TYÖN JA HYVINVOINNIN MAISTERIOHJELMAN KIRJALLISUUSKUULUSTELUJEN VASTAANOTTAJAT JA JAKSOJEN VASTUUOPETTAJAT 2016-2017.
Syventävien opintojen kokonaismerkintä: Jouko Nätti
THV1 Työelämän tutkimuksen johdantoteemoja: Antti Saloniemi, Porin yksikkö (kirjatentti)
SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus: Pasi Pyöriä, harjoittelun koordinaattori: Johanna Elo
SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät: valitun kurssin opettaja, essee-suorituksissa tutkielman ohjaaja
SOS10.1.1 Työ, hyvinvointi ja perhe: Hanna-Kaisa Hoppania
SOS10.1.2 Työelämän valtasuhteet ja sukupuoli: Pasi Pyöriä
SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva: Antti Saloniemi, Porin yksikkö
SOS10.1.4 Työelämän vuorovaikutus: Johanna Ruusuvuori (opetus), Tiina Mälkiä (kirjatentti)
SOS10.1.5 Työyhteisöjen kehittäminen: Sirpa Syvänen
THV2 Työhyvinvoinnin johtaminen: Jaana-Piia Mäkiniemi
SOSM1 Orientoiva tutkielmaseminaari: Pasi Pyöriä (koordinaattori Jouko Nätti)
SOSM2 Tutkielmaseminaari: Pasi Pyöriä
SOSM3 Pro gradu -tutkielma: Pasi Pyöriä
Opintojakso (10 op) koostuu:
- Valmennusseminaarista
- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä
- Harjoitteluraportista
- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa.
*
Valmennusseminaarin 20.1.2017 Väinö Linna -sali ohjelma
10.15 - 10.45 Asiantuntijuus, työelämävalmiudet ja harjoittelun raportoiminen (Hanna Ojala)
10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)
11.30 – 12.30 Tauko
12.30 – 13.15 Harjoittelupaikka haussa? Osaamisen tunnistamisesta työnhaun viestintään (hakemus ja cv) (työelämäasiantuntijat Terhi Erkkilä ja Reeta Lehmusoksa, Tampereen yliopiston opintopalvelut)
13.15 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta:
Tampereen yliopisto (Emppu Nurminen)
Suomen Punainen Risti (Maaria Kuitunen)
Harjoittelun valmennusseminaariin (20.1.2017 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa. Palauteseminaareihin ilmoittaudutaan harjoittelun moodle-alueen kautta.
Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä, erityisesti monimuuttujametelmiä, käyttäviä gradun tekijöitä.
Kurssi koostuu kahdesta erikseen suoritettavasta osasta. Ensimmäinen osa koostuu menetelmien opettelusta ja harjoittelusta ja se suoritetaan II periodissa yhdessä Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin kanssa. Tämä opetus järjestetään tiistaisin klo 9-12 ajalla 18.10-13.12. Tästä osuudesta koostuu kurssin 3 opintopistettä.
Loput 2 opintopistettä suoritetaan III-IV periodissa torstaisin klo 9-12 ajalla 2.2.-30.3.. Tuolloin kukin työstää oman gradun analyysiä ja opettaja auttaa tarvittaessa. Tämä osuus ei siis sisällä varsinaista opetusta vaan omana analyysin työstä. Kurssi onkin tarkoitettu vain niille, jotka tekevät aktiivisesti oman gradun analyysiä.
Nämä kaksi osaa muodostavat siis kurssin Gradu-kvantimetodikurssin (SOSM5.1). Vaihtoehtoisesti Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin 3 opintopisteen osuuden voi täydentää kyseisen kurssin yhteydessä harjoitustyöllä, jolloin muodostuu suoritus SOSM5.1. kohtaan kurssista Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin.
Ilmoittaudu sille kurssille, josta haluat tehdä suorituksen loppuun, eli saada lopullisen merkinnän, 11.10 mennessä.
III-IV periodin opetuspäivät ovat:
2.2., 9.2., 16.2., sekä 3 kertaa erikseen sovittavina torstaina tämän jälkeen niin että viimeinen kokoontumiskerta on viimeistään 30.3.
Edeltävät opinnot: Pakolliset: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Tämän lisäksi Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan keväällä III periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.
