Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.

Luennot ja oheiskirjallisuus. Oheiskirjallisuus (2 op) suoritetaan luentojen yhteydessä opettajan ohjeistamalla tavalla.

Lukupiirimuotoisella kurssilla perehdytään sadun lajiin ja satututkimukseen lukemalla tieteellisiä ja kaunokirjallisia tekstejä ja keskustelemalla niistä. Kurssilla käsitellään esimerkiksi ekokriittistä, feminististä ja strukturalistista satututkimusta sekä satuadaptaatioiden ja -intertekstuaalisuuden tutkimusta. Sadun lisäksi kurssilla tutustutaan muuhun kertomusperinteeseen, esimerkiksi myyttisiin kertomuksiin. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella lukupiirityöskentelyyn ja kirjallisilla harjoitustöillä.

Kurssilla perehdytään tunteiden, emootioiden ja affektien rooliin ja merkitykseen kirjallisuudessa ja lukemisessa. Kurssin suoritus koostuu luentosarjasta, oheismateriaalien lukemisesta ja esseestä. Luennoilla tutustutaan kirjallisuuden ja tunteiden tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja käsitellään monipuolisesti kirjallisuutta, lukemista ja tunteita koskevia teorioita. Esseessä opiskelija soveltaa oppimiaan käsitteitä ja teorioita valitsemansa kaunokirjallisen tai muun tekstin analysoimisessa ja tulkitsemisessa. Luennot sijoittuvat ensimmäiselle periodille ja essee kirjoitetaan toisella periodilla.

Ryhmän maksimikoko 25.

Luento-opetus 5 x 4 tuntia + essee.

Korvaavuudet: S1 Kirjallisuuden teoriat, KIRS2 Kirjallisuuden ilmiöt, KIRA4A Kirjallisuusinstituutio, kulttuuri ja yhteiskunta + sopimuksen mukaan

Kurssilla korostuu kirjallisuustieteellinen näkökulma kirjallisuuden opetukseen kouluissa. Kurssilla tarkastellaan, miten kirjallisuuden teoria viedään opetukseen ja miten synnytetään analyyttinen lukeminen ja tarkoituksenmukaiset työkalut kirjallisuuden ymmärtämiseen. Osoitetaan, miten erilaisia teorioita ja malleja voi jalkauttaa kouluun ja arvioidaan kriittisesti esimerkkejä menetelmistä ja sovelluksista.

Kurssin loppupuolella käydään läpi työelämärelevanssin näkökulmasta työn- ja viranhaun käytäntöjä, työnkuvan vaatimuksia, rektytointia, palkkausta ym. konkreettista todellisuutta.

KERTOMUKSEN VAARAT

COMS-tiedekunnan yhteinen kurssi

Luentokurssi ja kolme kirjallista harjoitustehtävää

Kurssin järjestää kuuden tutkijan hanke Kertomuksen vaarat: kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia (Koneen Säätiö 2017-2019), jonka tavoitteena on edistää kriittistä ja analyyttistä näkökulmaa tarinankerrontaan eri elämänalueilla. Kertomustutkimuksen monitieteiseen teoria- ja metodikenttään johdattava kurssi sijoittuu humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen alueelle, mutta se soveltuu erinomaisesti myös esimerkiksi kertomuksista kiinnostuneille informaatio- ja teknologia-alojen opiskelijoille. Kurssin opetuksessa hyödynnetään laajasti Kertomuksen vaarat -projektin aktiivista Facebook-viestintää ja joukkoistamalla kerättyä kertomusaineistoa, joka sisältää mm. journalismia, sosiaalisen median tekstejä, mainontaa ja viranomaisviestintää.

Katso lisää: https://www.facebook.com/KertomuksenVaarat/

Lisätietoja: Projektin johtaja Maria Mäkelä / maria.e.makela@uta.fi

***

COMS:n yhteiset opinnot LTLY212, LTLY229
Kirjallisuustieteen korvaavuus KIRA4B, KIRA4D, KIRS2
Journalistiikan ja viestinnän korvaavuus JOVVAL
Informaatiotutkimuksen ja intaraktiivisen median korvaavuus ITIA11

