Kurssin pedagogiset järjestelyt

Kurssi toteutetaan luento-opetuksena jotka videoidaan. Luentoja täydennetään Moodlessa toteutettavana aktiivisena arviointina, sekä itsenäisenä ja vuorovaikutukseen perustuvana oppimisena. Moodleen sijoitetaan sekä luentomateriaali että sitä täydentävä materiaali. Kurssin opetta osallistuu aktiivisesti keskusteluun mutta pääpaino on kuitenkin osanottajien omassa aktiivisuudessa ja vuorovaikutuksessa.

Suorittaminen

Kurssin suorittaminen edellyttää osanottajalta aktiivista osallistumista luennoille, Moodleen sijoitettavan opetusmateriaalin lukemista sekä osallistumista Moodlessa käytävään keskusteluun. Tämä aktiivisuus huomioidaan suoritusta arvioitaessa. Viimeisellä kerralla järjestetään kertaus niin, että opiskelijat vetävät yhteen etukäteen annettujen kysymysten ja teemojen puitteissa kurssin aikana opitut asiat ja opettaja antaa niistä palautetta. Kurssin arvosanaa varten opiskelija kirjoittaa itsenäisesti noin 2 liuskan mittaisen tiivistelmän oppimistaan asioista.

Kurssin menestyksellinen suorittaminen tuottaa 5 opintopistettä. Tämän lisäksi opiskelija voi ansaita lisäpisteitä, jos hän kirjoittaa esseen, jossa on käytettävä luentomateriaalin lisäksi myös lähdekirjallisuutta. Kurssi korvaa työelämän tutkimuksen maisteriohjelmasta kohdan THV1 Työelämän tutkimuksen johdantoteemoja 5 op ja sopimuksen varaisesti myös kohtia sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmasta.

Kurssin sisältö ja rakenne

1. Johdantoluento

2. Johdatus työnsosiologian käsitteisiin
a. Formaali ja informaali työ
b. Työ, tehtävät ja luokitukset
c. Työn sukupolvet

3. Työ ja sopimukselliset suhteet
a. Ansiotyö, palkkatyö ja yrittäminen sopimuksellisina suhteina
b. Työajat ja työaikojen säänteleminen
c. Työ- ja sosiaaliturva

4. Työ ja tulonjako
a. Työ ja palkitseminen
b. Työ, tulot ja tuloerot
c. Tulonjako – teoreettiset ja poliittiset tavoitteet

5. Ylirajainen työ
a. Ylirajainen talous ja ylirajainen työ, työn ja työllisyyden riskit
b. Liikkuvan työvoiman sosiaaliset oikeudet

6. Työn uusi politiikka

Opintojakso koostuu:

- Valmennusseminaarista (lukuvuonna 2015-2016 pe 22.1.2016 klo 10-14, ks. tarkempi ohjelma alla)

- Työelämäjaksosta (3 kk), joka voi koostua työharjoittelusta, vapaaehtoistyöstä tai projektityöstä

- Harjoitteluraportista

- Harjoittelun jälkeisestä palauteseminaarista. Palauteseminaareja järjestetään syys- ja kevätlukukausilla noin kerran kuussa. Seminaareihin ilmoittaudutaan kurssin moodlessa.

*

Valmennusseminaarin 22.1.2016 ohjelma

Paikka: PinniA, Paavo Koli -sali

10.15 - 10.45 Asiantuntijuus, työelämävalmiudet ja harjoittelun raportoiminen (Hanna Ojala)
10.45 – 11.30 Harjoittelun käytännöt (Johanna Elo)
11.30 – 12.30 Tauko

12.30 – 13.15 Harjoittelupaikka haussa: osaamisen tunnistaminen, työnhaun viestintä ja työelämäseurantojen tietopohja tukena (Terhi Erkkilä ja Reeta Lehmusoksa, TaY, Työelämäpalvelut)

13.15 – 14.00 Opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta: Tampereen kaupunki (Tuuli Turja) & Simpukka ry (Hanna-Leena Ristimäki)

*

Työharjoittelun hallinnollisista kysymyksistä (tiedotus, harjoittelusopimukset, harjoittelutuki) vastaa opintokoordinaattori Johanna Elo, ks. yhteystiedot täältä.

