Uusille filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille tarkoitettu orientaatio- ja tutustumispaketti filosofian opintoihin Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä.

Ohjelma:

ma 2.9.
9-12: Orientoivat opinnot 1 (Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö järjestää). 

14-18: YKYY1 kurssi alkaa

ti 3.9.
10-12, Pinni B4141: Orientoituminen filosofian opiskeluun (Tommi Vehkavaara ja Jani Hakkarainen)

12-18 Yliopiston avajaiset - Päätalon juhlasalissa ja muualla

to 5.9.
13-15, Pinni B4141: Tutustumiskahvit opettajien ja tutkijoiden kanssa

ti 10.9.
10-12 Pinni B4141: Johdatus filosofian opiskeluun alkaa (Alma Korko ja Jenni Tyynelä)

14-16: Orientoivat opinnot 2 - Hyvinvointi (YKY/opiskelun tukipalvelut)

...

ma 21.10.
8-10 Orientoivat opinnot 3 (HOPS)

marras-joulukuussa:
HOPSien laatiminen ja keskustelut tutor-opettajan (Jani Hakkarainen) kanssa.

Vain aloittaville filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Tutustutaan filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisiin ongelmiin sekä filosofisen ajattelun ominaispiirteisiin.

Kurssi on tarkoitettu johdatuskurssiksi filosofiaan muille kuin filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

Tutustutaan länsimaisen filosofian kehitykseen antiikista 1800-luvulle sekä sen keskeisiin ajattelijoihin.

Luennot 22 t

Klassikkoteksteihin tutustumista pienryhmissä 8 t

Opintojaksolla käsitellään argumentaation ja tieteellisen päättelyn teoriaa, empiristisen tieto-opin vaikutusta tieteenfilosofiassa, syy – vaikutus-suhteita, tieteellistä selittämistä ja mallintamisen roolia tieteessä. Sillä esitellään sekä positivismin että jälkipositivistisen tieteenfilosofian klassikoita. Muita teemoja ovat yhteiskunnallisten arvojen merkitys tieteessä sekä tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Opintojakson tieto-oppiin keskittyvässä osassa tarkastellaan tiedon lajeja, skeptisismin ongelmaa, perinteistä tiedon määritelmää ja siitä käytyä keskustelua, uskomusten oikeuttamista koskevia näkemyksiä sekä erilaisia naturalistisia ja ei-naturalistia tietokäsityksiä. Opintojakson ontologiaosuus perehdyttää opiskelijan erilaisiin olemassaolon ja olemisen ymmärtämisen tapoihin ja olevan yleisimpiä kategorioita koskevaan nykykeskusteluun.

Kurssi keskittyy opintojakson (FILP4) ontologian osaan (FILP4b, 2op), jonka kurssilla voi suorittaa. Kurssin lopuksi opiskelijoille annetaan valmiudet täydentää opintojakso kokonaiseksi (3op) kirjatentillä tieto-opista (FILP4a).

Luennon ohjelma:

HUOM! Porin yksikön opiskelijoille on oma ilmoittautumisryhmänsä. Jos olet epähuomiossa ilmoittautunut Porin ryhmään, voit perua ilmoittautumisesi ja ilmoittautua uudelleen Tampereella opintojaksoa suorittavien ryhmään 4.9.2013 mennessä Opintojakson vastuuopettaja Porin yksikössä on Suvi Krok.

Porin yksikön opiskelijat voivat katsoa luennot Moodlen välityksellä. Moodleavaimen antaa opintojakson Porin vastuuopettaja Suvi Krok.

Vaihtoehtoinen suoritustapa: luennolle osallistumisen asemesta opintojakso on mahdollista suorittaa sähköisenä kirjatenttinä, jota varten luetaan: 

Tännsjö, Thorbjörn 2008. Understanding ethics: an introduction to moral theory. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Huom. Susanna Lindberg ottaa esseitä vastaan 16.6.2014 asti.

Opintojakson voi keväällä 2014 suorittaa itsenäisenä työskentelynä kirjoittamalla essee jostakin klassikosta alla olevan ohjeen mukaan. Esseestä sovitaan aina etukäteen prof. Susanna Lindbergin kanssa sähköposteitse tai vastaanotolla.

Esseesuoritus tapahtuu seuraavasti:

Opiskelija valitsee oheisesta listasta yhden kohdan, ja perehtyy siinä mainittuihin klassikkoteksteihin omatoimisesti, tarvittaessa kommentaarien avulla. Hän kirjoittaa tämän pohjalta esseen tai muun tentaattorin kanssa sovittavan suorituksen. Sopimuksen mukaan klassikkoja voi myös tenttiä oppiaineen yleisinä tenttipäivinä.

Klassikkoesseen ihannepituus on 15 sivua (min 10, max 20), fonttikoko 12, riviväli 1,5. Essee palautetaan tekstidokumenttina sähköpostin liitetiedostona vastuuopettajalle: Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Esseen alkuun merkitään opiskelijan nimi, opiskelijanumero, pääaine, opintosuorituksen nimi ja kohta johon siitä halutaan merkintä.

Esseen johdanto-osuudessa kerrotaan esseen aihe: mitä klassikkoa käsitellään, käytetäänkö lisäksi sekundaarilähteitä, mistä näkökulmasta tekstiä tulkitaan, mikä kysymys tekstille esitetään.

Esseen kehittelyosuus on muodoltaan vapaa. Voit esim. rekonstruoida ja arvioida lähteesi pääväitteen tai keskeisen argumentin. Tai voit analysoida tarkemmin jonkin yksittäisen kohdan ja ehkä verrata sitä jonkun toisen klassikon näkemykseen samasta ongelmasta. Tai voit etsiä lähteestä vastausta johonkin nykyongelmaan (nykykommentaarien kautta).  Muitakin mahdollisia näkökulmia on: olennaista on, että kirjoittaja osoittaa tuntevansa aineistonsa hyvin ja tuottaa sen pohjalta ehjän, kiinnostavan ajatuskulun.

Esseen loppuun tehdään lyhyt johtopäätösosa, jossa voidaan alkuperäisestä tehtävänasettelusta riippuen esimerkiksi tiivistää esseen keskeinen sisältö, arvioida tulkittavana olevan kirjan merkitystä tai näyttää millaisia uusia kysymyksiä kirjasta käsin avautuu.

