Periodit
(2.9.2013
– 18.10.2013)
(21.10.2013
– 13.12.2013)
(7.1.2014
– 7.3.2014)
(10.3.2014
– 16.5.2014)
Vastuuopettajat
FILS1 Syventävät erikoistumisopinnot: sovittava jomman kumman professorin kanssa
FILS2 Seminaarit: Leila Haaparanta
FILS3 Pro gradu -tutkielma: sovitaan jomman kumman professorin kanssa
Kokonaismerkintä: Leila Haaparanta
Hengen fenomenologia on G. W. F. Hegelin varhainen pääteos, jonka merkitys 1900-luvun filosofialle on erittäin suuri: siitä ovat saaneet vaikutteita niin marxismi, fenomenologia, hermeneutiikka kuin poststrukturalismikin, ja 1900-luvun lopulla myös teoksesta on esitetty tulkintoja myös "analyyttisen filosofian" näkökulmasta. Luentosarjalla teos sijoitetaan kontekstiinsa Hegelin ajattelussa ja käydään läpi sen päälinjat. Samalla esitellään keskeisimmät kirjan myöhemmin innoittamat debatit.
Opintosuoritukseen (5op) kuuluu luentosarja, jonka aikana opiskelijat myös lukevat kirjan.
Suoritus: luentokuulustelu. Halukkaat voivat myös kirjoittaa esseen.
Luentorunko:
3.9. Johdanto: Hengen fenomenologian asema Hegelin tuotannossa
10.9. Esipuhe: mitä Hegel tarkoittaa "hengen fenomenologialla" ja "dialektiikalla"?
17.9. Vierailuluento: Arto Laitinen, Aistivarmuus
24.9. Herran ja rengin dialektiikka
1.10 Järki
8.10 Siveellisyys
22.10. Sivistys
29.10. Moraali
5.11. Taide
12.11. Uskonto
19.11. Ei luentoa
26.11. Absoluuttinen tieto
3.12. Tentti
Kurssin RÄSTITENTTI on to 16.1.2014 klo 13-15 Päätalon luentosalissa LS A3. Tenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua.
Kurssin voi suorittaa myös kirjoittamalla luentopäiväkirjan.
Mikä on luentopäiväkirja?
Luentopäiväkirja on teksti, jota kirjoitetaan luentosarjan ohessa ja joka palautetaan viimeistään tenttipäivänä sähköpostin liitetiedostona luentosarjan opettajalle: Susanna.E.Lindberg@uta.fi
Luentopäiväkirjassa muotoillaan itse ja pohditaan jokaisen luennon sisältöä: se ei siis ole pelkkä nippu luentomuistiinpanoja, vaan niiden pohjalta kirjoitettu oma teksti. Tavoitteena on, että luennolla esitellyt ajatukset lähtevät elämään omaa elämäänsä, eivätkä jää vain informaatioksi kaiken muun informaation joukkoon. Parhaassa tapauksessa päiväkirjamerkinnästä käy ilmi luennon johtoajatus tai sen pääkohdat, joku luennon mittaan esiin noussut erityisen kiinnostava kysymys, ja omaa pohdintaa näistä aiheista. Luennosta riippuen eri elementit korostuvat eri päiväkirjamerkinnöissä. Ennen päiväkirjan palauttamista sille kirjoitetaan vielä lyhyet johdanto- ja johtopäätösluvut, joissa pohditaan koko luentosarjan antia yleisellä tasolla.