Vuoden 2016 harjoittelutuen haku on 1.-31.12.2015. Tarkemmat ohjeet viikolla 48 tutkinto-ohjelman sivuilla ja sos-opetus -sähköpostilistalla (ks. ohjeet listalle liittymisestä: http://www.uta.fi/yky/sos/kaytannot/index/sos_opetus_ohje.pdf )

Harjoittelun valmennusseminaariin (22.1.2016 klo 10-14) ilmoittautuminen NettiOpsussa 11.-20.1.2016.

Seminaariin sisältyy orientoiva osuus, tutkielman ideapaperi ja hyväksytty tutkimussuunnitelma. Seminaari edellyttää aktiivista osallistumista ja muiden opiskelijoiden työpapereiden kommentoimista.

Kurssilla tarkastellaan työelämän vuorovaikutusta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta, jossa lähtökohtana on kahden- ja monenkeskisen toiminnan prosessien ymmärtäminen ja kuvaaminen etnometodologisen teorian avulla. Kurssilla opetellaan tunnistamaan ja jäsentämään olennaisissa työelämän toiminnoissa, esimerkiksi jaetussa päätöksenteossa ja työyhteisöjen sosiaalisten suhteiden muodostumisessa vaikuttavia kaikille yhteisiä säännönmukaisia toimintatapoja ja niiden reunaehtoja.

Vuorovaikutusprosesseja tutkitaan mm. seuraavien sisällöllisten teemojen kautta: ammattilaisen ja asiakkaan välinen vuorovaikutus, työyhteisön jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja jaettu päätöksenteko. Teemojen avulla kurssilla tutustutaan yhteistoiminnan taustalla vaikuttaviin tiedollisiin, emotionaalisiin sekä valtasuhteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

Kurssilla painotetaan teoreettisen, metodisen ja tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyllisyyttä ja soveltamismahdollisuuksia käytännön työelämätilanteiden jäsentämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opittua voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi projektien suunnittelussa, muutostilanteissa tai uusien toimintatapojen implementoinnissa.

Kurssin vastuuopettajien lisäksi työelämän vuorovaikutusprosessien tutkimukseen perehtyneet vierailijat esittelevät kurssilla omaa tuoretta tutkimustaan.

Kurssin työtavat: Kurssi toteutetaan monimuoto-opetuksena periodeilla 1 ja 2. Suurin osa kurssista suoritetaan itsenäisesti verkossa tiedonhaku-, luku- ja kirjoitustehtävinä. Lisäksi kurssilla on ryhmätöitä, seminaariopetusta, luentoja ja keskustelutehtäviä. Koko kurssin työmäärä on noin 135 tuntia (5 op), joista luento- ja kontaktiopetuksen osuus on 16 tuntia. Itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätöiden tekemiseen on siis syytä varata viikoittain runsaasti aikaa.    

Kurssille valitaan enintään 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden pääaineopiskelijat, mutta kurssi on avoin myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille.

Ennen ensimmäistä luentokertaa tehtävät ennakkotehtävät jaetaan Moodlessa 9.9.

Kurssi järjestetään monimuoto-opetuksena:luennot, seminaarityöskentely kontaktiopetuksena ja verkko-opetuksena, itsenäinen työskentely ja ryhmätyöskentely.

Luentoja ja kasvokkaisia seminaaritapaamisia on yhteensä neljä kertaa. Valtaosa kurssin työskentelystä tapahtuu itsenäisesti ja pienryhmissä, joten siihen on syytä varata viikottain runsaasti aikaa. Kurssin työmäärä on yhteensä 135 tuntia (5op).

