Vaihtoehtoinen opintojakso ENGA3 (5 op) kirjatenttinä niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet perusopinnot alle 30 op:n laajuisina.

Tentti suoritetaan sähköisenä tenttinä aikavälillä 12.6.-31.10.2017.

Opinnot jatkuvat kesäkuussa 2018.

Englannin kesäkurssien (2017) aikataululuonnos. Tarkennettu aikataulu ja tilat alla.

Aineopintojen opetus jatkuu kesäkuussa 2018.

Englannin kesäkurssien (2017) aikataululuonnos. Tarkennettu aikataulu ja tilat alla.

Aineopinnot jatkuvat kesäkuussa 2018.

Englannin kesäkurssien (2017) aikataululuonnos. Tarkennettu aikataulu ja tilat alla.

Aineopinnot jatkuvat kesäkuussa 2018.

Avoin yliopisto: Opintojaksolle POHP3 osallistuvat vain kevään 2017 lähtötasokokeessa hyväksytyt opiskelijat.

Tutkinto-opiskelijat: jaksolle on varattu kaksi paikkaa tutkinto-opiskelijoille. Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelevilla tulee olla lähtötasokoe hyväksytysti suoritettuna syksyllä 2016 tai aiemmin.

Avoin yliopisto: Opintojaksolle POHP4 osallistuvat perusopinnot kesällä 2016 aloittaneet opiskelijat, jotka jatkavat perusopinnot loppuun kesällä 2017. Opintojaksolla mukana myös opiskelijat, jotka aloittavat perusopinnot kesällä 2017 ja jatkavat opinnot loppuun kesällä 2018.

Tutkinto-opiskelijat: jaksolle on varattu kaksi paikkaa tutkinto-opiskelijoille. Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelevilla tulee olla lähtötasokoe hyväksytysti suoritettuna syksyllä 2016 tai aiemmin.

Avoin yliopisto: Opintojaksolla mukana perusopinnot kesällä 2016 aloittaneet opiskelijat, jotka jatkavat perusopinnot loppuun kesällä 2017. Opintojaksolla mukana myös opiskelijat, jotka aloittavat perusopinnot kesällä 2017 ja jatkavat opinnot loppuun kesällä 2018.

Tutkinto-opiskelijat: jaksolle on varattu kaksi paikkaa tutkinto-opiskelijoille. Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelevilla tulee olla lähtötasokoe hyväksytysti suoritettuna syksyllä 2016 tai aiemmin.

Pohjoismaisia kieliä avoimina yliopisto-opintoina opiskelemaan haluavien on osallistuttava 5.5.2017 järjestettävään tasokokeeseen.

Lähtötasokokeen perusteella opintoihin valitaan max. opiskelijamäärä: 12 opiskelijaa.

Lähtötasokokeen perusteella valitut opiskelijat aloittavat opintonsa kesällä 2017 ja jatkavat kesällä 2018.

Opintojaksoon KIRP1 5op kuuluvat luennot sekä oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuuden suorittamisesta saa ohjeet luennolla.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Avoimen ylipiston kurssi, johon mahtuu mukaan myös tutkinto-opiskelijoita (opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Kurssin luennoilla käydään läpi Suomen kirjallisuuden vaiheita sekä kronologisesti että erilaisten teemakokonaisuuksien avulla.

TUTKINTO-OPISKELIJAT: Avoimen yliopiston kurssi, johon mukaan mahtuu myös tutkinto-opiskelijoita (joille opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko tenttinä luentojen yhteydessä tai harjoitusryhmässä. 

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

TUTKINTO-OPISKELIJAT: Avoimen yliopiston kurssi, johon mukaan mahtuu myös tutkinto-opiskelijoita (joille opetus on maksutonta). Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. KIRP3-luennot on suositeltavaa suorittaa samanaikaisesti, eli jos ilmoittaudut tähän harjoitusryhmään, ilmoittaudu myös avoimen yliopiston KIRP3-luentokurssille.

Harjoituksissa tutustutaan tarkemmin kuuteen teokseen keskustelun ja oman kirjoitusprosessin kautta. Alla harjoitusten kirjalista (teoksia on suotavaa aloittaa lukemaan jo ennen kurssia, sillä joka viikko käsitellään kahta teosta).

