Luentokurssi, jonka yhteydessä tehdään kotityönä harjoituksia. Suoritus: tentti ja tehtävien palautus.

Ei ennakkoilmoittautumista

Luentosarja on tarkoitettu syventävien opintojen opiskelijoille, jotka osallistuvat seminaariin ja valmistelevat pro gradu-tutkielmaa kirjallisuuden alalta.

Ohjelma:

2.9. Arja Rosenholm: Mitä on kirjallisuuden tutkimus? & Venäläisestä formalismista strukturalismiin

9.9. Markku Salmela: Strukturalismista jälkistrukturalismiin

16.9. Maarit Piipponen: Jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus

23.9. Jarkko Toikkanen: Kerronnan tutkimus

30.9. Maarit Piipponen: Feministinen kirjallisuudentutkimus/Naistutkimus

7.10. Withold Bonner: Omaelämäkerrallinen kirjallisuus

14.10 Saara Ratilainen: Kulttuurintutkimus

Ei ennakkoilmoittautumista

I PERIODI:

Y11 Vieraan kielen opetuksen ja oppimisen tutkimus - johdatus metodologiaan ja ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin (Kielen, kulttuurin tai kirjallisuuden erikoiskurssi) 3?6 op

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu maisterivaiheessa oleville, aineenopettajaksi aikoville vieraiden kielten opiskelijoille.

Tavoitteet: Luentosarjan tavoitteena on tarjota yleiskatsaus vieraiden kielten opetuksen ja -oppimisen tutkimusalaan ja sen metodologiaan. Kokonaisuus perehdyttää opiskelijat tutkimusalan eri aihepiireihin sekä ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin, ja tarjoaa näkökulmia opiskelijoiden omien seminaari- ja opinnäytetöiden laadintaan sekä soveltavan kielitieteen ja kielikasvatuksen alan jatkotutkimukseen yleensä. Kieltenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen perinteisempien tutkimuskysymysten (mm. kieltenopetuksen metodit, kielenoppimisteoriat) rinnalla tarkastellaan myös mm. Euroopan komission ja Euroopan neuvoston kehittämisohjelmissa toteutettavia ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja näihin liittyviä erityiskysymyksiä. Tavoitteena on tarjota kattava kokonaiskuva kieltenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen laajasta aihealueesta ja edistää omien tutkimushankkeiden niveltämistä osaksi kielikasvatuksen kehitystyötä.

Sisältö: Luentosarjan aikana perehdytään kieltenopetuksen ja -oppimisen keskeisiin tutkimuskysymyksiin kuten kieltenopetukseen tutkimuskohteena, vieraiden kielten opetusmetodeihin, oppimisteorioihin ja kieltenopetuksen suunnittelun ja kieltenoppimisen välisiin suhteisiin. Lisäksi nostetaan esiin erityisesti eurooppalaisen kielikoulutuspolitiikan kannalta merkittäviä aihealueita ja näihin liittyviä ajankohtaisia tutkimushankkeita. Keskeisiä aihepiirejä ovat kielten ja muiden ainesisältöjen integroitu opetus (CLIL, Content and Language Integrated Learning), kielitaidon testaus ja arviointi sekä ajanmukaisten teknologioiden (mm. tietokonesimulaatioiden) kehittäminen ja hyödyntäminen kielikasvatuksen ja sen tutkimuksen eri yhteyksissä. Lisäksi perehdytään kouluprofiilien kehittämiseen kielenoppimis- ja kielikasvatusympäristöinä sekä kielikoulutuksen sertifiointihankkeisiin erityisesti kielikasvatuksen monipuolisuutta sekä koulun ja työelämän välistä yhteistyötä tukevien aloitteiden näkökulmasta.

Opetuskieli: Opetuskieli on suomi. Kurssilla käsiteltävien kehittämis- ja tutkimushankkeiden työkieliä ovat pääasiallisesti saksa, englanti ja ranska.

Vaadittavat opintosuoritukset: Päätöskuulustelu. Vaihtoehtoisesti opintokokonaisuuden voi suorittaa myös osallistumalla johonkin ajankohtaiseen kehittämishankkeeseen erikseen sovittavalla tavalla (mm. tutkimusprojektiin ja sen osatehtäviin osallistuminen, pilotointi, raportointi, dokumentointi).

