Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työn laatua, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.  Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä. Opettajan lisäksi avustava opettaja auttaa harjoituksissa niin, että kaikki pysyvät mukana.

Tervetuloa!

Kurssille valitaan 24 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, etusijalla ovat sosiaalitieteiden opiskelijat. Tarvittaessa valintakriteerinä käytetään lisäksi opintopistemäärää sekä aikaisemmin suoritettuja kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien opintojaksoja.

Kurssin alustava ohjelma:

VKO 41: Johdanto kurssille (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina), Maaryhmiin jakautuminen ja syntaksin käytön perusteet (Satu) sekä harjoitus työhön sitoutumisesta EWCS:llä (jakaumat, ristiintaulukointi syntaksilla, Tiina)

VKO 42: Työn laatu (Satu), lineaarinen regressioanalyysi

VKO 43: ei opetusta

VKO 44: Työ ja perhe (Miia), kovarianssianalyysi

VKO 45: Mittaaminen, teoreettisia lähtökohtia, hyvinvointi työssä (Katri), faktorianalyysi

VKO 46: Epävarmuus työssä sekä siihen liittyvät tekijät (Jaana); moderaattorit ja mediaattorit analyysissa

VKO 47: Ikäsyrjintä (Niina); logistinen regressioanalyysi

VKO 48: Työn prekarisaatio (Satu); menetelmien kertausta

VKO 49: Päätösseminaari (kaikki opettajat): maaryhmäkohtaiset esitykset

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan logiikan ja säännönmukaisuuksien ymmärtäminen ja kuvaaminen. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus, jaettu päätöksenteko, työhönpaluun tuki, ohjauskäytännöt johtamisen tukena. Teemojen avulla tutustutaan yhteistoiminnan perustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.

Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutukseen perehtyneet vierailevat tutkijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.

Kurssi koostuu luennoista, niihin perustuvista keskusteluista, ryhmätöistä, lukutehtävistä sekä opitun soveltamiseen tähtäävistä ja sitä reflektoivista tehtävistä.

Kurssille valitaan enintään 30 opiskelijaa, avoimessa yliopisto-opetuksessa opiskelevien kiintö on 5 paikkaa.

Tutkinto-opiskelijoista sosiaalitieteiden opiskelijat ovat etusijalla, ja heitä valitaan kurssille 25 ilmoittautumisjärjestyksessä. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoita voidaan ottaa kurssille, jos paikkoja jää.

Kurssi on suunnattu 3. vuoden opiskelijoille/aineopintovaiheessa oleville. Kurssi on avoin myös Työelämän hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille.

Luennot ja ryhmätyöskentely järjestetään 1. periodilla neljänä perjantaina klo 10-14. Paikka: Linna, seminaarihuone 5014.

Pe 12.9. klo 10-14

Pe 19.9. klo 10-14

Pe 3.10. klo 10-14

Pe 17.10 klo 10-14

Luentojen ja ryhmätyöskentelyn lisäksi seminaariopetusta, joka järjestetään verkko-opetuksena. Verkko-opetus sisältää keskustelutehtäviä, lukutehtäviä ja kirjallisia tehtäviä. Ennen ensimmäistä luentokertaa suoritettavista ennakkotehtävistä lähetetään ohjeet ilmoittautumisajan päätyttyä.

Suoritustapa: läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun ja ryhmätyöskentelyyn, valmistautuminen lukutehtävien pohjalta keskusteluun, kirjalliset tehtävät.

Jakso korvaa sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa valinnaisia opintoja.

Kurssi on sisällöltään samankaltainen kuin 3. periodilla järjestettävä kurssi SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus, joka järjestetään luento-opetukseen painottuen.

Studia Generalia -luentosarja Tampereen yliopistossa tehtävästä lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksesta

Tämä monitieteinen Studia Generalia -luentosarja esittelee Tampereen yliopistossa tehtävää lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimusta. Eri tieteenalojen tutkijat tarkastelevat siinä alan tutkimuksen ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä omien tutkimushankkeidensa näkökulmista. Luentosarja antaa hyvän kuvan Tampereen yliopistossa tehtävän lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuksen monipuolisuudesta, monitieteisyydestä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Luentosarja on osa Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLAn toimintaa.

OHJELMA

KE 10.9. Prof. Hannele Forsberg & Yliopistonlehtori Aino Ritala-Koskinen – YKY, Sosiaalityö

Lasten monipaikkainen asuminen

KE 17.9. Prof. Emeritus Matti Rimpelä – HES, Terveystieteet

Lapsipolitiikkaa 1970-luvulta 2020-luvulle

KE 24.9. Prof. Kirsti Karila – EDU, Varhaiskasvatus

Varhaislapsuuden julkiset instituutiot

KE 1.10. Akatemiatutkija Kirsi Pauliina Kallio & Tohtorikoulutettava Elina Stenvall – JKK, Yhteiskuntamaantiede

Lasten ja nuorten osallisuus arkiyhteisöissä ja yhteiskunnassa

KE 8.10. Tutkimusjohtaja Tiina Soini & Tohtorikoulutettava Sanna Ulmanen – EDU, Kasvatustiede

Kaverit vai koulu? Nuoret koulutyöhön kiinnittymisen ristiaallokossa

KE 22.10. Prof. Reijo Kupiainen – EDU, Mediakasvatus

Lapset netissä. Lasten ja nuorten netin käyttö ja riskit

KE 29.10. Yliopistonlehtori Kaisu Hermanfors – EDU, Varhaiskasvatus

Saako teille olla voikukkavoita ja terälehtileivoksia? Lapsuus ja leikin lumo.

