Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma
Käyntiosoite: Kanslerinrinne 1
Puh. 040-1901561
Henkilökunnan yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät yksikön yhteystietosivulta.
Alla on julkaistu Suomen kirjallisuuden maisteriopintojen opetusohjelma. Tutkintorakenteen, tutkintoon vaadittavat opintojaksot sekä opintokokonaisuuksien sisällöt voi tarkistaa opinto-oppaasta.
Perus- ja aineopintojen opetus löytyy opetusohjelmasta kirjallisuustieteen kandidaattiohjelman kohdalta.
Myös ennen syksyä 2012 aloittaneet opiskelijat valitsevat opintojaksot tästä opetusohjelmasta, vaikka noudattaisivat aiemmin voimassa ollutta tutkintorakennetta. Vanhojen ja uusien opintojaksojen vastaavuudet voi tarkistaa vastaavuustaulukosta.
Kurssien korvaavuudet
Kunkin kurssin tiedoissa luetellaan kaikki jaksot, joiden suoritukseksi kurssi sopii. Listanäkymässä näistä jaksoista näkyy vain yksi. Muista siis tarkistaa vastaavuudet jokaisen kurssin kohdalta erikseen.
Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuhenkilöt
SKIS2C 1900-luvun kirjallisuus: Tarja-Liisa Hypén
SKIS2D Nykykirjallisuus: Markku Soikkeli
Muut syventävät opinnot: Mari Hatavara
Syventävien opintojen kokonaismerkinnät: Mari Hatavara
Virtuaaliopetus
Taiteiden tutkimuksen valtakunnallisen virtuaaliyliopiston verkkokursseilla voidaan suorittaa Suomen kirjallisuuden maisteriopintoja. Haku syksyn virtuaalikursseille: 20.8.–7.9.2012.
Syyslukukaudella 2012:
Kirjallisuuspedagogiikka koulussa
Vastaava opettaja: FM Laura Piippo, Jyväskylän yliopisto
Korvaavuus: 5 op kohdasta SKIS5
Lyriikan teoriaa ja tutkimusotteita
Vastaava opettaja: FT Vesa Haapala, Helsingin yliopisto
Korvaavuus: 5 op kohdasta SKIS1 tai SKIS5
Kurssien sisältökuvaus ja muuta ajankohtaistietoa:
http://verkko-opetus.utu.fi/virtuaalikirjallisuus/ajankohtaista.htm
Kurssi käsittelee itsetiedostavuutta ja itsetietoisuutta kaunokirjallisuudessa sekä muissa taiteissa ja medioissa. Kurssilla perehdytään erilaisiin itsetiedostavuuden ilmenemismuotoihin ja vertaillaan niitä. Kurssin keskiössä on itsetiedostavuuden muotojen analyysi.
Kurssi on luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja yhdistävä johdatus fantasia- ja tieteisfiktioon. Luento-osuudessa käsitellään fantasia- ja tieteisfiktion historiallisia kehityslinjoja, lajityypillisiä piirteitä sekä teoriaa 1800-luvulta nykypäivään. Harjoitusosuudessa nämä sidotaan nykykulttuurin kontekstiin ja analysoidaan yksittäisiä tekstejä tai teoksia esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Mistä fantasia- ja tieteisfiktion tunnistaa (paitsi kaunokirjallisuudessa, myös elokuvissa, videopeleissä, tv-sarjoissa)? Kuinka fantasia- ja tieteisfiktio ovat kirjallisina ja kulttuurisina ilmiöinä muotoutuneet, ja millaisia muutoksia ne käyvät läpi? Miksi luemme fantasia- ja tieteisfiktiota, ja miksi ne ovat nyt niin valtavan suosittuja?
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sarjakuvan käsitteistöön ja antaa työvälineitä sarjakuvakertomuksen analysoimiseen. Kurssin aikana tutustutaan suomalaiseen sarjakuvaan ja syvennytään muutamaan kotimaisen nykysarjakuvan avainteokseen. Kurssi koostuu luento-osuuksista, yhteisistä harjoituksista, teosanalyysista ja loppuesseestä.
