Uusille filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu orientaatio- ja tutustumispaketti filosofian opintoihin Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.

Ohjelma:

ma 3.9.
12-14, Päätalo D10a+b: Orientoivat opinnot 1 (Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö järjestää). 

14-18: YKYY1 kurssi alkaa

ti 4.9.
10-13, Pinni B4141: Orientoituminen filosofian opiskeluun (Tommi Vehkavaara)

ke 5.9.
9-10, Päätalon juhlasali: Kieliopintoinfo (Kielikeskus) vaihtoehtoisesti pe 7.9.

14-16 Pinni B4141: Johdatus filosofian opiskeluun alkaa (Alma Korko ja Jenni Tyynelä)

pe 7.9.
12-13, juhlasali: Kieliopintoinfo (Kielikeskus) vaihtoehtoisesti ke 5.9.

ti 11.9.
10-12, Pinni B4141: Johdatus filosofian opiskeluun jatkuu (Alma Korko ja Jenni Tyynelä)

ke 12.9.
14-16 Pinni B4141: Johdatus filosofian opiskeluun jatkuu (Alma Korko ja Jenni Tyynelä)

to 13.9.
14-16, juhlasali: Orientoivat opinnot 2 - Hyvinvointi (YKY/opiskelun tukipalvelut)

...

ma 22.10.
8-10 Orientoivat opinnot 3 (HOPS)

ke 21.11.
10-12 HOPS-info, Pinni B

marras-joulukuussa:
HOPSien laatiminen ja keskustelut tutor-opettajan (Tommi Vehkavaara) kanssa.

Vain aloittaville filosofian tutkitno-ohjelman opiskelijoille.

Tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin.

Kurssi on tarkoitettu johdatuskurssiksi filosofiaan muille kuin filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Luentotentti ti 9.10 klo 18.00-20 Pinni B1097 - ei erillistä ilmottautumista

Rästitentti yleisenä tenttipäviänä pe 26.10. klo 12-16 - ILMOTTAUTUMINEN kuorella Teijo Rädylle, Pinni B3057 viimeistään viikkoa ennen tenttiä.

Tutustutaan länsimaisen filosofian kehitykseen antiikista 1800-luvulle sekä sen keskeisiin ajattelijoihin.

Luennot 26 t

Klassikkoteksteihin tutustumista pienryhmissä 8 t (kolme ryhmää)

Vaikka kurssi on jo alkanut ja ennakkoilmoittautuminen sulkeutunut, kurssille voi silti osallistua vain saapumalla paikalle.

Opintojaksolla käsitellään argumentaation ja tieteellisen päättelyn teoriaa, empiristisen tieto-opin vaikutusta tieteenfilosofiassa, syy – vaikutus-suhteita, tieteellistä selittämistä ja mallintamisen roolia tieteessä. Sillä esitellään sekä positivismin että jälkipositivistisen tieteenfilosofian klassikoita. Muita teemoja ovat yhteiskunnallisten arvojen merkitys tieteessä sekä tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tieteenfilosofian luentokurssin ohjelma:

5.9. Introduction

12.9. Scientific reasoning

19.9. Empiricism

26.9. Post-positivist philosophy of science: Quine

3.10. Post-positivist philosophy of science: Kuhn

10.10. Contextual empircism

17.10. FALL BREAK

24.10. Explanation and Causality

31.10. Philosophy of the Social Sciences

7.11. Values in Science

14.11. Models in Science

21.11. Ethics and Political Philosophy of Science

28.11. FINAL EXAM

Luennon ohjelma:

7.9.  Johdanto - filosofisen etiikan eri merkitykset. Harjoitus soveltavasta etiikasta.

14.9. Aristoteles ja hyve

21.9. Stoalainen mielenrauha

28.9. Utilitarismi ja hyöty

5.10. Kant ja velvollisuus

12.10.  Ihmiselämän traagisuus ja pahan ongelma (Nietzsche, Freud)

19.10. ei luentoa, TY taukoviikko

26.10. Mitä järkeä moraalissa: analyyttisen etiikan perusteet

2.11.  ei luentoa

9. 11. Ihmisen eksistenssistä ja kuolemasta (Sartre, Heidegger)

16.11. Toisen tunnustaminen identiteetin perustana (Hegel)

23.11. Toinen, Vieras, Muukalainen (Levinas, Derrida)

30.11. Tentti

Uusintatentti yleisen tentin yhteydessä

pe 14.12. klo 12.00-14 Väinö Linna -sali (ei erillistä ilmottautumista)

Luentosarjalle ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Vaihtoehtoinen suoritustapa: luennolle osallistumisen asemesta opintojakso on mahdollista suorittaa sähköisenä kirjatenttinä, jota varten luetaan: 

Tännsjö, Thorbjörn 2008. Understanding ethics: an introduction to moral theory. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Opintojakson ytimenä on Nancyn teoksen 'Being Singular Plural' lukeminen itsenäisesti ja esseen kirjoittaminen siitä.