Minna Canth: Työmiehen vaimo

Teuvo Pakkala: Pikku ihmisiä

Eeva-Liisa Manner: Tämä matka

Pentti Saarikoski: Mitä tapahtuu todella

Mari Mörö: Kiltin yön lahjat  

Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa. On suositeltavaa suorittaa samaan aikaan KIRP4 luennot.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa. Oheiskirjallisuus suoritetaan joko tenttimällä tai harjoitusryhmässä.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja oheiskirjallisuus 2op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 3op ja harjoitukset 2op
3. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 5op yleisinä tenttipäivinä

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja oheiskirjallisuus 3op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja harjoitukset 3op

Myös tutkinto-opiskelijat voivat osallistua opetukseen. Ilmoittautuminen NettiOpsussa.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja oheiskirjallisuus 3op 
2. suoritusvaihtoehto: luennot 2op ja harjoitukset 3op

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2op
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op yleisenä tenttipäivänä tai sähköisenä tenttinä

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 3op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 3op sähköisenä tenttinä

Avoimen yliopiston opiskelijat:

1. suoritusvaihtoehto: luennot 2 op 
2. suoritusvaihtoehto: kirjallinen tentti 2op yleisenä tenttipäivänä

Kurssilla luodaan kokonaiskuva kirjallisuuden rajavyöhykkeitä käsitelleistä keskusteluista englannin-, ranskan- ja saksankielisessä kirjallisuudessa 1900-luvulla. Luennoilla käsiteltäviin kirjallisuuden rajanaapureihin (X) kuuluvat muiden muassa mieli, massakulttuuri, kertomus, kuva ja politiikka. Lähestymistavaltaan kurssi kytkeytyy viimeaikaiseen teoretisointiin aikalaisuudesta (contemporaneity) nykykirjallisuudessa.

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi) ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla:

7.9. TaY, Linna K108

14.9 TaY, Linna K108

21.9. TaY, Linna K108

28.9. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

5.10. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

12.10. TaY, Linna K108

19.10. ei opetusta

26.10. TaY, Linna K108

2.11. TaY, Linna K108

9.11. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

16.11. TaY, Linna K108

23.11. TTY, Rakennustalo H-siipi RH201

30.11. TaY, Linna K108

Kurssilla perehdytään nuortenkirjallisuuteen lajina. Kurssi alkaa lajin historiallisen kehittymisen tarkastelulla ja päättyy nuortenkirjallisuuden keskeisten tutkimusalueiden haltuunottoon, joita ovat esimerkiksi: nuoren identiteetti, sukupuoli ja seksuaalisuus, nuortenkirjalisuuden ongelmakeskeisyys ja opettavaisuus, nuorten genrefiktiot (kauhu, dystopia, fantasia), nuortenkirjallisuuden markkinat ja crossover-boomi.

Aineistonsa osalta kurssi painottuu suomalaisen nuortenkirjallisuuden kehitykseen, mutta kehityksen linjoja suhteutetaan jatkuvasti kansainväliseen traditioon. Painopiste on modernissa nuortenkirjallisuudessa 1950-luvulta alkaen, mutta erityisesti tyttö- ja poikakirjallisuuden osalta ammennetaan myös vanhemmasta aineistosta.

Kurssin osallistujat järjestävät yhdessä yhden päivän mittaisen tieteellisen konferenssin, jossa he esitelmöivät nuortenkirjallisuudentutkimuksen alaan liittyvistä teemoista ja teoksista kolmen hengen ryhmissä. Opiskelijat hoitavat kaikki konferenssin järjestelyihin liittyvät toimet itse, jolloin opiskelijoiden työelämäosaaminen karttuu niin tutkijanuraan kuuluvien taitojen kuin kulttuurituottamisen ja tapahtumanjärjestämisen saralta.

Kurssilla tarkastellaan ympäristöongelmien, -riskien ja katastrofien kuvauksia suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Antroposeenilla viitataan teollistumisen myötä alkaneeseen aikakauteen, jolloin ihmisen toiminta on alkanut aiheuttaa laajamittaisia muutoksia luonnossa. Vuosituhannen vaihteessa luonnon ja kulttuurin suhteesta onkin tullut yksi kirjallisuuden merkittävimpiä eettisiä kysymyksiä.

Kurssin käytyään opiskelija tuntee uuden kirjallisuushistoriallisen ilmiön ja oppii lukemaan kirjallisuutta ekokriittisestä näkökulmasta. Luennoilla käsitellään muun muassa ilmastofiktiota, myyttien ekologisointia ja sitä, kuinka erilaisin kerronnallisin keinoin eri kirjallisuuden lajit ovat auttavat hahmottamaan ja ymmärtämään uusia ympäristöllisiä ilmiöitä ja uhkia.

Kurssi luetaan myös kaunokirjallisuutta ja sovelletaan luennoilla opittua käsitteitä teosten tulkintaan. Kaunokirjallinen aineisto sisältää niin aikuisille kuin lapsille suunnattua kirjallisuutta muun muassa sellaisilta nykykirjailijoilta kuin Risto Isomäki, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Ilkka Remes ja Emmi Itäranta.