Aivan viimeiseksi esseeseen laitetaan lähdeluettelo, paitsi jos esseessä nojaudutaan vain yhteen kirjaan. Vain käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon: runsas lähteiden käyttö ei ole tässä työssä yhtä tärkeää kuin päälähteiden huolellinen lukeminen

Hengen fenomenologia on G. W. F. Hegelin varhainen pääteos, jonka merkitys 1900-luvun filosofialle on erittäin suuri: siitä ovat saaneet vaikutteita niin marxismi, fenomenologia, hermeneutiikka kuin poststrukturalismikin, ja 1900-luvun lopulla myös teoksesta on esitetty tulkintoja myös "analyyttisen filosofian" näkökulmasta. Luentosarjalla teos sijoitetaan kontekstiinsa Hegelin ajattelussa ja käydään läpi sen päälinjat. Samalla esitellään keskeisimmät kirjan myöhemmin innoittamat debatit.

Opintosuoritukseen (5op) kuuluu luentosarja, jonka aikana opiskelijat myös lukevat kirjan.

Suoritus: luentokuulustelu. Halukkaat voivat myös kirjoittaa esseen.

Luentorunko:

3.9. Johdanto: Hengen fenomenologian asema Hegelin tuotannossa
10.9.  Esipuhe: mitä Hegel tarkoittaa "hengen fenomenologialla" ja "dialektiikalla"?
17.9.  Vierailuluento: Arto Laitinen, Aistivarmuus
24.9.  Herran ja rengin dialektiikka
1.10  Järki
8.10    Siveellisyys
22.10.   Sivistys
29.10.  Moraali
5.11.  Taide
12.11.   Uskonto
19.11.   Ei luentoa
26.11.   Absoluuttinen tieto
3.12.   Tentti

Kurssin RÄSTITENTTI on to 16.1.2014 klo 13-15 Päätalon luentosalissa LS A3. Tenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Kurssin voi suorittaa myös kirjoittamalla luentopäiväkirjan.

Mikä on luentopäiväkirja?

Luentopäiväkirja on teksti, jota kirjoitetaan luentosarjan ohessa ja joka palautetaan viimeistään tenttipäivänä sähköpostin liitetiedostona luentosarjan opettajalle: Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Luentopäiväkirjassa muotoillaan itse ja pohditaan jokaisen luennon sisältöä: se ei siis ole pelkkä nippu luentomuistiinpanoja, vaan niiden pohjalta kirjoitettu oma teksti. Tavoitteena on, että luennolla esitellyt ajatukset lähtevät elämään omaa elämäänsä, eivätkä jää vain informaatioksi kaiken muun informaation joukkoon. Parhaassa tapauksessa päiväkirjamerkinnästä käy ilmi luennon johtoajatus tai sen pääkohdat, joku luennon mittaan esiin noussut erityisen kiinnostava kysymys, ja omaa pohdintaa näistä aiheista. Luennosta riippuen eri elementit korostuvat eri päiväkirjamerkinnöissä. Ennen päiväkirjan palauttamista sille kirjoitetaan vielä lyhyet johdanto- ja johtopäätösluvut, joissa pohditaan koko luentosarjan antia yleisellä tasolla.

Luentopäiväkirjaan kirjoitetaan jotakin joka luennosta. Jotta tämä onnistuisi, päiväkirjamerkintöjä kannattaa tehdä joka luennon jälkeen: muuten parhaat ajatukset unohtuvat varmasti. Ennen päiväkirjan palauttamista se muotoillaan luettavaksi kokonaisuudeksi. Jos käy niin, että jollekin luennolle ei pääse eikä saa lainaksi kenenkään muistinpanoja saadakseen selville mistä luennolla puhuttiin, suoritusta ei hylätä, mutta näin lyhyeltä luentosarjalta saisi kuitenkin puuttua korkeintaan kahden luennon päiväkirjamerkinnät sa

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelija moderniin logiikkaan liittyviin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin.  Kurssin lähtökohtana on 1800-luvulla kehittyneet kaksi formaalin logiikan perinnettä,  logiikan algebra ja Fregestä lähtöisin oleva lähestymistapa, sekä näihin liittyvät erilaiset käsitykset logiikan roolista rationaalisuudessa. Käsitysten kehittymistä tarkastellaan mm. Hilbertin, Heytingin, Turingin ja Gödelin näkemysten kautta. Kurssilla käsitellään myös modaalilogiikan perusteita ja Quinen niihin kohdistamaa kritiikkiä sekä predikaattilogiikan perusteisiin liittyviä filosofisia kysymyksiä. 

Kurssi käsittää 30h luentoja sekä 14 h pienryhmätyöskentelyä. Kurssi suoritetaan luentotentissä. Aktiivinen osallistuminen lasketaan eduksi lopullista arvosanaa annettaessa.

30h luentoja, 14h harjoitusryhmiä, harjoitusryhmät alkavat  5. 9.

 3.  9. 2013           Kaksi traditiota: logiikka mahdollisten muotojen rakentamisena vs. päättelyn tutkimisena.
10. 9. 2013           Logiikan algebra: Boole, Schröder, Peirce.
17. 9. 2013           Kategorisuus ja sen rooli logiikassa Hilbert, Husserl.
24. 9. 2013           Frege, luvun käsite, kontekstiperiaate
 1. 10. 2013          Russellin paradoksi, väistämisyrityksiä: Russell, Zermelo
 8. 10. 2013          Hilbertin ohjelma
15. 10. 2013         Intuitionistit: Brouwer ja Heyting
22. 10. 2013         Laskettavuus: Turing
29. 10. 2013         Gödel
 5.  11. 2013         Ei luentoa
12. 11. 2013         Carnap ja looginen toleranssi
19. 11. 2013         Modaalilogiikkaa 1
26. 11. 2013         Modaalilogiikkaa 2 + Quinen kritiikki
 3.  12. 2013         Predikaattilogiikan metafyysisiä oletuksia
10. 12. 2013         Logiikan rooli rationaalisuudessa.

Proseminaariin kestää yhden lukukauden (pääsäntöisesti syyslukukausi). Siihen sisältyy 1-periodilla järjestettävä 10 tuntia kestävä valmistava opetus, jossa käsitellään tutkielman kirjoittamista, hyvää tieteellistä käytäntöä, filosofisen argumentoinnin menetelmiä sekä tiedonhankintaa. Varsinaiset seminaari-istunnot järjestetään 2-periodilla, tai mahdollisesti kevätlukukaudella. Proseminaarissa laaditaan yksi esitelmä, opponoidaan toisen seminaariin osallistuvan työtä ja osallistutaan seminaari-istunnoissa käytävään keskusteluun.