Opintojaksoon kuuluu myös

- johdantoluento 12.9. klo 12-14, jolla kirja alustavasti esitellään ja kontekstualisoidaan, sekä

- päivän kestävä kollokvio "Jean-Luc Nancy ja Singulaarinen pluraalinen oleminen", 11.lokakuuta , jossa suomalaiset asiantuntijat esittelevät kirjan eri puolia. Puhujiksi ovat tällä erää lupautuneet: Esa Kirkkopelto, Martta Heikkilä, Sami Santanen, Jussi Backman, Mika Elo, Eeva Puumala, Anna Tuomikoski, Janne Seppänen, Marko Gylén. Esseessä tulee reflektoida myös kollokvion antia.

- kollokvion jälkipuinti to 25.10. klo 12 –14

Esseen viimeinen palautuspäivä 14.12., palautus sähköposteitse Susanna.E.Lindberg@uta. fi

Opintojaksolla voi suorittaa 4 op yhdestä seuraavista kohdista:

- FILA7 Metafysiikka ja ontologia (4 op)

- FILS1a Moderni ja nykyajan filosofia

- FILS1c Metafysiikka ja mielen filosofia

Teemaseminaarissa lähestytään moraalisen ja sosiaalisen vastuun filosofiaa ongelmakeskeisesti. Kurssin keskeinen ongelma on ymmärtää, mikä on yrityksen moraalinen ja yhteiskunnallinen vastuu. Vastuun käsitettä käytetään kahdessa eri merkityksessä. Yhtäältä vastuulla tarkoitetaan jonkin toimijan erityisiä moraalisia velvollisuuksia, jotka lankeavat toimijalle yhteiskunnan moraalisen työnjaon kautta. Toisaalta vastuulla tarkoitetaan toimijan moraalista vastuuta teostaan ja jossain määrin myös sen seurauksista (missä määrin ja millä perustein toimijaa voidaan kiittää tai moittia teosta). Kurssin ensimmäisellä jaksolla pohditaan yrityksen erityisiä moraalisia velvollisuuksia ja yhteiskunnan moraalista työnjakoa (Friedman, Kolstad, Goodin, Scheffler, Rawls) ja kurssin toisella jaksolla kollektiivisten toimijoiden kuten yritysten moraalista vastuuta teoista ja tekojen seurauksista (French, Velasquez, Gilbert, Lewis). Kurssin lopuksi keskustelemme kollektiivisen vastuun kysymyksestä siten, kun se toisen maailman sodan lopussa muotoiltiin (Arendt).

Kurssin oppimateriaali jaetaan seminaarin yhteydessä.

Opintojaksolla käsitellään mielen filosofian nykytutkimusta, joka ammentaa teoreettisen taustansa useista lähteistä, kuten filosofian historiasta, fenomenologiasta ja kognitiotieteestä. Sillä tarkastellaan erityisesti mieltä, kehollisuutta ja ruumiillisuutta koskevia teorioita, kielen, mielen ja toiminnan intentionaalisuuden kysymyksiä, tunteiden ja järjen suhdetta, moraalipsykologiaa sekä mielen filosofian ja metafysiikan yhteisiä kysymyksiä, kuten psykofyysistä ongelmaa ja vapaan tahdon ja determinismin kysymyksiä.

Kurssin voi kombinoida yhteen 2. periodilla järjestettävän kurssin "Kirjallisuus ja tieto" tai 3. periodilla järjestettävän kurssin kanssa, niin että koko kohta FILA10 (5 op) tulee suoritettua.

Opintosuorituksesta sovitaan aina etukäteen lehtorin kanssa.

Opiskelija valitsee oheisesta listasta yhden kohdan, ja perehtyy siinä mainittuihin klassikkoteksteihin omatoimisesti, tarvittaessa kommentaarien avulla. Hän kirjoittaa tämän pohjalta esseen tai muun tentaattorin kanssa sovittavan suorituksen. Sopimuksen mukaan klassikkoja voi myös tenttiä oppiaineen yleisinä tenttipäivinä.

Proseminaariin kuuluu 10 tuntia kestävä valmistava opetus, jossa käsitellään tutkielman kirjoittamista sekä filosofisen argumentoinnin hyviä käytäntöjä. Sen jälkeen laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun.

Kandidaattiseminaarissa laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun. Seminaariesitelmän ja siitä käydyn keskustelun pohjalta laaditaan kandidaatintutkielma, joka palautetaan lehtorille (ellei toisin sovita). Kandidaattiseminaariin sisältyy kirjaston järjestämä 2 tunnin tiedonhankintataitojen opetus.

Proseminaarin ja kandidaattiseminaarin yhteinen järjestäytymistilaisuus on 5. 9. klo 10-12.

Proseminaarin valmistava opetus on 1. periodilla keskiviikkoisin 5.9. - 3. 10. klo 10-12.

Argumentaatio-opetukseen sisältyy pakollinen kirjaston järjestämä tiedonhankintataitojen kurssi (2 tuntia). Tunnin vetää Mirja Mäkinen, ja se järjestetään ke 26.9. klo 10-12, opetusluokka 3022, pääkirjasto Linna (3. krs).

Proseminaari- ja kandidaattiseminaari-istunnot osallistujamäärästä riippuen 1. ja 2. -periodilla keskiviikkoisin klo 10-12

Ennen ensimmäistä istuntoa sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.