Seminaarityyppisellä kurssilla analysoidaan ei-fiktiivisten tekstien kerronnallisia piirteitä. Aineistoon kuuluu mm. yhteiskunnallista kehitystä kuvaavia poliittisia skenaarioita, kaupunkisuunnittelun dokumentteja sekä media- ja markkinointitekstejä. Näitä ei-fiktiivisia aineistoja opitaan kurssilla analysoimaan kerronnallisten käsitteiden ja sovellusten avulla. Onko mahdollista puhua tulevaisuusskenaarion juonesta? Miten metaforia käytetään virkamiesten laatimissa selostuksissa? Onko mahdollista soveltaa utopian ja kehitysromaanin lajipiirteitä yleiskaavan selostuksiin? Kertomuksen analyysi kontekstualisoidaan paitsi klassisen ja jälkiklassisen narratologian kautta myös ajankohtaisen sosiologisen ja kaupunkitutkimuksen kertomuksentutkimuksen avulla. Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, luentopäiväkirjojen kirjoittaminen, alustuksen pitäminen sekä esseen kirjoittaminen.

Kurssilla perehdytään huumoriin kaunokirjallisuuden ilmiönä. Huumori luetaan tässä yläkäsitteeksi sellaisille lajeille tai muodoille kuin ironia, parodia ja satiiri. Kurssin käytyään opiskelija tuntee nämä keskeiset kaunokirjallisen huumorin käsitteet sekä hallitsee niiden tutkimustraditiot. Myös huumorin monitieteisiä selitysmalleja käydään lävitse ja koetellaan niiden soveltuvuutta kaunokirjallisuuden analyysiin.

Kurssilla luetaan myös kaunokirjallisuutta ja pyritään soveltamaan luennoilla opittua käsitteistöä tekstianalyysiin. Luettava aineisto on valittu ensisijaisesti suomalaisen humoristisen kirjallisuuden traditiosta, eri aikakausilta ja erilaisista lajeista.

Kurssilla pohditaan kärsimystä kirjallisuudessa ja kulttuurissa. Miten kirjallisuuden avulla voidaan käsitellä inhimillisen kärsimyksen kysymystä? Aihepiirin keskeinen kirjallinen klassikko on Jobin kirja, jonka uudelleenkirjoituksiin Franz Kafkasta Joseph Rothiin tutustumme kurssin aikana. Kirjallisuudessa ilmaistut kärsimyksen teemat liittyvät moniin inhimillisen elämän katastrofeihin, kuten sotiin, siirtolaisuuteen ja syrjäytymiseen, mutta keskeisesti myös ihmisenä olemiseen ja etiikan mahdollisuuteen. Pohdimme kurssilla muun muassa kärsimyksen kerrottavuutta ja jaettavuutta, kärsimyksen kuvausten poetiikkaa, oikeudenmukaisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden suhdetta, teodikeaa ja antiteodikeaa sekä kielen kykyä tai kyvyttömyyttä ilmaista kärsimystä. Kärsimyksen kerrontaa tarkastellaan myös mm. apokalyptisessä kerronnassa ja mediassa.

Kaikille yhteinen oheislukemisto:
- Jobin kirja
- Franz Kafka, Oikeusjuttu
- Lassi Nummi, ”Haihtukoon pimeään se päivä: Jobin kirja” (teoksessa Juhani Salokannel toim., Kirjojen kirja; saatavissa myös pdf:nä opettajalta)
- Sari Kivistö, Sami Pihlström, ”Kantian Antitheodicy and Job’s Sincerity” (teoksessa ibid., Kantian Antitheodicy. Philosophical and Literary Varieties, saatavissa myös pdf:nä opettajalta)

Syventävien opintojen suoritusta varten luetaan lisäksi yksi seuraavista:
- Herman Melville, Moby Dick
- Aino Kallas, Reigin pappi
- Joseph Roth, Hiob: Roman eines einfachen Mannes
- George Orwell, 1984
- Ritva-Kaija Laitinen, Jobin kirja
- Toni Morrison, The Bluest Eye
- Philip Roth, Nemesis

Suoritustapa:

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja lukemalla mainittu oheiskirjallisuus. Kurssisuorituksena on lopputentti tai essee. Syventävien opintojen suoritukseen luetaan yksi teos enemmän em. listalta.

Suorituskohdat KIRA3B, KIRA4C, KTTS2A3, KIRSKIS5B tai sop.muk.

