Luennot sisältävät harjoituksia. Lisäksi syventävien opintojen suunnittelun ja tutkimussuunnitelman teon henkilökohtaista ohjausta (n. tunti/opiskelija).

Kulttuuristen rakenteiden, normien ja odotusten heijastuminen kielessä, semantiikan ja pragmatiikan rajapinta, kulttuurienvälinen pragmatiikka, Natural Semantic Metalanguage (NSM), kulttuuristen avainsanojen ja kulttuuristen skriptien analysointi. Kurssi sopii hyvin myös muiden kieliaineiden opiskelijoille. Kurssista saa eniten irti, kun semantiikan perustiedot ovat hallussa.

Vaadittavat opintosuoritukset

Osallistuminen opetukseen, harjoitukset ja tentti/harjoitustyö (yht. 5 op)

Opintosuorituksen jakautuminen:

luennot 13 x 1,5h 1 op
harjoitukset 1 op
oheiskirjallisuus 1 op (noin 100 sivua)
tentti tai harjoitustyö (noin 10 sivua) 2 op

Kurssi sopii suoritukseksi suomen aine- tai syventäviin opintoihin, tai yksikön vapaaehtoisiin opintoihin (LTLY210 Kielen erikoiskurssi).

Työtavoista ja aikatauluista sovitaan erikseen opiskelijoiden kanssa.

Semantiikan harjoituskurssi, jonka yhteydessä harjoitellaan merkityksen analysointitapoja (intuitio, korpus ja testaus). Tavoitteena on oppia eri metodeja (= tehdä itse paljon harjoituksia); yleisempi tavoite on mm. oppia ymmärtämään, miten esim. opetuskontekstissa suunnataan oppilaiden tarkkaavuus merkitykseen ja merkityksen täsmälliseen ilmaisuun.

Kurssilla käsitellään paitsi liikkeen ilmaisutapoja leksikon roolia ja rakennetta yleensä sekä erityisesti kielen oppimiskontekstissa. Kurssilla hyödynnän mm. kouluprojektin  tutkimustuloksia.

Ryhmät jatkavat keväältä. Klaus Laalon ryhmäläiset jatkavat Suvi Honkasen ryhmässä. Mikäli haluat aloittaa seminaarin nyt tai haluat vaihtaa ryhmää, ota yhteyttä opettajaan sähköpostitse.

Seminaarin suorittaneille graduntekijöille sekä jatko-opiskelijoille tarkoitettu tutkielmaseminaari. Ilmoittautuminen suoraan Anneli Pajuselle.

Kurssin painopiste on pohjoissaamen kieliopissa. Kielen erityispiirteistä mainittakoon duaali ja kielteinen amas-ainesalisteisessa lauseympäristössä.

Kieliopin tarkastelu tapahtuu kontrastiivisesta näkökulmasta saami/suomi.

Muita aiheita ovat katsaus muihin saamen kieliin, saamen kirjakielen ja koulukielen historia osana saamelaista kulttuuria.

Kurssisuoritukseen sisältyy kontaktiopetuksen lisäksi luettavaa ja pienimuotoisia tehtäviä.

Opetus ma-ke klo 15-18 viikoilla 47,48 ja 50. Viikolla 49 opiskelijoilla on itsenäistä työskentelyä.

Etusija kurssille suomen kielen syventävien opiskelijoilla.

Ei ilmoittautumista.

Tentti 16.12.2014 klo 10-12, Juhlasali

HUOM! JOVP2-opintojakson voi suorittaa vaihtoehtoisesti myös monimuoto-/verkko-opiskeluna 1. periodissa (Maija Peltola). Tämä kurssitoteutus on tarkoitettu ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille (katso tarkemmin opetusohjelman avoimen yliopiston tarjonnasta). Verkkokurssille otetaan max. 40 opiskelijaa.

Suomen kieltä opiskelevat voivat suorittaa kurssin 7 op:n laajuisena ja käyttää kurssin suorituksen kohtaan SUOS1 Suomi ja maailman kielet, osasuoritus Kielitypologia. Viiden opintopisteen suoritus täydennetään seitsemäksi pisteeksi erikseen sovittavalla kirjallisuudella kurssin suorittamisen yhteydessä.

Kurssilla perehdytään eräisiin valittuihin ja usein myös eri tavoin kiistelyä aikaansaaneisiin tapauksiin fennistiikan historiassa. 

Karkeasti käsitellään tapaus kutakin vuosikymmentä kohden lähtien E.N. Setälän ja A. W. Jahnssonin suomen lauseopin prioriteettikiistasta 1880-luvulla. Kurssi kattaa noin sadan vuoden jakson: tapaustutkimusten taustalle pyritään hahmottamaan myös fennistiikan kontekstien muuttumista. Kurssin erityistavoitteena on syventää suomen kielen asiantuntijuutta perehtymällä oman tieteenalan oppihistoriaan fennististä standardikoulutusta syvällisemmin. Yleisenä tavoitteena on myös korostaa oppihistorian relevanssia nykytutkimuksen kannalta, sillä a) monilla tapauksilla on erilaisia kytkentöjä nykypäivään ja b) eri aikoina on oltu samojen - kenties ratkaisemattomien - kielentutkimuksen peruskysymysten äärellä.