Proseminaarin pakollinen valmistava opetus järjestetään vain syyslukukaudella. Myös niiden, jotka haluavat tehdä proseminaarin kevätlukukaudella on tultava valmistavaan opetukseen jo 1-periodilla. Valmistava opetus alkaa proseminaarin järjestäytymistilaisuudesta 4.9. klo 10-12 Pinni B4141, ilmoittautuminen viimeistään 3.9. sähköpostitse: Susanna.E.Lindberg@uta.fi. 

Proseminaari järjestetään todennäköisesti sekä syys- että kevätlukukaudella. Syyslukukauden ryhmä järjestetään joka tapauksessa, järjestäytyminen 4.9. klo 10-12 PinniB 4141. Kevätlukukauden ryhmä järjestetään jos ilmoittautuneita on enemmän kuin 8, mutta pakolliseen valmistavaan opetukseen voi osallistua vain syyslukukaudella.

Proseminaarin valmistava opetus:

- 4. 9. Proseminaarin järjestäytyminen. Tutkielman muodollisista vaatimuksista.

- 11. 9. Tulkinnasta

-  18. 9. Käsitteistä

-  25.9. Argumenteista

-  2. 10. Tyylistä

-  9. 10. Tiedonhankinnasta (kirjaston järjestämä kurssi. Linna, pääkirjasto, opetusluokka 3022, opettaja Mirja Mäkinen )

Proseminaarin ohjelma:

Proseminaarit syksy 2013

Aamuryhmä (ke klo 10-12), vetäjä Susanna Lindberg

Päivä Esitelmä Opponentti

23.10. Mikko Leinonen, opp. Anssi Lindblad
30.10. Marika Nieminen, opp. Mikko Leinonen
6.11. Mihku Hytönen, opp. Leena Törnkvist
13.11. Leena Törnkvist, opp. Marika Nieminen
20.11. Ei istuntoa
27.11. Anssi Lindblad, opp. Miikka Palokangas       Jaakko Reinikainen, opp. Mihku Hytönen
4.12 Miikka Palokangas, opp. Mikko Nisula
11.12. Mikko Nisula, opp. Jaakko Reinikainen

Iltapäiväryhmä (ke klo 14-16), vetäjä Jani Hakkarainen 

Päivä Esitelmä Opponentti

23.10. Joni Säilä, opp. Janne Kaseva
(Opettajana Lauri Lahikainen)
30.10. Juha Helminen, opp. Joonas Mälkönen
6.11. Juuso Järvenpää, opp. Hannu Paulamäki
(Opettajana Susanna Lindberg)
13.11. Eetu Sivula, opp. Juha Helminen
20.11. Joonas Mälkönen, opp. Joni Säilä
27.11.
4.12 Janne Kaseva, opp. Eetu Sivula
11.12. Hannu Paulamäki, opp. Juuso Järvenpää

Ilmoittautuminen viimeistään 3.9. sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Lisätietoa pro- ja kandidaatinseminaarien järjestelyistä.

Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.

Kaikkia seminaarille osallistujia pyydetään ilmoittautumaan. Mikäli ryhmä ei ole liian iso, kaikki kuuluvat samaan ryhmään, joka kokoontuu torstaisin ja tarvittaessa perjantaisin. Erillinen perjantairyhmä tehdään vain mikäli osallistujia riittää kahteen seminaariryhmään.

Seminaarin ohjelma:

See the programme of the congress.

Työseminaari teoksesta John Broome: Rationality Through Reasoning (2013).
Kuvaus: Rationality Through Reasoning develops an
original account of normativity, rationality and reasoning significantly different from the majority of existing philosophical thought. Gives an account of what reasons are and argues that the connection between
rationality and reasons is much less close than many philosophers have thought. Contains rigorous new accounts of oughts including owned oughts, agent-relative reasons, the logic of requirements, instrumental
rationality, the role of normativity in reasoning, following a rule, the correctness of reasoning, the connections between intentions and beliefs, and much else. Offers a new answer to the ‘motivation question’ of how a normative belief motivates an action. Includes an account of theoretical and practical reasoning that explains how reasoning is something we ourselves do, rather than something that happens in us.

Suoritustapa:
tekstin lukeminen, aktiivinen osallistuminen ja yhden lyhyen alustuksen
pitäminen.

Korvaavuus:
aineopinnot, syventävät ja jatko-opinnot. Korvaa 2-3 op (yhden kirjan) 5
op:n kokonaisuudesta.

Luonnonresurssien niukkuus on yhä ajankohtaisempi julkisen keskustelun ja politiikan teema.
Etenkin halvan öljyn riittävyydestä esitetään jatkuvasti ristiriitaisia ennusteita, kun yritetään paikantaa niin sanottua öljyn tuotantohuippua (peak oil). Mutta myös monet muut luonnonresurssit kuten makea vesi ja hedelmällinen viljelysmaa hupenevat monilla alueilla. Luentokurssilla tarjotaan välineitä suunnistaa tässä jatkuvasti muuttuvan tietämyksen viidakossa. Mikä on resurssi? Miten jostain asiasta tulee resurssi? Millaisia resursseja koskevia oletuksia kuuluu vallitsevaan taloudelliseen ajatteluun? Kurssilla käsitellään myös resurssien niukkuuden ja runsauden moninaisia suhteita yhteiskuntaan, ihmisten elämänntapoihin, teknologiaan ja ympäristöön. Mitä muuta niukkuus on kuin asioiden hupenemista?

Entä miten nukkuudesta voisi tulla merkityksellinen politiikan teema? Tällä hetkellä se asettuu osaksi perinteistä valtiollista tai alueellista turvallisuuspolitiikkaa, tai sitten se nähdään osana yleisempää ympäristökysymystä. Mutta mitä eroa ja yhteistä niukkuudella on muiden ympäristökysymysten kanssa? "Ympäristöongelma" yleiskäsitteenä on merkittävä poliittinen luomus, mutta sisällöllisesti se on hyvin ongelmallinen. Kurssilla tarkastellaan tapoja, joilla monipuolisemmin ymmärretty niukkuus voisi ulottua ympäristökysymyksen tuolle puolen ja haastaa perinteisiä näkemyksiä turvallisuudesta, vakaudesta ja hyvinvoinnin perusteista.