KE 5.11. Tutkija Mari Korpela – YKY, Sosiaaliantropologia

Liikkuva lapsuus. Elämäntapasiirtolaisten lapset Intian Goalla

KE 12.11. Prof. Eija Paavilainen – HES, Terveystieteet

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen

KE 19.11. Tutkija Sari Katajala-Peltomaa –YKY, Historia

Perhe ja lasten sosialisaatio keskiajalla

KE 26.11. Prof. Riittakerttu Kaltiala-Heino – MED, Nuorisopsykiatria

Mielenterveyden häiriöt nuoruusiässä

KE 3.12. Prof. Päivi Honkatukia – YKY, Nuorisotutkimus

Perhesuhteet, seksuaalisuus ja sosiaalinen kontrolli - nuorten näkökulmia

Opetus keskiviikkoisin klo 16-18.

A1 Päätalo

Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin osana Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden Perhe ja elämänkulku -teemakokonaisuutta.

Kurssilla on seuraavia korvaavuuksia eri tutkinto-ohjelmiin:

MKAS3 Medialukutaitotyöpaja

KK-/KM-tutkinnon valinnaiset opinnot

Logopedian valinnaiset maisteriopinnot LOGS12

KATES008 Tutkielmaa tukevat valinnaiset opinnot. Graduvaiheessa olevat opiskelijat, joiden tutkimusaihe liittyy lapsuuden, perheen tai nuoruuden tutkimuksen teemohin.

TERTIETO5  Kouluterveyden ja hyvinvoinnin tutkimus 5 op (kirjatentti). Erityisesti Terveystiedon opintokokonaisuutta suorittaville.

NTYOA44 Nuorisotutkimuksen uusia suuntauksia (YUNET-yliopistoverkosto)

Muista korvaavuuksista voi neuvotella oman tutkinto-ohjelman opettajien kanssa.

Ilmoittautuminen 18.8. - 5.9.

Tuloerot ja eriarvoisuus: talouskasvun edellytyksiä vai politiikan epäonnistumisia?

Aika: I periodilla tiistaisin klo 12-14, paitsi 7.10. klo 10-12, alk. 9.9.2014, HUOM! Luentotilat muuttuneet! Aloitusluento 9.9. yliopiston juhlasalissa.

 Suoritustapa: luennot ja luentotentti; lisäksi KATTAS38 Julkistalouden erityiskysymyksiä -kohdan suorittajille essee

Korvaavuus 5 op johonkin seuraavista kohdista:
SOS10.3.2 Valta ja eriarvoisuus /SOS10.4.2 Erot ja sosiaalisen politiikat
KATTAA40 Talouden ajankohtaisaiheita / KATTAS38 Julkistalouden erityiskysymyksiä

Ohjelma:

9.9.2014 Johdanto: Tuloerot –mistä on kyse? / Matti Tuomala, JUHLASALI klo 12- 14

16.9.2014 Tulo- ja kulutusköyhyys Suomessa /Matti Tuomala, LS D10A klo  12 - 14

23.9.2014 Hyvinvointivaltio ja eriarvoisuus / Jorma Sipilä, LS D10A  klo 12- 14 

30.9.2014 Tuloerot ja talouspolitiikka / Matti Tuomala, LS D10A klo 12 - 14

7.10.2014 Eriarvoisuus yhteiskunnassa: miten tuloerot vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin / Lina Van Aerschot, VÄINÖ LINNA -sali klo 10-12 Huom!

14.10.2014 Tuloerot ja taloudellinen kehitys / Elina Tuominen, LS D11 klo 12 - 14 

21.10.2014 Kulttuurin ja politiikan muutoksia: selityksiä sille, miksi tuloerojen sallitaan kasvaa / Lina Van Aerschot, LS D10A klo 12 - 14

Kurssin rakenne ja aikataulu

Kurssin aloitus

ma 8.9. klo 10-12

Nuorten hyvinvointipolitiikka 

pe 12.9. klo 10-12 luento

Koulutus ja työllistyminen

ma 15.9. klo 10-12 luento

pe 19.9. klo 10-12 harjoitukset

Talous, toimeentulo ja työttömyys

ma 22.9. klo 10-12 luento

pe 26.9. klo 10-12 harjoitukset

Osallisuus ja vaikuttaminen

ma 29.9. klo 10-12 luento

pe 3.10. klo 10-12 harjoitukset

Sosiaaliset verkostot

ma 6.10. klo 10-12 luento

pe 10.10 klo 10-12 harjoitukset

Toiminnallisuus asuinalueella

ma 13.10. klo 10-12 luento

pe 17.10. klo 10-12 harjoitukset

Tulevaisuusverstas: päivän työpaja

perjantaina 31.10.

Kurssi nivoutuu OmaVerkko -tutkimushankkeeseen, jossa tarkastellaan nuorten yhteiskunnallista osallisuutta edistäviä ja heikentäviä tekijöitä Tampereen Tesoman lähiön nuorten kokemusten ja heille palveluita tuottavien tahojen kautta. Hankkeessa kerätyt aineistot ja havainnot ovat kurssilla tarkastelun kohteena.

Kurssi alkaa luentosarjalla, jossa aiheeseen tutustutaan. Kurssille kutsutaan nuorille palveluita tuottavia toimijoita alustamaan. Luentojen lisäksi kurssi muodostuu työpajatyöskentelystä, jossa opiskelijat yhdessä tesomalaisnuorten ja palveluntuottajien kanssa pohtivat nuorten osallisuutta ja heille tarjottavia palveluita.

Suoritusmuotona on osallistuminen luennoille ja työpajoihin, sekä ryhmätyönä tehtävät harjoitustyöt, joista kootaan posterinäyttely.

paikka: Linna 6018, paitsi 10.10. Linna 5028

Kurssilla puretaan heteroseksuaalisuuden luonnollisuutta tutustuttamalla opiskelijat heteroseksuaalisuutta koskevaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen.

Kurssi rakentuu neljän tutkimuksellisen ulottuvuuden varaan, joissa heteroseksuaalisuutta tarkastellaan sosiaalisesti rakentuneina instituutioina, identiteettipositioina, käytäntöinä ja sukupuolittuneena kokemuksena. Kurssilla perehdytään näihin analyyttisiin ulottuvuuksiin erityisesti romanttisen rakkauden feministisen kritiikin kautta. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa heteroseksuaalinen avioliitto, tyttöystävän/vaimon asema, kotitöiden jakautuminen ja heteroseksuaaliset seksikäytännöt.

