Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.

Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.

Kurssilla perehdytään länsimaiseen satutraditioon ja satututkimukseen. Yksi kurssin tavoitteista on laajentaa käsitystä sadun lajista: satujen eri versioista, eri maiden ja aikojen saduille tyypillisistä piirteistä sekä siitä, miten satuja on käytetty poliittisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin. Kurssilla luetaan esimerkiksi venäläisiä, saksalaisia ja suomalaisia satuja. Kurssilla tutustutaan myös satujen adaptaatioihin, esimerkiksi satuelokuviin ja -animaatioihin. Luennoista ja lukupiirimäisistä keskusteluista koostuva kurssi antaa opiskelijoille valmiuksia ja välineitä analysoida erilaisia satuja sekä nykykirjallisuuden satupiirteitä ja satujen uudelleenkirjoituksia.

Kurssin suorittaminen: osallistuminen luennoille, lukupiirimateriaalin lukeminen, lopputentti ja loppuessee.

Tampereen yliopiston kirjallisuus­tieteen sekä ympäristöpolitiikan ja aluetieteen tutkinto-ohjelmat jär­jestävät yhdessä Tampereen tek­nillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa maisterivaiheen opiskelijoille monitieteisen viiden opintopisteen laajuisen kurssin ”Kaupunki kertomuksena”. Kurssilla tutkitaan kaupun­kia kertomuksena eri tieteenalojen näkökulmasta. Erityi­senä teemana on ”kaksi kaupunkia”, muina tieteenalarajoja yhdistävinä teemoina mm. metaforien kaupungit, kaupunki ja vallan retoriikka, narratiivit suunnittelussa, sekä kaupungin utopiat. Kurssilla perehdytään erilaisiin aineistoihin, joita voidaan käyttää monitieteellisessä kaupunkitutkimuksessa – kaunokirjallisista teksteistä kaavoitusdokumentteihin. Kurssi koostuu pääosin luennoista (klo 10-12) sekä luentojen sisältöihin pureutuvista työpajoista (12-14).

Kurssisuoritukseen kuuluu aktiivinen osallistuminen, tehtävien suorittaminen ja kurssipäiväkirjan kirjoittaminen. Kurssi arvioidaan hyväk­sytty/hylätty -periaatteella.

Arkkitehtuurin opiskelijat suoritta­vat kurssin Yhdyskuntasuunnitte­lun jatkokurssi B -nimellä (ARK-54050). Kirjallisuustieteen opiskelijat suorittavat kurssin jaksokoodilla KIRA3C2 (korvaavia jaksoja: KIRKTTS2B1, KIRSKIS1A, KIRKTTS2B2, KIRSKIS5B).

Lisätietoja antavat Juho Rajaniemi (juho.rajaniemi@tut.fi) ja Minna Chudoba (minna.chudoba@tut.fi), Lieven Ameel (lieven.ameel@uta.fi) ja Markus Laine (markus.laine@uta.fi).

Huom. kurssin opetuspaikka on vaihtelevasti TTY:lla ja TaY:lla.

Kurssilla tutustutaan eri maiden ja eri aikakausien luontolyriikkaan. 

Pääpaino on suomen- ja englanninkielisissä teksteissä. Myös muuta luontokirjoittamista tarkastellaan runoudentutkimuksen ja retoriikan näkökulmasta. Kurssin teoriapohja on kuolemantutkimuksellinen ja poikkitieteellinen. Hyödynnetyt metodit ovat lavean ekokriittisiä. 

Jäljitämme yhdessä tapoja, joilla kuolema merkityksellistetään ei-inhimillisen luonnon kuvaamisen yhteydessä. Keskeinen käsitepari kurssilla on kulttuurinen jako niin kutsuttuun luonnolliseen ja epäluonnollisen kuolemaan. Tarkastelemme myös luontoa itsessään tuhoavaksi tai hyväntahtoiseksi voimaksi merkityksellistettynä. Muita kurssin keskeisiä käsitteitä ovat luontosuhde, surutyö, antroposeeni, lajikato, merkityshorisontti, subliimi, kielen esteettinen funktio ja syväekologia.

Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Luennot.

Elävä runo -kurssilla (3op) tutustutaan viiden viikon ajan suomalaiseen runouteen 1900-luvun alusta aina tähän päivään. Runoa elävänä tekstinä lähestytään viiden teeman kautta: luonto ja ekologia, sukupuoli, taiteilijuus, dekadenssi ja koneiden maailma. Luento-opetuksen lisäksi näyttelijä -ja kirjallisuustieteen opiskelijat muodostavat pieniä lukupiirejä, joissa lukevat, analysoivat ja esittävät runoja.  