Luentopäiväkirjaan kirjoitetaan jotakin joka luennosta. Jotta tämä onnistuisi, päiväkirjamerkintöjä kannattaa tehdä joka luennon jälkeen: muuten parhaat ajatukset unohtuvat varmasti. Ennen päiväkirjan palauttamista se muotoillaan luettavaksi kokonaisuudeksi. Jos käy niin, että jollekin luennolle ei pääse eikä saa lainaksi kenenkään muistinpanoja saadakseen selville mistä luennolla puhuttiin, suoritusta ei hylätä, mutta näin lyhyeltä luentosarjalta saisi kuitenkin puuttua korkeintaan kahden luennon päiväkirjamerkinnät sa
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija moderniin logiikkaan liittyviin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin. Kurssin lähtökohtana on 1800-luvulla kehittyneet kaksi formaalin logiikan perinnettä, logiikan algebra ja Fregestä lähtöisin oleva lähestymistapa, sekä näihin liittyvät erilaiset käsitykset logiikan roolista rationaalisuudessa. Käsitysten kehittymistä tarkastellaan mm. Hilbertin, Heytingin, Turingin ja Gödelin näkemysten kautta. Kurssilla käsitellään myös modaalilogiikan perusteita ja Quinen niihin kohdistamaa kritiikkiä sekä predikaattilogiikan perusteisiin liittyviä filosofisia kysymyksiä.
Kurssi käsittää 30h luentoja sekä 14 h pienryhmätyöskentelyä. Kurssi suoritetaan luentotentissä. Aktiivinen osallistuminen lasketaan eduksi lopullista arvosanaa annettaessa.
30h luentoja, 14h harjoitusryhmiä, harjoitusryhmät alkavat 5. 9.
3. 9. 2013 Kaksi traditiota: logiikka mahdollisten muotojen rakentamisena vs. päättelyn tutkimisena.
10. 9. 2013 Logiikan algebra: Boole, Schröder, Peirce.
17. 9. 2013 Kategorisuus ja sen rooli logiikassa Hilbert, Husserl.
24. 9. 2013 Frege, luvun käsite, kontekstiperiaate
1. 10. 2013 Russellin paradoksi, väistämisyrityksiä: Russell, Zermelo
8. 10. 2013 Hilbertin ohjelma
15. 10. 2013 Intuitionistit: Brouwer ja Heyting
22. 10. 2013 Laskettavuus: Turing
29. 10. 2013 Gödel
5. 11. 2013 Ei luentoa
12. 11. 2013 Carnap ja looginen toleranssi
19. 11. 2013 Modaalilogiikkaa 1
26. 11. 2013 Modaalilogiikkaa 2 + Quinen kritiikki
3. 12. 2013 Predikaattilogiikan metafyysisiä oletuksia
10. 12. 2013 Logiikan rooli rationaalisuudessa.
Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.
Kaikkia seminaarille osallistujia pyydetään ilmoittautumaan. Mikäli ryhmä ei ole liian iso, kaikki kuuluvat samaan ryhmään, joka kokoontuu torstaisin ja tarvittaessa perjantaisin. Erillinen perjantairyhmä tehdään vain mikäli osallistujia riittää kahteen seminaariryhmään.
Seminaarin ohjelma:
See the programme of the congress.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Graduate school -course
Although a philosophy of action has been central to numerous philosophical systems from Plato to Kant, it is only in recent years that it has come to be seen as a subject in its own right. Topics in the philosophy of action range from questions about ontology and individuation to issues of agency and responsibility. Are actions events or processes? Are they caused by our reasons for performing them and if so where is agency to be located? If we always do what we think is best in what sense can we be held responsible for our mistakes? The course will consist of lectures and seminars (12 hours in total) addressing some of the central contemporary debates in the field via close readings of certain texts. The first day is dedicated to the nature of action and its relation to agents. The second day explores questions about motivation and explanation. The third day focuses on the age-old assumption that we always act in the light of some perceived good.
The participants are encouraged to read the following six papers in advance, the course will partly be in seminar format. There’s a separate list of background & further readings.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
Graduate school - course 21.-22.10. 2013
(open for advanced students).