Lopullinen opiskelijavalinta tehdään ensimmäisellä seminaarikerralla ke 3.9.2014.

Max 24 opisk.

Tieto, tiede, teknologia on monitieteinen tutkimusseminaari, jonka järjestävät useat oppiaineet ja tutkimusyksiköt yhteistyönä. Seminaari järjestetään jatkuvatoimisesti. Tutkijaseminaari on suunnattu tämän alan tutkimusta tekeville tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja maisteritutkinnon opiskelijoille. Tämän alan aihepiiristä opinnäytetutkimusta tekevät opiskelijat voivat esitellä seminaarissa omaa tutkimustaan.

Seminaari kokoontuu lukuvuoden aikana neljä kertaa. Kokoontumiset ovat perjantaisin klo 10 - 16. Seminaarin kielenä on esitelmän pitäjästä riippuen suomi tai englanti.

Seminaarin kokoontumiset:

10.10.2014 Teemana Tieteen- ja teknologiantutkimuksen lähestymistavat (Pinni B3032)

klo 10.00-12.30
Sanna Talja: Käytäntöteoria
Turo-Kimmo Lehtonen: Latour: yhteiskunta välityksinä

klo 13.30-16.00
Olli Pyyhtinen: Materiaalinen konstruktivismi
Helena Valve & Maria Åkerman: Ontologian politiikka: hallinnan aineelliset järjestykset

12.12.2014 Theme Feminist Science Studies - Teemana Feministinen tieteentutkimus, coord. Sari Irni, Riikka Homanen & Marja Vehviläinen (Linna 4013-obs. has been changed), 

10.00-11.30

• Liu Xin: The Sociality of Race
• Mianna Meskus: Ethical scaling in the use of human biological material

12.30-14

• Elina Helosvuori: "Feeling for it": Negotiating the art of embryo selection in IVF
• Lotta Hautamäki: The problematics of doing social science on neuroscience and psychiatry

14.15-15.45

• Riikka Homanen:  Gender, class and strategies of respectability in maternity healthcare practices
• Rebecca Lund: The work of 'boasting' in changing academia: an institutional ethnography and a critique from the standpoint of junior female scholars

06.02.2015 Teemana Muotoiltu yhteiskunta (Linna 5014). Koord. Virve Peteri

24.04.2015 Teemana Tiedon infrastruktuurit (Linna 5014). Koord. Sanna Talja

Kurssi koostuu kahdesta osasta: lukuseminaarista ja analyysityöpajasta.

Lukuseminaarissa tutustumme ensin tutkimusteksteihin, joiden avulla tarkastelemme terveydenhuoltoa ja sen muutosta osana yhteiskunta- ja sosiaalipolitiikan muuttuvaa toimintaympäristöä. Yksi tärkeä lähtökohta on terveydenhuollon universalismin heikentymisessä ja palvelujen yksityistymisessä, jonka johdosta Suomeen on syntymässä aikaisempaa paljon vahvemmat terveys- ja sosiaalipalvelujen markkinat. Nämä markkinat ovat seurausta poliittisesta päätöksenteosta ja instituutioiden muuttumisesta, mutta liittyvät myös kansalaisten odotusten, arvojen ja käyttäytymisen muutokseen.

Pohdimme tutkimustekstien pohjalta keskustellen, mitä muutos merkitsee kansalaisten keskinäiselle yhdenvertaisuudelle ja hyvinvoinnille sekä julkisten palvelujen ja hyvinvointivaltion tulevaisuudelle. Analyysityöpajassa harjaannutetaan tutkijantaitoja tekemällä analyysiharjoituksia haastatteluaineistolle. Haastattelut käsittelevät lapsiperheiden sairaanhoitopalvelujen käyttöä ja yksityistä sairauskuluvakuuttamista. Analysoimme haastatteluaineistoa erilaisista metodologisista lähtökohdista.Tarkoituksena on harjoitella analyysin tekemistä ja tehdä alustavia päätelmiä tutkimustuloksista, joita haastattelujen perusteella voi saada.

Ohjelma:

27.10. klo 9-12 Johdanto ja lukuseminaari

3.11. klo 9-12 Lukuseminaari

10.11. klo 9-12 Lukuseminaari

17.11. klo 9- 15 Aineistotyöpaja

24.11. klo 9-15 Aineistotyöpaja

1.12. klo 9-15 Aineistotyöpaja

15.12. klo 9-15 Kurssiesseiden käsittely

           * * *

Suoritustapa: lukuseminaariin ja aineistotyöpajoihin osallistuminen sekä kurssiessee.

Korvaavuudet: SOS10.4.4 (ensisijainen), SOS10.4.2 (myös mahdollinen).

Valintakriteerit: Etusijalla keväällä 2014 järjestetylle Lapsiperheiden sairaanhoitopalvelujen käyttö -kurssille osallistuneet.

Paikka: Linna 5028

Kurssin työmuotoina ovat luennot sekä ohjattu lukupiiri.

Tieteellisellä tiedolla, teknologisella kehityksellä ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen merkitys modernin yhteiskunnan muokkaajana. Ei siis ole ihme, että niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö on enenevässä määrin myös julkisen mielenkiinnon kohteena. Tieteen ja teknologian tuotoksia arvioidaan, tutkimus- ja kehitystyö on konfliktien lähde ja kohde, ja tutkimuksen yhteistyöverkostoissa raja tieteen ja politiikan välillä hämärtyy.  Tällä kurssilla perehdytään tutkimuskirjallisuuden ja käytännön esimerkkien avulla tapoihin, joilla näitä ilmiöitä voi yhteiskuntatieteen keinoin tutkia. Teemoja ovat muun muassa tieteentutkimus ja tiedepolitiikka, tiedekulttuurit, tieteen ja politiikan yhteydet, teknologian rooli yhteiskunnassa, tieteen verkostojen, kiistojen ja rajanvetojen tutkimus sekä innovaatiojärjestelmien analyysi.