Seminaarin ohjelma:

13.9. järjestäytyminen

20.9. tiedonhankintataidot

4.10. Tuuli Tapaninen: Tunteet ja fiktiot, opp. Tapio Juntunen

25.10. Vesa Honkanen: Rationaalisen valinnan teoriaa, opp. Jaana Virta

1.11. Tapio Juntunen: Jamesin pragmatismi, opp. Henri Halonen

8.11. Tiina Oikarinen: Sosiaalinen vastuu, opp. Vesa Honkanen

         Sanna Rinkinen: Nussbaumin kasvatusfilosofia, opp. Miika Haverinen

15.11. Jaana Virta: Intuitiot, opp. Jussi Jantunen

22.11. Noora Tienaho: (jokin estetiikan aihe), opp. Tuuli Tapaninen

         Miika Haverinen: Kollektiivinen intentionaalisuus, opp. Sanna Rinkinen

29.11. Henri Halonen: Wittgenstein ja filosofian metodi, opp. Noora Tienaho

13.12. Jussi Jantunen: Hyve-etiikka, opp. Tiina Oikarinen

Otsikot täsmentyvät vielä yllä olevista.

Filosofian jatkokoulutus- ja tutkijaseminaari - ohjelma:

Seminaarin järjestäytyminen to 13.9. klo 14.

Seminaarin ohjelma

Huom! Ei istuntoa jollei esitelmää ole ilmoitettu.

Kurssilla tutustutaan filosofisessa estetiikassa käytävään keskusteluun kirjallisuuden tiedollisesta arvosta. Sillä käsitellään erilaisia kaunokirjallisuuteen liitettyjä tiedon, totuuden ja kognition käsitteitä, tiedollisen ja taiteellisen arvon suhdetta sekä erinäisiä kirjallisuuden tulkintaan liittyviä filosofisia kysymyksiä.

Kurssin voi suorittaa luentoihin ja oppimateriaaliin perustuvalla tentillä (2 op) tai opettajan kanssa sovittavalla esseellä (2-3 op).

Kurssin voi kombinoida yhteen syyslukukaudella järjestettävän erikoiskurssin mielenfilosofiasta ja tunneteorioista kanssa, jolloin näillä voidaan suorittaa koko kohta FILA10 (5 op).

Laajuus ja suorittaminen:

Työseminaari koostuu teemoihin johdattavista luennoista (10 h) sekä alustuksista, joita opiskelijat laativat luentojen ja seminaarissa jaettavan kirjallisuuden perusteella (10h). Alustukset ja niiden valmistelu toteutetaan pienryhmissä. Kontaktiopetuksen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada lisäohjausta erikseen sovittavina aikoina. Seminaari on mahdollista suorittaa joko suppeana 2 opintopisteen kokonaisuutena, joka edellyttää läsnäoloa luennoilla ja alustustilaisuuksissa sekä lyhyehköä esseetä tai laajana 5 opintopisteen kokonaisuutena, joka edellyttää edellä mainitun lisäksi myös alustusten valmistelemista ja esittämistä pienryhmässä. Suppea kokonaisuus soveltuu myös aloittelevalle filosofian pää- tai sivuaineopiskelijalle. Laaja kokonaisuus on hieman vaativampi, mutta sekään ei edellytä erityisiä taustatietoja sen paremmin kielifilosofiasta kuin filosofiasta yleensä. Muodollisen logiikan perusteiden tuntemuksesta on apua seminaarin suorittamisessa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Sisältö

Työseminaari johdattaa nykyaikaisen filosofisen kielentutkimuksen joihinkin pääteemoihin. Seminaarin tarkoitus ei ole antaa kattavaa yleiskuvaa kielifilosofian koko kentästä tai historiasta, vaan ainoastaan tietyistä ydinkysymyksistä. Kielen filosofisesta tutkimuksesta kiinnostuneet voivat laajentaa ja syventää osaamistaan tulevina lukukausina ja -vuosina järjestettävän kielifilosofian opetuksen yhteydessä. Seminaarin yleinen teema on kielellisen merkityksen tai sisällön teoria, ja sen yhteydessä tutustutaan johdattelevassa hengessä seuraaviin teemoihin, jotka liittyvät toisiinsa monin tavoin:

• Kielellisen merkityksen erottaminen viittauksen kohteesta ja puheaktin voimasta

• Kielen ja maailman välinen suhde (referenssi)

• Merkityksen julkisuus ja sosiaalisuus

• Puhujan merkitystieto

• Kielellisen merkityksen ja kielen käytön suhde

• Semantiikan ja pragmatiikan suhde

Koska luonnollinen kieli on tärkeä tutkimuskohde monella tieteenalalla, seminaari pyrkii tarjoamaan myös muiden alojen kuin filosofian opiskelijoille ja tutkijoille perustietoja filosofisesta kielen tutkimuksesta sekä hyödyllisiä teoreettisia erotteluja ja työkaluja oman alan opiskeluun tai tutkimukseen.

Opintojaksolla opitaan logiikan peruskäsitteet (esim. lause, propositio, luonnollinen ja keinotekoinen kieli, looginen pääteltävyys ja todistuvuus, looginen seuraus ja looginen totuus, ekstensio ja intensio), klassisen lause- ja predikaattilogiikan symbolit ja syntaksi sekä lauselogiikan luonnollisen päättelyn systeemi ja totuustaulukkomenetelmä, ja tutustutaan predikaattilogiikan semantiikkaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin logiikan käsitteisiin, joiden tunteminen on tarpeen kaikkien filosofian opintojen kannalta.