Aikataulu:
18.10. Suoritusohjeet, maaryhmät, syntaksin käyttö (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina Saari)
25.10. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)
1.11. Mikä tekee prekaarin työntekijän? Varianssianalyysi I (Satu Ojala)
8.11. Työ ja perhe, Varianssianalyysi II (Miia Ojanen)
15.11. Työajat, Lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti)
22.11. Perhetilanne ja työmarkkina-asema, Logistinen regressioanalyysi (Laura Peutere)
*** Gradumetodikurssilaisten osuus päättyy
29.11. Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin suorittavat työstävät harjoitustöitä, kertaavat menetelmiä (Jouko Nätti)
13.12. Päättöseminaari, harjoitustöiden esittäminen maaryhmittäin (kaikki opet)
***
HUOM!! Molemmat kurssit suorittaville: ti 29.11. iltapäivällä klo 13.00-16.45 järjestetään kansainvälisen ajankäyttötutkijoiden workshopin avoimet luennot, johon kuuluvat kiinnostavat yleisluennot:
Time Use Survey Open Guest Lectures, room Linna K113
13.00 – 13.15 Welcome to the Workshop, Professor Jouko Nätti, Introduction to Time Use Survey, Senior Researcher Hannu Pääkkönen, Statistics Finland
13.15 – 14.15 Working Time and what Time Use Data Can Reveal, Professor Laurent Lesnard, Paris Sciences Po, visiting professor at YKY 2016–2017
14.15 – 14.45 Coffee
14.45 – 15.45 Family Time Use, Associate Professor Man Yee Kan, University of Oxford, Centre for Time Use Research
15.45 – 16.45 Patterns of Leisure Time, Professor Ignace Glorieux, Vrije Universiteit Brussel
**** Olisi erittäin suositeltavaa osallistua näihin ajankäyttöworkshopin yleisluentoihin: niissä esitellään erään keskeisein kvantitutkimuksen sovelluksia ja kiinnostavia tuloksia, tarjoaa myös graduaiheita!
Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.
Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Jos ilmoittautuneita on kovin paljon enemmän kuin kurssilla paikkoja (tietokoneita), valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.
Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.
Ohjelma:
Maanantaisin klo 12–14
Perjantaisin klo 10–12
ma 17.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa (Linna 4013)
pe 21.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu (Linna 5026)
ma 24.10. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu (Linna 4013)
pe 28.10. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote (Linna 5026)
ma 31.10. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu (Linna 4013)
pe 4.11. Hannele Palukka: Ryhmähaastattelu (Linna 5026)
ma 7.11. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu (Linna 4013)
pe 11.11. Jenni Kuoppa: Kävelyhaastattelu (Linna 5026)
ma 14.11. Tuija Koivunen: Asiantuntijahaastattelu, sukupuoli ja valta (Linna 4013)
pe 18.11. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu (Linna 5026)
ma 21.11. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana (Linna 4013)
pe 25.11. Piia Roos: Lapsen haastattelu (Linna 5014)
ma 28.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu (Linna 5014)
pe 2.12. Pia Koivunen: Historiallinen muistitietohaastattelu (Linna 5014)
Seminaari tiistaisin klo 14-16
Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa hyväksytyn tutkimussuunnitelman mukaan luonnoksia pro gradu -tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.
Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä sekä työn epävarmuutta ja prekarisaatiota.
Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.
Kurssin tavoitteena on tuottaa tietoa työelämän kysymyksistä sekä vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen.
Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen alustuksen, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä varianssianalyysi, jotka ovat yleisesti opinnäytetöissä käytettäviä menetelmiä. Opiskelijat harjoittelevat näiden menetelmien soveltamista pienissä harjoitustehtävissä, jotka tehdään maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä.
Menetelmäluennot ja harjoitukset muodostavat samalla gradumetodikurssin (III periodi) rungon, ja harjoitustehtävät suorittamalla saa kokoon 3 op monimuuttujamenetelmien perusteita. Tämän lisäksi Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssille ilmoittautuneet suorittavat 2 op mittaisen harjoitustyön, jonka he esittävät kurssin loppuseminaarissa; Gradumetodikurssilaisten 2 op osuus suoritetaan keväällä III periodilla.
Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kursseille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.
Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen.
Huomaathan, että kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta merkityksellistä kvantitatiivisen analyysien osaamista. Tule avoimin mielin kokeilemaan ja oppimaan jotakin aivan uutta, vaikka epäröisitkin menetelmäosiota. Saatat nimittäin innostua!
Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä.