Ohjelma

27.10. Johdatus tieteen- ja teknologian tutkimukseen (Pia Vuolanto)

3.11. Tiede kulttuurina ja käytäntöinä (Oili-Helena Ylijoki)

10.11. Tiedepolitiikka, tieteen tehtävät ja yleisöt (Erkki Kaukonen)

17.11. Teknologia yhteiskunnan muokkaamana ja muokkaajana (Virve Peteri)

24.11. Kansainväliset organisaatiot ja tutkimustiedon käyttö (Marjaana Rautalin)

1.12. Innovaatiojärjestelmien tutkimus ja innovaatiopolitiikka (Mika Kautonen, Mika Raunio)

8.12. Tieto/valta/sukupuoli (Riikka Homanen)

15.12. Tieteelliset kiistat ja rajanvedot (Pia Vuolanto)

Kurssille voidaan valita enintään 20 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Sisällöstä:

- pohditaan sosiaalipolitiikan peruslähtökohtia, syntyä ja olemusta, ja näiden historiallista kehitystä yhteiskunnallisine yhteyksineen
- tavoitteena henkilökehityksen ja –historian kristallisoiminen
- sosiaalipolitiikan tiedeluonne esille aikaperspektiivi- ja henkilötarkastelun avulla
- sosiaalipolitiikan edustajien lisäksi esille sosiaalipoliittisia ideoita, ideologioita, aatesuuntauksia, teoriaa ja käytäntöjä
- keskustellaan myös nykyisistä yhteiskunnallisista ongelmista: osa klassikoiden ajatuksista, ideoista ja arvokäsityksestä on ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa.

Suoritus koostuu luennoista (4 h), luentojen perusteella jostakin klassikosta tehtävästä esseestä sekä kirjallisuuden tenttimisestä.

Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.

Haku verkkokurssille 8.9.-26.9.

Perustulo uuden sukupolven sosiaalivakuutuksena

Kurssi kuuluu Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan ja on osa sosiaalipolitiikan syventäviä opintoja. Kurssi koostuu yhdestätoista luennosta (sis. loppukeskustelun), joista osa on videoluentoja. Kurssin opetuskieli on suomi mutta ulkomaisten tutkijoiden luennot pidetään englanniksi.

Kurssin tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan mistä perustuloehdotuksissa on kysymys, miten perustuloehdotukset poikkeavat toisistaan ja millaiset olisivat perustulon yhteiskuntapoliittiset ja sosiaaliset vaikutukset, sekä tuntee aihepiiriin liittyvää teoreettista ja empiiristä  tutkimusta .

Kurssin pedagogiset järjestelyt

Kurssi toteutetaan luento-opetuksena. Sitä täydennetään Moodlessa toteutettavana aktiivisena arviointina, sekä itsenäisenä ja vuorovaikutukseen perustuvana oppimisena. Moodleen sijoitetaan sekä luentomateriaali että sitä täydentävä materiaali. Kurssin opettajat ja ohjaajat osallistuvat aktiivisesti keskusteluun mutta pääpaino on kuitenkin osanottajien omassa aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa.

Kurssin toteuttamisesta vastaavat Pertti Koistinen, Johanna Perkiö ja Antti Halmetoja.

Suorittaminen

Kurssin suorittaminen edellyttää osanottajalta aktiivista osallistumista luennoille, Moodleen sijoitettavan opetusmateriaalin lukemista sekä osallistumista Moodlessa käytävään keskusteluun. Tämä aktiivisuus huomioidaan suoritusta arvioitaessa Viimeisellä kerralla järjestetään kertaus ja loppukeskustelu. Kertaus tapahtuu niin, että opiskelijat yhteenvetävät etukäteen annettujen kysymysten ja teemojen puitteissa kurssin aikana opitut asiat ja opettajat antavat niistä palautetta. Kurssin arvosanaa varten opiskelija kirjoittaa itsenäisesti noin 2 liuskan mittaisen tiivistelmän oppimistaan asioista.

Luentokalvot, videot ja muu kurssimateriaali ovat saatavilla Moodlessa kunkin luentokerran jälkeen. Moodleen kerätään myös lista aiheeseen liittyvää oheislukemistoa.

Kurssi korvaa sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmasta kohtaa Sos10. Kurssin menestyksellinen suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelija voi ansaita lisäpisteitä, jos hän kirjoittaa esseen, jossa on käytettävä luentomateriaalin lisäksi myös lähdekirjallisuutta. Kurssi arvioidaan arvosanoin asteikolla 1-5.

Ajoitus

Luennot pidetään torstaisin klo 14-16 alkaen viikolla 11 ja päättyen viikolla 19. 2015. Etukäteinen ilmoittautuminen viikolla  9. 2015

Luentorunko

12.3. Johanna Perkiö: Mitä tarkoittaa perustulo? / 2h
19.3. Pertti Koistinen: Perustulo toimeentulon ja tulonjaon keinona / 2h
26.3. Johanna Perkiö: Perustulo- ja kansalaispalkka-aloitteet Suomessa / 2h
9.4. Pertti Honkanen: Perustulon tulonjakovaikutukset - mikrosimulaation tuloksia / 2h
16.4 Simon Birnbaum: Basic income, social justice and the demands of equality / 2h
23.4. Johanna Perkiö: Perustuloaloitteet muissa kehittyneissä ja kehittyvissä maissa / 2h
30.4. Bettina Leibetseder: Minimum income reform in Austria (video) / 2h
7.5. Jurgen De Wispelaere: On the legitimacy and effectiveness of universal basic income (video) / 2h

12.5. Loppukeskustelu / 2 h

-----------------------------------------------------------------

Challenges of basic income as a new generation income insurance

Objectives:

Basic income (BI) is an idea raising interest among policymakers, citizens and researchers around the world.  It has become an increasingly topical issue in the context of recent economic crisis. It is both a political and economic issue, and especially a question of new generation of social policy reform. It addresses different social risks and shortcomings of the existing welfare systems around the world, with strong policy differences between advanced and emerging economies. The objective of this Master’s course is to encourage students and experts of social policy, philosophy and political science into a dialogue on basic income (BI) as a social reform built on principles of universalism and unconditionality.