Suoritus: osallistuminen luennoille ja tentti tai essee

Kurssi tutustuttaa opiskelijat antiikin ja keskiajan kirjallisuuden päälajeihin ja keskeisiin kirjailijoihin, minkä lisäksi pohdimme antiikin relevanssia nykypäivän lukijalle. Kirjallisuus asetetaan ajan kulttuuriseen ja poliittiseen kontekstiin selvittämällä sitä, miten esimerkiksi uskonto, politiikka, moraali tai urheilu kytkeytyivät runouteen ja millaisia nykylukijaa puhuttelevia teemoja antiikin aineistoissa käsiteltiin. Runouden päälajien ohella tutustumme mm. satiireihin, rakkauden kuvauksiin ja elämäkerralliseen kirjallisuuteen. Pohdimme myös antiikin vaikutusta myöhemmässä kirjallisuudessa, populaarikulttuurissa ja elokuvassa.

Oheiskirjallisuus:

1. Homeros, Odysseia
2. Sofokles, Kuningas Oidipus (tai jokin muu Aiskhyloksen, Sofokleen tai Euripideen tragedia)
3. Sapfo, Iltatähti, häälaulu (myös suom. Sapfon runoja) tai Aristofanes, Pilvet
4. Augustinus, Tunnustukset
5. Dante, Jumalainen näytelmä (erit. Helvetti)

Lisäksi olisi suositeltavaa tutustua teoksen Kirjallisuus antiikin maailmassa jaksoihin sivuilla 15–161.

Kurssilla tarkastellaan kirjallisuudessa kuviteltuja tulevaisuuksia useilta näkökannoilta. Valtaosa nykykirjallisuuden ja elokuvan kuvittelemista tulevaisuuksista on dystooppisia: fiktiossa hahmotellaan niin ympäristökatastrofien, ilmastonmuutoksen, geenimuuntelun, tautiepidemioiden, sotateknologian, tekoälyn, kapitalismin, totalitaaristen yhteiskuntien kuin diskriminoivien ideologioiden tuottamia epätoivottavia tulevaisuuksia. Fiktiivisyydestään huolimatta kuvitelmat ilmentävät ja tuottavat aikakautensa arvostuksia, diskursseja, tunnerakenteita ja uhkakuvia, ja niiden tarkastelu avaa kriittisen perspektiivin nykykulttuuriin. 

Kurssi koostuu eri luennoitsijoiden pitämistä luennoista sekä oheislukemistosta, ja suoritustapoja on useita.

Ranskan kieltä valinnaisina opintoina opiskelemaan pyrkivien on osallistuttava lähtötasokokeeseen, joka järjestetään torstaina 25.8.2016. Kokeeseen ilmoittaudutaan NettiOpsussa viimeistään tiistaina 23.8.2016.

Lähtötasokoe sisältää kaksi osiota: 1) kielioppiosio; 2) kirjallinen esitys. Molemmista osioista on saatava hyväksytty suoritus.

Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka

a) on suorittanut hyväksyttävästi ranskan kielen valintakokeen tai lähtötasokokeen jossakin toisessa suomalaisessa yliopistossa

TAI

b) on suorittanut ranskan kielen perusopintoja jossakin suomalaisessa yliopistossa

TAI

c) on suorittanut ranskan kielen opintoja jossakin ulkomaalaisessa yliopistossa (jolloin hakemus tulee perustella osoittamalla ulkomailla suoritettujen opintojen sisältö ja taso).

Hakemus toimitetaan sähköpostitse tutkinto-ohjelman professorille ennen lähtötasokoepäivää.

Valinnaisina opintoina ranskaa opiskelemaan otetaan noin 15-20 opiskelijaa.

Kirjoitusharjoitukset: I-II periodit
Käännösharjoitukset: III-IV periodit

Huom! Kurssille otetaan korkeintaan 12 opiskelijaa.

Kurssille osallistuminen edellyttää hyvää suomen kielen taitoa.

Saksan kieltä, kulttuuria ja kääntämistä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien lähtötasokoe on tiistaina 23.8.2016 klo 12-14 salissa Pinni B3107. Ilmoittautuminen 22.8.2015 mennessä lehtori Dieter Hermann Schmitzille (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka
 a) on menestynyt saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen valintakokeessa TAI
 b) on suorittanut vastaavan oppiaineen/tutkinto-ohjelman perusopinnot toisessa yliopistossa TAI
 c) puhuu saksaa äidinkielenään.
 Vapautusta haetaan ottamalla yhteyttä lehtori Dieter Hermann Schmitziin (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Ein Schwellentest für die Aufnahme von wahlfreien Studien (Nebenfach) im Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation findet am Di, 24.8.2016 von 12-14 Uhr statt. Anmeldungen bis zum 22.8.2016 an Lektor D.H. Schmitz (dieter.hermann.schmitz@uta.fi) .
Ort: Gebäude Pinni B auf dem Hauptcampus, Raum B3107.
Eine Befreiung vom Test ist möglich, wenn a) bereits die Aufnahmeprüfung für den Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation bestanden wurde, b) wenn dem Fach oder Studiengang entsprechende Grundstudien bereits an einer anderen Universität absolviert wurden  oder c) bei einem Nachweis von Deutsch als Muttersprache.
Anträge auf Befreiung und Fragen an dieter.hermann.schmitz@uta.fi , Büro: Pinni B 4040.