Kurssin voi täydentää 5 op suorituksesksi kohtaan FILA9 joko tenttimällä luentotentin yhteydessä kirjan Luonnon politiikka (toim. Yrjö Haila ja Ville Lähde, Vastapaino) tai sähköisessä tentissä jonkin ko. kohdan tenttikirjan 16.5.2014 mennessä. Sähköisen tentin vastaukseen on tällöin merkittävä, että Ville Lähteen kurssi on kokonaisuuden osasuorituksena.

Kurssi hyväksytään lukuvuonna 2013-14 osasuorituksena myös kohtaan FILA11. Koko 5 op suorituksen tekemiseksi on käytävä sähköisessä tentissä suorittamassa Will Kymlickan Multicultural Citizenship (1986) tai jokin muu tämän kohdan kirjoista 16.5.2014 mennessä. Sähköisen tentin vastaukseen on tällöin merkittävä, että Ville Lähteen kurssi on kokonaisuuden osasuorituksena.

Täydentävät 2 op voi suorittaa myös esim. "Elämämme perusteista" -kurssilla tai sopimuksen mukaan jollain yhteiskuntafilosofian kurssilla.

RÄSTITENTTI , jossa voi tenttiä oheiskirjan Luonnon politiikat on to 16.1.2014 klo 13-15 Päätalon luentosalissa LS A3. Tenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Seminaarissa käsitellään ainakin seuraavia kysymyksiä: Mitä syväekologia tarkoittaa?; Miksi jotkut kannattavat syväekologiaa?; Miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat syväekologisiin kysymyksiin?; Millä tavalla syväekologia on kokemuksellista?

Seminaari koostuu sekä luennoista että oheislukemistosta, mutta mahdollisuuksia käytännön projekteille pohditaan myös. Vaikka seminaariin kuuluu luentoja, on työskentelytapa vuorovaikutuksellinen. Se perustuu myös kaikkien opiskelemaan oheislukemistoon ja sen hallintaan.

Seminaarin korvaavuudet esitellään ensimmäisellä kokoontumiskerralla.

Lisätietoa: https://dl.dropboxusercontent.com/u/2109396/EP_kurssi.pdf

Opintojaksolla opitaan logiikan peruskäsitteet (mm. lause, propositio, luonnollinen ja keinotekoinen kieli, looginen pääteltävyys ja todistuvuus, looginen seuraus ja looginen totuus, ekstensio ja intensio), klassisen lause- ja predikaattilogiikan symbolit ja syntaksi sekä lauselogiikan luonnollisen päättelyn systeemi ja totuustaulukkomenetelmä, ja tutustutaan predikaattilogiikan semantiikkaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin logiikan käsitteisiin, joiden tunteminen on tarpeen kaikkien filosofian opintojen ja yleisemmin tieteellisen päättelyn ja argumentaation kannalta.

Kurssiin sisältyy luennot (n. 4 t/vk) ja harjoitukset (2 t/vk, kaksi vaihtoehtoista ryhmää). Harjoitustehtävien omakohtainen tekeminen ja harjoituksiin osallistuminen on oleellinen asioiden omaksumisen kannalta.

Kurssille ilmottaudutaan sähköisesti valitsemalla itselle sopiva harjoitusryhmä. (Luennoille ei ilmoittauduta erikseen.)
Ilmottautua voi myös suoraan luennoitsijalle sähköpostitse (tommi.vehkavaara@uta.fi).

Yhteiskuntafilosofian osakokonaisuudessa tutustutaan yhteiskuntafilosofiassa klassikko-aseman saavuttaneisiin historiallisiin yhteiskuntafilosofian muotoiluihin sekä kartoitetaan modernin yhteiskuntafilosofian kenttää. Kurssilla tarkastellaan sitä, miten nykyiset yhteiskuntafilosofian peruskäsitykset ja käsitteet ovat muotoutuneet historiallisesti.  Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. seuraavat: Minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta? Mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnallisena ihanteena? Miten demokratian idea on muotoutunut historiallisesti? Mitä yhteiskunnallisia haasteita liittyy nykyiseen länsimaiseen liberaaliin ja jälkimoderniin yhteiskuntaan?

KURSSIN OHJELMA

31.1. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, minkälainen on oikeudenmukainen yhteiskunta?

(Platon, Aristoteles)

7.2. Minkälainen on tasa-arvoinen yhteiskunta? (Stoalaiset, kristillinen etiikka)

Mitä ovat yhteiskunnan jäsenten erilaiset oikeudet ja velvollisuudet?  

(Yhteiskuntasopimuksen idea, Hobbes, Locke)

14.2. Mitä ovat yksilön vapaudet ja oikeudet yhteiskunnassa? 

(Englantilainen ja ranskalainen liberalismi, Mill, Smith, Rousseau)

21.2. Maailmankansalaisuus vai kansallinen identiteetti? (Kant, kansallisuusaate, Humbolt))

Mikä on valtion ja yksilön suhde?  (Kommunitarismi,  Hegel)

28.2. Mikä on talouden ja tuotannon merkitys yhteiskunnan tasa-arvon toteutumiselle? (Sosialismi, Marx, Engels)

7.3. Perioditauko

14.3. Miksi länsimaisissa yhteiskunnissa on esiintynyt sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voidaan edistää? (Feminismi, de Beauvoir)

21.3. Väkivallaton taistelu rasismia ja uskonnollista suvaitsemattomuutta kohtaan (King, Gandhi)

Hyvän ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteet (Berlin, Rawls)

28.3. Frankfurtin koulukunnan näkemys monopolikapitalismista ja jälkimoderni yhteiskuntateoria (Horkheimer, Fromm, Bauman)

4.4. Postmodernin yhteiskuntafilosofian haasteet (riskiyhteiskunta, uuden kapitalismin kulttuuri, Beck, Sennett, Foucault)

11.4. Ympäristöetiikan, luonnonsuojelu- ja eläintenoikeuskeskustelun näkökulma yhteiskuntafilosofiaan  (Naess, Singer)

18.4. Pitkäperjantai, ei luentoa

25.4. Talouden vaikutus nyky-yhteiskuntien kehitykselle, globalisaatio, uusliberalismi ja sen vastustajat (Hayek, Korten)  Yhteenveto luentosarjasta

9.5. Luentotentti

Huom. myös Porin yksikön opiskelijoiden sähkötentin ottaa vastaan tutkija Petri Räsänen (E.Petri.Rasanen@uta.fi).  Sähköiseen tenttiin ilmoittautuessa on tärkeää valita tentin oikea suorituspaikkakunta.