After completion of the course the student will have a  bright view on discourses and various proposals of BI and an insight to the relevant research. The experts of the course, who represent various disciplines and academic communities of the world, will contribute to the student’s knowledge and discursive skills on challenges and critical dimensions of BI as a social policy reform.

Pedagogical arrangements:

The course is organized as a face-to-face lecture, but strenghtened and facilitated  with use of novel online learning methods and software. All lectures will be video recorded, and the course materials such as power point presentations, articles and other materials will be saved on the online learning platform of the course. In the Moodle we offer also a discussion forum for participants and teachers.

Online course including presentations, text for reading. We use the Moodle –learning software.

Language policies:

Main part of the lectures and discussions in the Moodle will be given in Finnish but, the lectures of visiting experts Birnbaum, Leibetseder and De Wispelaere will be instructed in English.

Teachers:

Pertti Koistinen, Johanna Perkiö and Antti Halmetoja  in cooperation with Simon Birnbaum, Pertti Honkanen,  Bettina Leibetseder and Jurgen De Wispelaere.

Time:

Start up in the 11 week and ending in the 19. week 2015. An in advance enrollment for a course in week 9. 2015

Credits: 5 ECTS of active participation and extra 2 ECTS from essay.

Contents:

12.3. Johanna Perkiö: Introduction to basic income – concepts and  discourses

19.3. Pertti Koistinen:  Challenges of Income guarantee and income distribution

26.3. Johanna Perkiö: Basic income initiatives in Finland

9.4. Pertti Honkanen: Income and distribution effects of the BI for household incomes - The econometric simulations

16.4. Simon Birnbaum: Basic income, social justice and the demands of equality

23.4. Johanna Perkiö: Basic income initiatives elsewhere in developed and emerging economies

30.4. Bettina Leibetseder: Minimum income reform in Austria (video)

7.5. Jurgen De Wispelaere: On the legitimacy and effectiveness of universal basic income (video)

12.5. End discussion

Ilmoittautuminen viikolla 9, tarkemmat tiedot myöhemmin.

Aktiivisen työvoimapolitiikan teoria ja politiikka

Kurssi kuuluu Tampereen yliopiston sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmaan ja on osa sosiaalipolitiikan syventäviä opintoja. Se on suunniteltu myös niin, että se soveltuu ”Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaan”. Kurssi koostuu yhdestätoista luennosta (sis. loppukeskustelun).

Kurssin tavoitteet

Aktiivinen työvoimapolitiikka on yli 50 vuoden ajan ollut kaikissa kehittyneissä teollisuusmaissa työvoimapolitiikan keskeinen teoreettinen ja poliittinen perustelu. Kurssin tavoitteena on perehdyttää tähän työvoimapolitiikan historiaan. Kurssin suoritettuaan opiskelija kykenee hahmottamaan mitä on aktiivinen työvoimapolitiikka, sen teoreettiset perusteet ja käytäntö sekä miten aktiivinen työvoimapolitiikka on muuttunut yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muuttuessa.

Kurssin pedagogiset järjestelyt

Kurssi toteutetaan luento-opetuksena. Sitä täydennetään Moodlessa toteutettavana aktiivisena arviointina, sekä itsenäisenä ja vuorovaikutukseen perustuvana oppimisena. Moodleen sijoitetaan sekä luentomateriaali että sitä täydentävä materiaali. Kurssin opetta osallistuu aktiivisesti keskusteluun mutta pääpaino on kuitenkin osanottajien omassa aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa.

Suorittaminen

Kurssin suorittaminen edellyttää osanottajalta aktiivista osallistumista luennoille, Moodleen sijoitettavan opetusmateriaalin lukemista sekä osallistumista Moodlessa käytävään keskusteluun. Tämä aktiivisuus huomioidaan suoritusta arvioitaessa. Viimeisellä kerralla järjestetään kertaus ja loppukeskustelu. Kertaus tapahtuu niin, että opiskelijat vetävät yhteen etukäteen annettujen kysymysten ja teemojen puitteissa kurssin aikana opitut asiat ja opettaja antaa niistä palautetta. Kurssin arvosanaa varten opiskelija kirjoittaa itsenäisesti noin 2 liuskan mittaisen tiivistelmän oppimistaan asioista.

Kurssin menestyksellinen suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelija voi ansaita lisäpisteitä, jos hän kirjoittaa esseen, jossa on käytettävä luentomateriaalin lisäksi myös lähdekirjallisuutta.

Luentorunko

1. Johdantoluento/ 2h
2. Työmarkkinat rakenteena ja toimintajärjestelmänä / 2h
3. Taloudelliset riskit ja työmarkkinoiden sopeutuminen/ 2h
4. Työmarkkinoiden instituutiot ja toimintakäytänteet  / 2h
5. Työ ja sosiaaliturva / 2h
6. Työllisyysturva ja työmarkkinoiden dynamiikka / 2h
7. Aktiivisen työvoimapolitiikan teoria ja tavoitteet / 2h
8. Työvoimapolitiikan toimijat ja toimeenpano / 2h
9. Työvoimapolitiikan vaikutusten arvioiminen / 2h
10. Aktiivinen työvoimapolitiikka avoimessa taloudessa / 2h

11. Loppukeskustelu / 2 h

Ilmoittautuminen viikolla 5.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluenno(i)sta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta.

Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen vuorovaikutuksessa tapahtuvan toiminnan logiikan ja säännönmukaisuuksien ymmärtäminen ja kuvaaminen. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutuksen säännönmukaisuuksia tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus, jaettu päätöksenteko, varhainen tuki, ohjauskäytännöt johtamisen tukena. Teemojen avulla tutustutaan yhteistoiminnan perustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. 

Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.

Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutukseen perehtyneet vierailevat tutkijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.

