä huomiota kirjallisiin ryhmiin ja virtauksiin kiinnittäen. Tutuksi tulevat muun muassa symbolistit ja dekadentit, dagdrivare-sukupolvi ja Tulenkantajat.

Oletko kiinnostunut nykykirjallisuuden synkistä tulevaisuuskuvitelmista ja karmivien totalitarismien kuvauksista?  

Millaisia teoksia kuuluu dystopian perinteeseen ja mitä niistä on tutkimuksessa sanottu? Tervetuloa ottamaan aiheesta selvää Dystopia-lukupiiriin, joka pidetään 15.1. lähtien alla mainittuina keskiviikkoina klo 16.00 alkaen Pinni A:n salissa 3103. Lukupiirin ohjelma on alla. Osallistumisesta saa opintopassiin 3 opintopistettä lukupäiväkirjalla (8–10 sivua).

Lukupiiri on osa Suomen kirjallisuuden maisteriohjelmassa alkanutta Koneen säätiön rahoittamaa projektia ”Synkistyvät tulevaisuudenkuvat: dystooppinen fiktio nykykirjallisuudessa”. Projektia johtaa yliopistonlehtori Saija Isomaa, ja sen jäsenet Toni Lahtinen, Maria Laakso, Juha Raipola ja Hanna Samola ovat maisteriohjelman tutkijoita. (http://www.uta.fi/ltl/dystopiaprojekti.html)  Lukupiirissä on läsnä niin tutkijoita kuin perustutkinto-opiskelijoita.

Ilmoita kiinnostuksestasi lukupiiriä kohtaan Saija Isomaalle (saija.isomaa@uta.fi), jotta osallistujamäärästä saadaan summittainen käsitys. Vaikeasti saatavia tekstejä jaetaan osallistujille, joten saatavuus ei muodostu osallistumisen esteeksi.

Lukupiiriä jatketaan todennäköisesti tulevina lukukausina.

15.1. Dystopia-hanke esittäytyy ja lukupiirin ohjelma esitellään

28.1. Dystopian perinne ja lähikäsitteitä
• Moylanin ja Baccolinin johdanto teoksessa Dark Horizons
• Aldous Huxley: Uusi uljas maailma (1932, suom. 1944)

4.2. Puhujavieras: Markku Soikkeli puhuu uudesta scifi-monografiastaan

18.2. Totalitaristinen dystopia
• Erika Gottliebin teoksen Dystopian Fiction East and West luku “The dictator behind the mask : Zamiatin's We, Huxley's Brave new world, and Orwell's Nineteen eighty-four”
• Samjatin: Me (1921, suom. 1959)

4.3. Puhujavieras: Heikki Lakkala puhuu tsekkiläisestä kirjallisuudesta
•  Kohout: Hirttäjätär

18.3. Maailmanlopun visioita
• Ilmestyskirja
• Janssonin Muumipeikko ja pyrstötähti TAI Pentti Linkolan puhe ”Vain eloon jäämisestä on kysymys” (teoksessa Johdatus 1990-luvun ajatteluun)

25.3. Hävitköön maailma! Juha Raipola puhuu väitöskirjastaan
• Leena Krohn: Pereat mundus

Haku opintoihin alkaa 13.8.2014 klo 10.00. Katso hakuohjeet ja -lomake www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/hakulomakkeet.html Opinnot ilmestyvät lomakkeen koulutustietoihin vasta kun hakuaika alkaa.

Verkko-opetuksena 2.2.2015 - 22.3.2015.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 9.1. mennessä).

Harjoitusryhmiin osallistumisen edellytyksenä on osallistua luennoille III periodissa.

The target audience consists of students who are curious about research, and have a wish to see what it is like to discuss articles in a research context. Maybe they are considering applying for a PhD. Students are given the chance to discuss articles about narratives and narrative theory and also to present their own papers if they wish. We will learn about some of the conventions of research presentations, panel discussions, and audience response in a welcoming and encouraging environment.

Yhden päivän kurssi 13.5.2015 on tarkoitettu ensisijaisesti maisteriopintojen loppuvaiheen opiskelijoille, mutta myös juuri aloittaneiden jatko-opiskelijoiden on mahdollista osallistua. Kurssi on avoin opiskelijoille kaikista LTL:n tutkinto-ohjelmista. Kurssipäivän vetää vieraileva professori Henrik Skov Nielsen Aarhusin yliopistosta. Kurssiin kuuluu myös ennakkotapaaminen 28.4. klo 12-14, jonka pitää Mari Hatavara.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 1.-23.4.

Suoritus LTL-yksikön vapaaehtoisiin opintoihin tai kirjallisuustieteen opintopassiin.