Groups, organizations, conventions, social roles, conflicts and cooperation are no less real than physical particles and mental attitudes. Social ontology examines what kind of objects, relations, properties and events they are, and how they relate to mind and matter. It also covers issues of collective action, intentionality, emotions, and reasoning, as well as the fundamental nature of sociality. Social ontology is a relatively new, but rapidly evolving field of research devoted to the analysis of the basic structures of the social world. The phenomena it covers range from small-scale everyday interactions to encompassing societal institutions, from unintended consequences to institutional design. The unifying element is its focus on the basic constitution of these phenomena. The field of social ontology blends a well-defined approach to social phenomena with a wide scope that extends well beyond the boundaries of philosophy into the other humanities and the various social sciences.
The course will consist of lectures (12 hours in total) addressing the central contemporary debates in the field.
DAY ONE 21.10.2013 10 - 18 PINNI A LS A3111
1. Introduction: social ontology as a subfield of philosophy
2. Collective intentionality - approach Incl. John Searle's approach to social ontology - critical assessments
3. Game theory: institutions as equilibria
DAY TWO 22.10.2013 10 - 18 PÄÄTALO LS A2A
4. Phenomenological approach to social ontology
5. The approach from contemporary metaphysics: the notion of 'constitution'
6. Issues in practical philosophy: e.g. social freedom, political obligation, collective evil, terrorism
[Preceding the conference European Network for Social Ontology, ENSO III, Helsinki 23.-25.10.2013]
further info: arto.laitinen@uta.fi
Periodikurssi 3-periodilla, ti ja to klo 10-12. Ohjelma:
14.1. (ti) Johdanto. Kysymys tiedosta ja tiedostamattomasta.
16.1. (to) Husserl ja fenomenologian alku
21.1. (ti) Heidegger
23.1. (to) Kojèven vaikutus
28.1. (ti) Merleau-Ponty
30.1. (to) Foucault
4.2. (ti) Derrida Huom: klo 10.30 - 12.00!
6.2. (to) Deleuze
11.2 (ti) Quentin Meillassoux'n uusmaterialistinen hypoteesi
13.2. (to) John Sallisin elementaarinen ajattelu
25.2. (ti) tentti (huom. poikkeuksellinen paikka, Pinni B3116)
Poikkeukset:
Koko kohdan FILA2 5 op suorittamiseksi opiskelijat voivat lisäksi suorittaa joko Timo Vuorion periodilla 4 pitämän luentosarjan tai kirjatentin.
Tentin jälkeen on palautustilaisuus, jonne voi tulla keskustelemaan tentistä ja kurssista muutenkin. Tilaisuus on 4. 3. klo 10-12 Filosofian seminaarishuoneessa PiniB4141
EI LUENTOA 4.2!
Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntafilosofian nykykeskusteluja kolmesta näkökulmasta: ensinnäkin normatiivisten teorioiden tai "poliittisen etiikan" näkökulmasta. Nämä teoriat pyrkivät artikuloimaan yhteiskunnallisia ideaaleja ja yhteiskunnan perusrakenteiden toivottavia ominaisuuksia (kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi, solidaarisuus jne), joihin nojaten nykyisiä yhteiskuntia voi kritisoida. Nämä teoriat pyrkivät vastaamaan kysymykseen "miten asioiden tulisi olla?". Toiseksi, sosiaalisen ontologian näkökulmasta, jotka tarkastelevat yleisellä tasolla institutionaalisen todellisuuden ja rakenteiden olemassaolon tapaa, eli kysymystä "miten asiat (aina) ovat" yhteiskunnassa. Kolmanneksi, aikalaisanalyyttisen tai kriittisen teorian näkökulmasta, joka pikemminkin pyrkii vastaamaan siihen "miten asiat nykyisin ovat", usein kiinnittäen huomiota erilaisiin epäkohtiin mutta pääpaino ei ole esim. oikeudenmukaisuuden ideaalien artikulaatiolla vaan vallitsevien epäoikeudenmukaisuuksien huomaamisella.
Kullakin luennolla käsitellään yhtä keskeistä käsitettä (oikeudenmukaisuus, vapaus, solidaarisuus, demokratia, oikeudet, jne.), ja kullakin luennolla tarkastellaan lisäksi hieman mitä ns. tunnustusteoreettinen lähestymistapa sanoisi kyseisestä ilmiöstä tai käsitteestä.
Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.
FILS2 MAISTERISEMINAARI AIKATAULU KEVÄT 2014
16.1. Järjestäytymistapaaminen
23.1. EI KOKOONNUTA
30.1.Järjestäytyminen, seminaarityön aiheet & ohjeet & opponoinnit
6.2. EI KOKOONNUTA
13.2. Antero Karimo: itseys, autenttisuus. Opponentti: Rauno Mäkelä
Jukka Sipiläinen: Hume ja sielun kuolemattomuus. Opponentti: Timo Parviainen
20.2. EI KOKOONNUTA
27.2. EI KOKOONNUTA
6.3. EI KOKOONNUTA
13.3. Erno Ilari Järvinen "poliittisen vapauden käsite". Opponentti: Antero Karimo
Jaana Virta. mielenfilosofinen katsaus sukupuolen performoimiseen, Gendler ja Butler. Opponentti: Jukka Sipiläinen.
20.3 YKSI ESITELMÄ:
Jan Ropeter: Jacques Rancièren aito demokratia vs arkki-, para-, ja metapolitiikka. Opponentti: Ilari Järvinen.
27.3 Rauno Mäkelä: Platon & aikalaiset & alkoholi: viiniä ikämiehille. Opponentti: Niko Suominen
Noora Tienaho: Adorno & musiikkikritiikki. Opponentti: Minna Hagman.
3.4. Tuuli Tapaninen: moraaliton fiktio. Opponentti: Viljami Hukka
Paula Unkila: Edith Steinin empatiakäsitys. Opponentti: Tiina Oikarinen
10.4 VARALLA
17.4, EI KOKOONNUTA (pääsiäinen)
24.4. Minna Hagman: Äänen kuuntelemisen etiikka, Nancy, Cavarero. Opponentti: Noora Tienaho.
Tiina Oikarinen: Locke ja lasten oikeudet. Opponentti: Aleksi Honkasalo
1.5. EI KOKOONNUTA ( vappu)
8.5. Aleksi Honkasalo: Merkitysten normatiivisuus, Davidson, Humpty Dumpty. Opponentti: Paula Unkila
Timo Parviainen: Embodied consciousness, Thompson, Hanna. Opponentti: Jaana Virta
15.5. Niko Suominen: Renessanssifilosofia. Opponentti: Tuuli Tapaninen.
Viljami Hukka: Bataille & eläin. Opponentti: Jan Ropeter
Kurssilla tarkastellaan saksalaisen kulttuurikriitikon Theodor W. Adornon kirjoituksia ja hänen ajatteluaan erityisesti suhteessa musiikkiin. Adornon musiikkifilosofiaa pohditaan yhtäältä suhteessa omaan aikaansa ja toisaalta sen merkitystä nykypäivän musiikkikulttuurin kontekstissa. Erityisesti paneudutaan Adornon "kulttuuriteollisuus"-käsitteen merkityskenttään ja sen tehtävään musiikin medioitumisessa.
Työskentely:
Kurssilla työskennellään pitkälti oheislukemiston ja luentojen pohjalta. Luettavat tekstit toimitetaan osallistujille sähköisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, materiaalin huolellista lukemista ja loppuesseen kirjoittamista.
Korvaavuus:
Kohta Musiikintutkimuksen klassikot tai sop. muk.