Verkkokurssilla käydään läpi työelämän tutkimuksessa esiintyviä laadullisen tutkimuksen haasteita. Kurssi koostuu verkkoluennoista, oheiskirjallisuudesta, tehtävistä sekä aineistojen analyysiharjoituksesta. Verkkoluennoilla esitellään tutkimushankkeita ja tutkimusaineistoja, joissa tarkastellaan työelämän erilaisia vuorovaikutus-, työ- ja toimintakäytänteitä. Luennoilla esiteltävät tutkimusaineistot koostuvat työelämän erilaisilta kentiltä ja toimintatutkimuksessa kerätyistä etnografisesta havainnoinnista ja haastatteluista, sekä videonauhoituksien litteraatioista. Luennoilla tuodaan esiin tutkimusaineiston keräämiseen liittyviä metodologisia ongelmia ja erilaisia analyysitapoja.    Verkkokurssin harjoituksissa tutustutaan erilaisiin laadullisen aineiston keräämisen, analyysin ja tulkinnan tapoihin. Kurssiin kuuluu verkossa tapahtuvan keskustelun ja ryhmätöiden lisäksi analyysiharjoitus, joka toteutetaan yksilö- tai parityönä haastattelu- tai muun laadullisen aineiston pohjalta. Verkkokurssilla on valmiita laadullisia aineistoja, joita opiskelijat voivat käyttää. Analyysiharjoituksen voi myös tehdä opiskelijoiden keräämän laadullisen aineiston pohjalta.

Kurssille otetaan enintään 40 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman maisterivaiheen sekä työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Kurssilla perehdytään erilaisten vuorovaikutus - ja tekstiaineistojen diskurssianalyyttiseen käsittelyyn. Kurssi koostuu luento-osuuksista, niihin liittyvästä seminaarityöskentelystä, pienistä lukutehtävistä ja harjoituksista sekä itsenäisesti (tai parin kanssa) toteutettavasta harjoitustyöstä. Kurssilla on myös ennakkotehtävä (joka ilmoitetaan kurssille hyväksytyille). Kurssin tarkat teemat määrittyvät osallistujien omien mielenkiinnon kohteiden mukaisesti – ne voivat liittyä esim. vuorovaikutuskäytänteisiin, kielen vakuuttavuuteen, kategorioiden käyttöön, valtaan, ideologioihin, emootioihin ja kognitioihin.

Kurssi sopii erityisesti opiskelijalle, joka soveltaa tai aikoo käyttää diskurssianalyysia omassa pro gradu -tutkimuksessaan. Kurssille otetaan 18 opiskelijaa. Etusijalla ovat sosiaalitieteiden maisterintutkinnon opiskelijat. Muutoin opiskelijoiden valinnassa noudatetaan normaalia jonolakia.

-->opiskelijavalinta tehty 6.10. Kurssille oli kova tunku, siksi kurssille valittiin opiskelijoita vähän ilmoitettua enemmän siten, että:

Hyväksyttiin: 1)sosiaalitieteiden maisteriopiskelijoista ne, joilla oli kanditutkielma tehtynä sekä 2) tohtoriopiskelijat.

Jonossa: 3) sosiaalitieteiden opiskelijoista ne, joilla kandi tekemättä.

Hyväksymättä: 4) muiden tutkinto-ohjelmien kandi/maisteriopiskelijat.

Tässä kurssikokonaisuudessa käsitellään sitä, miten sosiaalipsykologisia teorioita voi hyödyntää ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisessä ja vaikuttamistoimenpiteiden suunnittelussa. Kurssin suorittamisen edellytyksenä on I jaksossa suoritettu "Hyvinvointiin vaikuttaminen: Teoriat"-kurssi. Tässä kurssin toisessa osassa havainnollistuu case-pohjaisessa työskentelyssä, miten yksilöiden ja ihmisryhmien käyttäytymisen muutosta voidaan tukea teoria- ja tutkimusnäyttöperustaisin toimenpitein ja miten toimenpiteitä arvioidaan. Caset pohjautuvat mm. terveyden edistämishankkeiden olemassaoleviin tai kehitteillä oleviin hankesuunnitelmiin, joiden kehittämiseen opiskelijaryhmät osallistuvat kurssin puitteissa.

Oppimistavoitteet: Opiskelija…

• saa kokonaiskäsityksen intervention suunnittelun menetelmistä ja suunnitteluprosessin eri vaiheista, sisältäen tarvekartoituksen sekä kohderyhmän ja -käyttäytymisen analyysin, aiemman näytön kartoittamisen, toimenpiteiden ja vaikuttamiskanavien suunnittelun ja arvioinnin suunnittelun, ym.
• osaa soveltaa interventiokehittämisen menetelmiä käytäntöön ja integroida tutkimusnäyttöpohjaa hankesuunnitteluun
• osaa laatia käyttäytymiseen vaikuttamisen ohjelman hankesuunnitelman ja arviointisuunnitelman

Oppimismenetelmät: Ongelmalähtöinen oppiminen, pienryhmissä tehdään yhteistyötä terveyttä ja hyvinvointia edistävien hankkeiden kanssa.

