Opintojaksolle on ennakkoilmoittautuminen.
Sisällöstä:
- pohditaan sosiaalipolitiikan peruslähtökohtia, syntyä ja olemusta, ja näiden historiallista kehitystä yhteiskunnallisine yhteyksineen
- tavoitteena henkilökehityksen ja –historian kristallisoiminen
- sosiaalipolitiikan tiedeluonne esille aikaperspektiivi- ja henkilötarkastelun avulla
- sosiaalipolitiikan edustajien lisäksi esille sosiaalipoliittisia ideoita, ideologioita, aatesuuntauksia, teoriaa ja käytäntöjä
- keskustellaan myös nykyisistä yhteiskunnallisista ongelmista: osa klassikoiden ajatuksista, ideoista ja arvokäsityksestä on ajankohtaisia nyky-yhteiskunnassa.
Suoritus koostuu luennoista (4 h), luentojen perusteella jostakin klassikosta tehtävästä esseestä sekä kirjallisuuden tenttimisestä.
Kurssi sopii kaikille: sekä jatkaville opiskelijoille että myös v. 2012 aloittaneille pohjustuksena keväällä alkaviin sosiaalipolitiikan opintoihin.
SOP10.4.1 Sosiaalipolitiikan klassikot -jakson suoritusvaihtoehdot v. 2012
1. Luennot, essee ja kirjallisuus -suoritus (5 op). Luentojen perusteella kirjoitettu essee (1-2 liuskaa) yhdestä suomalaisesta klassikosta. Opiskelija valitsee itse klassikon, esseensä tarkastelunäkökulman sekä otsikoi esseensä. Lisäksi kirjallisuuden suoritus kirjatentillä (kohdat 1-4).
2. Luentojen ja kirjallisuuden esseesuoritus (Kohdat a ja b= 5 op).
a). Luentojen ja Niemisen teoksen (ks. kirjallisuus) perusteella kirjoitettu essee Armas Niemiseen liittyvästä aiheesta ja jostakin muusta yhdestä sekä luennolla että Eräsaari & Rahkonen -teoksessa käsitellystä klassikosta. Opiskelija valitsee itse klassikon ja esseensä tarkastelunäkökulman.
b). Essee kirjallisuuden kohdasta 3 (opiskelija valitsee itse aiheen) ja yhdestä kohdan 4 teoksesta (opiskelija valitsee itse teoksen ja aiheen).
Kohtien a ja b esseiden kokonaispituus 8 liuskaa.
3. Luentojen laaja esseesuoritus ja kirjallisuus (kohdat a ja b= 5 op).
a). Luentojen ja Niemisen teoksen (ks. kirjallisuus) perusteella kirjoitettu essee Armas Niemiseen liittyvästä aiheesta ja jostakin muusta yhdestä sekä luennolla että Eräsaari & Rahkonen -teoksessa käsitellystä klassikosta. Opiskelija valitsee itse klassikon ja esseensä tarkastelunäkökulman. Esseiden kokonaispituus 5 liuskaa.
b) Loppusuoritus kirjallisuustenttinä (kirjatentti, kohta 3 ja yksi teos kohdasta 4).
Kirjallisuus
1. Nieminen (1984) Mitä on sosiaalipolitiikka? WSOY.
2. Rahkonen & Eräsaari (2001) Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan. Yrjö-Koskisesta Heikki Warikseen. Helsinki: Gaudeamus.
3. Myrdal & Klein (1956) Women’s Two Roles: Home and Work. Routledge and Kegan Paul.
4. Titmuss (1968) Commitment to Welfare. Allen & Unwin TAI
Hirdman (2010) Att lägga livet tillrätta. Studier i svensk folkhemspolitik. Carlsson TAI
Elmer (1963) Från Fattigsverige till välfärdsstaten. Sociala förhållanden och socialpolitik i Sverige under 1900-talet. Bonnier.
Opintojaksolle ilmoittauduttava ennakkoon Ossi Eskeliselle
ossi.eskelinen@uta.fi
Opintojaksoon sisältyy luentojen yht. 10 tuntia lisäksi yritysvierailuja sopimuksen mukaan yht. 4 tuntia.
Ensimmäisellä seminaarikerralla
Luento-opetus korvaa tästä kokonaisuudesta kahden opintopisteen (2 op) verran.
Kirjallisuuden korvaavuus:
Sosiaalitieteet:
Jaksosta SOP10.3.4 kohta 1 Muncie, John & McLaughlin, Eugene (toim.) 2001. The Problem of Crime. 2nd edition. London: Sage.
Korvaavuus (2 op) edellyttää luentopäiväkirjan kirjoittamista kaikista luennoista.
Sosiaalityö:
2 op:n korvaavuus opintojaksosta STPA7 Lapset ja lastensuojelu. 2 op:n korvaavuus edellyttää luentopäiväkirjan kirjoittamista kaikista luennoista. Jaksosta jäljelle jäävän 3 op:n suorittamisesta sovitaan yliassistentti Riikka Korkiamäen kanssa. On myös mahdollista tehdä suoritus sosiaalitieteisiin (SOP10.3.4) ja kirjaannuttaa se sosiaalityön kandidaatin tai maisteriopintojen valinnaisiin opintoihin/sivuaineisiin.