***

Ohjelma

4.9. Johdatus (Matias Nurminen)

11.9. Kertomuksen määritelmä (Laura Karttunen)

18.9. Sosiaalisen median tarinalogiikka (Maria Mäkelä)

25.9. Valtatarinat ja vastatarinat (Matias Nurminen)

2.10. Itsen kertominen (Tytti Rantanen)

9.10. Kerronnallinen asemointi (Laura Karttunen)

TAUKO

23.10. Miksi näemme kertomuksia sielläkin, missä niitä ei ole? (Samuli Björninen)

30.10. Kertomus ja politiikka (Tytti Rantanen)

6.11. Fakta, fiktio ja kertomus (Samuli Björninen)

13.11. Narratiivinen journalismi: etiikka ja estetiikka (Laura Karttunen)

20.11. Kertomuksen rajat (Juha Raipola)

27.11. Päätös (Matias Nurminen)

Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

KIRP5-jakson 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi harjoitukset/oheiskirjallisuuden tenttiminen. Harjoitusryhmään ei pidä ilmoittautua, mikäli aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tenttimällä. Tenttimisohjeet ovat opiskelun oppaassa.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.

Harjoitukset. Tutkinto-ohjelman omien opiskelijoiden on osallistuttava harjoituksiin.

Luennot.

Perehdymme yhdessä luontokirjoittamisen perusteoksiin ja yhteen vahvaan tulokkaaseen. Osallistujien on tutustuttava ensimmäiseen kertaan mennessä kuuteen proosateokseen ja e-kirjana saatavaan Lawrence Buellin tutkimusmonografiaan The Environmental Imagination (1995). 

Kohdetekstit ovat: Thoreau, Walden; or, Life in the Woods (1854), John Muir, My first summer in the Sierra (1911), Yrjö Kokko, Laulujoutsen: Ultima Thulen lintu (1950), Edward Abbey, Desert Solitaire: A Season in the Wilderness (1968), Gary Snyder, The Practice of the Wild (1990), Anni Kytömäki, Kultarinta (2014).

Kurssin mittaan luettavaksi tulee myös muuta ekokriittistä tutkimuskirjallisuutta. Kurssi sisältää paljon ryhmätöitä ja opiskelijaesitelmiä.

Satu ja fantasia ovat olleet suosittuja lajeja 2000-luvulla. Varhaiset sadut ovat nousseet esille lukuisissa elokuva-, televisio-, sarjakuva-, teatteri- ja peliadaptaatioissa, ja fantasiateoksiin perustuvat elokuvat ja televisiosarjat ovat keränneet valtavia yleisöjä. Matteo Garronen Tale of Tales (2015) esittää italialaisen Giambattista Basilen sadut uusina versioina, ja tv-sarja Grimm kierrättää Grimmin veljesten satujen motiiveja. Guillermo te Toron ohjaama The Shape of Water (2017) kertoo uudelleen H. C. Andersenin Pienen merenneidon (1837) tarinan. Fantasia ja satu ovat lähilajit, joita yhdistää tyypillinen juonirakenne ja sankarihahmo. Fantasian ja sadun piirteitä yhdistävät esimerkiksi monet Astrid Lindgrenin ja Tove Janssonin teokset. Mistä satujen suosio viime vuosikymmeninä kertoo?

Satu on vanha suullisen ja kirjallisen perinteen laji, jota on tutkittu niin folkloristiikan kuin kirjallisuudentutkimuksen aloilla. 2000-luvulla satututkimus on painottunut satuintertekstuaalisuuden ja -adaptaatioiden tarkasteluun sekä ekokriittisiin ja feministisiin lähestymistapoihin. Fantasiatutkimuksessa on tarkasteltu esimerkiksi fantastisten maailmojen rakentumista ja fantasiateosten fanifiktioita. Suomalainen tieteellinen yhdistys Finfar on edistänyt fantasian ja tieteisfiktion tutkimusta ja esitellyt uutta fantasiatutkimusta.

Syysseminaarissa esitellään vuosittain ajankohtaista tutkimusta, ja seminaarin puhujiksi ovat lämpimästi tervetulleita tutkijat ja opiskelijat.

Suoritus opintopassiin. Suoritusohjeet täydennetään myöhemmin.

Ohjelma

9.30–9:45      Hanna Samola: Seminaarin avaus

9:45–10:15    Hanna Järvenpää: Kansanperinteestä kosketusnäytölle: satukirjasovellukset adaptaation erityiskysymyksenä.