Arviointi: Hyväksytty / hylätty

Kohderyhmä: Kurssikokonaisuus on tarkoitettu syventävien opintojen vaiheessa oleville, aineenopettajaksi (erit. saksan kieli + jokin muu kuin nk. kieliaine (esim. historia, maantiede, matematiikka)) opiskeleville opiskelijoille.     

Tavoitteet: Kolmesta moduulista (kukin 5 ECTS) koostuvan, pääasiallisesti tietoverkkopohjaisesti toteutettavan kurssikokonaisuuden tavoitteena on välittää tietoa ainerajat ylittävän kielenopetuksen sekä saksankielisen aineenopetuksen metodiikasta, toteutusmuodoista ja tutkimuksesta. Lisäksi kurssi valmentaa opiskelijat suunnittelemaan sekä ainerajat ylittäviä projekteja kielenopetukseen että kielirikasteisia toimintatapoja muiden kuin nk. kieliaineiden opetukseen CLIL-opetuksen periaatteiden mukaisesti. Kurssilla perehdytään myös CLIL-opetuksen arviointikäytänteisiin opetusseurannan sekä uudenlaisten, tietokonesimulaatioita hyödyntävien testaus- ja arviointimenetelmien avulla. Kokonaisuus on suunniteltu siten, että se palvelee yhtäältä käytännön opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tarpeita ja avaa toisaalta runsaasti mahdollisuuksia alan tutkimuksen toteutukseen erityisesti saksan kielen opetuksen (Deutsch als Fremdsprache, DaF) ja saksankielisen aineenopetuksen (Deutschsprachiger Fachunterricht / Content and Language Integrated Learning in German (DFU / CLILiG)) alueella, tarpeiden ja toiveiden mukaan myös kansainvälisessä yhteistyössä.

Sisältö: Kurssi on suunnattu erityisesti (saksan-)opettajaksi opiskeleville opiskelijoille, jotka toivovat erityisvalmiuksia ainerajat ylittävän kielikasvatuksen ja mahdollisesti myös osittain tai kokonaan saksan kielellä tapahtuvan aineenopetuksen (esim. historia, maantiede, tms.) tarpeisiin. Lisäksi kurssi tarjoaa runsaasti aiheita ja toimintamahdollisuuksia alaan liittyvien tutkimushankkeiden toteutukseen.

Kurssikokonaisuus koostuu kolmesta moduulista (ajankohta, laajuus ja moduulista vastaava yliopisto):

1)      CLIL-opetuksen käsitteistö, metodiikka, toimintamuodot ja tutkimus (I periodi, 5 ECTS, Göteborgin yliopisto)

2)      CLIL-opetuksen suunnittelu, toteutus ja reflektointi (II / III periodi, 5 ECTS, Tromsön yliopisto)

3)      Testaus ja arviointi CLIL-opetuksessa ? opetusseuranta, portfoliot ja elokuvapohjaiset tietokonesimulaatiot (IV periodi, 5 ECTS, Tampereen yliopisto)

NB!  Kurssi alkaa syyskuun 2011 lopussa ja se toteutetaan pääosin tietoverkkopohjaisesti. Perinteisten verkkotyömuotojen ohella hyödynnetään ajantasaisistuntoja. Kurssikokonaisuuteen (15 ECTS) tai 1 moduuliin ilmoittautuvat opiskelijat saavat lisätietoa aikataulusta syyskuun puoliväliin mennessä. 

Opetuskieli: Kurssin yhteinen opetus- ja työkieli on saksa. Yhteispohjoismainen kokonaisuus tarjoaa kuitenkin lisäksi runsaasti mahdollisuuksia myös mm. ruotsin ja norjan kielen taitojen hyödyntämiseen.