Zuckertin Political Philosophy in the Twentieth Century -kirjan sijaan voi tenttiä  suomenkielisen vaihtoehdon: osan kirjasta Pulkkinen, Tuija  (s. 9 - 84): Postmoderni politiikan filosofia  ja  kokonaan teoksen Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi.

Opintojaksosta järjestetään kirjatenttiä korvaava Marika Enwaldin pitämä 24 tunnin luento Tampereella ajankohtana 10.1. - 16.5.2014. Em. luento nauhoitetaan ja on sitten katsottavissa sekä reaaliaikaisesti että jälkikäteen tietokoneelta Tampereen yliopiston käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

Oppimateriaali (ks. opinto-opas):

Zuckert, Catherine 2011. Political Philosophy in the Twentieth Century: Authors and Arguments. Cambridge: Cambridge University Press.

Opintojaksolla käsitellään argumentaation ja tieteellisen päättelyn teoriaa, tieteellistä selittämistä ja mallintamisen roolia tieteessä.

Periodikurssi 3-periodilla, ti ja to klo 10-12. Ohjelma:

14.1. (ti) Johdanto. Kysymys tiedosta ja tiedostamattomasta.

16.1. (to) Husserl ja fenomenologian alku

21.1. (ti) Heidegger

23.1. (to) Kojèven vaikutus

28.1.  (ti) Merleau-Ponty

30.1. (to) Foucault

4.2. (ti) Derrida Huom: klo 10.30 - 12.00!

6.2. (to) Deleuze  

11.2 (ti) Quentin Meillassoux'n uusmaterialistinen hypoteesi

13.2. (to) John Sallisin elementaarinen ajattelu

25.2. (ti) tentti (huom. poikkeuksellinen paikka, Pinni B3116)

Koko kohdan FILA2 5 op suorittamiseksi opiskelijat voivat lisäksi suorittaa joko Timo Vuorion periodilla 4 pitämän luentosarjan tai kirjatentin.

Tentin jälkeen on palautustilaisuus, jonne voi tulla keskustelemaan tentistä ja kurssista muutenkin. Tilaisuus on 4. 3. klo 10-12 Filosofian seminaarishuoneessa PiniB4141

EI LUENTOA 4.2!

Kurssilla tarkastellaan yhteiskuntafilosofian nykykeskusteluja kolmesta näkökulmasta: ensinnäkin normatiivisten teorioiden tai "poliittisen etiikan" näkökulmasta. Nämä teoriat pyrkivät artikuloimaan yhteiskunnallisia ideaaleja ja yhteiskunnan perusrakenteiden toivottavia ominaisuuksia (kuten vapaus, oikeudenmukaisuus, hyvinvointi, solidaarisuus jne), joihin nojaten nykyisiä yhteiskuntia voi kritisoida. Nämä teoriat pyrkivät vastaamaan kysymykseen "miten asioiden tulisi olla?". Toiseksi, sosiaalisen ontologian näkökulmasta, jotka tarkastelevat yleisellä tasolla institutionaalisen todellisuuden ja rakenteiden olemassaolon tapaa, eli kysymystä "miten asiat (aina) ovat" yhteiskunnassa. Kolmanneksi, aikalaisanalyyttisen tai kriittisen teorian näkökulmasta, joka pikemminkin pyrkii vastaamaan siihen "miten asiat nykyisin ovat", usein kiinnittäen huomiota erilaisiin epäkohtiin mutta pääpaino ei ole esim. oikeudenmukaisuuden ideaalien artikulaatiolla vaan vallitsevien epäoikeudenmukaisuuksien huomaamisella.

Kullakin luennolla käsitellään yhtä keskeistä käsitettä (oikeudenmukaisuus, vapaus, solidaarisuus, demokratia, oikeudet, jne.), ja kullakin luennolla tarkastellaan lisäksi hieman mitä ns. tunnustusteoreettinen lähestymistapa sanoisi kyseisestä ilmiöstä tai käsitteestä.

Kandidaattiseminaariin sisältyy johdantoluento, luento jolloin käsitellään tutkimussuunnitelmia, sekä ainakin 1 henkilökohtainen ohjauskerta / opiskelija. Varsinaiset seminaari-istunnot pidetään 3-4 periodeilla. Samalla valmistetaan kandidaatintutkielma, joka on kandidaattiseminaarin ja siitä saadun palautteen pohjalta valmistettu n. 30 sivua pitkä tutkielma. Kandidaatintutkinnon suorittamiseksi kevätlukukaudella kandidaatintutkielman viimeinen jättöpäivä on 30.4.3014. Tutkielma jätetään sähköpostitse: Susanna.E.Lindberg@uta.fi (ellei toisin sovita). Tutkielmasta tehdään myös kypsyyskoe, joka tarkastetaan myös kielikeskuksessa.

8. 1. Seminaarin järjestäytyminen

22. 1. tutkimussuunnitelmien läpikäyminen ryhmässä

Tammikuussa tutkimussuunnitelman läpikäymistä opettajan kanssa (30min/hlö)                                                                      

Päivä        Esitelmä                   Opponentti

12.2.         Joni Säilä                    Miikka Palokangas

19.2.         Mihku Hytönen            Janne Kaseva

26.2.         Peruttu                     

(5.2. ei istuntoa, taukoviikko)

12.3.          Miikka Palokangas        Anssi Lindblad

19.3.          Joonas Mälkönen          Danika Harju

(26.3. ei istuntoa, opettajan työmatka)

2.4.             Janne Kaseva               Jenni Niinimäki

                   Anssi Lindblad              Joni Säilä

9.4.             Hanna-Kaisa Alanen      Mihku Hytönen

16.4.           Juha Helminen              Joonas Mälkönen

(23.4. ei istuntoa, pääsiäisloma)

30.4.            Kalle Virtanen               Hanna-Kaisa Alanen

7.5.             Jenni Niinimäki              Juha Helminen

14.5.           Danika Harju                 Kalle Virtanen

Ennen ensimmäistä istuntoa sähköpostitse Susanna Lindbergille: susanna.e.lindberg@uta.fi.

Tietoa proseminaarin tekijöille:
kevätlukukaudella ei järjestetä proseminaarin valmistavaa opetusta, joka on välttämätön osa kokonaista proseminaarisuoritusta. Ne, jotka ovat suorittaneet valmistavan opetuksen aikaisemmin, voivat silti tehdä proseminaarin kevätlukukaudella kandidaattiseminaariin yhteydessä.