Aikataulu:
18.10. Suoritusohjeet, maaryhmät, syntaksin käyttö (Satu Ojala), Työhön sitoutuminen (Tiina Saari)
25.10. Hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät, faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)
1.11. Mikä tekee prekaarin työntekijän? Varianssianalyysi I (Satu Ojala)
8.11. Työ ja perhe, Varianssianalyysi II (Miia Ojanen)
15.11. Työajat, Lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti)
22.11. Perhetilanne ja työmarkkina-asema, Logistinen regressioanalyysi (Laura Peutere)
*** Gradumetodikurssilaisten osuus päättyy
29.11. Työelämäntutkimusta monimuuttujamenetelmin -kurssin suorittavat työstävät harjoitustöitä, kertaavat menetelmiä (Jouko Nätti)
13.12. Päättöseminaari, harjoitustöiden esittäminen maaryhmittäin (kaikki opet)
***
HUOM!! Molemmat kurssit suorittaville: ti 29.11. iltapäivällä klo 13.00-16.45 järjestetään kansainvälisen ajankäyttötutkijoiden workshopin avoimet luennot, johon kuuluvat kiinnostavat yleisluennot:
Time Use Survey Open Guest Lectures, room Linna K113
13.00 – 13.15 Welcome to the Workshop, Professor Jouko Nätti, Introduction to Time Use Survey, Senior Researcher Hannu Pääkkönen, Statistics Finland
13.15 – 14.15 Working Time and what Time Use Data Can Reveal, Professor Laurent Lesnard, Paris Sciences Po, visiting professor at YKY 2016–2017
14.15 – 14.45 Coffee
14.45 – 15.45 Family Time Use, Associate Professor Man Yee Kan, University of Oxford, Centre for Time Use Research
15.45 – 16.45 Patterns of Leisure Time, Professor Ignace Glorieux, Vrije Universiteit Brussel
**** Olisi erittäin suositeltavaa osallistua näihin ajankäyttöworkshopin yleisluentoihin: niissä esitellään erään keskeisein kvantitutkimuksen sovelluksia ja kiinnostavia tuloksia, tarjoaa myös graduaiheita!
Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.
Kurssille voivat lähtökohtaisesti tulla kaikki ilmoittautuneet. Jos ilmoittautuneita on kovin paljon enemmän kuin kurssilla paikkoja (tietokoneita), valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti maisterivaiheen opiskelijoille.
he idea of granting each citizen an individual and unconditional regular income without any means test of work requirement has gained my prominence across Europe (and beyond) in the last decade. In June the Swiss will vote on a referendum to institute a basic income. Basic income features prominently in public debates across Europe and several parties have adopted it in their respective election programs. The Netherlands and of course Finland are in the process of starting a multi-year basic income experiment, while most recently France and Portugal are exploring the same idea. The purpose of this course is to offer students a thorough introduction about basic income as a social policy instrument. The course outlines the main characteristics of basic income and explores how it differs from traditional income support policies. In addition, the course provides a critical overview of the reasons for and against a basic income as well as reviewing a number of practical and political challenges that need to be overcome. Finally, the course offers a series of lectures that focus on basic income in the Finnish context, including an updated account of the ongoing preparation for the basic income experiment scheduled to start in January 2017.
Course Structure
This course consists of a series of lectures (roughly one hour) by UTA faculty or guest lecturers, followed by a short discussion session with the students. The course is divided in three large components covering the reasons for introducing a basic income, the political and policy challenges faced by the basic income model, and a section discussing basic income in the Finnish context (including the upcoming basic income experiment). Students are expected to one required reading in advance of the lecture to familiarise themselves with the topic. Lectures will be recorded and (together with presentation slides) made available to students.
https://basicincometampere2016.wordpress.com/
Lectures
Monday 24.10. “Introduction - Basic Income: From Idea to Policy”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 31.10. “Basic Income and Technological Unemployment”
Ville-Veiko Pulkka, University of Helsinki/Kela
Monday 7.11. “Basic Income and the Welfare State”
Bettina Leibetseder, Johannes Kepler University (Austria)
Monday 14.11. “Basic Income and Health"
Evelyn Forget, University of Manitoba (Canada)
Monday 21.11. “Basic Income and Reciprocity”
José A. Noguera, Autonomous University of Barcelona (Spain)
Monday 28.11. “The Politics of Basic Income”
Jurgen De Wispelaere, University of Tampere
Monday 5.12. “The Finnish Basic Income Debate”
Johanna Perkiö, University of Tampere
Monday 12.12.“The Finnish Basic Income Experiment: An Overview”
Olli Kangas, Kela
Friday 16.12. seminar
Kurssilla tarkastellaan luovien menetelmien ja erilaisten aineistojen käyttöä sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Kurssin aikana pohditaan, kuinka esimerkiksi eriarvoisuutta voidaan tarkastella ja tutkia kuvallisin keinoin, fiktion avulla tai esim. tarinoiden välityksellä. Kurssin toteutuksessa keskeistä on kokemuksellinen ymmärtäminen ja yhdessä oppiminen.
Kurssi koostuu neljästä luennosta, seminaaritapaamisista ja välitehtävistä. Luennot pidetään Porissa ja luentoja seurataan samanaikaisesti Tampereella (Linna 5014). Seminaariryhmät (max 15 opiskelijaa/ryhmä) kokoontuvat Porissa ja Tampereella.