Vaadittavat opintosuoritukset: Lähtökohtaisesti toivotaan, että opiskelijat suorittaisivat kokonaisuuden kaikki kolme osamoduulia (3 x 5 ECTS). Osallistuminen kurssin yksittäisiin osioihin on kuitenkin myös mahdollista erikseen sovittavalla tavalla. Yksittäisten moduulien opintosuoritukset sisältävät kolme eri tehtävää: (1) moduulin keskeisen aihepiirin kirjallisuuteen ja teoriaan liittyvä lyhyt kirjallinen tehtävä, (2) opetuksen suunnitteluun tai toteutukseen liittyvä lyhyt käytännön tehtävä + raportointi (kirjallinen tai suullinen), (3) moduulin aihepiiriin liittyvä käytännönläheinen reflektointitehtävä + raportointi (kirjallinen tai suullinen).  Lisäksi kurssikokonaisuuden suorittajat työstävät kevään 2012 aikana laajemman kurssin aihepiireihin liittyvän kurssitehtävän erillisten ohjeiden mukaisesti joko kirjallisesti (1500-3000 sanaa) tai esim. soveltuvan videotallenteen muodossa. Kurssitehtävän huomiointi osana laajempaa tutkimushanketta (esim. pro gradu) on erittäin suositeltavaa.

Arviointi: Yksittäismoduulien arviointi: hyväksytty / hylätty, kokonaisuuteen liittyvä kurssitehtävä arvioidaan arvosanoin.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: kim.haataja@uta.fi

Ilmoittautuminen sähköpostitse kim.haataja@uta.fi.

Kohderyhmä: Temaattinen tutkielmaseminaari on tarkoitettu aineenopettajaksi opiskeleville. Seminaari korvaa pääaineen tutkielmaseminaarista 2 op. Temaattiseen seminaariin osallistuvat siirtyvät kevätlukukaudeksi oman pääaineensa seminaariin.Opiskelijoiden tulee ilmoittautua oman pääaineensa seminaariin oppiaineen ilmoittamalla tavalla.

Edeltävä opintosuoritus: Vieraan kielen opetuksen ja oppimisen tutkimus - johdanto metodologiaan ja ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin

Sisältö: Seminaarin sisällöllisenä lähtökohtana toimivat johdantoluennon aihepiirit ja opiskelijoiden itse ideoimat ja seminaarissa esittelemät tutkimusaiheet. Näitä hyödyntäen seminaarissa etsitään yhtymäkohtia esiin tulevien tutkimusaiheiden ja kielenopetuksen ja -oppimisen alueen laajempien kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden välillä. Samoin hyödynnetään seminaarin toimintaympäristöä yksittäisten tutkimushankkeiden välisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Seminaarissa esitellään kielenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen alueella toimivia tahoja ja näiden tarpeita ja mahdollisuuksia uusien tutkimushankkeiden toteutukseen. Keskeisiä aiheita ovat mm. kielten ja muiden ainesisältöjen integroitu opetus (CLIL, Content and Language Integrated Learning), kielitaidon testaus ja arviointi sekä ajanmukaisten teknologioiden (mm. tietokonesimulaatioiden) kehittäminen ja hyödyntäminen kielikasvatuksen ja sen tutkimuksen eri yhteyksissä. Tutkimusaiheita tarjoavat lisäksi myös ajankohtaiset kouluprofiilien kehittämispyrkimykset kielenoppimis- ja kielikasvatusympäristöinä sekä kielikoulutuksen sertifiointihankkeet erityisesti kielikasvatuksen monipuolisuutta sekä koulun ja työelämän välistä yhteistyötä tukevien aloitteiden näkökulmasta.

Opetuskieli: Seminaarin yhteinen kieli on suomi. Työstettävien tutkimushankkeiden kieli määräytyy aina oppiaine-/hankekohtaisesti.

Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkimussuunnitelman laadinta sekä suullinen esitelmä omasta tutkimusaiheesta oheismateriaaleineen. Osittaiseksi opintosuoritukseksi hyväksytään vaihtoehtoisesti myös osallistuminen johonkin ajankohtaiseen kehittämishankkeeseen erikseen sovittavalla tavalla (mm. tutkimusprojektin ja sen osatehtävien edistäminen, pilotointihankkeet, raportointi, dokumentointi, esitelmät).

Arviointi: Hyväksytty / hylätty

Seminaarin ajankohdasta sovitaan myöhemmin.

Ei ilmoittautumista

Ei erillistä olmoittautumista.

Luennot ja ohjattu oman aineen opinnäytetyöhön liittyvä harjoitustyö.

EI ENNAKKOILMOITTAUTUMISTA.

Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää kielenopettajaksi opiskelevat mediamaailman viimeaikaisten muutosten kautta syntyneisiin internet-ilmiöihin, kuten hyperteksti ja web2.0 eli sosiaalinen media. Näiden ilmiöiden merkitystä ja vaikutusta käsitellään kielenopetuksen ja -oppimisen näkökulmasta. Kurssin tavoitteena on ensisijaisesti soveltaa teoriaa käytäntöön, eli teoriaan perehtymisen ohella kurssilla harjoitellaan, ideoidaan ja kehitetään yhteistoiminnallisesti sosiaalisen median sovellusten käyttöä kielenopetuksen tarkoituksiin.

Sisältö: Kurssin luento-osuudella määritellään ja tarkastellaan aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten konvergenssikulttuuri, hyperteksti/ monimediainen teksti, hypermedia/ interaktiivinen media, sosiaalinen media / web2.0, uudet lukutaidot sekä kollaboratiivinen oppiminen. Näiden yhteyksiä ja sovellusmahdollisuuksia kieltenopetuksen käytäntöön pohditaan. Tärkeässä asemassa on kysymys web2.0-sukupolven informaalisten oppimistottumusten hyödyntämisestä kielenopetuksessa motivaation ja oppimistehokkuuden kasvattamiseksi. Erityisesti pohditaan erityyppisten web 2.0-sovellusten mahdollisuuksia ja soveltumista kielitaidon eri osa-alueiden harjoittamiseen ja kehitetään yhdessä uusia ideoita niiden opetuskäyttöön.

Toteutustavat: Luento-osuus 8 h. Työpaja/ harjoitukset 20 h, joissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssin sisällön muokkaamiseen web2.0:n yhteisöllisen oppimisen periaatteita noudattaen.

Opetuskieli: Kurssikieli on luento-osuudella ja työpajoissa/ harjoituksissa suomi, mutta ainekohtaiseen soveltamiseen liittyvät kurssitehtävät opiskelija voi laatia opiskelemallaan kielellä.

Vaadittavat opintosuoritukset: Opintokokonaisuuden luento-osa 2 op suoritetaan 1) osallistumalla aktiivisesti luentoihin ja niillä annettuihin pohdintatehtäviin 2) Harjoitus/työpaja-osa 2-4op suoritetaan osallistumalla aktiivisesti työpajoihin/harjoituksiin. Lisäksi laaditaan kurssin aikana opitun pohjalta soveltava kurssitehtävä, joka esitellään muille. Harjoitusosasta saatava opintopistemäärä on 2-4 riippuen laaditun kurssitehtävän laajuudesta. Tarvittaessa kurssin voi sopimuksen mukaan suorittaa myös 2 op:n laajuisena.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Opetus:

Luento-opetus 8 t

13.1.2012 - 3.2.2012 perjantaisin klo 10-12

Harjoitukset 20 t

10.2.2012-18.5.2012 perjantaisin klo 10-12, paitsi 9.3., 6.4. sekä viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettavina ja sovittavina muutamana muuna perjantaina, jolloin tehdään opetuksen sijaan itsenäistä kurssityön valmistelua. Sopimuksen mukaan kurssi voidaan päättää jo ennen 18.5.

Kurssin tarkoituksena on johdatella vieraiden kielten opettajiksi aikovia opiskelijoita kielten opettamista ja oppimista koskevan kielitieteellisen tutkimuksen ja erilaisten näkökulmien pariin. Johdannonomaisen luonteensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi
ennen opettajan pedagogisia opintoja.

Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytäntöä. Teoriaosassa tarkastellaan mm., miten teoreettinen näkemys kielestä vaikuttaa kieltenopetukseen ja käsityksiin vieraan kielen oppimisesta ja ns. oppijakielestä, sekä mitä nykykäsitys kielitaidosta pitää sisällään. Samalla käsitellään vieraan kielen tutkimuksessa yleisesti käytettyjä käsitteitä (kuten 'oppija', 'kohdekieli', 'äidinkielinen puhuja' jne.) ja pohditaan niiden tarkoituksenmukaisuutta eri tilanteissa. Koska kieltenopettajan on hyvä olla selvillä omista kieltä koskevista käsityksistään, kurssilla myös kannustetaan opiskelijoita pohtimaan omaa kielikäsitystään mm. kurssin aikana luettavien artikkelien avulla. Kurssin käytännöllisempi osuus sisältää mm. tutustumista oppijakieleen (mm. kielenoppijoiden kirjoitelmien avulla) sekä oppikirjoihin ja niissä käytettyyn kieleen. Työmuotona kurssilla suositaan pari- ja pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmäkeskusteluja mm. luetun materiaalin pohjalta (materiaalia sekä suomeksi että englanniksi).