Toteutus: lähiopetus toteutetaan ke klo 12-16. Opiskelijan toivotaan varaavan mahdollisuuksien mukaan ma klo 12-14 ryhmän yhteiseen työskentelyyn (tämän lisäksi itsenäistä työskentelyä).

Arviointi: Oppimispäiväkirjat/ryhmätyöskentelyraportit, lopputyö ja -esitelmä (ns. minihankesuunnitelma)

Korvaavuus: SOSM5.1 (maisteriopintojen menetelmäopintojakso), poikkeustapauksissa myös maisteriopintojen valinnaiset opinnot

Osallistumisen edellytys: Osallistunut kurssin ensimmäiseen osaan ”Hyvinvointiin vaikuttamisen teoriat”

Huom. Koska kurssi korvaa 5 op (1 op=n. 27 työtuntia), opiskelijoiden toivotaan varaavan riittävä määrä tunteja kalenteristaan kurssin suorittamiseen: lähiopetuksen osuus on 24 h, jolloin itsenäisen työskentelyn osuus (pienryhmässä ja yksin) on yhteensä noin 100 tuntia.

Intensiivinen opetusvaihe on toinen periodi, jolle valtaosa lähiopetuksesta ajoittuu. Lopputyöt esitetään ja palautetaan yhdellä loppukurssikerralla, joka järjestetään helmikuussa. (Huom. muuta kontaktiopetusta ei siis ole III periodissa). Osa kurssikerroista jo II periodissa tulee olemaan pituudeltaan vain 2 tuntia ja osa kerroista jää väliin, jotta on aikaa omatoimiselle työskentelylle.

Lopullinen aikataulu sovitaan yhteisesti kurssin opiskelijoiden kanssa aloituskerralla 21.10.

Kurssilla käydään läpi pitkittäisaineistojen analysoimisen perusperiaatteita ja perehdytään muutamiin pitkittäisaineistoihin soveltuviin analyysimenetelmiin, kuten trajektorianalyysi, sekvenssianalyysi ja difference in difference.

Kurssi koostuu luento-opetuksesta, harjoituksista ja analyysien demoamisesta. Kurssi järjestetään mikroluokassa, joka ilmoitetaan myöhemmin.

Kurssi toteutetaan kaksipäiväisenä intensiivikurssina 11.-12.11 klo 9.30-16.00.

Kurssin voi suorittaa tekemällä harjoitustyön, jossa sovelletaan jotain kurssilla opeteltua menetelmää. Opetukseen voi myös osallistua ilman suoritusta.

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kurssille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.

KURSSIN OHJELMA:

20.10. Teema: kurssikäytännöt, työhön sitoutuminen; menetelmä: kuvailevien menetelmien kertausta (Katri-Maria Järvinen, Tiina Saari)

27.10. Teema: hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät; menetelmä: faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)

3.11. Teema: ikäsyrjintä; menetelmä: logistinen regressioanalyysi (Niina Viitasalo)

10.11. Teema: työ ja perhe; menetelmä: varianssianalyysi (Miia Ojanen)

17.11. Teema: työajat; menetelmä: lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti) 

24.11. Teema: Mikä tekee prekaarin?; menetelmä: varianssianalyysi II (Satu Ojala)

1.12. Teema: vertaileva tutkimus; menetelmä: seminaariesitysten tekemistä (Jouko Nätti)

8.12. Loppuseminaari (paikalla kaikki opettajat)

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Kyseessä on monitieteinen kurssi, jossa tutkitaan haastattelun käyttöä tutkimuksessa; erilaisia haastattelun tavoitteita ja lajeja sekä erilaisten kohderyhmien (lapset, iäkkäät, asiantuntijat, marginaalit) kohtaamista.

