Luennot sisältävät harjoituksia. Lisäksi syventävien opintojen suunnittelun ja tutkimussuunnitelman teon henkilökohtaista ohjausta (n. tunti/opiskelija).

Ilmoittautuminen e-lomakkeella 1.-27.8.2013.

Ilmoittautuminen e-lomakkeella 1.-27.8.2013.

Kurssilla tutustutaan keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan tutkimusmenetelmiin käytännön harjoitusten kautta. Kurssi sopii kaikille empiirisestä puhutun kielen tutkimuksesta kiinnostuneille ja se antaa valmiuksia laatia opinnäytetyö keskusteluaineistosta. Suoritukseen kuuluu aktiivinen läsnäolo tapaamisissa, viikottaiset tehtävät sekä yksi laajempi itsenäinen työ. Itsenäinen työ voi olla esimerkiksi a) oman keskusteluaineiston kerääminen videoimalla ja sen osittainen litterointi, b)  jonkun toisen keräämän aineiston litterointi ja analyysi TAI c) kirjallisuuskatsaus.

Keskustelunanalyysiksi kutsutaan alunperin yhdysvaltalaisten sosiologien (Harvey Sacks, Gail Jefferson ja Emanuel Schegloff) kehittämää menetelmää, joka perustuu ajatukseen, että keskustelu ja puhuttu kieli ovat sosiaalista toimintaa, joka on hyvin jäsentynyttä (eikä kaoottista, kuten aiemmin ajateltiin). Keskustelun jäsentyneisyys näkyy 1) vuorottelussa, eli siinä, kuka milloinkin puhuu; 2) toiminnoissa, eli siinä, mitä vuoroilla tehdään; 3) keskustelun jaksoissa eli sekvensseissä; 4) korjauksissa, joilla käsitellään puhumisen, kuulemisen tai ymmärtämisen ongelmia; 5) kielellisiä ja muita resursseja koskevissa valinnoissa; ja 6) vuorovaikutustilanteiden rakentumisesta laajemmin (Schegloff 2007: Sequence Organization in Interaction, xiv). Tutkimalla keskusteluja yksityiskohtaisesti litteroitujen eli paperille purettujen nauhoitteiden avulla saadaan lisää tietoa ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, siihen perustuvasta yhteistyöstä ja sen ongelmista. Analyysi voi paljastaa esimerkiksi sen, miten keskustelun osallistujat osoittavat tietävänsä jostakin asiasta enemmän tai vähemmän kuin muut (episteemisyys), miten he ottavat itselleen vallan päättää asioista tai antavat päätösvallan muille (deonttisuus), tai millaisia tunteita he ilmaisevat toisiaan kohtaan (affektisuus /emotionaalisuus).

Vuorovaikutuslingvistiikaksi kutsuttu tutkimussuuntaus puolestaan syntyi 1990-luvulla kielentutkijoiden piirissä, jotka alkoivat hyödyntää keskustelunanalyysin menetelmiä kieliopin tutkimukseen. Eri kieliä koskevat tutkimukset ovat tuoneet lisää tietoa erityisesti syntaksin ja prosodian, mutta myös morfologian alalta. Suomessa vuorovaikutuslingvistit ovat tarkastelleet esim. partikkeleita, pronomineja, moduksia, impersonaalimuotoja ja lauseyhdistelmiä. Viime vuosina on alettu perehtyä yhä enemmän siihen, millaisia kieliopillisia resursseja kielet tarjoavat eri toimintojen, kuten vaikkapa pyyntöjen, kysymysten, ehdotusten, tarjousten, tai ilmoitusten tekemiseen, ja miten keskustelijat hyödyntävät näitä resursseja erilaisissa tilanteissa.

Mitä sanat ovat? Miten sanoja muodostuu? Millainen on hyvä termi eli ammattikielen sana? Kurssilla saa perustiedot sanaston kehittelyn ja kuvauksen teoriasta sekä terminologiatyöstä. Monipuolisen aineiston avulla syvennytään sanojen asemaan eri kielimuodoissa ja ammattikielissä.

Kurssi tähtää perusasioiden lisäksi sovellettavaan tietoon. Se sisältää itsenäistä työskentelyä, mm. analyysiharjoituksia.

Kurssi johdattaa sosiolingvistiikan taustoihin ja nykyisiin suuntauksiin. Kurssilla tarkastellaan kielen ja yhteiskunnan välistä suhdetta sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Kurssilla perehdytään sosiolingvistiikan keskeisiin käsitteisiin, tutkimusmenetelmiin ja -tuloksiin. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. kielenulkoiset muuttujat, tilanteinen vaihtelu, kielelliset asenteet,  monikielisyys ja aineistonkeruun kysymykset. Kurssi sisältää kotitehtäviä ja oheislukemista.

Kerron samojedikielten historiasta, suhteesta varsinaisiin suomalaisugrilaisiin kieliin, samojedikielten ryhmittymisestä ja nykytilasta. Tämän laajan johdannon jälkeen keskityn nganasaanin kielioppiin. Kurssiin sisältyy myös pieniä kotitehtäviä.

Ei ilmoittautumista.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 14.10. mennessä).

Ilmoittautuminen e-lomakkeella viimeistään 2.1.2014.

Kurssilla perehdytään konstruktiokielioppi-nimisen kielenkuvaussuuntauksen lähtökohtiin ja perusajatuksiin. Konstruktiokieliopissa ulotetaan vanha strukturalistinen ajatus kielellisten merkkien symboliluonteesta koskemaan periaatteessa kaikkia kielen merkityksellisiä rakenneyksiköitä. Ei vain sanoja, vaan myös niitä laajempia ja pienempiä kielenyksiköitä voidaan pitää vakiintuneina ja opittuina muodon ja merkityksen yhteenliittyminä, konstruktioina. Kielijärjestelmä koostuu siis kauttaaltaan tällaisista erikokoisista ja eri tavoin abstrahoituneista muistirakenteista. Kurssilla avataan ensin konstruktiokieliopin peruskäsitteitä, suuntauksen taustoja, sen kuvausformalismia sekä annetaan esimerkkejä erilaisista konstruktiotyypeistä. Toiseksi kurssilla perehdytään joihinkin kielentutkimuksen erikoisaloihin, joissa konstruktiokielioppia on sovellettu hedelmällisesti.

Edellytykset: SUOA4 Merkitys tulee olla suoritettuna.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Jakso on johdanto harjoitteluun (SUOTV5).

Kokonaisuuteen on erillinen haku.