Valinnaisina opintoina opiskelevat: lähtötasokoe tulee olla läpäisty.

Valinnaisina opintoina opiskelevat: lähtötasokoe tulee olla läpäisty.

Valinnaisina opintoina opiskelevat: lähtötasokoe tulee olla läpäisty.

Valinnaisina opintoina opiskelevat: lähtötasokoe tulee olla läpäisty.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa joulukuussa.

Saksan kieltä, kulttuuria ja kääntämistä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien lähtötasokoe on tiistaina 23.8.2016 klo 12-14 salissa Pinni B3107. Ilmoittautuminen 22.8.2015 mennessä lehtori Dieter Hermann Schmitzille (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Lähtötasokokeesta voi hakea vapautusta opiskelija, joka
 a) on menestynyt saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen valintakokeessa TAI
 b) on suorittanut vastaavan oppiaineen/tutkinto-ohjelman perusopinnot toisessa yliopistossa TAI
 c) puhuu saksaa äidinkielenään.
 Vapautusta haetaan ottamalla yhteyttä lehtori Dieter Hermann Schmitziin (dieter.hermann.schmitz@uta.fi).

Ein Schwellentest für die Aufnahme von wahlfreien Studien (Nebenfach) im Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation findet am Di, 24.8.2016 von 12-14 Uhr statt. Anmeldungen bis zum 22.8.2016 an Lektor D.H. Schmitz (dieter.hermann.schmitz@uta.fi) .
Ort: Gebäude Pinni B auf dem Hauptcampus, Raum B3107.
Eine Befreiung vom Test ist möglich, wenn a) bereits die Aufnahmeprüfung für den Studiengang Deutsche Sprache, Kultur und Translation bestanden wurde, b) wenn dem Fach oder Studiengang entsprechende Grundstudien bereits an einer anderen Universität absolviert wurden  oder c) bei einem Nachweis von Deutsch als Muttersprache.
Anträge auf Befreiung und Fragen an dieter.hermann.schmitz@uta.fi , Büro: Pinni B 4040.

Valinnaisina opintoina opiskelevat: lähtötasokoe tulee olla läpäisty.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa joulukuussa.

Opetus ti 12-14 ja to 10-12. Kaksi ryhmää; ryhmäjako lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse ilmoittautumisen päätyttyä.

Edellytykset: SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi.

Ryhmät on tarkoitettu sekä suomen tutkinto-ohjelman omille että muille opiskelijoille. Kurssille pääsyn edellytyksenä on, että SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi suoritetaan vähintään samanaikaisesti.

Ryhmiä on yhdistetty, tarkista tilatiedot!

Ennen kurssin alkua tulee olla suoritettuna SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi.

Vastaa edellisen opetussuunnitelman jaksoa SUOA4 Merkitys, joten jakson voi suorittaa myös osaksi aineopintoja (jos perusopinnoissa on jo kurssi SUOP4 Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia). Ks. suomen kielen siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot.

Jaksosta järjestetään kaksi ryhmää syksyllä ja yksi keväällä.

Myös suomen opinnot tänä lukuvuonna aloittaneet voivat osallistua. SUOP1 tulee olla suoritettu.

Luennot ja harjoitustyö.

Vastaa edellisen opetussuunnitelman jaksoa SUOP4 Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia, joten jakson voi suorittaa myös osaksi perusopintoja (jos perusopinnot on aloitettu ennen vuotta 2015). Ks. suomen kielen siirtymäsäännöt ja vastaavuustaulukot.

Tekstin koherenssi on monikerroksinen ilmiö, johon törmää niin kirjoittamisen opetuksessa, tekstien ja kielitaidon arvioinnissa kuin tekstinhuollossakin. Se liittyy tekstin ymmärrettävyyteen ja sujuvuuteen – kirjoittajan ja lukijan vuorovaikutukseen.

Kurssilla syvennyttään syntaksin ja tekstin rajapintaan luentojen, lukemiston ja harjoitusten avulla.  Koherenssin muodostumista käsitellään kurssilla ennen kaikkea kirjoittajan ja lukijan näkökulmasta, mutta myös tekstin kokonaisrakenteen kannalta. Pääpaino on lausetason syntaktisissa ja pragma-semanttisissa ilmiöissä (esim. informaatiorakenne, agentiivisuus, referenssi ja koheesio).