Ohjelma:

Maanantaisin klo 12–14

Perjantaisin klo 10–12

ma 19.10. Matti Hyvärinen: Haastattelu tutkimuksessa ja yhteiskunnassa (Linna 5014)

pe 23.10. Tuija Koivunen: Teemahaastattelu (Linna K109)

ma 26.10. Ilkka Pietilä: Ryhmähaastattelu (Linna 5014)

pe 30.10. Piia Roos: Lapsen haastattelu (Linna K109)

ma 2.11. Kirsi Lumme-Sandt: Ikäihmisen haastattelu (Linna 5014)

pe 6.11. Tiina Vaittinen: Asiantuntijahaastattelu ja valta (Linna K109)

ma 9.11. Rosi Enroos: Haastattelut vankilassa (Linna 5014)

pe 13.11. Anitta Kynsilehto & Eeva Puumala: Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien haastattelu (Linna 4013)

ma 16.11. Laura Huttunen: Haastattelu ja etnografinen ote (Linna 5014)

pe 20.11. Hanna-Mari Ikonen: Puhelinhaastattelu & Juho Karvinen: Verkkohaastattelu (Linna 5026)

ma 23.11. Pia Koivunen: Historiallinen muistitietohaastattelu (Linna 5014)

pe 27.11. Hannu Sinisalo: Videohaastattelu (Linna K109)

ma 30.11. Anna Liisa Aho: Kriisitilanteessa olevien haastattelu (Linna 5014)

pe 4.12. Jarkko Bamberg: Kävelyhaastattelu (Linna K109)

ma 7.12. Eero Suoninen: Haastattelun vuorovaikutus merkityksenantojen suuntaajana ja rakentajana (Linna 5014)

Kurssilla käsittelemme työn ja hyvinvoinnin tutkimuksen ajankohtaisia ilmiöitä: mittaamista, hyvinvointia työssä, työhön sitoutumista, työaikoja, työn ja perheen kytköksiä, työn epävarmuutta ja prekarisaatiota sekä ikäsyrjintää.

Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja tutkimustietoon. Samalla opiskelemme määrällisiä monimuuttujamenetelmiä ja SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa. Kutakin teemaa analysoidaan eurooppalaisella työoloaineistolla.

Kurssin tavoitteena on vahvistaa monimuuttujamenetelmiin liittyvien perusteiden osaamista ja etenkin määrällisten tulosten tulkintaa, sekä tutustua vertailevaan työelämäntutkimukseen. 

Kurssilla on 8 opetuskertaa, jotka sisältävät temaattisen luennon, opetusta määrällisistä menetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Käsiteltäviä menetelmiä ovat muun muassa lineaarinen ja logistinen regressioanalyysi sekä kovarianssianalyysi. Opiskelijat tekevät myös maaryhmittäin jaetuissa pienryhmissä harjoitustehtäviä opeteltavista menetelmistä sekä maaryhmittäiset loppuseminaariesitykset.

Ennen kurssin aloituskertaa luetaan vertailevan tutkimuksen tematiikkaan johdatteleva artikkeli, joka jaetaan sähköisesti kurssille valituille ilmoittautumisajan päätyttyä.

Aineistona käytämme laajaa eurooppalaista työoloaineistoa (EWCS) vuodelta 2010, lue lisää http://www.eurofound.europa.eu/surveys/ewcs/2010/index.htm. Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssille osallistujilla kannattaa olla SPSS:n perustaidot kuvailevista menetelmistä, kuten jakaumista, muuttujamuunnoksista ja ristiintaulukoinnista. Ensimmäisellä kerralla muistuttelemme kuitenkin näitä kuvailevia menetelmiä. Kurssin ideana on perehtyä tarkemmin monimuuttujamenetelmiin ja syventää opiskelijoiden osaamista määrällisissä menetelmissä.

KURSSIN OHJELMA:

20.10. Teema: kurssikäytännöt, työhön sitoutuminen; menetelmä: kuvailevien menetelmien kertausta (Katri-Maria Järvinen, Tiina Saari)

27.10. Teema: hyvinvoinnin mittaaminen ja kvantitatiiviset menetelmät; menetelmä: faktorianalyysi (Katri-Maria Järvinen)

3.11. Teema: ikäsyrjintä; menetelmä: logistinen regressioanalyysi (Niina Viitasalo)

10.11. Teema: työ ja perhe; menetelmä: varianssianalyysi (Miia Ojanen)

17.11. Teema: työajat; menetelmä: lineaarinen regressioanalyysi (Jouko Nätti) 

24.11. Teema: Mikä tekee prekaarin?; menetelmä: varianssianalyysi II (Satu Ojala)

1.12. Teema: vertaileva tutkimus; menetelmä: seminaariesitysten tekemistä (Jouko Nätti)

8.12. Loppuseminaari (paikalla kaikki opettajat)

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Jos ilmoittautuneita on enemmän kuin kurssilla paikkoja, valitaan kurssille ensisijaisesti sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman ja työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijoita.

Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka kandidaatti- tai maisteriopinnoissaan aikovat keskittyä feministiseen työelämäntutkimukseen. Kurssilla perehdytään lukemistojen, luentojen, keskustelujen ja tehtävien avulla tapoihin, joilla sukupuoli, ruumiillisuus ja seksuaalisuus muokkaavat työtä ja työntekijää.

Jokaista kurssikertaa varten opiskelija lukee perusteellisesti kaksi artikkelia, joista hän laatii etukäteen kaksi kysymystä kaksi päivää ennen kutakin kurssikertaa (siis tiistaisin). Artikkelit käsittelevät muun muassa emotionaalista työtä, esteettistä työtä, affekteja työssä, sukupuolistuneita ja seksualisoituneita työnteon vaatimuksia, nykytyön ruumiillisuutta, talouden sukupuolittuneisuutta, suhdetta kiintiöihin, yrittäjyyttä sekä työn ja muun arkielämän sovittamista yhteen.

Kurssikerrat rakentuvat opiskelijoiden kysymyksille ja opettajien pienoisluennoille. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat empiiristä aineistoa sisältävän harjoitustyön, jonka tarkan aiheen kukin opiskelija valitsee kurssin kuluessa mielenkiintonsa mukaan. Harjoitustyö jätetään opettajille 20.1.2016 mennessä.

Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 opiskelijaa. Kurssi edellyttää aktiivista työskentelyä. Lisäksi ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on osallistuttava. Jos ei tuolloin ole paikalla, siirretään opintopaikka jonossa seuraavana olevalle opiskelijalle.

Opettajat: Päivi Korvajärvi ja Hanna-Mari Ikonen

Kokoontumiskerrat:

22.10. Kurssin tavoitteet ja käytännöt. Käsitteellisiä kehystyksiä. Luento Päivi Korvajärvi & Hanna-Mari Ikonen.

29.10.: Sukupuolikiintiöt työssä

• Tienari, Janne, Holgersson, Charlotte, Meriläinen, Susan & Höök, Pia (2009): Gender, Management and Market Discourse: The Case of Gender Quotas in the Swedish and Finnish Media. Gender, Work & Organization 16:4, 501–521.
• Korvajärvi, Päivi (2012): Individual Competence and Official Support: Women on Company Boards in Finland. Teoksessa Fagan, Colette, Maria C. Gonzalez Menendez & Silvia Gomez Anson (toim.) Women on Corporate Boards and in Top Management. Palgrave Macmillan, Basingstoke, 109-127.

5.11.: Työ, perhe ja parisuhde

• Brewis, Joanna (2011): New Intimacy, New Motherhood, Same Old Work? Teoksessa Knights, David, Patricia Yancey-Martin & Emma L. Jeanes (toim.) Handbook of Gender, Work, and Organization. Wiley-Blackwell, Chichester, 147–162.
• Lammi-Taskula, Johanna & Salmi, Minna (2013): Perhevapaat ja sukupuolten tasa-arvo. Teoksessa Marjut Pietiläinen (Toim.): Työ, talous ja tasa-arvo. Tilastokeskus, Helsinki, 187–194.

12.11.: Emotionaalinen ja esteettinen työ

• Cohen, Rachel L. (2010): When It Pays to Be Friendly: Employment Relationships and Emotional Labour in Hairstyling. The Sociological Review 58:2, 197–218.
• Witz, Anne, Warhurst, Chris & Nickson, Dennis (2003): The Labour of Aesthetics and the Aesthetics of Organization. Organization 10:1, 33–54.