Pro- ja kandidaatinseminaarien imoittatuminen opettajalle sähköposteitse viimeistään 7.1.2014: Susanna.E.Lindberg@uta.fi

Ne, jotka olivat poissa 22.1. sopivat 30min ohjauskertansa opettajan kanssa oma-aloitteisesti sähköposteitse

Lisätietoa pro- ja kandidaattiseminaarien järjestelyistä.

Kahden esitelmän kirjoittaminen ja seikkaperäinen tarkastaminen sekä aktiivinen osallistuminen keskusteluun seminaari-istunnoissa kahden lukukauden ajan.
Ennen seminaarin toisen lukukauden alkua tarkastetaan opiskelijan kirjallinen tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielmaa varten.

FILS2 MAISTERISEMINAARI AIKATAULU KEVÄT 2014

16.1. Järjestäytymistapaaminen

23.1. EI KOKOONNUTA

30.1.Järjestäytyminen, seminaarityön aiheet & ohjeet & opponoinnit

6.2. EI KOKOONNUTA

13.2. Antero Karimo: itseys, autenttisuus. Opponentti: Rauno Mäkelä

Jukka Sipiläinen: Hume ja sielun kuolemattomuus. Opponentti: Timo Parviainen

20.2. EI KOKOONNUTA

27.2. EI KOKOONNUTA

6.3. EI KOKOONNUTA

13.3. Erno Ilari Järvinen "poliittisen vapauden käsite". Opponentti: Antero Karimo
Jaana Virta. mielenfilosofinen katsaus sukupuolen performoimiseen, Gendler ja Butler. Opponentti: Jukka Sipiläinen.

20.3 YKSI ESITELMÄ:

Jan Ropeter: Jacques Rancièren aito demokratia vs arkki-, para-, ja metapolitiikka.  Opponentti: Ilari Järvinen.
27.3 Rauno Mäkelä: Platon & aikalaiset & alkoholi: viiniä ikämiehille. Opponentti: Niko Suominen

Noora Tienaho: Adorno & musiikkikritiikki. Opponentti: Minna Hagman.

3.4. Tuuli Tapaninen: moraaliton fiktio. Opponentti: Viljami Hukka

Paula Unkila: Edith Steinin empatiakäsitys. Opponentti: Tiina Oikarinen

10.4 VARALLA

17.4, EI KOKOONNUTA (pääsiäinen)

24.4. Minna Hagman: Äänen kuuntelemisen etiikka, Nancy, Cavarero. Opponentti: Noora Tienaho.

Tiina Oikarinen: Locke ja lasten oikeudet. Opponentti: Aleksi Honkasalo

1.5. EI KOKOONNUTA ( vappu)

8.5. Aleksi Honkasalo: Merkitysten normatiivisuus, Davidson, Humpty Dumpty. Opponentti: Paula Unkila

Timo Parviainen: Embodied consciousness, Thompson, Hanna. Opponentti: Jaana Virta

15.5. Niko Suominen: Renessanssifilosofia. Opponentti: Tuuli Tapaninen.

Viljami Hukka: Bataille & eläin. Opponentti: Jan Ropeter

Opintosuoritukseen (5op) kuuluu luentosarja sekä antiikin ja keskiajan filosofiaa käsittelevät osiot kirjasta Korkman & Yrjönsuuri (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja, s. 27-180.

Suoritus: luentokuulustelu, jossa suoritetaan sekä luento että kirja.
TAI luentopäiväkirja, max 20 sivua, joka palautetaan viimeistään tenttipäivänä, SEKÄ tentissä suoritettava kirja.

Luentorunko:

1. Johdanto (Arto Laitinen & Jani Hakkarainen) 14.1.

2. Descartes ja hänen keskiaikainen taustansa (Jan Forsman) 21.1.

3. Hobbes ja Spinoza nykyfysikalismin edeltäjinä (Valtteri Viljanen) 28.1.

4. Locke ja kysymys voiko aine ajatella (Vili Lähteenmäki) 4.2.

5. Hume ja Berkeley (Jani Hakkarainen) 11.2.

6. Kant (Petri Räsänen) 18.2.

7. Romantiikka/Herder/varhainen hermeneutiikka (Erna Oesch) 25.2.

8. Fichte ja Schelling (Susanna Lindberg) 4.3.

9. Hegel ja Marx (Arto Laitinen) 11.3.

10. Schopenhauer (Petri Räsänen) 18.3.

11. Freud ja Nietzsche (Susanna Lindberg) 1.4. (HUOM! muuttunut päivä)

12. Tentti 8.4. (HUOM! muuttunut päivä)

Taloustieteellinen rationaalisuuskäsitys tarkastelee toimijoiden valintoja yksilöllisestä näkökulmasta, kiinnittäen huomiota erityisesti heidän preferenssiensä tyydyttämiseen. Tähän näkemykseen nojaa myös taloustieteellinen käsitys inhimillisestä hyvinvoinnista ja vapaan kaupankäynnin merkityksestä sen edistäjänä Vapaakaupan perustelut puolestaan nojaavat vahvasti hyvinvointitaloustieteen (welfare economics) ns. ensimmäisen teoreeman sisältämään käsitykseen taloudellisesta tehokkuudesta, mikä onkin saanut poliittisesti vaikutusvaltaisen sijan erityisesti WTO:n kautta.

Kurssilla tarkastellaan tämän taloustieteellisen lähestymistavan normatiivisia ja poliittisia sitoumuksia. Huomion kohteeksi nousevat kysymykset esimerkiksi itsekkäiden ja epäitsekkäiden tai itseisarvoisten preferenssien (tai muiden toimintaa määräävien perustojen) suhteesta sekä erilaiset tulkinnat oikeudenmukaisuudesta ja vapaudesta. Samoin nousee esiin kysymys yhteisöllisen rationaalisuuden merkityksestä politiikan ja talouden leikkauspisteessä. Millainen painoarvo tulisi antaa toisaalta (yksilörationaalisuuteen nojaaville) taloudellisille hyvinvointipyrkimyksille ja toisaalta yhteisölliselle (esim. deliberatiivisen demokratiakäsityksen mukaiselle) rationaalisuudelle? Yhteisöllisen rationaalisuuden merkitystä korostaa mahdollisuus päätyä julkisen järjenkäytön pohjalta sellaisiin tulkintoihin vapaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä elämästä, jotka eivät palaudu liberalistis- taloustieteellisiin näkemyksiin.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: E.Petri.Rasanen@uta.fi

Sopimuksen mukaan voidaan käyttää muihinkin soveltuviin filosofian aine- ja syventäviin opintoihin. Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijat voivat  käyttää myössopimuksen mukaan oman tutkinto-ohjelmansa opintoihin.