Suoritustapa

Kurssisuoritus on kolmiosainen. Ensimmäinen osa on ennakkotehtävä, joka tehdään itsenäisesti ja palautetaan kurssin Moodle-alueelle ennen kurssin alkua. Luento-osuuden lomassa luetaan kirjallisuutta, keskustellaan ja tehdään pieniä harjoitustehtäviä. Kurssin lopuksi osallistujat kirjoittavat annetun aineiston ja kurssilla opitun pohjalta pohtivan esseen.

• kurssille valituilla aikaa tehdä ennakkotehtävää viikot 2 ja 3, opetus alkaa viikolla 5.
• luento 1 x viikko, viikoilla 5-8; 10–14, 17

Arviointi perustuu luennoilla ja kotitöinä tehtyihin harjoituksiin ja loppuesseeseen.

Edeltävät opinnot (pakolliset)

SUOP2 Syntaksi, 5 op

SUOP4 Merkitys, 5 op

Edeltävät opinnot (suositeltava)

SUOA3 Teksti, keskustelu ja vuorovaikutus 5 op

Kirjetutkimuksen kurssilla toteutetaan opettajan johdolla oma pienoistutkimus ja harjoitellaan tieteellisen artikkelin kirjoittamista ja artikkelikokoelman toimittamista. Kurssi on tarkoitettu syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssi sopii jatkoksi keväällä 2016 järjestetylle kurssille SUOA6 Puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinnassa: kirjoittajan murretaustan heijastuminen sota-ajan kirjeissä. Mukaan voivat kuitenkin hyvin tulla myös sellaiset opiskelijat, joilla ei ole aiempaa kokemusta kirjetutkimuksesta.

Tutkimusaineistona käytetään Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-aikaisten kirjeiden kokoelmaa. Tarkastelu kohdistetaan ensisijaisesti sellaiseen puolisoiden tai perheenjäsenten väliseen kirjeenvaihtoon, jossa molempien osapuolten kirjeitä on säilynyt. Näistä on mahdollista tarkastella esimerkiksi kirjeitse käytävän keskustelun erityispiirteitä, perhekunta- tai yksilökohtaisia ilmaisutapoja, tunteista kirjoittamista tai kirjoitustaitojen kehittymistä kirjeenvaihdon myötä. Myös muut, opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita mukailevat aineisto- ja aiherajaukset ovat mahdollisia.

Artikkelipraktikumissa harjoitellaan kielen asiantuntijan työelämätaitoja: tieteellistä kirjoittamista, toisten tekstien toimittamista ja vertaisarviointia. Kurssin aiheesta on mahdollista jatkaa gradutyöskentelyyn. Kurssisuoritus on 5 op:n laajuinen, ja kurssin hyväksytysti suorittaneet opiskelijat saavat työskentelystään opettajalta erillisen todistuksen. Valmis artikkelikokoelma pyritään julkaisemaan yksikön sähköisessä B-julkaisusarjassa, eli praktikumin suorittaneet opiskelijat saisivat näin julkaistua tieteellisen artikkelin.

Suoritustapa:

Kurssi on praktikum-muotoinen, eli se yhdistelee erilaisia toimintamalleja. Kurssi sisältää mm. tiedonetsintää, arkistotyöskentelyä, harjoituksia ja itsenäistä kirjoitustyötä sekä toisten kirjoittamien artikkeleiden vertaisarviointia.

Kurssilla perehdytään yhdessä kirjetutkimuksen teoriaan ja kirjeistä tehtyihin tutkimuksiin. Opiskelijat tutustuvat alalta tehtyihin tutkimusartikkeleihin ja esittelevät niitä ryhmälle.

Aineiston parissa työskentelyä harjoitellaan Kansanperinteen arkiston sota-aikaiseen, käsin kirjoitetun kirjekokoelman parissa. Kukin opiskelija kokoaa omaa tutkimustaan varten pienen kirjeaineiston (10–20 kirjettä): etsii kirjeet arkistosta opettajan ja arkistovirkailijoiden avustamana ja siirtää ne yhdessä sovittuja kirjaamisperusteita noudattaen tietokonemuotoon. Näin tuotettua kirjeaineistoa käytetään kurssilla tehtävien pienoistutkimusten lähdeaineistona.

Opiskelijat valitsevat opettajan avustamina itseään kiinnostavan tutkimuksen kohteen ja selvittävät valittua aihetta sekä teoreettisesti että kootun kirjeaineiston valossa. Kukin kurssilainen kirjoittaa kurssin aikana oman tutkimusartikkelin ja toimii lisäksi kahden artikkelin vertaisarvioijana. Kurssilaiset osallistuvat myös artikkelikokoelman toimitustyöhön. Praktikum-muotoinen työskentely edellyttää kurssilaisilta omatoimisuutta, aktiivisuutta ja läsnäoloa.