19.11.: Sukupuolistuneet ja seksualisoituneet vaatimukset työssä:

• Brunner Laura K. & Dever, Maryanne (2014): Work, Bodies and Boundaries: Talking Sexual Harassment in the New Economy. Gender, Work & Organization 21:5, 459–471.
• Kang, Miliann (2013): ‘What Does a manicure Have to Do With Sex?’: Racialized Sexualization of Body Labour in Routine Beauty Services. Teoksessa Wolkowitz, Carol, Rachel Lara Cohen, Teela Sanders & Kate Hardy (toim.) Body/Sex/Work. Palgrave Macmillan, New York, 160–174.

26.11.: Nykytyön sukupuolistunut ja seksualisoitunut ruumiillisuus

• Meriläinen Susan, Tienari Janne & Valtonen Anu (2015): Headhunters and the ’Ideal’ Executive Body. Organization 22:1, 3–22.
• Twigg Julia, Wolkowitz, Carol, Cohen, Rachel Lara and Nettleton, Sarah (2011): Conceptualising Body Work in Health and Social Care. Sociology of Health and Illness 33:2, 171­–188.

3.12.: Yrittäjämäinen sukupuoli

• Bruni, Attila, Gherardi, Silvia & Poggio, Barbara (2004): Doing Gender, Doing Entrepreneurship: An Ethnographic Account of Intertwined Practices. Gender, Work and Organization 11:4, 406–429.
• Brandth, Berit & Haugen, Marit S. (2014): Embodying the Rural Idyll in Farm Tourist Hosting. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism 14:2, 101–115.

10.12.: Ruumiillistunut ja sukupuolistunut talous

• Adkins, Lisa (2012): Out of Work or Out of Time? Rethinking Labor after the Financial Crisis. South Atlantic Quarterly 111:4, 621–641.
• Adkins, Lisa (2015) What Can Money Do? Feminist Theory in Austere Times. Feminist Review 109, 31–48.
• dead-line opiskelijoiden harjoitustöiden ideapaperien palautukselle

17.12.: Kertausta ja ideapapereiden käsittely

• Julkunen, Raija (2010): Tasa-arvo – sitkeän idean ja sukupuolijärjestelmän välissä. Teoksessa Raija Julkunen: Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere, 257-286.
• Palaute ideapapereista

Harjoitustöiden aikataulu:

- 10.12. harjoitustöiden ideapapereiden palautus (1-2 liuskaa)

- 17.12. ideapapereiden käsittely

- 20.1.2016 dead-line harjoitustöille, noin 10 sivua.

Kurssille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 20 opiskelijaa. Kurssi edellyttää aktiivista työskentelyä. Lisäksi ryhmän ensimmäiseen tapaamiseen on osallistuttava. Jos ei tuolloin ole paikalla, siirretään opintopaikka jonossa seuraavana olevalle opiskelijalle.

Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.

Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 14 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010).  Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta.
Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse
viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille
voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Yleiskuvaus. Kurssin tavoitteena on tukea kvantitatiivisia menetelmiä käyttäviä gradun tekijöitä. Kurssin alussa kartoitamme gradutyön vaiheen, aineistot ja menetelmätarpeet. Kartoituksen pohjalta esittelemme ja harjoittelemme yhdessä yleisimpiä menetelmiä (esim. regressio- ja faktorianalyysi), minkä jälkeen annamme jossain määrin myös yksilöohjausta. Kurssi on tarkoitettu sosiaalitieteiden syventäviin opintoihin.

Sisältö: Kurssi koostuu luennoista ja harjoituksista mikroluokassa. Annettava opetus: Luennot ja harjoitukset (21 t) kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmistä sekä opiskelijan itsenäinen työskentely.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Edeltävät opinnot: Pakolliset: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta Opsissa. Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Seminaarin aikana opiskelija kirjoittaa hyväksytyn tutkimussuunnitelman mukaan luonnoksia pro gradu -tutkielmansa luvuiksi sekä esittelee ja kommentoi muiden papereita. Seminaari edellyttää täysipainoista keskittymistä tutkielman tekemiseen ja aktiivista osallistumista seminaarityöskentelyyn.

Luentoseminaari, joka koostuu johdantoluennosta, oheislukemistosta ja esseen kirjoittamisesta. Opetus keskiviikkoisin klo 10-12 (13.1.2016 – 2.3.2016). Kurssi sopii sekä aine- että syväntäviä opintoja suorittaville. Kurssi perustuu intensiiviselle ryhmätyöskentelylle, joten läsnäolo ei ole pelkästään suotavaa vaan pakollista.