10:15–10:45  Satu Keinänen: Piikikkäät Kaunottaret ja viettelevät Hirviöt.

10:45–11:15  Silja Vuorikuru, Niina Hämäläinen ja Hanna Karhu: Satuperinteestä nykyrunoon – suullisen perinteen ja kirjallisuuden yhteyksiä.

11:15–12       Lounas

12–12:45       Magdalena Hain kirjailijahaastattelu.

12:45–13:15  Henna-Riikka Väisänen: The posthuman case of Peter Pan, or all the possibilities of children’s fiction – posthumanistinen puoli Peter and Wendy -romaanissa.

13:15–13.45  Bo Pettersson: Hannun ja Kertun seikkailut englanninkielisessä proosassa.

13:45–14       Tauko

14–14:45       Minttu Ollikaisen tutkijapuheenvuoro: Unia ja fantasiaa – esimerkkinä suomalainen reaalifantasia.

14:45–15:15  Claudia Nierste: Kas tuossa peikko – puheen illuusio suomalaisessa fantasiakirjallisuudessa.

15:15–15:45  Noora Raiskio: Olipa kerran noituri – Eurooppalainen satuperinne liminaalisen fantasiamaailman rakennuspalikkana Andrzej Sapkowskin Noituri-sarjassa.

15:45–16:15  Kati Aakkonen: Paikkoja joista valita – Metsät, kodit ja prinsessat Disneyn satuanimaatioissa Kaksin karkuteillä ja Urhea.

16:15–16:30 Tauko

16:30–17       Oskari Rantala: Satujen eroottiset uudelleentulkinnat ja intertekstuaaliset fuusiot sarjakuvaromaanissa Lost Girls.

17–17.30       Katja Kontturi: Ankkojen päättymätön tarina – postmodernit kerrontakeinot Disney-adaptaatiossa ”Tarina vailla loppua”.

17:30–18       Tiia Ketola: Karjalaiset kansansadut ja ekokritiikki.

18–18:30       Rimma Erkko: Kristillinen moraali(ttomuus) ja puhdassydämisyyden ongelma Tomi Kontion teoksessa Keväällä isä sai siivet.

18:30             Seminaarin lopetus

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Kirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.

Kurssin aikana tutustutaan länsimaisen kertomakirjallisuuden klassikoihin ja todellisuudenkuvauksen kehityslinjoihin erityisesti romaaneissa. Opiskelija syventyy kurssin aikana valikoimaan klassikkoromaaneja, niiden keskinäiseen vertailuun ja niitä koskevaan tutkimukseen. Pohdimme klassikon käsitettä, kertomakirjallisuuden erilaisia lukutapoja, kirjallisuudenvastaisiakin näkemyksiä sekä kirjallisuuden suhdetta sellaisiin käsitteisiin kuin auktoriteetti, totuus, moraali ja yhteiskunta. Samalla mietimme pienten harjoitusten avulla sitä, millaisia merkityksiä klassiset romaanit voivat saada nykypäivänä.

Kurssilla perehdytään apokalyptisen kirjallisuuden traditioon ja tutkimukseen länsimaisessa kulttuurissa. Opiskelijat tutustuvat kurssin aikana apokalyptisen kirjallisuuden keskeisiin teoksiin ja konventioihin. Lisäksi kurssilla pohditaan miten apokalyptiset kertomukset suhteutuvat muihin kertomustraditioihin. Tutkimusaiheeseen tutustutaan mm. intertekstuaalisuuden, ajallisuuden sekä retorisen kertomusteorian kautta. Tarkoituksena on myös pohtia apokalyptisen retoriikan vetovoimaa sekä sen käyttöä kirjallisuuden ulkopuolella, esimerkiksi elokuvissa, tv-sarjoissa ja videopeleissä.

Kurssi koostuu luento-osuudesta sekä opiskelijoiden ryhmäesityksistä. Esitysten pohjalta opiskelijat kirjoittavat kurssin loppuesseen.

Opiskelijoiden tulee lukea ennen kurssin alkua:
- Raamatun Ilmestyskirja
- H. G. Wellsin The War of the Worlds (1898)

Kurssilla saadaan katsaus Suomen monikulttuuriseen kirjallisuuteen, erityisesti 2000- ja 2010-luvun kirjallisuuteen keskittyen. Kurssin alussa tutustutaan Suomen monikulttuurisen kirjallisuuden historiaan ja monikulttuurisen kirjallisuuden käsittelyyn tarvittaviin teoreettisiin viitekehyksiin. Kurssilla käsitellään sekä suomeksi kirjoitettuja että muilla kielillä kirjoitettuja ja suomeksi käännettyjä teoksia, novelleja, romaaneja ja runoja.