Laajuus 26 tuntia, 13 opetuskertaa
Aika perjantaisin 13-15
Paikka Päätalo, luentosali D 13
Kurssi korvaa myös filosofian opinnoissa kohdassa: FILS1f Kulttuuri- ja taiteenfilosofia
Kurssin sisältö:
- Neurotieteiden tieteenfilosofiaa
-selittäminen neurotieteissä, mekanistiset mallit ja tasojen ongelma
-reduktio ja tutkimusheuristiikat neurotieteissä
-representaatiot ja laskennalliset mallit neurotieteissä
-kuvantamismenetelmien luotettavuus
-esimerkkitapauksina mm. hermosolujen toiminnan mekanismit, oppiminen ja muisti solujen ja molekyylien tasolla, kielen prosessointi aivoissa, vuorokausirytmin mallit
2. Mielenfilosofian teoriat, tietoisuus ja neurotiede
-funktionalismi ja ei-reduktiivinen fysikalismi nykyisen neurotieteen valossa
-tyyppi-identiteetti -teorian uusi tuleminen ja monitoteutuvuuden (multiple realizability) ongelma
-tietoisuuden tutkimisen filosofiaa ja neurotiedettä
3. Katsauksia neurofilosofisiin sovellusalueisiin, mahdollisia aiheita esim. seuraavat:
-mielen teoria ja peilineuronit
-ajan kokeminen
-neurotaloustiede, päätöksenteon neurotiede ja addiktiivisen käyttäytymisen selittäminen
-etiikka ja neurotiede
Kurssin suoritus: 24 t luentoja sekä mahdollinen kirjallinen lisämateriaali ja tentti. Pelkistä luennoista saa kolme opintopistettä, mutta on mahdollista täydentää kurssi viiden opintopisteen suoritukseksi tenttimällä myös myöhemmin määritettävä kirjallinen lisämateriaali. Kurssilla voi korvata filosofian aine- tai syventävien opintojen tieteen- ja mielenfilosofian jaksoja joko osittain tai sopivan lisälukemiston kera kokonaankin. Taustatietoina ovat suositeltavia perustiedot tieteen -ja mielen/kognition/ psykologian filosofiasta, myöskään neurotieteiden perusjuttujen tunteminen ei ole pahitteeksi. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, vaan kurssilla pyritään selittämään tarvittavat käsitteet ja lähestymistavat.
Taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys tarkastelee toimijoiden valintoja yksilöllisestä näkökulmasta, kiinnittäen huomiota erityisesti heidän preferenssiensä tyydyttämiseen. Tähän näkemykseen nojaa myös taloustieteellinen käsitys inhimillisestä hyvinvoinnista ja vapaan kaupankäynnin merkityksestä sen edistäjänä Vapaakaupan perustelut puolestaan nojaavat vahvasti hyvinvointitaloustieteen (welfare economics) ns. ensimmäisen teoreeman sisältämään käsitykseen taloudellisesta tehokkuudesta, mikä onkin saanut poliittisesti vaikutusvaltaisen sijan erityisesti WTO:n kautta.
Kurssilla tarkastellaan tämän taloustieteellisen lähestymistavan normatiivisia ja poliittisia sitoumuksia. Huomion kohteeksi nousevat kysymykset esimerkiksi itsekkäiden ja epäitsekkäiden tai itseisarvoisten preferenssien (tai muiden toimintaa määräävien perustojen) suhteesta sekä erilaiset tulkinnat oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta. Samoin nousee esiin kysymys yhteisöllisen rationaalisuuden merkityksestä politiikan ja talouden leikkauspisteessä. Millainen painoarvo tulisi antaa toisaalta (yksilörationaalisuuteen nojaaville) taloudellisille hyvinvointipyrkimyksille ja toisaalta yhteisölliselle (esim. deliberatiivisen demokratiakäsityksen mukaiselle) rationaalisuudelle? Yhteisöllisen rationaalisuuden merkitystä korostaa mahdollisuus päätyä julkisen järjenkäytön pohjalta sellaisiin tulkintoihin vapaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä elämästä, jotka eivät palaudu liberalistis- taloustieteellisiin näkemyksiin.
Ilmoittautumiset sähköpostilla: E.Petri.Rasanen@uta.fi
Poikkeukset:
Sopimuksen mukaan voidaan käyttää muihinkin soveltuviin filosofian aine- ja syventäviin opintoihin. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat voivat käyttää myössopimuksen mukaan oman tutkinto-ohjelmansa opintoihin.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
New venue: Päätalo A34, behind/above the dining hall.