Luentotentti to 28.2.2013 klo 16.30–18.30, Pinni B3107 - ei ilmottautumista.

Uusintatentit yleisinä tenttipäivinä 18.3. tai 22.4. klo 17.00-21.00, päätalo A1 - muista sähköinen ilmoittautuminen!

Opintojakson tieto-oppiin keskittyvässä osassa tarkastellaan tiedon lajeja, skeptisismin ongelmaa, perinteistä tiedon määritelmää ja siitä käytyä keskustelua, uskomusten oikeuttamista koskevia näkemyksiä sekä erilaisia naturalistisia ja ei-naturalistia tietokäsityksiä. Opintojakson ontologiaosuus perehdyttää opiskelijan erilaisiin olemassaolon ja olemisen ymmärtämisen tapoihin ja olevan yleisimpiä kategorioita koskevaan nykykeskusteluun.

Luennot 3 op

Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa paradigma-aseman saavuttaneisiin historiallisiin muotoiluihin (mm. Platon, Aristoteles, Hobbes, Rousseau, Hegel, Smith, Marx) ja kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Onko yhteiskunnan perustana yksilö vai yhteisö (individualismi, liberalismi, kommunitarismi ja totalitarismi)? Miten lähestytään identiteettiä filosofisena ongelmana (universalismi, partikularismi, individualismi)? Mikä on partikulaaristen ryhmien rooli yhteiskunnassa (rotu, sukupuoli, luokka, puolue)? Miten omistamisesta voi puhua filosofisesti (rikkaudesta, köyhyydestä, riistosta, markkinoista ja poliittisesta yhteisöstä)? Mikä on ihminen tutkimuskohteena vs. ihminen poliittisena subjektina? Mitä ovat ympäristö ja tekniikka yhteiskunnallisina kysymyksinä? Mitä on julkisuus rationaalisena debattina vs. julkisuus tiedottamisena? Miten paikalliset yhteisöt jäsentyvät suhteessa globaaliin maailmaan?

Ohjelma:

25.1. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan: Oikeudenmukainen yhteiskunta (Platonin ja Aristoteles)
1.2. Tasa-arvoinen yhteiskunta (stoalaiset ja kristillinen etiikka) ja yhteiskuntasopimus (Hobbes ja Locke)
8.2. Ei luentoa!
15.2. Englantilainen ja ranskalainen liberalismi (Mill, Smith ja Rousseau)
22.2. Kansalaisuus- ja rauhanaate yhteiskuntafilosofiassa (Kant, Hegel ja Humbolt)
1.3. Sosialismi ja kriittinen teoria (Marx, Engels, Horkheimer)
8.3. Sukupuolten välinen tasa-arvo, feministinen yhteiskuntafilosofia (de Beauvoir)
15.3 Väkivallaton taistelu rasismia ja uskonnollista suvaitsemattomuutta kohtaan (King ja Gandhi)
Oikeudenmukaisen  ja hyvän yhteiskunnan kriteerit (Rawls, Habermas, Berlin)
22.3. Jälkimioderniyhteiskunta (Bauman, Sennet, Beck, Macintyre ja Taylor)
29.3. Pitkäperjantai (ei luentoa)
5.4. Vallan rakentuminen yhteiskunnassa (Bourdieu ja Foucault) ja yhteiskunnan sosiaalinen rakentuminen (Berger ja Luckmann)
12.4 Luonnon ja eläintenoikeudet (Naess ja Singer)
19.4. Talouden ehdot nyky-yhteiskunnassa, uusliberalismi ja sen vastustajat (Korten), Yhteenveto luentosarjasta

Opiskelija kiinnostuu filosofian historiasta tyypillisesti luettuaan ensin sekundaarikirjallisuutta ja innostuttuaan jostain filosofista tätä kautta, tarttuu kyseisen filosofin alkuperäisteokseen tai teoksiin, lukee niitä ja kirjoittaa lukemastaan. Lukemattomat opinnäytetyöt ovat syntyneet tällä tavoin.

Filosofian historiaa voidaan lähestyä kriittisemmin.  Tällä kurssilla kysytään, mitä filosofian historia on, kysymyksen kahdessa merkityksessä.  Ensinnäkin selvittelemme mitä filosofian historiassa tutkitaan ja miten sitä voidaan tutkia. Toiseksi selvittelemme millainen suhde filosofian historialla on filosofiaan: onko filosofian historian tutkimuksen päähyöty siinä, että opitaan ymmärtämään menneiden filosofien oppirakennelmia vai kenties historiallisen tarkastelutavan omaksumisessa?

Kurssilla käsitellään mm. seuraavia teemoja:

1. Filosofian historian lajityyppejä
2. Filosofian historian tutkimukseen liittyviä metodologisia ongelmia
3. Filosofian historia filosofiana

Kurssilla parannetaan valmiuksia tehdä kriitistä filosofian historian tutkimusta, tulkita filosofian historian tutkimuksia sekä kohennetaan filosofisen ajattelun kykyä.

Kurssi sopii erityisen hyvin henkilöille, jotka kaavailevat opinnäytteen tekemistä filosofian historiaan liittyvästä aiheesta, mutta monet metodologiset ongelmat ovat analogisia nykykeskusteluiden tulkintaongelmien kanssa.