Kurssin sisältö:

1. Neurotieteiden tieteenfilosofiaa

-selittäminen neurotieteissä, mekanistiset mallit ja tasojen ongelma

-reduktio ja tutkimusheuristiikat neurotieteissä

-representaatiot ja laskennalliset mallit neurotieteissä

-kuvantamismenetelmien luotettavuus

-esimerkkitapauksina mm. hermosolujen toiminnan mekanismit, oppiminen ja muisti solujen ja molekyylien tasolla, kielen prosessointi aivoissa, vuorokausirytmin mallit

2. Mielenfilosofian teoriat, tietoisuus ja neurotiede

-funktionalismi ja ei-reduktiivinen fysikalismi nykyisen neurotieteen valossa

-tyyppi-identiteetti -teorian uusi tuleminen ja monitoteutuvuuden (multiple realizability) ongelma

-tietoisuuden tutkimisen filosofiaa ja neurotiedettä

3. Katsauksia neurofilosofisiin sovellusalueisiin, mahdollisia aiheita esim. seuraavat:

-mielen teoria ja peilineuronit

-ajan kokeminen

-neurotaloustiede, päätöksenteon neurotiede ja addiktiivisen käyttäytymisen selittäminen

-etiikka ja neurotiede

Kurssin suoritus: 24 t luentoja sekä mahdollinen kirjallinen lisämateriaali ja tentti. Pelkistä luennoista saa kolme opintopistettä, mutta on mahdollista täydentää kurssi viiden opintopisteen suoritukseksi tenttimällä myös myöhemmin määritettävä kirjallinen lisämateriaali. Kurssilla voi korvata filosofian aine- tai syventävien opintojen tieteen- ja mielenfilosofian jaksoja joko osittain tai sopivan lisälukemiston kera kokonaankin. Taustatietoina ovat suositeltavia perustiedot tieteen -ja mielen/kognition/ psykologian filosofiasta, myöskään neurotieteiden perusjuttujen tunteminen ei ole pahitteeksi. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, vaan kurssilla pyritään selittämään tarvittavat käsitteet ja lähestymistavat. 

Kurssin tavoitteena antaa opiskelijoille käsitys siitä, mitä oikeudenmukaisuus on; antaa käsitys keskeisistä oikeudenmukaisuusteorioista; sekä antaa apuvälineitä käytännön oikeudenmukaisuuskysymysten pohtimiseen. Esimerkiksi, miten paljon valtion tulisi verottaa kansalaisia ja parantaa tulonsiirroilla huono-osaisten asemaa? Miten erilaisia vähemmistöjä kohdellaan oikeudenmukaisesti? Missä suhteessa eri valtioiden tulisi vastata kasvihuonekaasujen vähentämisestä? Onko vaurailla valtioilla velvollisuus ottaa vastaan maahanmuuttajia? Tulisiko nyt elävien luopua hyvinvoinnistaan tulevien sukupolvien hyväksi? Koskeeko oikeudenmukaisuus muitakin kuin nyt eläviä ihmisiä?

Kurssi on Politiikan tutkimuksen opetusta. Katso tarkemmat tiedot Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelman opetusohjelmasta:

https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=24657

Kurssilla tarkastellaan saksalaisen kulttuurikriitikon Theodor W. Adornon kirjoituksia ja hänen ajatteluaan erityisesti suhteessa musiikkiin. Adornon musiikkifilosofiaa pohditaan yhtäältä suhteessa omaan aikaansa ja toisaalta sen merkitystä nykypäivän musiikkikulttuurin kontekstissa. Erityisesti paneudutaan Adornon "kulttuuriteollisuus"-käsitteen merkityskenttään ja sen tehtävään musiikin medioitumisessa.

Työskentely:

Kurssilla työskennellään pitkälti oheislukemiston ja luentojen pohjalta. Luettavat tekstit toimitetaan osallistujille sähköisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa, materiaalin huolellista lukemista ja loppuesseen kirjoittamista. 

Korvaavuus:

Kohta Musiikintutkimuksen klassikot tai sop. muk. 

Laajuus 26 tuntia, 13 opetuskertaa
Aika perjantaisin 13-15
Paikka Päätalo, luentosali D 13

Kurssi korvaa myös filosofian opinnoissa kohdassa: FILS1f Kulttuuri- ja taiteenfilosofia

Reflektion rajat, estetiikka ja teleologia

Kantin Arvostelukyvyn kritiikki -seminaari

Immanuel Kantin myöhäisteos Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin tuotannossa erityisessä asemassa. Kant itse kirjoittaa teoksen esipuheissa, että sen, mitä hän kutsuu arvostelukyvyksi, pitäisi koota kriittisen filosofian elementit yhteen. Arvostelukyvyn nimissä tulee mahdolliseksi tarkastella sitä maaperää, joka jää kahden erillisen ”alueen väliin”, kuten Kant muotoilee jo aiemmassa tuotannossaan tarkastelemansa ristiriidan ymmärryksen ja järjen välillä.

Kantin kolmannen kritiikin vastaanoton historia on erityinen. Voisi myös hyvin sanoa, että Arvostelukyvyn kritiikin osaksi asetettu tehtävä, sen onnistuminen ja merkitys ovat yhäkin ajateltava asia. Yhtäältä arvostelukykyä on ajateltu nimenomaan silloittajana, ja tätä kautta poliittisen ja eettisen ajattelun lähtökohtana (mm. Hannah Arendt, Jean-Francois Lyotard). Jotkut fenomenologisesti suuntautuneet tulkitsijat (kuten Maurice Merleau-Ponty tai aivan viime aikoina Laszlo Tengelyi) ovat löytäneet kolmannesta kritiikistä aineksia Kantin transsendentaalifilosofian laajentamiseksi. Näin Kantin myöhäisteoksen on nähty ylittävän aiemman kriittisen projektin. Toisaalta Kantin filosofiaa on tulkittu yksinkertaisesti kriittisenä projektina niin että kolmannen kritiikin projektissa ei nähdä mitään aiemmasta tuotannosta poikkeavaa. Voisi myös väittää, että se minkä me yleisesti nimeämme kantilaisuudeksi, tarkoittaen esimerkiksi aistimellisuuden ja käsitteellisyyden välistä selvää eroa, ei pidä sisällään kolmannen kritiikin ajatusta rajankäynnistä ja välityksestä. Ikään kuin Arvostelukyvyn kritiikin termit eivät täysin sopisi kuvaan siitä Kantista, jonka tunnemme.