This seminar is open for interested PhD students in any discipline, as well as master’s students. (and will be ok for the social philosophy FILA9 as well). The seminar will meet weekly, and read Axel Honneth’s articles, e.g. from the collection The I in We. (Articles by the classics that he comments on, and by his critics, will form the background and further reading.) The first meeting will be on 22nd January, when we will discuss the practicalities.
Axel Honneth is the director of Frankfurt Institute for Social Research and a professor at Columbia University. His work focuses on social-political and moral philosophy, especially relations of power, recognition, and respect. One of his core arguments is for the priority of intersubjective relationships of recognition in understanding social relations. This includes non- and mis-recognition as a basis of social and interpersonal conflict. For instance, grievances regarding the
distribution of goods in society are ultimately struggles for recognition.
Axel Honneth will visit Finland (Helsinki) at 23rd May 2014.
For more info, contact arto.laitinen@uta.fi
Exceptions:
Kurssi koostuu luennoista ja seminaari-istunnoista.
Kurssi on erikoiskurssi, joka vaatii huomattavia esitietoja filosofian alalta. Kurssin esitietoina vaaditaan logiikan jatkokurssi tai vastaavat tiedot sekä viime vuonna pitämäni kielifilosofian johdatuskurssi tai vastaavat tiedot. Tukiopetuksen järjestäminen ei ole mahdollista. Aukkoja esitiedoissa voi paikkailla lukemalla kaikki seuraavista: Garson, J.: Modal Logic for Philosophers (CUP 2006); Miller, A.: Philosophy of Language (second edition, Routledge 2007); Lycan, W.: Philosophy of Language: a contemporary introduction (Routledge 2000 tai uudempi).
Maailman viitatuin tieteellinen aikakauslehti Nature arvotti hiljattain Karl Marxin maailman vaikutusvaltaisimmaksi ajattelijaksi. Pitkän hiljaisemman jakson jälkeen marxilainen tutkimus ja yhteiskuntakritiikki onkin noussut yhä useammin esiin erilaisissa keskusteluissa. Miksi Marx sitten on niin vaikutusvaltainen? Entä mitkä kysymykset ovat juuri nyt pinnalla kansainvälisessä marxilaisessa keskustelussa ja Marx-tutkimuksessa?
- Mikä merkitys Marxin ajattelulla on nykyisen talousortodoksian haastavalle heterodoksiselle taloustieteelle?
- Mitä sanottavaa marxismilla on ei-eurooppalaisten yhteiskuntien kehitykseen?
- Miten Marx auttaa ajattelemaan ilmastonmuutosta?
Kurssilla käydään läpi Marxin (ja Engelsin) ajattelun eri vaiheita aina vuoden 1844 käsikirjoituksista viimeisten vuosien antropologisiin tutkimuksiin saakka.
Kurssi on sosiaalitieteiden maisteriopintojen opetusta. Se korvaa filosofian aineopintojen yhteiskuntafilosofian tai syventävien opintojen yhteiskuntafilosofia ja etiikka -osion
Vieraalla kielellä annettava opetus [IV Periodi]
Epistemology seeks to describe the structure of true propositions and arguments and to define criteria that allow us to distinguish knowledge from what is not knowledge. While epistemological categorization thus provides a useful tool for scientific, philosophical and political discourse and seems to be indispensible for rational thinking, it always at the same time threatens to limit and restrict the creative advance of our philosophical
understanding. Following and building upon Cornel West’s reading of classical American philosophy, the series of lectures offers a perspective on representative authors of Transcendentalism, Pragmatism and Neopragmatism
as ways of ‘doing philosophy’ that challenge the idea of the need for an epistemological foundation of rational thought. Ralph Waldo Emerson, Henry David Thoreau, William James, Alfred North Whitehead and Richard Rorty offer attempts at structuring experiential reality without settling or fixing it, thereby opening up the path for the modern tradition of process philosophy. The course consists of five successive lectures, each comprising 60 minutes of presentation and 30 minutes of discussion.