Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma
Käyntiosoite: Kanslerinrinne 1
Puh. 040-1901561
Henkilökunnan yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät yksikön yhteystietosivulta.
Alla on julkaistu kertomus- ja tekstiteorian maisteriopintojen opetusohjelma. Tutkintorakenteen, tutkintoon vaadittavat opintojaksot sekä opintokokonaisuuksien sisällöt voi tarkistaa opinto-oppaasta.
Perus- ja aineopintojen opetus löytyy opetusohjelmasta kirjallisuustieteen kandidaattiohjelman kohdalta.
Myös ennen syksyä 2012 aloittaneet opiskelijat valitsevat opintojaksot tästä opetusohjelmasta, vaikka noudattaisivat aiemmin voimassa ollutta tutkintorakennetta. Vanhojen ja uusien opintojaksojen vastaavuudet voi tarkistaa vastaavuustaulukosta.
Kurssien korvaavuudet
Kunkin kurssin tiedoissa luetellaan kaikki jaksot, joiden suoritukseksi kurssi sopii. Listanäkymässä näistä jaksoista näkyy vain yksi. Muista siis tarkistaa vastaavuudet jokaisen kurssin kohdalta erikseen.
Tenttien vastaanottajat ja opintojaksojen vastuuhenkilöt:
KTTS1 Tutkielmaan johdattavat opinnot: Pekka Tammi
KTTS2A1 Kirjallisuuden narratologia: Maria Mäkelä
KTTS2A2 Elämä ja kertomus: Maria Mäkelä
KTTS2A3 Kirjallisuusfilosofia, kieli ja tulkinta: Teemu Ikonen
KTTS2A4 Intermediaalisuus: Teemu Ikonen
KTTS2A5 Kulttuurinen tekstintutkimus: Teemu Ikonen
KTTS2B Omavalintaisia tutkielmaa tukevia opintoja: Hanna Meretoja
KTTS3–S7: Pekka Tammi
Syventävien opintojen kokonaismerkinnät: Pekka Tammi
Seminaari toimii yhteisen osion (12 t.) jälkeen kahtena ryhmänä, jotka kokoontuvat vuoroviikoin. Ennakkoilmoittautuminen.
Yleisen kirjallisuustieteen syventäviä opintoja suorittavat opiskelijat voivat saada seminaarista myös 10 op osallistumalla joka viikko.
Sisältää osiot Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen ja Tutkielman kirjoittaminen.
Seminaarin päämääränä on osanottajien pro gradu -tutkielman kirjoitusprojektin käynnistäminen. Jokainen osanottaja kirjoittaa ensin vapaamuotoisen tutkimussuunnitelman (n. 10 s.) ja alustaa sen pohjalta suullisesti. Suunnitelmassa muotoillaan tutkimusongelma, esitellään aineisto ja keskeiset tutkimuslähteet. Osanottajat sitoutuvat yhtämittaiseen kirjoitusprojektiin: kaikki seminaarin alkuosan hyväksyttävästi suorittaneet siirtyvät suoraan sen toiseen osioon (Tutkielman kirjoittaminen, II–III periodi), minkä jälkeen tutkielman olisi määrä olla jo pitkällä. Minimivaatimuksena on johdanto ja yksi käsittelyluku.
Periodijärjestelmästä johtuen aikataulu on tiivis. Siksi on välttämätöntä – ja seminaarin hyväksytyn suorituksen ehto – että aiheesta ja tutkimuskirjallisuudesta käydään neuvottelemassa vetäjän kanssa vastaanotoilla hyvissä ajoin ennen tutkimussuunnitelman kirjoittamista.
Aloitusistunto to 13.9. klo 14. Seminaarin ohjelma sovitaan tässä tilaisuudessa, läsnäolo välttämätön.
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse vetäjälle (pekka.tammi@uta.fi). Ilmoittautuessasi ole hyvä ja kerro: 1) henkilötietosi ja opiskelijanumero 2) yhteystiedot (puhelin) 3) yleisen kirjallisuustieteen seminaarin (S2) suorittamisvuosi 4) suoritatko tutkielmaseminaarin vanhojen vai uusien tutkintovaatimusten mukaan 5) tutkielman aihe. Aiheesta on myös käytävä sopimassa vastaanotolla – ellet ole jo sopinut – ennen seminaarin aloittamista. Vastaanotot ti 14–15, kevään viim. 15.5., sl. alk. 4.9. Ilmoittautuminen päättyy ti 11.9. klo 18.