Ryhmään mahtuu 20 opiskelijaa, etusijalla ovat työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Kurssilla käsittelemme erilaisia ajankäyttöön liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, kuten työnteon paikkojen moninaistumista, lasten mediakäyttöä, yhteiskuntaluokkien eroja ajankäytössä ja kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa. Perehdymme kysymysten teoreettisiin taustoihin ja aikaisempaan tutkimukseen sekä opiskelemme yhdessä SPSS -ohjelman käyttöä tilastollisessa tutkimuksessa, mm. muuttujien muunnoksia, ristiintaulukointeja, kuvioiden tekemistä sekä perusmonimuuttujamenetelmiä. Kurssille osallistuminen edellyttää SPSS-perusteiden hallintaa.

Kurssi on lyhytkurssi (2 päivää, yhteensä 14 tuntia) sisältäen temaattisia luentoja ajasta ja ajankäytöstä ja opetusta tilastollisista analyysimenetelmistä sekä käytännön harjoituksia SPSS-ohjelmalla. Aineistona käytämme uusinta Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusta (2009–2010).  Kurssin aineistoa ja menetelmiä voi käyttää myös kvantitatiivisten opinnäytetöiden tekemiseen. Lisäksi kurssilla kartutetaan yhteiskuntatieteilijän työllistymisen kannalta tärkeää kvantitatiivisen analyysien osaamista.

Kurssin suorittamisen edellytyksiä ovat aktiivinen läsnäolo, jaetun materiaalin lukeminen ja harjoitustyö, joka voi olla osa gradusta.

Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalitieteen kvantitatiiviset menetelmät (tai vastaavat aineopintotasoiset taidot)

Kurssille on ilmoittauduttava ennakolta.
Ilmoittautumisaika on 04.01. – 31.1.2016.  Päätös kurssille hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostitse
viimeistään 4.2.2016. Kurssi alkaa to 18.2.2016 ja päättyy 21.4.2016. Kurssille
voidaan ottaa 20 opiskelijaa.

Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta. Kurssille valitaan korkeintaan 40 opiskelijaa. Jos karsintaa joudutaan tekemään, ovat etusijalla työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelman opiskelijat.

Osallistuminen opetukseen + tentti. Porin opiskelijoille luennot saatavilla luentotallenteina.

Opintojakso on mahdollista suorittaa myös kirjallisuuskuulusteluna. Sähköinen kirjallisuuskuulustelu on tarkoitettu vain niille, jotka eivät osallistu luentokurssille. Tentti on auki ajalla 16.3 – 10.6 (ks. lisätiedot lähempänä sähköisestä tenttipalvelusta).

Kurssi käsittelee työyhteisöjen muutosta ja kehittämistä tutkimusavusteisen kehittämisen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan erilaisia kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tutkijan roolia, muutosvastarintaa ja eettisiä kysymyksiä. Lisäksi käydään läpi erilaisia kehittämismenetelmiä ja niiden soveltamista käytännössä.  Kaikkia aiheita läpäisevät pohdinnat tutkijan valinnoista tutkimus- ja  kehittämisprosessin eri vaiheissa. Kurssi toteutetaan seitsemänä kolmen tunnin lähitapaamisena samaan aikaan sekä Tampereella että Porissa. Kurssilaiset käyttävät yhteistä Moodle-alustaa. Lähitapaamiset sisältävät monimuotoista seminaarityöskentelyä (esim. ryhmäväittelyjä, kehittämismenetelmäharjoituksia, oppimistehtäviä).

Kurssille otetaan enintään 20 opiskelijaa Tampereelta ja 10 Porista. Sosiaalitieteiden maisteriohjelman ja Työn ja hyvinvoinnnin maisteriohjelman opiskelijat ovat etusijalla, jos karsintaa joudutaan tekemään.

Opintosuorituksen voi vaihtoehtoisiesti suorittaa kirjatenttinä tai esseenä, joista vastaa Sirpa Syvänen, ks. lista kirjallisuuskuulustelujen vastaanottajista opetusohjelman alussa.