Ei ilmoittautumista

Luentokurssi, jonka yhteydessä tehdään kotityönä harjoituksia. Suoritus: tentti ja tehtävien palautus.

Ei ennakkoilmoittautumista

Luentosarja on tarkoitettu syventävien opintojen opiskelijoille, jotka osallistuvat seminaariin ja valmistelevat pro gradu-tutkielmaa kirjallisuuden alalta.

Luennot pideään perjantaisin klo 10-13 B3110.
10.9. Arja Rosenholm: Mitä on kirjallisuuden tutkimus? & Venäläisestä formalismista strukturalismiin (Juri Lotman ja Mikhail Bakhtin)
17.9. Matti Savolainen: Strukturalismista jälkistrukturalismiin
24.9. Matti Savolainen: Jälkikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus
1.10. Jarkko Toikkanen: Kerronnan tutkimus
8.10. Withold Bonner: Autobiografiset tekstit
15.10. Maarit Piipponen: Feministinen kirjallisuudentutkimus/Naistutkimus
29.10. Saara Ratilainen: Visuaalinen kulttuuri
5.11. Saara Ratilainen: Kulttuurintutkimus

Luentoihin valmistaudutaan lukemalla kullekin luentokerralle ilmoitetut tekstit, joita käsitellään tunneilla, ja kirjoitetaan luentopäiväkirja neljästä luentokerrasta. Luentopäiväkirja on 8-10 sivua (kakkosvälillä). Paperiversiona jätettävien päiväkirjojen luovutuspäivämäärä on 7.12. 2010, ja ne jätetään Arja Rosenholmille (B 5053). Poissaolokertoja saa olla yksi.

Lisätietoja Arja Rosenholm (etunimi.sukunimi@uta.fi)

Ei ennakkoilmoittautumista

Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu maisterivaiheessa oleville, aineenopettajaksi aikoville vieraiden kielten opiskelijoille.

Tavoitteet: Luentosarjan tavoitteena on tarjota yleiskatsaus vieraiden kielten opetuksen ja -oppimisen tutkimusalaan ja sen metodologiaan. Kokonaisuus perehdyttää opiskelijat tutkimusalan eri aihepiireihin sekä ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin, ja tarjoaa näkökulmia opiskelijoiden omien seminaari- ja opinnäytetöiden laadintaan sekä soveltavan kielitieteen ja kielikasvatuksen alan jatkotutkimukseen yleensä. Kieltenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen perinteisempien tutkimuskysymysten (mm. kieltenopetuksen metodit, kielenoppimisteoriat) rinnalla tarkastellaan myös mm. Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja Pohjoismaisen ministerineuvoston kieltenopetuksen kehittämisohjelmissa toteutettavia ajankohtaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja näihin liittyviä erityiskysymyksiä. Tavoitteena on tarjota kattava kokonaiskuva kieltenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen laajasta aihealueesta ja edistää omien tutkimushankkeiden niveltämistä osaksi kielikasvatuksen kehitystyötä.

Sisältö: Luentosarjan aikana perehdytään kieltenopetuksen ja -oppimisen keskeisiin tutkimuskysymyksiin kuten kieltenopetukseen tutkimuskohteena, vieraiden kielten opetusmetodeihin, oppimisteorioihin ja kieltenopetuksen suunnittelun ja kieltenoppimisen välisiin suhteisiin. Lisäksi nostetaan esiin erityisesti eurooppalaisen kielikoulutuspolitiikan kannalta merkittäviä aihealueita ja näihin liittyviä ajankohtaisia tutkimushankkeita. Keskeisiä aihepiirejä ovat kielten ja muiden ainesisältöjen integroitu opetus (CLIL, Content and Language Integrated Learning), kielitaidon testaus ja arviointi sekä ajanmukaisten teknologioiden (mm. tietokonesimulaatioiden) kehittäminen ja hyödyntäminen kielikasvatuksen ja sen tutkimuksen eri yhteyksissä. Lisäksi perehdytään kouluprofiilien kehittämiseen kielenoppimis- ja kielikasvatusympäristöinä sekä kielikoulutuksen sertifiointihankkeisiin erityisesti kielikasvatuksen monipuolisuutta sekä koulun ja työelämän välistä yhteistyötä tukevien aloitteiden näkökulmasta.

Opetuskieli: Opetuskieli on suomi. Kurssilla käsiteltävien kehittämis- ja tutkimushankkeiden työkieliä ovat pääasiallisesti saksa, englanti ja ranska.

Vaadittavat opintosuoritukset: Päätöskuulustelu. Vaihtoehtoisesti opintokokonaisuuden voi suorittaa myös osallistumalla johonkin ajankohtaiseen kehittämishankkeeseen erikseen sovittavalla tavalla (mm. tutkimusprojektiin ja sen osatehtäviin osallistuminen, pilotointi, raportointi, dokumentointi).