Jaksolle ennakkoilmoittautuminen NettiOpsussa.

Opetus perjantaisin klo 10-14.

Opintovaihe: 3. vuoden opiskelijoille/aineopintovaihe sekä Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoille.

Suoritustapa: läsnäolo ja osallistuminen keskusteluun, valmistautuminen luetun pohjalta keskusteluun, oppimispäiväkirja sekä välitehtävä.

Jakson voi sisällyttää sosiaalitieteiden maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin.

Monitieteinen perheen tutkimuksen kurssi, jonka aluksi opiskelijat lukevat Ian McEwanin romaanin Rannalla ja kirjoittavat siitä esseen kurssin alussa ja lopussa.

Alustava ohjelma:

12.1. Matti Hyvärinen (sosiologia): ”Johdanto: Hajoavalla rannalla”

16.1. Eriikka Oinonen (sosiologia): ”Siirtymiä: nuoruudesta aikuisuuteen”

19.1. Elina Haapaniemi (psykiatria): ”Perhe, seksi ja trauma”

23.1. Laura Karttunen (kirjallisuustiede): ”Juonitteleva kertoja”

26.1. Ritva Nätkin (sosiaalipolitiikka): ” "Neuvottelua sukupuolimoraalista rannalla”

30.1. Harri Melin (sosiologia): ”Luokat rannalla”

2.2. Kirsi Peltonen (psykologia): ”Trauma, haavoittuvuus ja resilienssi”

6.2. Eero Suoninen (sosiaalipsykologia): ”Vuorovaikutuksen noidankehät”

9.2. Olli Heikkinen (musiikin tutkimus): ”Perhe musiikin tuotanto- ja kulutusyksikkönä”

13.2. Mervi Kaarninen (historia): "Perheen vuosisata?"

16.2. Tuula Juvonen (sukupuolen tutkimus): ”Hajoava heteroseksuaalisuus”

20.2. Matti Hyvärinen: ”Epäsosiaaliset mielet ja riidan huipennus”

max 30 opisk.

Sosiaalityössä kurssi soveltuu maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin.

Sukupolvet -luentoseminaari on monitieteinen kurssi, jolla luennoitsijat avaavat näkökulmia sekä perhesukupolviin että yhteiskunnallisiin sukupolviin. Opiskelijat laativat kurssilla esseen perustuen luentoihin ja oheislukemistoihin.

OHJELMA:

16.1.2015 Ritva Nätkin: aloitus ja suorittaminen+ Sukupolven käsitteestä ja ulottuvuuksista

23.1.2015 Katja-Maria Miettunen: Sukupolvea rakentamassa - muistelu, tutkimus ja suomalainen 1960-luku

30.1.2015 Antti Tanskanen: Suuret ikäluokat ja isovanhemmuus

6.2.2015 Semi Purhonen: Zeitgeist, identiteetti, politiikka: sukupolven käsitteen moderni merkitys

13.2.2015 Helena Helve: Lähiösukupolvet ja heidän lapsensa

20.2.2015 Antti Häkkinen: Sukupolvet kohtaavat ruokapöydässä

27.2.2015 Päivi Honkatukia & Marja Peltola: Sosiaalinen kontrolli, sukupuoli ja seksuaalisuus – vanhempien ja nuorten näkökulmia.

6.3.2015 Ritva Nätkin: Aikuisuuteen siirtyminen sukupolvikysymyksenä

Kurssille ei ole ennakkoilmoittautumista.

Kurssilla tarkastellaan monikulttuurisuutta, rasismia sekä etnisyyden ja rodullistavien käytäntöjen merkitystä sosiaalisten suhteiden rakentumiseen erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille, lukemalla luentojen teemoihin niveltyvät oheisartikkelit sekä laatimalla opintopäiväkirja. 

Kurssille voidaan ottaa enintään 30 opiskelijaa.

Kurssi on suunnattu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille.

Ilmoittautuminen opettajalle sähköpostitse (Jaana.Kuusipalo@uta.fi)23.1.2015 mennessä.

1. - 3.vuoden opiskelijoille ja maisterivaiheen opiskelijoille

Kurssin alustava ohjelma:

12.1. Johdanto: kulttuuri, status, stratifikaatio

13.1. Pierre Bourdieu, kulttuuripääoma ja La Distinction

19.1. Maku ja kulttuuripääoma Suomessa

20.1. Kulttuuripääomasta kulttuurisiin luokittelujärjestelmiin

26.1. Kohti avaraa ja kaikkiruokaista? Kulttuurisen legitiimiyden muutokset sanomalehtien kulttuurisivuilla

27.1. Sukupolvet ja kulttuuridistinktioiden muutos

2.2. Vertailevan kulttuurisosiologisen tutkimuksen ongelmia

Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa. Soveltuu sekä kandi- että maisterivaiheen sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijoille, mutta etusijalla ovat 2. ja 3. vuoden opiskelijat, jos ilmoittautuneita on enemmän kuin 25.

Suoritustapa: läsnäolo luennoilla, ensimmäisellä luennolla ilmoitettavan taustakirjallisuuden lukeminen sekä oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, joka palautetaan viimeistään 9.2.

Huom! Kurssi on hyvin tiivistahtinen. Tämän vuoksi kurssilla edellytetään läsnäoloa kaikilla luennoilla (hyvästä syystä on mahdollisuus enintään yhteen poissaoloon) sekä lisäksi mahdollisuutta panostaa kurssin suorittamiseen sen keston aikana myös muilla tavoin (oheiskirjallisuuden lukeminen).

1. Keskustelut ajankohtaisista yhteiskunnan ohjaamisen kysymyksistä sosiaalipolitiikan opettajien alustusten ja artikkelikäsikirjoitusten pohjalta.

2. Uuteen Hyvinvointitalous-kirjaan (http://issuu.com/soste/docs/hyvinvointitalous_final/1) perustuvat opiskelijoiden alustukset.

3. Opiskelijoiden omat vaikuttavat tekstit (lyhyet, mutta napakat).

!!! UUTTA 15.12.2014: KURSSIN OHJELMA !!!