Kontaktiopetuksen lisäksi kurssi sisältää noin 10 tuntia opetuksen seuraamista erikseen sovittavina aikoina.

SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus on ensimmäinen jakso Suomi toisena kielenä -kokonaisuudessa. Se on suositeltavaa suorittaa ennen muita kokonaisuuden jaksoja. Ks. kokonaisuuden tiedot.

Suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti SUOV1 Toisen kielen oppiminen ja opetus -kurssin kanssa.

Venäjää valinnaisina opintoina opiskelevat: Kokeeseen ilmoittaudutaan e-lomakkeella 1.8.-22.8. välisenä aikana. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/17288/lomake.html

Suoritetaan yhtä aikaa kirjallisen viestinnän kanssa.

Suoritetaan yhtä aikaa suullisen viestinnän kanssa.

Venäjää valinnaisina opintoina opiskelevat: Kokeeseen ilmoittaudutaan e-lomakkeella 1.8.-22.8. välisenä aikana. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/17288/lomake.html

Suoritetaan yhtä aikaa kirjallisen viestinnän kanssa.

Lähtötasokokeessa mitataan opiskelijan kykyä ymmärtää kirjoitettua espanjan kieltä ja hänen omaa kirjallisen viestinnän taitoaan. Koe on yksikielinen ja se koostuu tekstin ymmärtämisosiosta, jota kommentoidaan espanjaksi, sanastoharjoituksista
(sananmuodostusta, semantiikkaa ja morfosyntaksia) sekä espanjan kielen tuottamista testaavista kirjoitustehtävistä.

sähköpostitse:
fernandez.santisteban@uta.fi

Osallistuminen opetukseen ja harjoitustyö. Opiskelija voidaan vapauttaa kurssin ensimmäisestä periodista, jos hän osoittaa omaavansa tarvittavan kielitaidon; hänen on kuitenkin osallistuttava toiseen periodiin.

Osallistuminen ääntämisharjoituksiin ja ääntämiskoe. Osallistuminen opetukseen, kirjalliset harjoitukset ja kirjallinen kielitaitokoe.

Kurssilla käännetään yleisluontoisia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi sekä suullisesti että kirjallisesti.

Perehtyminen espanjan kielen normatiiviseen kielioppiin, erityisesti morfologiaan.

Kurssilla tutustutaan Espanjan historiaan ja kulttuuriin

Osallistuminen opetukseen ja essee historiallisesta aiheesta tai kirjallinen koe. Luentokurssi ja esseen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta.

Kurssilla tutustutaan Espanjan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin aina 1900-lukuun asti sekä perehdytään viiteen kaunokirjalliseen teokseen

Osallistuminen opetukseen ja essee luetusta kirjasta tai kirjallinen koe.

Espanjalaisen Amerikan historian ja kulttuurin tuntemus.

Osallistuminen opetukseen ja essee valitusta aiheesta tai kirjallinen koe. Luentokurssi ja esseen kirjoittaminen opiskelijan valitsemasta historian tai kulttuurin aiheesta.

Kurssilla tutustutaan espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin

Keskustelu sovituista aiheista ja eri aiheiden esittäminen. Ohjattu keskustelu. Kirjoitetun kielen tuottamisen harjoituskurssi. Esitettyjen tekstien tarkastaminen sisällön ja kieliasun kannalta.

Kurssilla käsitellään verbien aikamuotojen käyttöä erilaisissa lauseissa ja perehdytään syntaksiin ja vaikeisiin rakenteisiin.

Kurssilla käännetään vaativia suomenkielisiä tekstejä espanjaksi tavoitteena tuottaa sanastollisesti ja kieliopillisesti korrektia kieltä.

Kurssilla tutustutaan Espanjan 1900-luvun kirjallisuuden tärkeimpiin virtauksiin sekä perehdytään kahteen kaunokirjalliseen teokseen.

Osallistuminen opetukseen ja essee tai kirjallinen koe.

Kurssilla perehdytään Espanjan historiaan ja yhteiskuntaan 1900-luvun alusta meidän päiviimme.

Osallistuminen opetukseen ja essee tai kirjallinen koe. Luentokurssi, johon kuuluu esseen kirjoittaminen jostakin yhteiskunnallisesta tai historiallisesta aiheesta.

Perehdytään espanjalaisen Amerikan kirjallisuuden historiaan, varsinkin nykyhistoriaan (1900-luku) ja analysoidaan merkittävimpiä teoksia.

Osallistuminen opetukseen ja essee tai kirjallinen koe.

Kurssilla perehdytään espanjalaisen Amerikan historiaan ja yhteiskuntaan 1900-luvun alusta meidän päiviimme.