Kurssilla luetaan runsaasti tapauksia koskevaa primaari- ja sekundaarikirjallisuutta. Kurssi edellyttää aktiivista läsnäoloa viikkotapaamisissa sekä perehtymistä yhteen tapaukseen hiukan perusteellisemmin. Kurssiarvosanaan vaikuttavat suoritukset sovitaan yhdessä osallistujien kanssa kurssin alkupuolella.

Projektin luonne (projektin ja prosessin ero, projektin elinkaari jne.), akateeminen opinnäyte projektina, lähikuvia erilaisista akateemisista opinnäytteistä, projektin suunnittelu, opinnäyteprojektin aiheen rajaaminen ja projektin osien yhteensovittaminen, ajanhallinta, riskinhallinta, kriisinhallinta, projektin sidosryhmät, lopputuloksen laatuun vaikuttavia tekijöitä, akateemisen opinnäytteen arviointi, käytännön työkaluja akateemisen opinnäyteprojektin hallintaan, projektinhallinnan psykologiaa, opinnäyteprojekti osana muuta elämää, kokemuksia erilaisista akateemisista projekteista, akateeminen opinnäyte projektina ohjaajan näkökulmasta, omien projektisuunnitelmien vertaisarviointi. Kurssi sopii myös muiden kieliaineiden opiskelijoille. Kurssista on hyötyä opinnäyteprojektin suunnittelu- ja toteutusvaiheissa.

Vaadittavat opintosuoritukset: Osallistuminen opetukseen ja luennoilla tehtäviin harjoituksiin, oman projektin suunnittelu, vertaisarvio ja esittäminen sekä oppimispäiväkirja.

Kielitiedon opettaminen on keskeinen osa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiainetta. Keskustelua käydään jatkuvasti seuraavista kysymyksistä: Mitä tietoa kielestä kouluissa olisi tarkoituksenmukaista opettaa ja miksi? Millaisista lähtökohdista ja miten kielitietoa tulisi lähteä opettamaan? Millaiseen käsitykseen kielestä koulun tulisi kasvattaa?

Pedagogisen kielitiedon kurssilla tutkitaan näitä kysymyksiä oppikirjojen, opetussuunnitelmien, aiheeseen liittyvän tutkimuksen sekä keskustelupuheenvuorojen perusteella. Tavoitteena on, että kurssin käytyään opiskelija on tutustunut laajasti kielitiedon opetuksesta käytyyn tutkimukseen ja keskusteluun ja ymmärtää, millaisiin teoreettisiin näkökulmiin ne perustuvat. Kurssin tavoitteena on myös ohjata tutkivaan opettajuuteen ja omien perusteltujen näkökulmien rakentamiseen.

Kurssi sopii erityisesti aineenopettajiksi suuntautuville. Se koostuu kontaktiopetuksesta (32 tuntia), jonka lisäksi suoritus sisältää runsaasti itsenäistä työskentelyä (tutkimuksen lukemista, opetussuunnitelmien ja oppikirjojen analysointia). 

Seminaari jatkuu kaksi lukukautta. Uudet ryhmät aloittavat tammikuussa. Syksyltä jatkavia voi myös ilmoittautua mukaan.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Haku opintoihin alkaa 13.8.2014 klo 10.00. Katso hakuohjeet ja -lomake www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/hakulomakkeet.html Opinnot ilmestyvät lomakkeen koulutustietoihin vasta kun hakuaika alkaa.

Verkko-opetuksena 2.2.2015 - 22.3.2015.

NettiOpsun kautta (myös harjoituksiin 9.1. mennessä).

Harjoitusryhmiin osallistumisen edellytyksenä on osallistua luennoille III periodissa.

Syntaksin kurssilla käsitellään suomen kielen syntaktisessa kuvauksessa tärkeitä ilmiöitä kahdesta näkökulmasta: se mitä on yleistä (usage-based –lähtökohta) ja se mikä on motivoitua (semanttis-ontologinen lähtökohta). Yleisyysnäkökulma jakaa ilmiöt yksinkertaisiin ja kompleksisiin (sana, lauseke, lause ja teksti); motivaationäkökulma mm. luonnollisiin luokkiin.

Näistä näkökulmista käsitellään sanaluokat, lausekkeet, peruslauseet ja toisaalta eräitä kompleksisia rakenteita sekä pari keskeistä tekstityyppiä (kertomus ja kuvaus). Tavoite on opettaa määrittelemään keskeiset syntaksin käsitteet pitävästi ja toisaalta kuvata koherentisti kaikki se, mitä esimerkiksi koulun kielen rakenteen opetuksessa tarvitaan. Samalla opitaan määrittelemään esim. omassa tutkimuksessa keskeisin käsitteistö. 

Kurssin voi suorittaa luentokertauksena tai toisaalta harjoitustehtävinä.

Suoritettavissa kohtiin SUOS3C ja SUOS3A.

Kokonaisuuteen on erillinen haku.

Jakso on johdanto harjoitteluun (SUOTV5).

Kokonaisuuteen on erillinen haku.