Arviointi: Hyväksytty / hylätty

Kohderyhmä: Temaattinen tutkielmaseminaari on tarkoitettu aineenopettajaksi opiskeleville. Seminaari korvaa pääaineen tutkielmaseminaarista 2 op. Temaattiseen seminaariin osallistuvat siirtyvät kevätlukukaudeksi oman pääaineensa seminaariin.Opiskelijoiden tulee ilmoittautua oman pääaineensa seminaariin oppiaineen ilmoittamalla tavalla.

Edeltävä opintosuoritus: Vieraan kielen opetuksen ja oppimisen tutkimus - johdanto metodologiaan ja ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin

Sisältö: Seminaarin sisällöllisenä lähtökohtana toimivat johdantoluennon aihepiirit ja opiskelijoiden itse ideoimat ja seminaarissa esittelemät tutkimusaiheet. Näitä hyödyntäen seminaarissa etsitään yhtymäkohtia esiin tulevien tutkimusaiheiden ja kielenopetuksen ja -oppimisen alueen laajempien kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden välillä. Samoin hyödynnetään seminaarin toimintaympäristöä yksittäisten tutkimushankkeiden välisen yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Seminaarissa esitellään kielenopetuksen ja -oppimisen tutkimuksen alueella toimivia tahoja ja näiden tarpeita ja mahdollisuuksia uusien tutkimushankkeiden toteutukseen. Keskeisiä aiheita ovat mm. kielten ja muiden ainesisältöjen integroitu opetus (CLIL, Content and Language Integrated Learning), kielitaidon testaus ja arviointi sekä ajanmukaisten teknologioiden (mm. tietokonesimulaatioiden) kehittäminen ja hyödyntäminen kielikasvatuksen ja sen tutkimuksen eri yhteyksissä. Tutkimusaiheita tarjoavat lisäksi myös ajankohtaiset kouluprofiilien kehittämispyrkimykset kielenoppimis- ja kielikasvatusympäristöinä sekä kielikoulutuksen sertifiointihankkeet erityisesti kielikasvatuksen monipuolisuutta sekä koulun ja työelämän välistä yhteistyötä tukevien aloitteiden näkökulmasta.

Opetuskieli: Seminaarin yhteinen kieli on suomi. Työstettävien tutkimushankkeiden kieli määräytyy aina oppiaine-/hankekohtaisesti.

Vaadittavat opintosuoritukset: Tutkimussuunnitelman laadinta sekä suullinen esitelmä omasta tutkimusaiheesta oheismateriaaleineen. Osittaiseksi opintosuoritukseksi hyväksytään vaihtoehtoisesti myös osallistuminen johonkin ajankohtaiseen kehittämishankkeeseen erikseen sovittavalla tavalla (mm. tutkimusprojektin ja sen osatehtävien edistäminen, pilotointihankkeet, raportointi, dokumentointi, esitelmät).

Arviointi: Hyväksytty / hylätty

Seminaarin ajankohdasta sovitaan myöhemmin.

Ei ilmoittautumista

Luennot ja ohjattu oman aineen opinnäytetyöhön liittyvä harjoitustyö.

EI ENNAKKOILMOITTAUTUMISTA.

Kurssin tarkoituksena on johdatella vieraiden kielten opettajiksi aikovia opiskelijoita kielten opettamista ja oppimista koskevan kielitieteellisen tutkimuksen ja erilaisten näkökulmien pariin. Johdannonomaisen luonteensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi
ennen opettajan pedagogisia opintoja.

Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytäntöä. Teoriaosassa tarkastellaan mm., miten teoreettinen näkemys kielestä vaikuttaa kieltenopetukseen ja käsityksiin vieraan kielen oppimisesta ja ns. oppijakielestä, sekä mitä nykykäsitys kielitaidosta pitää sisällään. Samalla käsitellään vieraan kielen tutkimuksessa yleisesti käytettyjä käsitteitä (kuten 'oppija', 'kohdekieli', 'äidinkielinen puhuja' jne.) ja pohditaan niiden tarkoituksenmukaisuutta eri tilanteissa. Koska kieltenopettajan on hyvä olla selvillä omista kieltä koskevista käsityksistään, kurssilla myös kannustetaan opiskelijoita pohtimaan omaa kielikäsitystään mm. kurssin aikana luettavien artikkelien avulla. Kurssin käytännöllisempi osuus sisältää mm. tutustumista oppijakieleen (mm. kielenoppijoiden kirjoitelmien avulla) sekä oppikirjoihin ja niissä käytettyyn kieleen. Työmuotona kurssilla suositaan pari- ja pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmäkeskusteluja mm. luetun materiaalin pohjalta (materiaalia sekä suomeksi että englanniksi).

Kurssin lopputyönä opiskelijat tekevät oman pienimuotoisen tutkimuksen jostakin kurssin aihepiiristä (esim. oppikirja-analyysi) ja kirjoittavat siitä tutkimusraportin suomeksi (englanninopiskelijat englanniksi).

Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.

Ei opetusta viikolla 9.

Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää kielenopettajaksi opiskelevat mediamaailman viimeaikaisten muutosten kautta syntyneisiin ilmiöihin, kuten hyperteksti, internet ja web2.0. Näiden ilmiöiden merkitystä ja vaikutusta käsitellään nimenomaan kielenopetuksen ja -oppimisen näkökulmasta. Kurssin tavoitteena on ensisijaisesti soveltaa teoriaa käytäntöön, eli teoriaan perehtymisen ohella kurssilla harjoitellaan, ideoidaan ja kehitetään yhteistoiminnallisesti web2.0-sovellusten käyttöä kielenopetuksen tarkoituksiin.

Sisältö: Kurssin luento-osuudella määritellään ja tarkastellaan aiheen kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten hyperteksti, hypermedia/ interaktiivinen media, web2.0 ja kollaborativinen oppiminen. Näiden yhteyksiä ja sovellusmahdollisuuksia kieltenopetuksen käytäntöön pohditaan. Tärkeässä asemassa on kysymys web2.0-sukupolven informaalisten oppimistottumusten hyödyntämisestä kielenopetuksessa motivaation ja oppimistehokkuuden kasvattamiseksi . Erityisesti pohditaan erityyppisten web 2.0-sovellusten mahdollisuuksia ja soveltumista kielitaidon eri osa-alueiden harjoittamiseen ja kehitetään yhdessä uusia ideoita niiden opetussovelluksiin.

Toteutustavat: Luentopainotteinen osuus 14 h. Työpaja/ harjoitukset 14 h. Kurssi on työpajatyyppinen, eli opettajan pitämien luentoalustusten ohella opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kurssin sisällön muokkaamiseen web2.0:n yhteisöllisen oppimisen periaatteita noudattaen.

Opetuskieli: Kurssikieli on luento-osuuksilla ja työpajoissa/ harjoituksissa suomi, mutta ainekohtaiseen soveltamiseen liittyvät kurssitehtävät opiskelija voi laatia opiskelemallaan kielellä.

Vaadittavat opintosuoritukset: Opintokokonaisuus suoritetaan osallistumalla aktiivisesti luentoihin ja työpajoihin/harjoituksiin. Lisäksi laaditaan kurssin aikana opitun pohjalta soveltava kurssitehtävä. Kurssista saatava opintopistemäärä on 4-6 riippuen laaditun kurssitehtävän laajuudesta.

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat maahanmuuttajuuteen ja monikulttuurisuuteen sekä kielellisiin ja kirjallisiin rajanylityksiin liittyviin kysymyksiin. Luentosarja koostuu kahdesta osasta: kolmannessa periodissa käsitellään vähemmistökirjallisuuksia Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa; neljännessä periodissa tarkastelun kohteena on Suomen kielitilanne sekä monikielisyys yhteiskunnallisena ja yksilöllisenä ilmiönä.

Kurssi suoritetaan osallistumalla aktiivisesti luennoille ja kirjoittamalla niiden pohjalta luentopäiväkirja. Opintojakson voi suorittaa kahden, neljän tai kuuden pisteen laajuisena. Luentosarjasta voi valita yhden (2 op) tai molempien periodien luennot (4 op). Suoritusta voi myös täydentää oheiskirjallisuudella (+ 2 op). Tarkemmat ohjeet suoritustavoista annetaan kurssin alkaessa.

Luentosarjan opetuskieli on suomi, mutta opiskelija kirjoittaa luentopäiväkirjansa sen oppiaineen kielellä, johon hän tekee opintojakson suorituksen.

Ilmoittautumisaika: 9.11.-10.12.2010

Kurssin ohjelma

3. periodi

14.1. Anna Rastas: Missä viipyy kirjallisuus afrikkalaisten diasporasta Suomessa?

21.1. Marja Rytkönen: Venäläiset maahanmuuttajakirjailijat Suomessa

28.1. Withold Bonner: Saksalais-turkkilaiset kirjailijat ja uusi saksankielinen kirjallisuus

4.2. Päivi Brink: Faïza Guène ja maahanmuuttajat ranskalaisessa nykykirjallisuudessa

11.2. Maarit Piipponen: Kiinalais-amerikkalainen kirjallisuus ja valkoinen kansakunta

18.2. Eila Rantonen & Kiamars Baghbani: Maahanmuuttajakirjallisuus Ruotsissa & Maahanmuuttajakirjailijana Suomessa

25.2. Matti Savolainen: Yhteisöllisyys, henkisyys ja intiaaniksi kasvaminen Pohjois-Amerikassa: Leslie Marmon Silko ja Jeannette Armstrong

4. periodi            

11.3. Sirkku Latomaa: Kahden kielen kansasta monikieliseksi yhteiskunnaksi

18.3. Harry Lönnroth: Suomen ruotsalaiset kielisaarekkeet

25.3. Aleksandr Zelenin: Suomen venäläisyhteisön kielitilanteesta

1.4. Mari Honko: Suomi toisena kielenä - mahdollinen haaste

8.4. Kristiina Teiss: Kaksikielisyys perheessä

15.4. Tuija Kinnunen: Oikeus tulkkiin ja käännöksiin - monikielisyys oikeussalissa

29.4. Päivi Pahta: Globalisaatio ja muuttuva kielimaisema

Ei ennakkoilmoittautumista