Kurssi käsittelee itsetiedostavuutta ja itsetietoisuutta kaunokirjallisuudessa sekä muissa taiteissa ja medioissa. Kurssilla perehdytään erilaisiin itsetiedostavuuden ilmenemismuotoihin ja vertaillaan niitä. Kurssin keskiössä on itsetiedostavuuden muotojen analyysi.
Kurssi on luento- ja harjoituskurssin työskentelymuotoja yhdistävä johdatus fantasia- ja tieteisfiktioon. Luento-osuudessa käsitellään fantasia- ja tieteisfiktion historiallisia kehityslinjoja, lajityypillisiä piirteitä sekä teoriaa 1800-luvulta nykypäivään. Harjoitusosuudessa nämä sidotaan nykykulttuurin kontekstiin ja analysoidaan yksittäisiä tekstejä tai teoksia esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: Mistä fantasia- ja tieteisfiktion tunnistaa (paitsi kaunokirjallisuudessa, myös elokuvissa, videopeleissä, tv-sarjoissa)? Kuinka fantasia- ja tieteisfiktio ovat kirjallisina ja kulttuurisina ilmiöinä muotoutuneet, ja millaisia muutoksia ne käyvät läpi? Miksi luemme fantasia- ja tieteisfiktiota, ja miksi ne ovat nyt niin valtavan suosittuja?
Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat sarjakuvan käsitteistöön ja antaa työvälineitä sarjakuvakertomuksen analysoimiseen. Kurssin aikana tutustutaan suomalaiseen sarjakuvaan ja syvennytään muutamaan kotimaisen nykysarjakuvan avainteokseen. Kurssi koostuu luento-osuuksista, yhteisistä harjoituksista, teosanalyysista ja loppuesseestä.
Ei ennakkoilmottautumista.
Soveltuu syventäviin opintoihin suoritustavasta riippuen.
Tentti on viimeisellä kokoontumiskerralla 4.12. kahdessa viereisessä tilassa Pinni B1100 ja B1097 klo 9.15 - 11.15.
I uusintatentti tammikuussa.
II uusintatentti ke 29.5. klo 10-12, päätalo LS C6. Tenttiin osallistumisoikeus on vain niillä opiskelijoilla, jotka ovat syksyllä tehneet analyysitehtävän. Tenttiin ilmoittaudutaan s-postitse pe 17.5. mennessä teemu.kauppi@uta.fi
Seminaarikäytäntöön ei tullut oleellisia muutoksia uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan syksyllä 2012.
KTTS4 Seminaari kokoontuu sopimuksen mukaan III–IV periodeilla (päättyy viim. 16.5.2013). Uusien vaatimusten mukaan opiskelevat suorittavat osiot Tutkielman suunnittelu ja aloittaminen (2 op) ja Tutkielman kirjoittaminen (3 op).
YKIRS3A–B Osallistumalla samoihin istuntoihin vanhojen vaatimusten mukaan opiskelevat suorittavat opintojaksot S3A (3 op) ja S3B (3 op).
Vanhat vaatimukset ovat voimassa uusien rinnalla kevääseen 2015. Uuteen tutkintojärjestelmään siirtymistä suositellaan. Käytännöistä kannattaa käydä neuvottelemassa seminaarin vetäjän kanssa vastaanotolla.
Seminaarin päämääränä on osanottajien pro gradu -tutkielman kirjoitusprojektin käynnistäminen. Jokainen osanottaja kirjoittaa ensin vapaamuotoisen tutkimussuunnitelman (n. 10 s.) ja alustaa sen pohjalta suullisesti. Suunnitelmassa muotoillaan tutkimusongelma, esitellään aineisto ja keskeiset tutkimuslähteet. Osanottajat sitoutuvat yhtämittaiseen kirjoitusprojektiin: kaikki seminaarin alkuosan hyväksyttävästi suorittaneet siirtyvät suoraan sen toiseen osioon (Tutkielman kirjoittaminen, IV periodi), minkä jälkeen tutkielman olisi määrä olla jo pitkällä. Minimivaatimuksena on johdanto ja yksi käsittelyluku.