Kurssin lopputyönä opiskelijat tekevät oman pienimuotoisen tutkimuksen jostakin kurssin aihepiiristä (esim. oppikirja-analyysi) ja kirjoittavat siitä tutkimusraportin suomeksi (englanninopiskelijat englanniksi).

Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.

Ei opetusta viikolla 10.

Monitieteinen luentosarja ja seminaari veden kulttuurillisista, sosiaalisista ja poliittisista ulottuvuuksista. 

• Studia Generalia 19.1.-26.4 (14 luentoa)
• Vesi ja yhdyskuntien kehitys -Argumenta -seminaari 11.5. (yleisotsikolla Halpa vesi vai hyvä palvelu?)

Järjestelyistä vastaavat Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö sekä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö yhteistyössä Vesi ja yhdyskuntien kehitys -Argumenta -hankkeen kanssa. Kuuntelemalla ja raportoimalla 10 alustusta tai esitelmää on mahdollista korvata aineopintoja 3 op. Luentojen lisäksi oppimispäiväkirjassa on reflektoitava vähintään yhtä oheismateriaalia (moodle-alueella).

Opintopäiväkirja palautetaan sen oppiaineen vastuuopettajalle, johon opintosuorituksensa haluaa: Historia (vastuuopettaja Ville Vuolanto), Talous- ja Sosiaalihistoria (vastuuopettaja Mervi Kaarninen), Kieli, kulttuuri- ja kirjallisuustieteiden yhteiset opinnot (vastuuopettaja Arja Rosenholm).

Korvaavuuksista muissa oppiaineissa on sovittava ko. oppiaineiden vastuuopettajien kanssa.

Studia Generalian ohjelma:

19.1. RAJALLA, pj. Arja Rosenholm

• Päivi Mehtonen: Vesitie tuntemattomaan. Veneilyä elämästä kuolemaan
• Withold Bonner: Itämeren paradoksi DDR:n kirjallisuudessa: Halujen symboli rajan merkkin

2.2. KANSAKUNTIEN MYYTTISET VEDET, Pj. Päivi Mehtonen

• Arja Rosenholm: Neuvostokirjallisuuden vedet ja halujen virrat
• Markku Lehtimäki: Miehen peilit: joki ja meri amerikkalaisessa kirjallisuudessa

16.2. VESI LÄÄKKEENÄ, Pj. Sari Katajala-Peltomaa

• Heikki Vuorinen: Antiikin käsityksiä veden terveellisyydestä
• Kalevi Korpela: Vesi- ja luontoympäristöjen elvyttävyys

1.3. EI LUENTOJA

15.3. PUHDISTAVA VESI, Pj. Ville Vuolanto

• Pekka Masonen: Alastomat japanilaiset ja länsimainen katse
• Miikka Tamminen: Ristiretket, pyhä vesi ja vääräuskoisten veri 

29.3. ITÄMERI: KULTTUURIN JÄLJET MERESSA, Pj. Miikka Tamminen

• Christian Krötzl: Vesi yhdistää - Itämeri kulttuuriväylänä
• Petri Juuti: Suomalaiset Itämeren saastuttajina - jätevedet meren kuormittajina

12.4. KANSALLINEN POHJOISEN VESI, Pj. Päivi Mehtonen

• Toni Lahtinen: Suomalaisten balladien jokia ja koskia
• Yrjö Haila: Modernisaatio, pohjoiset vedet ja ympäristö

26.4. ELÄMÄN VESI, Pj. Arja Rosenholm

• Sari Katajala-Peltomaa: Arjen ja ihmeiden vesi keskiajalla
• Päivi Pahta: Vesi ja terveyskulttuuri 1600-luvun Englannin lääketieteellisissä teksteissä.

ma ja ti klo 12-14

Ei ilmoittautumista

Ei erillistä ilmoittautumista.