Kurssin suoritus: 30 minuutin esitelmä yhdestä kurssilla käsitellystä teoksesta. Esitelmät pidetään pareissa ja niistä tehdään monisteet. Kurssin suorittamiseen kuuluvat myös teosten lukeminen etukäteen, muiden esitelmien kommentointi ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun.

9.1. Katsaus Suomen monikulttuurisesta kirjallisuudesta. Evakkokirjallisuus, (uusi) maahanmuuttajakirjallisuus 1990-luvulta, 2010-luvun maahanmuuttajakirjallisuus. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.

16.1. Jälkikoloniaalinen teoria, jälkikoloniaalinen feminismi, kulttuurinen, etninen, kansallinen ja jälkikoloniaalinen identiteetti. Lyhyitä tekstiesimerkkejä.

23.1. Anja Snellman: Parvekejumalat (romaani)

30.1. Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia (romaani)

6.2. Alexandra Salmela: 27 eli kuolema tekee taiteilijan (romaani, otteita); Alexandra Salmela: ’Se aito, oikea maahanmuuttajablues’ (novelli, kokoelmasta Mikä ihmeen uussuomalainen?)

13.2. Nurah Farah: ’Muukalainen omassa kodissaan’ (novelli, kokoelmasta Granta 7: Koti); Maria Peura: ’Joen ylitys’, ’Anon turvapaikkaa liite nro 2’ ja ’Tulkki’ (kokoelmasta Tunkeilijat)

20.2. Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat (romaani)

27.2. tauko

6.3. Hamdam Zakirov: runoja (kokoelmasta Kaukana mereltä); TaoLin: runoja (kokoelmasta Teen kuiskaus)

13.3. tauko

20.3. Riikka Pulkkinen: Vieras (romaani)

27.3. Hassan Blasim: ’Arkistot ja todellisuus’, ’Rekka Berliiniin’, ’Carlos Fuentesin painajaiset’, ’Pahantapainen itsensäpaljastaja’ (novelleja, kokoelmasta Vapaudenaukion mielipuoli)

3.4. Zinaida Lindén: ’Vuorenkuninkaan salissa’, ’Nuorallatanssija’, ’Juice ja muita huolia’, ’Romeo ja Julia’ (novelleja, kokoelmasta Nuorallatanssija)

10.4. Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta (otteita)

Millaisia kertomuksia syntyy evoluutiosta, ilmastonmuutoksesta tai ihmistietoisuudesta? Millaisilla teoreettisilla välineillä lähestyä tekoäly- tai robottitarinoita? Kurssilla perehdytään tieteellisiin kertomuksiin kirjallisuudentutkimuksellisesta näkökulmasta. Tutustumme monipuolisesti luonnontieteellisten ilmiöiden esittämiseen kertomuksina ja aihepiiriin liittyviin teoreettisiin ongelmiin. Kurssilukemistoon sisältyy sekä teoreettisia tekstejä että kaunokirjallisuutta. Kurssi suoritetaan aktiivisella osallistumisella opiskelijalähtöiseen opetukseen, jossa opiskelijat päättävät pääosin itse kurssin työmuodoista.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu luentojen lisäksi ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Kirjallisuuden voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.

Jakson koko 5 op:n suoritukseen kuuluu myös ohjeiskirjallisuuden suorittaminen. Sen voi suorittaa joko harjoitusryhmässä tai tenttimällä. Tenttimiseen saa ohjeet luennoilla. Harjoitusryhmään EI pidä ilmoittautua, jos aikoo suorittaa oheiskirjallisuuden tentillä.

Avoimen yliopiston opiskelijat suorittavat oheiskirjallisuuden tenttimällä.

Kurssilla luodaan niin historiallinen kuin temaattinenkin katsaus saamelaiseen kirjallisuuteen. Luennoilla syvennytään saamelaisen kirjallisuuden erityispiirteisiin ja kehitykseen viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Kurssimateriaali koostuu suomeksi käännetystä proosasta, lyriikasta ja lastenkirjallisuudesta.