Periodijärjestelmästä johtuen aikataulu on tiivis. Siksi on välttämätöntä – ja seminaarin hyväksytyn suorituksen ehto – että aiheesta ja tutkimuskirjallisuudesta käydään neuvottelemassa vetäjän kanssa vastaanotoilla hyvissä ajoin ennen tutkimussuunnitelman kirjoittamista.
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostitse vetäjälle (pekka.tammi@uta.fi). Ilmoittautuessasi ole hyvä ja kerro: 1) henkilötietosi ja opiskelijanumero 2) yhteystiedot (puhelin) 3) maisteriopintojen/ yleisen kirjallisuustieteen seminaarin (KTTS3/ YKIRS2) suorittamisvuosi 4) suoritatko tutkielmaseminaarin vanhojen vai uusien tutkintovaatimusten mukaan 5) tutkielman aihe. Aiheesta on myös käytävä sopimassa vastaanotolla – ellet ole jo sopinut – ennen seminaarin aloittamista. Vastaanotot ti 14–15, syksyn viim. 11.12., sl. alk. 8.1.
Aloitusistunto to 7.2. klo 14. Seminaarin ohjelma sovitaan tässä tilaisuudessa, läsnäolo välttämätön. Ilmoittautuminen päättyy to 31.1. klo 18.
Kurssilla perehdytään satiirin ja karnevalismin teorioihin ja analysoidaan 1900- ja 2000-lukujen satiirista ja karnevalistista kirjallisuutta. Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista.
Kurssi tarkastelee 1900-luvun vasemmistolaista taidetta sosialististen maiden ulkopuolella. Kurssilla käsiteltävä aineisto sisältää kirjallisuutta, dramaa, elokuvaa, laululyriikkaa ja kuvataidetta niin Suomesta kuin muistakin länsimaista. Oheislukemistoon kuuluu paitsi taustoittavia taidepoliittisia aikalaispuheenvuoroja, myös uudempaa tutkimusta. Kurssi ei silti itsessään keskity marxilaiseen kirjallisuudentutkimukseen, vaan tarkoitus on löytää uusia analyyttisiä näkökulmia vasemmistotaiteen käsittelyyn taiteentutkimuksen kohteena. Kurssin kirjallinen, laajahko (15-20 sivua) lopputyö laaditaan ryhmissä.
NettiOpsun kautta (14.1. mennessä).
Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille valmius hahmottaa kertomakirjallisuutta filosofisesta näkökulmasta paneutumalla erityisesti kertovien tekstien subjektiproblematiikkaan sekä kertomuksen ja kokemuksen suhteisiin liittyviin kysymyksiin. Kurssilla perehdytään erityisesti filosofiseen kertomuksen tutkimukseen, jossa analysoidaan kertomusten erilaisia filosofisia ulottuvuuksia. Kaunokirjallisia tekstejä harjoitellaan analysoimaan suhteessa erilaisiin filosofisiin subjektin ajattelemisen traditioihin sekä viimeaikaiseen kertomuksen tutkimuksen piirissä käytyyn keskusteluun subjektin ja narratiivisuuden suhteesta siten, että samalla otetaan huomioon tekstien yhteiskunnallis-kulttuurinen konteksti. Kurssilla tarkastellaan esimerkkiromaanien valossa mm. seuraavia kysymyksiä: Millaisena romaaneissa näyttäytyy subjektin rooli todellisuuden merkityksellistäjänä ja minkälaisen roolin ne antavat kertomuksille tässä merkityksellistämisen prosessissa? Mitä muutoksia kirjallisuudessa on tapahtunut siinä, miten narratiivisesti tai epänarratiivisesti subjekti merkityksellistää maailmaa ja kokemuksiaan?
Kurssi sisältää sekä luentoja että seminaarityöskentelyä (opiskelijat pitävät suullisia alustuksia ja tekevät kirjallisia töitä).
Kurssi on tarkoitettu aine- ja syventävien opintojen vaiheessa oleville opiskelijoille. Kurssille mahtuu 18 opiskelijaa.
Ke 14-16 ja to 12-14.
NettiOpsun kautta harjoitusryhmiin (päättyy 3.3.)
Luentosarja suoritetaan III periodissa ennen harjoitusryhmiin osallistumista.