Kurssi perehdyttää 1900-luvun anglo-amerikkalaisen filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin.

Suositellaan suoritettavaksi kurssin "Heidegger ja hänen kriitikkonsa" kanssa. Yhdessä nämä vastaavat koko opintojaksoa FILA2, 5 op.

Luentosarjalla esitellään Martin Heideggerin ajattelun keskeisimmät kysymykset sekä tärkeimmät niihin kohdistetut kritiikit.

1. Fenomenologiasta "postfenomenologiaan"

2. Kysymys olemisesta

3. Dasein

4. Aika

5. Historia

6. Kieli

7. Olemisen lahjasta olevien moneuteen

8. Kuoleman yksinäisestä hetkestä toiseuteen ja kanssaolemiseen

9. Minän vai olion ulottuvuus

10. Totalitarismin kritiikki

11. Runoudesta kirjoitukseen

12. Tentti

Anna kurssipalautetta!

Yhdessä kurssin "1900-luvun filosofia" kanssa tällä voi korvata koko 5 op opintojakson FILA2.

Kurssi koostuu luennoista ja ennalta jaettavasta materiaalista. Kurssin tarkoituksena on antaa vastauksia kysymyksiin, mitä on tieteenfilosofia ja mitä on tiede. Kysymyksiin etsitään vastauksia kahdesta näkökulmasta; toisaalta positivismin toisaalta hermeneuttisen/ymmärtävän tietoteorian. Näiden näkökulmien kautta tarkastellaan sellaisia tieteenfilosofian ydinasioita kuin käsitteen- ja teorian muodostus, tieteellinen päättely, selittäminen ja ymmärtäminen tieteessä, tieteen edistys ja tieteelliset vallankumoukset.

Luentojen taustaksi jaetaan kaikille etukäteen luettavaksi kaksi tieteenfilosofian alaan kuuluvaa tekstiä, joista ilmoitetaan myöhemmin.

Ohjelma:

4.2. Johdatus tutkimusetiikkaan ja sen kysymyksenasetteluihin
11.2. Tieteen eettiset arvot ja normit
18.2. Tieteen metodologiaan liittyvät arvokysymykset
25.2. Tiede ja yhteiskunta
4.3. Peruutettu
11.3. Tieteentekijän hyveet ja tutkimuksen eettinen harjoittaminen taitona
18.3. Tutkimusetiikan uusia haasteita

Luentotentti on 25.3. Luentotentissä tentitään luennot ja kirjallisuus.
Kirjallisuus ilmoitetaan kurssilla ja jaetaan moodlen kautta.

Kurssi on johdatus nykymetafysiikan keskusteluun luonnollisista lajeista (natural kinds). Keskustelun kysymyksenä on, jakautuuko (fysikaalinen) maailma pohjimmiltaan erillisiin, selkeärajaisiin lajeihin, esimerkiksi elektoroneihin ja fotoneihin, vai ei? Jos se jakaantuu, mitä nämä lajit ovat? Uus-aristoteelikot Brian Ellis ja Jonathan Lowe ovat puolustaneet kantaa, että luonnolliset lajit ovat universaaleja. Kurssin lopuksi käsitellään nominalistista vaihtoehtoa Ellisin ja Lowen realismille. Kurssi aloitetaan kuitenkin keskustelun lähihistoriallista taustasta Kripken ja Putnamin töissä 70-luvulla, jotka kyseenalaistivat kantilaista ja kuhnilaista ortodoksioita.

Proseminaariin kuuluu 10 tuntia kestävä valmistava opetus, jossa käsitellään tutkielman kirjoittamista, filosofisen argumentoinnin hyviä käytäntöjä sekä tiedonhankintaa. Sen jälkeen laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun.

Kandidaattiseminaarissa laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun. Seminaariesitelmän ja siitä käydyn keskustelun pohjalta laaditaan kandidaatintutkielma, joka palautetaan aineopintojen seminaareista vastaavalle opettajalle Susanna Lindbergille (ellei toisin sovita).

Filosofian proseminaari- ja kandidaattiseminaariryhmät on yhdistetty, jotta kummankin voisi tehdä joko syys- tai kevätlukukaudella.

Proseminaarin ja kandidaattiseminaarin yhteinen järjestäytymistilaisuus on to 10.1.2013. klo 10-12.

Proseminaarin valmistava opetus on 3. periodilla torstaisin  klo 10-12.

Pro- ja kandidaatinseminaarien yhteiset istunnot osallistujamäärästä riippuen 3. ja 4. periodeilla torstaisin klo 10-12.

Proseminaariin ja kandidaattiseminaariin ilmoittaudutaan 9.1.2013. mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköposteitse vastaavalle opettajalle Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Proseminaarin valmistava opetus, Susanna Lindberg, klo 10-12:

• 10.1. seminaarien yhteinen järjestäytyminen (sekä pro- että kandidaatinseminaarilaiset)
• 17.1 Tulkinnasta
• 24.1 Käsitteistä
• 31.1. Argumenteista
• 7.2. Tyylistä
• 14.2. Tiedonhankinnasta (kirjaston järjestämä kurssi. Linna, pääkirjasto, opetusluokka 3021, opettaja Mirja Mäkinen.)