Ke 14.1.2015 kurssin johdanto ja suoritustavat: Satu Ojala

-  opiskelijat lukevat etukäteen huolellisesti yhden itse valitsemansa tekstin Hyvinvointitalous-kirjasta ja valmistautuvat tiivistämään tekstin sanoman (hyvin napakasti ja lyhyesti) sekä esittämään sen pohjalta muodostamansa puoltavan tai kehittävän argumentin kurssin aloituskeskustelussa

Ke 21.1.2015 väittely teksteistä:

-  Anneli Anttonen: Mietteitä sosiaalipolitiikasta ja suomalaisuudesta

-  Antti Halmetoja Universalismi sosiaalipolitiikan ideaalina

-  Pertti Koistinen: Osattoman katse

-  Satu Ojala: Sanktioiden aika on ohi

... tekstit tulevat viikkoa ennen väittelykertaa kurssin moodleen. Opiskelijat valmistautuvat lukemalla tekstit ja kirjoittamalla niistä lyhyet kommentit (kappale-pari riittää per teksti) sekä esittämällä tekstejä kohtaan vähintään yhden perustellun väitteen puolesta ja yhden vastaan.

Ke 28.1.2015 väittely teksteistä:

-  Minna Zechner: Omaishoitosopimus, kahle vai houkutin vanhuksia hoivaaville läheisille?

-  Lina Van Aerschot: Vanhusten hoiva ja eriarvoisuus

-  Liina Sointu: Penkki hyvinvoinnin tekijänä: sosiaalipolitiikka ja hyvinvoinnin aineelliset edellytykset

-  Olli Karsio: Voiton tavoittelua hyvinvointivaltiossa

Ke 4.2.2014, 5014, väittely teksteistä:

-  Katja Repo: Lastenhoito, investoitu lapsi ja lapsen ääni

-  Karita Snellman: Työtön ja kouluttamaton syrjäytynyt – vai osaava ja aktiivinen nuori?

-  Yrjö Kallinen: Nuorten syrjäytyminen yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana

-  Ritva Nätkin: Onko maallamme malttia integroida nuoret?

Ke 11.2.2014, 5014, väittely teksteistä:

-  Jouko Nätti: Eriarvoisuus työelämässä

-  Johanna Perkiö: Perustulo – hyvinvointivaltion päivitys 2020-luvulle

-  Mikko Perkiö: Onko Etelän ja Pohjoisen sosiaalipolitiikassa yhtymäkohtia?

-  Miia Toivo ja Liisa Häikiö: Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä sosiaalipolitiikka

Ke 18.2.2014 väittely opiskelijoiden 1-2 s. vaikuttavista teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä viikkoa ennen)

• argumentit voi muodostaa kurssin tekstien ja Hyvinvointitalous-kirjan pohjalta tai muuhun kirjallisuuteen pohjautuen

Ke 25.2.2014 väittely opiskelijoiden teksteistä, puolet ryhmäläisistä (lähetettynä viikkoa ennen)

Ke 4.3.2015 Kurssin päättävä debatti opiskelijoiden tekstien kakkosversioiden pohjalta: opettajat opiskelijoiden vastaväittäjinä

Maanantaisin klo 12-14 (Linna K103)

AIKATAULU

12.1. Hanna Ojala, Marja Vehviläinen: Johdatus kurssin teemaan & suoritusohjeet


19.1. Raisa Jurva: Heteroseksuaalisuus ja sukupuolen jäsennykset

26.1. Marika Haataja: Sukupuoli ja seksuaalisuus seksologisessa tietokirjallisuudessa

2.2. Roosa Toriseva: Queer-näkökulmia sukupuolittuneeseen ruumiiseen

9.2. Tuula Juvonen: 
 Arkistojen valta: ei-normatiivinen sukupuoli ja seksuaalisuus arkistoissa

16.2. Riikka Homanen: Lasten hyväksi naisten kesken: Neuvolainstituution sukupuolistavat käytännöt

23.2. Marja Vehviläinen: Ruumis ja sukupuoli luontokulttuureissa

2.3. Hanna Ojala: Kun Karista tulee Karin - eturauhassyöpä ja seksuaalisuus

9.3. ei luentoa


16.3. 
 Päivi Korvajärvi: Ruumiillisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus työssä

23.3. Hanna-Mari Ikonen: Työtä kautta ruumiin – emootiot, estetiikka ja epävarmuus palveluyrittäjillä


30.3. Tuija Koivunen: Ääniruumis ja ulkonäköruumis palvelutyössä 

Perustutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa. Avoimen yliopiston sosiaalitieteiden aineopiskelijat ilmoittautuvat opettajalle s-postitse.

1. - 3.vuoden opiskelijoille ja maisteri-opiskelijoille

Maanantaisin klo 12-14

Lukupiirityöskentelyyn nojaavalla kurssilla perehdytään tapoihin ymmärtää toimintaa ja toimijuus teknologisoituneessa yhteiskunnassa. Onko ihmisen rooli toiminnan keskipisteenä enää puolustettavissa yhä teknologiavälitteisemmässä ympäristössä? Miten teknologia voi luoda ehtoja toiminnalle? Onko teknologia itsessään toimija?

Opiskelijat tutustuvat ohjatusti viidessä lukupiiritapaamisessa Anthony Giddensin, Hannah Arendtin ja Bruno Latourin ajatteluun sekä uuteen aihepiiriä käsittelevään tutkimukseen. Lukupiirin jälkeen opiskelijat kirjoittavat itsenäisesti valitsemastaan aiheesta esseen. Esseitä käsitellään kahdesti kokoontuvassa palauteseminaarissa. Kurssi tarjoaa käsitteellisiä välineitä toimintaa koskevaan tutkimukseen sekä auttaa opiskelijoita arvioimaan kriittisesti aiheesta tehtyä tutkimusta.