Luennot:
10.1. 2017 Johdanto luoviin menetelmiin (Eriikka Oinonen & Riikka Korkiamäki)
31.1.2017 Visuaaliset aineistot ja menetelmät (Riikka Korkiamäki & Riikka Turtiainen)
14.2.2017 Laululyriikka tekstiaineistona (Eriikka Oinonen)
28.2. 2017 Kehollisuus tutkimuksessa (Petri Hoppu)
Kurssi korvaa 5 op sosiaalityön maisteriopintojen opetussuunnitelman kohdasta STYS3B Erilaiset tiedonmuodostuksen tavat tai 5op kohdasta Sosiaalityön maisteriopintojen valinnaiset opinnot. Sosiaalitieteiden maisteriopinnoissa kurssi korvaa opetussuunnitelman kohdan SOSM5.1 Sosiaalitieteiden tutkimusmenetelmät 5 op.
Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Kurssi sopii sekä aine- että syväntäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.
Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta. Kurssin lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssin aikana opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa, vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.
Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin. Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Kurssilla omaksuttua tietoa voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa. Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.
Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Valtaosa kurssilla luettavasta kirjallisuudesta on englanninkielistä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä.
Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjeman pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muille opiskelijoille.
Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.
Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä luentoa tehdään ennakkotehtäviä Moodlessa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).
Kurssilla perehdytään välittömään (kasvokkaiseen) sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja sen perustavaan merkitykseen sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja muokkaamisessa. Tarkastelun kohteena on vuorovaikutusprosessi ihmisten yhteistoiminnan yhtenä keskeisenä, jaettua sosiaalista todellisuutta rakentavana ulottuvuutena.
Kurssilla tutustutaan keskustelunanalyyttiseen tutkimusprosessiin. Puhutun kielen ohella kurssilla kiinnitetään huomiota vuorovaikutukseen kehollisena toimintana ja tarkastellaan mm. katseen suuntautumista, sekä käsieleiden, tilankäytön ja kasvonilmeiden organisoitumista kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Kurssi sopii kaikille vuorovaikutusilmiöistä kiinnostuneille.
Kurssi koostuu luennoista, luentoihin liittyvistä harjoituksista, kotitehtävistä sekä lyhyestä ennakkotehtävästä. Kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii osallistumista luentoseminaareihin ja harjoituksiin, sekä kotitehtävien suorittamista.
Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta 26.2.2017 mennessä. Kurssille otetaan 16 osallistujaa. Jos osallistujien määrää joudutaan karsimaan, valintakriteerejä ovat yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskelu, sosiaalitieteen perusopintojen suorittaminen.
Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen ja kommunikatiivisen toimintatutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia tutkimusavusteiseen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten kehittämishankkeen suunnittelua, kehittämistyön ohjaamista, toimintatutkijan ja kehittäjän roolia, yhteistoiminnallisen kehittämisen edellytyksiä, edistäjiä ja esteitä sekä eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia osallistavia ja dialogisia kehittämismenetelmiä, työkaluja ja niiden soveltamista käytännössä. Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat toimintatutkijan ja/tai kehittämistyötä ohjaavan asiantuntijan valinnoista tutkimus- ja kehittämisprosessin eri vaiheissa.
Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa. Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat (Tampere ja Pori) ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.
Opintosuorituksen voi vaihtoehtoisiesti suorittaa kirjatenttinä tai esseenä, joista vastaa Sirpa Syvänen, ks. lista kirjallisuuskuulustelujen vastaanottajista opetusohjelman alussa.
Kurssi toteutetaan monimuto-opetuksena. Siihen kuuluu luentoja, seminaareja ja itsenäistä työskentelyä verkossa. Kurssi on järjestetään siten, että sen suorittaminen on mahdollista sekä Porissa että Tampereen kampuksilla. Kurssilla käsiteltäviä teemoja ovat
- työttömyyden ja työttömyystutkimuksen historia
- työttömyyden teoriat – miksi työttömyyttä?
- työttömyys, terveys ja hyvinvointi
- työttömyys ja työvoimapolitiikka
- työttömyys globaalina ilmiönä
- työttömyys ja ”työyhteiskunnan loppu”
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista opetukseen. Loppusuorituksen opiskelija laatii sovitusta työttömyyteen liittyvästä teemasta esseen. Laajuudesta riippunen tällä suorituksella voi suorittaa 5 tai 10 opintopistettä. Kursin suorittaminen korvaa kohdan SOS10.1.3 Työmarkkinat, työvoiman käyttö ja työllisyysturva.
Kurssille ilmoittautuminen viimeistään ke 22.3.2017 Nettiopsun kautta.
Kurssiin kuuluu alkutehtävä.
Kurssille otetaan max. 12 opiskelijaa Porin ryhmään ja max. 12 opiskelijaa Tampereen ryhmään.
Laajuus: 5 – 10 opintopistettä, essee suorituksen laajuuden mukaan.
Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.
Opetuksen toteutustavat (monimuoto-opetus) tarkentuu myöhemmin.