Kirjallisuustieteen opiskelijat täydentävät suorituksen viiteen opintopisteeseen kirjatentillä.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Kirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Fantasiatutkimuksen metodikurssi tutustuttaa opiskelijat erilaisiin näkökulmiin, joista fantasiafiktiota voi lähestyä ja antaa monipuolisia työkaluja fantasian ominaispiirteiden analysointiin. Kurssilla käydään läpi fantasiatutkimuksen teoriaa sekä keskustellaan lajin historiasta ja traditiosta, mutta fantasian määrittelyä keskeisemmässä roolissa on niiden monien erilaisten tapojen hahmottaminen, joilla fantasiaa voidaan tutkimuskohteena lähestyä. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille eväitä niin fantasian ominaispiirteiden analyysiin kuin fantasian käsittelyyn laajemmassa kulttuurisessa, filosofisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Opiskelijat pääsevät soveltamaan kurssilla opittua itseään kiinnostavien teosten analysointiin ja saavat näin harjoitusta ja tukea kandidaatintutkielma- ja graduprojektejaan varten.

Kurssisuoritukseen sisältyy osallistuminen opetukseen, kurssin mittaan tehtävät harjoitustyöt sekä ryhmässä (aineopinnot) tai itsenäisesti (syventävät opinnot) tehtävät loppututkielmat.

Kurssilla tutustutaan sarjakuvan välinemääräisiin ominaisuuksiin ja siihen, minkälainen etenkin pitkä sarjakuva on kertomisen välineenä. Kurssi koostuu kuudesta luennosta ja kuudesta lukupiirikerrasta, joihin kuuluu pakollisena lukemistona sekä teoriakirjallisuutta että sarjakuvaesimerkkejä.

Kurssin suoritustavat: osallistuminen luennoille, viikkotehtävien tekeminen (5 kappaletta), lukupiirimateriaalien lukeminen, keskustelu lukupiireissä ja loppuessee.

Kurssin aikana perehdytään kansainvälisiin ja suomalaisiin satiirisiin pilalehtiin 1800-luvulta nykypäiviin. Tutustumme lehtien historiaan aina saksalaisesta Simplicissimuksesta ja kotimaisesta työväen pilalehti Kurikasta ranskalaiseen Charlie Hebdohon, lehtien kulttuuris-poliittiseen toimintaan, kritiikin kohteisiin ja kirjallis-kuvalliseen repertoaariin. Kurssi sisältää luentoja satiiristen pilalehtien historiasta, niiden suhteesta sensuuriin, sananvapauteen ja provokaatioon, pilapiirrosten merkityksestä osana lehtien kuvastoa sekä katsauksia pilalehtien keskeisiin aiheisiin politiikasta uskontoon. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja perehtymällä pienryhmissä pilalehtien toimintaan. Opiskelijat esittelevät ryhmätyön tuloksia tunneilla ja kirjoittavat loppuesseen.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Kirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Aikataulu:

13.3. Aleksis Kivi: Kanervala

20.3. Maria Jotuni: Kun on tunteet

Kokoelmasta luetaan novellit: ”Vasten mieltä”, ”Kansantapa”, ”Kyökin puolelta”, ”Hilda Husso” ja ”Kun on tunteet”

27.3. Elmer Diktonius: Janne Kuutio (Janne Kubik)

10.4. Eeva-Liisa Manner: Poltettu oranssi

17.4. Hannu Salama: Juhannustanssit

24.4. Anja Kauranen: Pelon maantiede

Jokainen opiskelija lukee kaikki mainitut tekstit ennen käsittelykertoja, joilla tekstejä käsitellään yhdessä.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Kurssilla käsitellään suomenruotsalaista kirjallisuutta 1940-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Suomenruotsalaisen kirjallisuuden vaiheita ja ilmiöitä lähestytään luennoilla erilaisten teemojen kautta, jolloin keskiössä ovat kirjallisuushistorian suuret linjat ja yksittäisten kirjailijoiden ja teosten suhde niihin. Luentojen teemat nostavat esiin suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä, joita kriittisesti analysoiden päästään ensivaikutelmien ja kliseiden pintaa syvemmälle.

Kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden taustoja, lajeja ja keskeisiä piirteitä ja on syventänyt osaamistaan jonkin teeman sekä siihen liittyvän kirjailijan ja teoksen osalta. Opiskelija tunnistaa suomenruotsalaisen kirjallisuuden kansainvälisiä vaikutteita ja osaa eritellä sen suhdetta muuhun suomalaiseen kirjallisuuteen.