Torstain ryhmä (10-12), vetäjä Susanna Lindberg

Päivä              Esitelmä                                                        Opponentti

14.3.      Mikko Nisula                                             Elias Pakonen

21.3.      Marja Puranen                                           Jaakko Reinikainen

4.4.        Elias Pakonen                                   Tuomas Nieminen ja Niko Rotko

11.4.      Tuomas Nieminen                                       Lasse Hytönen

 (18.4. ei istuntoa opettajan työmatkan takia?)

25.4.     Juho Rantala                                                 Mikko Nisula

2.5.      Lasse Hytönen                                             Marja Puranen

6.5      Jaakko Reinikainen                                         Juho Rantala

Tiistain ryhmä (10-12), vetäjä Petri Räsänen 

Päivä              Esitelmä                                                        Opponentti

26.3           Tiina Aliklaavu                                           Merja Topra

9.4             Danika Harju                                             Anna Nurminen

16.4           Anna Nurminen                                          Tiina Aliklaavu

23.4           Aleksi Kuitunen                                         Tony Pelkonen

30.4           Tony Pelkonen                                           Esa Kulmala

7.5             Esa Kulmala                                             Aleksi Kuitunen

14.5           Merja Topra                                              Danika Harju

Ennen ensimmäistä istuntoa sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Anna kurssipalautetta!

Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.

Ohjelma:

15.1. Järjestäytyminen

22.1. Lauri Polvivaara: Introspektion menetelmä (pro gradu –työn esittelyä)

29.1. Miika Haverinen: Kollektiivinen intentionaalisuus, opp. Sanna Rinkinen

12.2. Lauri Polvivaara: pro gradu –työn esittelyä

26.2. Merja Tikka: Fenomenologinen asenne, opp. ?

12.3. Tapio Juntunen: aihe sopimatta, opp. Henri Halonen

19.3. Tuuli Tapaninen: Kirjallisuus ja emootiot, opp. Satu Engblom

26.3. Henri Halonen: Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofia, opp. Merja Tikka

9.4. Vesa Honkanen: Duhem – Quine-teesi, opp. Miika Haverinen

16.4. Jussi Jantunen: MacIntyren hyvekäsitys ja normatiivinen minuus, opp. Tuuli Tapaninen

23.4. Tiina Oikarinen: Rousseaun yhteiskuntasopimus, opp. Jussi Jantunen

7.5. Satu Engblom: Heidegger ja ekofenomenologia, opp. ?

14.5. Miika Haverinen: Intentionaaliset teot, opp. Vesa Honkanen

Filosofian jatkokoulutusseminaarin ohjelma:

7.2. Jan Forsman: Descartes and the Suspension of Judgment

21.3. Alma Korko: TBA

4.4. Lauri Lahikainen: Ilmastonmuutos ja yhteiskuntafilosofia

Lisäksi jatkokoulutuseminaarilaisten odotetaan osallistuvan filosofian tutkijaseminaariin, ks. ohjelma.

Opintojaksolla käsitellään argumentaation ja tieteellisen päättelyn teoriaa, tieteellistä selittämistä ja mallintamisen roolia tieteessä.

1900-luvun angloamerikkalaisen filosofian keskeinen hahmo W. V. Quine (1908–2000) esitti viime vuosisadan puolivälistä lähtien erittäin vaikutusvaltaisiksi muodostuneita näkemyksiä ontologiasta ja sen menetelmästä. Keskeistä oli ajatus ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikasta kanonisena notaationa, jonka avulla voimme regimentoida kielenkäyttöämme siten, että ontologiset sitoumuksemme tulevat eksplisiittisesti näkyviin.

Tämän artikkeliseminaarin tarkoituksena on reflektoida kriittisesti sekä ontologian yleistä luonnetta että erityisesti Quine -tyyppistä ontologian metodia. Jokainen artikkeliseminaarin osallistuja lukee ennen kutakin kokoontumiskertaa kyseiselle kerralle osoitetun artikkelin ja valmistautuu keskustelemaan sen aiheista. Kurssin suorittamisen edellytyksenä on kaikkien artikkeleiden huolellinen lukeminen sekä aktiivinen osallistuminen seminaarin keskusteluun.

Kurssista voi saada opintopisteitä kolmella erilaisella tavalla: (i) Jokaisella kerralla joku seminaarin osallistujista pitää keskustelun pohjustukseksi n. 45 min. alustuksen käsiteltävästä artikkelista. Näitä alustusvuoroja voi varata yllä esitetystä sähköpostiosoitteesta. (ii) Seminaarissa käsiteltävien tekstien ja kurssilla annettavien lisälähteiden pohjalta voi kirjoittaa esseen. (iii) Tarvittaessa on mahdollista sekä pitää kurssilla alustus että kirjoittaa sen aihepiiristä essee.

Seminaarissa on tarkoitus tarkastella Kantin filosofiaa Prolegomena -teoksen kautta. Teos on ilmestynyt suomeksi Vesa Oittisen kääntämänä vuonna 1997, julkaisijana Gaudeamus. Tätä suomennosta seminaarissa käytetään pohjatekstinä. Tämän lisäksi on tarkoitus tutustua valituin tekstein Wilhelm Diltheyn Kant -kritiikkiin. Tekstit ilmoitetaan myöhemmin.