Ei ennakkoilmottautumista.
Soveltuu syventäviin opintoihin suoritustavasta riippuen.
Tentti on viimeisellä kokoontumiskerralla 4.12. kahdessa viereisessä tilassa Pinni B1100 ja B1097 klo 9.15 - 11.15.
I uusintatentti tammikuussa.
II uusintatentti ke 29.5. klo 10-12, päätalo LS C6. Tenttiin osallistumisoikeus on vain niillä opiskelijoilla, jotka ovat syksyllä tehneet analyysitehtävän. Tenttiin ilmoittaudutaan s-postitse pe 17.5. mennessä teemu.kauppi@uta.fi
Kurssilla perehdytään satiirin ja karnevalismin teorioihin ja analysoidaan 1900- ja 2000-lukujen satiirista ja karnevalistista kirjallisuutta. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista.
Kurssi tarkastelee 1900-luvun vasemmistolaista taidetta sosialististen maiden ulkopuolella. Kurssilla käsiteltävä aineisto sisältää kirjallisuutta, dramaa, elokuvaa, laululyriikkaa ja kuvataidetta niin Suomesta kuin muistakin länsimaista. Oheislukemistoon kuuluu paitsi taustoittavia taidepoliittisia aikalaispuheenvuoroja, myös uudempaa tutkimusta. Kurssi ei silti itsessään keskity marxilaiseen kirjallisuudentutkimukseen, vaan tarkoitus on löytää uusia analyyttisiä näkökulmia vasemmistotaiteen käsittelyyn taiteentutkimuksen kohteena. Kurssin kirjallinen, laajahko (15-20 sivua) lopputyö laaditaan ryhmissä.
Ei ennakkoilmoittautumista.
Opintojakson kaunokirjallisuus tentitään luentokertauksen yhteydessä tai osana luentopäiväkirjaa.
NettiOpsun kautta (14.1. mennessä).
Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille valmius hahmottaa kertomakirjallisuutta filosofisesta näkökulmasta paneutumalla erityisesti kertovien tekstien subjektiproblematiikkaan sekä kertomuksen ja kokemuksen suhteisiin liittyviin kysymyksiin. Kurssilla perehdytään erityisesti filosofiseen kertomuksen tutkimukseen, jossa analysoidaan kertomusten erilaisia filosofisia ulottuvuuksia. Kaunokirjallisia tekstejä harjoitellaan analysoimaan suhteessa erilaisiin filosofisiin subjektin ajattelemisen traditioihin sekä viimeaikaiseen kertomuksen tutkimuksen piirissä käytyyn keskusteluun subjektin ja narratiivisuuden suhteesta siten, että samalla otetaan huomioon tekstien yhteiskunnallis-kulttuurinen konteksti. Kurssilla tarkastellaan esimerkkiromaanien valossa mm. seuraavia kysymyksiä: Millaisena romaaneissa näyttäytyy subjektin rooli todellisuuden merkityksellistäjänä ja minkälaisen roolin ne antavat kertomuksille tässä merkityksellistämisen prosessissa? Mitä muutoksia kirjallisuudessa on tapahtunut siinä, miten narratiivisesti tai epänarratiivisesti subjekti merkityksellistää maailmaa ja kokemuksiaan?
Kurssi sisältää sekä luentoja että seminaarityöskentelyä (opiskelijat pitävät suullisia alustuksia ja tekevät kirjallisia töitä).
Kurssi on tarkoitettu aine- ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssille mahtuu 18 opiskelijaa.
Ke 14-16 ja to 12-14.
NettiOpsun kautta harjoitusryhmiin (päättyy 3.3.)
Luentosarja suoritetaan III periodissa ennen harjoitusryhmiin osallistumista.