Osallistuminen opetukseen ja essee tai kirjallinen koe. Luentokurssiin osallistuminen ja essee valitusta aiheesta, tai kertauskuulustelu.

Espanjan kielen kehityksen historia ja nykyisten kielialueiden taustat ja erityispirteet.

Osallistuminen opetukseen ja essee tai kirjallinen koe.

Kurssilla perehdytään espanjan nykykielen rakenteeseen ja puhutun kielen ominaisuuksiin eri kielialueilla.

Espanjan kielen opetus vieraana kielenä, materiaalit ja erityisongelmat.

Osallistuminen opetukseen ja esse tai kirjallinen koe.

Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.

Kirjallinen osa tiistaina 30.8.2016 klo 10-13, Pinni B3107. Kokeeseen ei tarvitse ilmoittautua.

Haastattelut (niille, jotka läpäisevät kirjallisen kokeen) keskiviikkona 31.8. ja torstaina 1.9.

Infotilaisuus uusille opiskelijoille perjantaina 2.9. klo 10-12.

Kokeessa testataan opiskelijan suomen kielen kieliopin osaamista, kirjoittamis-, tekstinymmärtämis-, puhumis- ja puheenymmärtämistaitoa.

Kokeeseen kuuluu kirjallinen osa maanantaina 9.1.2017 klo 10-13 (Päätalo A2B) sekä haastattelut kokeen jälkeen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden opiskelijoiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Lähtötasokokeen läpäisseiden ei tarvitse ilmoittautua kurssille erikseen.

Contact teaching takes place in the first period. In the second period students are required to work independently.

NB! The course continues from autumn 2016.

Contact teaching takes place in the third period. In the fourth period students are required to work independently.

Contact teaching takes place in the first period. In the second period students are required to work independently.

NB! The course continues from autumn 2016.

Contact teaching takes place in the third period. In the fourth period students are required to work independently.

Contact teaching takes place in the third period. In the fourth period students are required to work independently.

Contact teaching takes place in the first period. In the second period students are required to work independently.

Opintojakson aikana perehdytään käännössuomen tutkimukseen historiallisesta, sanastollisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta. Kurssilla tarkastellaan suomennettua kauno- ja tietokirjallisuutta, uudelleensuomennoksia sekä suomentajia kielen kehittäjinä ja tiedon välittäjinä. Erityishuomiota saa nykyinen kasvava kirjoitetun ja puhutun kielen variaatio sekä monikielisyys ja sen merkitys suomentajan työssä.

Opintojakson voi suorittaa myös itsenäisesti. Ota yhteyttä opettajaan saadaksesi ohjeet sitä varten.

Kurssille opiskelijoita valittaessa etusijalla ovat kielten tutkinto-ohjelmien ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Pienryhmiin ei ole omaa ilmoittautumista vaan opiskelijat jaetaan ryhmiin luennoilla.

Opintojakson voi suorittaa 1.-4. periodilla myös sähköisellä kirjatentillä JA tehtävillä. Tentittävä teos on joko

• Suojanen, Koskinen & Tuominen 2015. User-Centered Translation (ks. Nelli) tai
• Suojanen, Koskinen & Tuominen 2012. Käyttäjäkeskeinen kääntäminen (TamPub: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-8839-9) 

Tenttiäksesi opintojakson toimi seuraavasti:

1. Valitse sähköisessä tenttipalvelussa https://tenttis.uta.fi/login joko MVKS11 Käyttäjäkeskeinen kääntäminen (suomenkielinen kirja) tai MVKS11 Käyttäjäkeskeinen kääntäminen (englanninkielinen kirja) sen mukaan, kumman kirjan olet lukenut. Varaa itsellesi sopiva tenttiaika. Englanninkielistä kirjaa tenttiessäsi voit vastata englanniksi tai suomeksi. Saat palautteen tentistä sähköpostitse.
2. Palautteen saatuasi valitse lukemastasi kirjasta kaksi tehtävää.
3. Kirjoita kummastakin tehtävästä vähintään kaksi sivua kirjassa annetun tehtäväohjeistuksen mukaisesti. Tärkeintä tehtävissä on tuoda esille omaa näkemystä ja lähdetiedon omaksumista ja soveltamista.
4. Kirjoita otsikoksi kirjassa olevan tehtävän kysymys ja merkitse oikeaan yläkulmaan oma nimesi, tutkinto-ohjelmasi ja opiskelijanumerosi.
5. Tallenna tehtävät yhdeksi tiedostoksi ja nimeä tiedosto etu- ja sukunimelläsi (.doc/.rtf/.pdf).
6. Lähetä tiedosto Tytti Suojaselle, tytti.suojanen@uta.fi. Saat kirjallisen palautteen sähköpostitse.