Kurssin aluksi on lyhyt luentojakso Kantin filosofiasta ja sen kohtaamasta kritiikistä.

Olisi hyvä, jos osallistujat tutustuisivat ennen seminaaria Vesa Oittisen Prolegomenaan kirjoittamaan johdantoon.

Seminaariluontoisuuden vuoksi olen ajatellut asettaa kurssin osallistujien enimmäismääräksi 15. Siksi pyydän, että kurssille tulijat ilmoittautuisivat minulle (erna.oesch@uta.fi) sähköpostitse ennen kurssin alkua.

Talousnobelisti Amartya Senin lähtökohta inhimillisen rationaalisuuskäsityksen tarkasteluun on taloustieteestä tuttu ajatus, että yksilön valinnat perustuvat hänen oman etunsa maksimointiin. Oma etu voidaan taloustieteessä ymmärtää monella tavalla. Se voidaan käsittää kapeasti vain omasta hyvinvoinnista huolehtimisena (jolloin altruismi on poissuljettu) tai laajasti, jolloin omaan etuun sisällytetään vaikkapa toisten hyvinvoinnista huolehtiminen (altruistiset teot ’hyödyttävät’ myös tekijäänsä).

Usein huomautetaan, että taloustieteellinen rationaalisuukäsitys ei riitä selittämään inhimillistä toimintaa. Amartya Senin mukaan ’velvollisuuksien’ (commitment) mukaan toimittaessa yksilön valintojen yhteys oman edun tavoitteluun on katkennut, mistä syystä sitä ei voida hahmottaa taloustieteen perinteisistä lähtökohdista käsin (vaikka oma etu ymmärrettäisiin laajassakin mielessä).

Filosofiassa velvollisuuksiin pohjautuva inhimillisen rationaalisuuden tarkastelu on ollut yleistä. Immanuel Kantin mukaan moraalisesti arvokkaat teot ovat juuri niitä, joilla ei ole (sen paremmin positiivista kuin negatiivistakaan) yhteyttä yksilön oman edun tavoitteluun. Myös Sen on korostanut tämän ajatuksen merkitystä Kantin (kuten myös Aristoteleen ja Adam Smithin) ajattelussa.

Sen ei kuitenkaan tarkastele Kantin ns. reflektiivisen arvostelukyvyn teoriaa, minkä yhteydessä Kant – erityisesti kauneusarvostelmien kohdalla – puhuu niistä valintojemme perusteista, joilla ei ole yhteyttä oman edun tavoitteluun. Nämä perustat liittyvät joko (transsendentaalisen) subjektin tietokykyihin, yhteisöön, julkisen järjenkäytön piiriin tai yksilön tunteisiin. Voidaan ajatella, että nämä tekijät mahdollistavat valintamme myös esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarjolla mitään selväpiirteistä perustetta valita eri vaihtoehtojen välillä (toisin kuin Kantin ’määräävän arvostelukyvyn’ ja taloustieteen ns. täydellisten preferenssijärjestysten kohdalla).

Yksilön valintojen viitekehyksen avaaminen liittyykin Senin pyrkimykseen laajentaa taloustieteellistä rationaalisuuskäsitystä. On syytä tarkastella ’velvollisuuksien’ suhdetta omaan etuun ja yhteisön merkitystä yksilön preferenssien muokkautumisen kannalta. Voimme pohtia valintojen subjektiivisuuden ja objektiivisuuden määritelmiä (liittyen esimerkiksi mahdollisuuteen perustaa valinnat ’objektiiviseen tietoon’, jos yksilön preferenssijärjestys on epätäydellinen). Sen puhuu myös ’harkitusta ajattelusta’ (reasoned scrutiny of thinking), joka mahdollistaa ”järkiperäisten” (myös toisen kertaluvun) preferenssien omaksumisen. Tässä yhteydessä on tärkeää pohtia yhteisön ja julkisen järjenkäytön mutta myös yksilön tunteiden merkitystä. Taloustieteen puolella tämänkaltaisia kysymyksiä on tarkasteltu ns. psykologisessa/behavioraalisessa lähestymistavassa.

Kurssilla pyritään siis suhteuttamaan taloudellinen rationaalisuukäsitys valintoja tekevään ja tuntevaan subjektiin, sekä häntä ympäröivään yhteisöön.

Kurssin maksimi osallistujamäärä on 20 henkilöä.

Ennakkoilmoittaumiset sähköpostitse: E.Petri.Rasanen@uta.fi

Kurssin maksimi osallistujamäärä on 20 henkilöä.

Opintojaksolla käsitellään kehotietoisuuden nykyfilosofiaa, jolla on yhtymäkohtia erityistieteiden kuten psykologian, sosiaalipsykologian, naistutkimuksen, kasvatustieteen sekä psykiatrian kanssa. Lähestymistapa kehoon ja mieleen tällä kurssilla ammentaa tietoisuustaidoista, kehonfenomenologian ja hermeneutiikan perinteestä sekä näitä soveltavasta liikunnanfilosofiasta. Kurssilla tutustutaan Maurice Merleau-Pontyn, Jaana Parviaisen, Timo Klemolan, Barry Magidin, Steven Stanleyn, Paul Ricoeurin sekä Lakoffin ja Johnsonin teorioihin kehotietoisuudesta. Luemme neljä seuraavaa tekstiä ja analysoimme niitä pienryhmissä:

Paul Ricoeur: “Tenth study”. Teoksessa: Oneself as another, ss.319-329.