Tämä asetelma herättää kysymyksiä. Yhtäältä kolmas kritiikki todella vaikuttaa täydentävän kriittisen projektin. Tällöin kolmannen kritiikin kohde, reflektiivinen arvostelma, on kriittisen projektin avain. Siinä missä Kantin erittelemistä arvostelman muodoista ensimmäinen, määrittävä arvostelma, alistaa yksittäisen kohteen yleisen käsitteen alle, arvostelman toinen muoto, reflektiivinen arvostelma, toimii ilman ennalta annettua yleisyyttä. Näin reflektiivinen arvostelma viittaa sellaiseen yksittäisen ja yleisen suhteeseen, jossa yksittäinen tapaus ei määrity yleisen lain kautta, mutta jossa silti on kyse lain löytämisestä yksittäistapaukselle. Toisaalta kolmas kritiikki vaikuttaa jo viittaavan kriittisen projektin tuolle puolen. Esimerkiksi Hegel tunnistaa varhaisissa kirjoituksissaan Kantin ongelmaksi nimenomaan ajattelun reflektiivisyyden, mutta pitää samalla Kantin kolmatta kritiikkiä jo jonain muuna kuin reflektiivisenä ja kriittisenä ajatteluna. Hegelin mukaan se on ”spekulatiivista ajattelua idullaan”. Spekulatiivisen ajattelun suunnasta katsoen kolmas kritiikki puhuu kohteista aivan eri mielessä kuin kriittisen projektin Kant: kyse on taideteoksista, luonnon olioista ja organismeista kaikessa yksittäisyydessään ja materiaalisuudessaan.

Kantin kolmatta kritiikkiä voisi siis ryhtyä lukemaan puhtaasti systemaattisesta lähtökohdasta ja kysyä yksinkertaisesti: miten Kantin teos pitäisi ymmärtää suhteessa Kantin ajattelun kokonaisuuteen? Nimenomaan kysymys reflektiivisestä arvostelmasta ja yleisemmin ajattelun reflektiivisyydestä tekee kolmannesta kritiikistä myös ajankohtaisen. Onko filosofian reflektiivisyys jotain, joka avaa Kantin ajattelun kriittisen määrityksensä ulkopuolelle, vai onko se juuri sitä kantilaisuutta, jota on aina vastustettu ja jota ehkä yhäkin on vastustettava? Tätä kautta nousee esiin myös yleisempi kysymys: mihin asti Kant ja kriittinen filosofia ylipäätään meidät johdattaa? Missä on reflektion raja?

Ohjelma:

10.15-10.30 Tervetuloa

10.30-12.00 1. Sessio
   Erna Oesch: Arvostelukyvyn kritiikki aikalaiskeskustelussa
   Hemmo Laiho: Mikä olikaan Arvostelukyvyn kritiikin aihe?
   Kommentti: Olli Koistinen

Lounas 12.00-12.45

12.45-14.15 2. Sessio
   Markku Lehtinen: Kantin maailmakäsitteen radikalisoituminen Arvostelukyvyn
   kritiikin ylevän analytiikassa
   Sami Santanen: ---
   Kommentti: Susanna/Hermanni

Tauko 14.15-14.30

14.30-16.00 3. Sessio
   Hanne Appelqvist: ---
   Petri Räsänen: Kant ja filosofian esteettisyys
   Kommentti: Susanna/Hermanni

Tauko 16.00-16.15

16.15-17.45 4. Sessio
   Ari Korhonen: Kansa, tunneyhteisö ja roskajoukko
   Lauri Mehtonen: Kauneus ja intressi Kantilla
   Kommentti: Janne Porttikivi
-----

Kirjaa ja seminaaria käsittelevän esseen voi käyttää suoritukseksi myös kohdassa FILA3 Klassikot; 5 op suoritusta varten esseen tulee olla 10-15 sivua pitkä.

Kurssi perehdyttää 1900-luvun anglo-amerikkalaisen filosofian pääsuuntiin ja merkittävimpiin ajattelijoihin.

Suositellaan suoritettavaksi kurssin "FILA2 1900-luvun filosofia, osa 1, fenomenologia ja poststrukturalismi" kanssa. Yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden FILA2, 5 op.

Kurssi koostuu luennoista ja seminaari-istunnoista.

Kurssi on erikoiskurssi, joka vaatii huomattavia esitietoja filosofian alalta. Kurssin esitietoina vaaditaan logiikan jatkokurssi tai vastaavat tiedot sekä viime vuonna pitämäni kielifilosofian johdatuskurssi tai vastaavat tiedot. Tukiopetuksen järjestäminen ei ole mahdollista.  Aukkoja esitiedoissa voi paikkailla lukemalla kaikki seuraavista: Garson, J.: Modal Logic for Philosophers (CUP 2006); Miller, A.: Philosophy of Language (second edition, Routledge 2007); Lycan, W.: Philosophy of Language: a contemporary introduction (Routledge 2000 tai uudempi).

Maailman viitatuin tieteellinen aikakauslehti Nature arvotti hiljattain Karl Marxin maailman vaikutusvaltaisimmaksi ajattelijaksi. Pitkän hiljaisemman jakson jälkeen marxilainen tutkimus ja yhteiskuntakritiikki onkin noussut yhä useammin esiin erilaisissa keskusteluissa. Miksi Marx sitten on niin vaikutusvaltainen? Entä mitkä kysymykset ovat juuri nyt pinnalla kansainvälisessä marxilaisessa keskustelussa ja Marx-tutkimuksessa?

-        Mikä merkitys Marxin ajattelulla on nykyisen talousortodoksian haastavalle heterodoksiselle taloustieteelle?  

-        Mitä sanottavaa marxismilla on ei-eurooppalaisten yhteiskuntien kehitykseen?

-        Miten Marx auttaa ajattelemaan ilmastonmuutosta?

Kurssilla käydään läpi Marxin (ja Engelsin) ajattelun eri vaiheita aina vuoden 1844 käsikirjoituksista viimeisten vuosien antropologisiin tutkimuksiin saakka.

Kurssi on sosiaalitieteiden maisteriopintojen opetusta. Se korvaa filosofian aineopintojen yhteiskuntafilosofian tai syventävien opintojen yhteiskuntafilosofia ja etiikka -osion