Kurssille otetaan max. 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 1.12. alkaen ja kurssia koskevat kysymykset sähköpostitse: minna.saariketo@uta.fi
Osallistujille lähetetään tarkemmat kurssiohjeet viimeistään vkolla 5.

Tämä käy suoritukseksi seuraaviin jaksoihin: JOVTS1, JOVTS3, JOVM2C, JOVM2E (5 op) sekä YKYn SOS10.8.2.

HUOM! JOVTS1:n 6 opintopisteen suoritukseen kuuluu lukupiiriosallistumisen ja esseen lisäksi kirjoitelma palauteseminaarissa käsitellyistä esseistä kurssilla erikseen annettavien ohjeiden mukaan.

Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä.

Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.

Kurssi toteutetaan seitsemänä 3 tunnin lähitapaamisena, jotka sisältävät monimuotoista seminaarityöskentelyä (esim. ryhmäväittelyjä, kehittämismenetelmäharjoituksia, oppimistehtäviä).

Opetuksen ajankohdat:

Ma 16.3. klo 9-12
Ma 23.3. klo 9-12
Ma 30.3. klo 9-12
Ma 13.4. klo 9-12
Ma 20.4. klo 9-12
Ma 27.4. klo 9-12
Ma 4.5. klo 9-12

Paikka: Linna 5016

Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.

Intensiivikurssi 10.4.-4.5.2015 (24 h). Kokoontumiset kaksi kertaa viikossa: ma klo 12-16 ja pe klo 10-12 , poikkeuksena ma 4.5. klo 10-16.

Ensimmäinen kokoontuminen 10.4. salissa Linna 5026

Kurssilla tarkastellaan miehiä ja maskuliinisuutta sosiaalitieteellisestä, sukupuolentutkimuksellisesta näkökulmasta. Tarkastelu jakaantuu kolmeen, toisiinsa limittyvään teemaan, jotka ovat työelämä, perhe ja vapaa-aika. Näin ollen kurssi kattaa pääosin aikuisen miehen elämän kokonaisuuden. Teemojen kautta käsitellään myös miesten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, kuten terveyttä ja tapaturmia, isyyttä, elintapoja ja harrastuksia.

Kurssi koostuu pienimuotoisista taustoittavista luennoista, seminaarityöskentelystä, oheislukemistoon tutustumisesta, ja pienimuotoisesta empiirisestä tehtävästä, joka esitellään kurssilla suullisesti ja palautetaan kurssin päätyttyä kirjallisesti.

Ilmoittautuminen on päättynyt 1.4.2015.

Koska kurssin keskeinen lähtökohta on tarkastella miehiä nimenomaan sukupuolentutkimuksen ja kriittisen miestutkimuksen käsitteistön kautta, etusija annetaan opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet jonkin sukupuolentutkimuksen kurssin (esim. SOS4.4 Sukupuolentutkimus, SOS6.4.2/SOS10.5.1 Johdatus ruumiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimukseen, SOS10.5.2 Sukupuolet ja seksuaalisuudet). Kurssille otetaan 25 opiskelijaa.

Sukupuolentutkimuksen yliopistoverkosto HILMA:n järjestämä verkkokurssi.

Kurssin tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen (23.2.-13.3.2015) seuraavasta linkistä: http://www.hilmaverkosto.fi/kurssikalenteri/ruumiillisuus-ja-materiaalisuus-303-225-2015

Ilmoittautuminen ajalla 23.2.-13.3.2015.

Kurssin teemana on paikallisten musiikki- ja tanssikäytäntöjen transnationaalinen tuotteistaminen ja siihen tyypillisesti liittyvä eksotisointi ja stereotypisointi. Kurssilla käsiteltäviä ilmiöitä tarkastellaan toisaalta siitä näkökulmasta, miten musiikin ja tanssin kautta luodaan, ylläpidetään ja vahvistetaan mielikuvia paikallisuudesta, etnisyydestä, kansallisuudesta ja toiseudesta. Toisaalta näitä ilmiöitä tulkitaan osana individualistista kulutuskulttuuria, jossa musiikin ja tanssin “toiseus” saa uudenlaisia merkityksiä osana yksilön kokemusmaailmaa. Käsiteltäviä aiheita mm. “maailmanmusiikin” julkaisutoiminta ja markkinointi, paikallisten tanssiperinteiden tuotteistaminen, musiikki- ja tanssiturismi, globaalien kulttuuri-ilmiöiden paikalliset tulkinnat.

Kurssi etenee pääosin luento- ja workshop/seminaarimuotoista opetusta vuorotellen niin, että kustakin aiheesta on ensin luento, jolla annetaan luennon aiheeseen liittyvä tehtävä (esim. musiikkivideo, levyjen kansitekstejä joita analysoidaan), ja tehtävä puretaan seuraavassa tapaamisessa syventäen näin aiheen käsittelyä. Tämän lisäksi kurssin teemoja kytketään yhteen loppuesseessä ja -keskustelussa.

Kurssilla on 7 x luentoja + 7 x workshop/seminaari.

Kurssi pidetään 4. periodilla ke & to klo 14-16

Paikka: Päätalo, D13

Kurssin ohjelma:

ma 13.4. klo 11.15-14 (K112) ”Hyvinvoinnin tuolla puolen: Esimerkkinä itsemurhaprosessin toiminnallinen logiikka” Irmeli Järventie

ti 14.4. klo 12.15-15 (K106) ”Näkökulmia mielen terveyteen ja sairauteen” Eija Salmi

ke 15.4. klo 12.15-15 (5014) ”Toipuminen kriisien ja poikkeuksellisten tapahtumien jälkeen” Atte Oksanen

ma 20.4. klo 12.15-15 (5014) ”Masennuksen kanssa eläminen” Vilma Hänninen

Elokuva ti 21.4. klo 12.15-16 (6017)

Kurssilla käsitellään mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä sosiaalipsykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä (masennus, ääriväkivalta, itsemurha, psyykkiset sairaudet).

Luennoille ja ryhmätöihin osallistuminen on pakollista, poissaolo keskeyttää kurssin suorituksen.