Timo Klemola: "Luku II." Teoksessa: Taidon Filosofia –filosofin taito.

Barry Magid: Luvusta 3 "Just sitting" ja "The goose in the Bottle." Teoksessa: Ordinary Mind.

Lakoff ja Johnson: "Primary Metaphor and Subjective Experience". Teoksessa: Philosophy in the Flesh.

Tarkoitus on tarjota katsaus kehotietoisuutta ja tietoisuustaitoja koskeviin ydinkysymyksiin tällä hetkellä. Erityisesti seuraavat teemat tulevat esiin kurssilla:

• Kehon sisäisen ja ulkoisen fenomenologinen erottelu
• Kehotietoisuuden taustafilosofia tietoisuustaidoissa
• Huomion suuntaaminen kehossa, havainnoiva itse
• Tunteet kehossa
• Kehotietoisuuden filosofian, psykologian ja sosiaalipsykologian risteyskohtia
• Mielikuvien, narratiivien ja metaforien tapa jäsentää kehollisuutta
• Yhteiskuntakriittisiä näkökulmia kehotietoisuuden filosofiaan

Kehon teoreettinen mieltäminen on tärkeä tutkimuskohde monella tieteenalalla. Kurssin sisältö tarjoaa filosofista ja kriittistä tarkastelutapaa eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille.

Maurice Merleau-Pontylle filosofia on sitä, että opitaan näkemään maailma. Hänelle kiinnostavinta fenomenologiassa ei ole intellektuaalisen maailmakokemuksen jäsentyminen tietoisuudessa, vaan ruumiillisen maailmakokemuksen ilmenemistä havainnossa. Siksi on johdonmukaista, että taide on hänelle enemmän kuin tutkimuskohde muiden joukossa: se on yksi koko fenomenologisen tutkimuksen keskeisimmistä paragdigmoista. Missä muualla kuin maalaustaiteessa havainto kiintyisi yhtä tarkasti havaintotapahtumaan, joka lakkaa olemasta itsestäänselvä ja muuttuu päinvastoin taiteen omankin tutkimuksen kohteeksi? Missä muualla kuin kirjallisuudessa ilmaisun syntymä ilmaistavasta muuttuisi arvoitukselliseksi ja pakottaisi tutkimaan itse ilmaisemisen tapahtumaa?

Tämä taiteen ja filosofian liitto on punaisena lankana hiljattain ilmestyneessä ensimmäisessä suomenkielisessä läpileikkauksessa Merleau-Pontyn ajatteluun Maurice Merleau-Ponty, Filosofisia kirjoituksia, toimittaneet ja suomentaneet Miika Luoto ja Tarja Roinila, nemo, 2012.

Tämä poikkeuksellisen hyvin toimitettu ja käännetty kokoomateos on lähtökohtana yksipäiväiselle suomenkieliselle kollokviolle Merleau-Ponty ja taide, jossa kotimaiset asiantuntijat tarkastelevat Merleau-Pontyn taidefilosofiaa.

Kollokvion järjestää Tampereen yliopiston filosofian oppiaine, vastuuhenkilönä professori (ma) Susanna Lindberg, Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Puhujiksi ovat lupautuneet Sara Heinämaa, Veli-Matti Värri, Miika Luoto, Tarja Roinila, Saara Hacklin, Juho Hotanen, Hermanni Yli-Tepsa ja Taru Heinonen.

Kollokvioon on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Alustava ohjelma, muutokset mahdollisia

10 - 10.45 Veli-Matti Värri: Lihan ontologia kuvittelukyvyn lähteenä

10.45 - 11.30

11.30 - 12.15 Miika Luoto: tba

Tauko

13.15 - 14  Tarja Roinila: Filosofian ja runouden suhde Merleau-Pontylla

14 - 14.45 Saara Hacklin: tba (écart nykytaiteen analyysissä)

14.45 - 15.30  Hermanni Yli-Tepsa: tba (Merleau-Pontysta ja musiikista)

Tauko

16 - 16.45 Leena Rouhiainen: Ilmaisevasta eleesta ja hengityksestä

16.45 - 17.30 Taru Heinonen: Merleau-Pontyn ajatuksia väreistä tilassa

17.30 - 18.15 Juho Hotanen: tba (tyylistä, näkymättömästä)

Kurssilla on tarkoitus perehtyä Ludwig Wittgensteinin varhaisfilosofian pääteokseen Tractatus Logico-Philosophicus. Kurssin tavoitteena on helpottaa kurssin yhteydessä luettavan kirjan ymmärtämistä.

Kurssilla käsiteltäviin teemoihin kuuluvat Tractatuksen ontologia, kielen kuvateoria, sanomisen ja näyttämisen ero, mielettömyys ja mielekkyys, sekä teokseen sisältyvät transsendentaaliset teemat. Lisäksi esitellään lyhyesti teosta koskevat keskeisimmät tulkintaperinteet. Kurssi on tarkoitettu filosofian pää- ja sivuaineaineopiskelijoille ja soveltuu aine- tai syventäviin opintoihin.