Kaikille YKY:n uusille opiskelijoille yhteiset tilaisuudet

Ti 23.8. klo 9-11, Linna ls. Väinö Linna
- historian tutkinto-ohjelma, logopedian tutkinto-ohjelma

Ma 29.8. klo 9-11, päätalo ls. D10a
- yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, sosiaalityön tutkinto-ohjelma, filosofian tutkinto-ohjelma, psykologian tutkinto-ohjelma

Tutkintoni ja opiskelun käytännön asiat

(tilaisuus järjestetään kaksi kertaa samansisältöisenä, uudet opiskelijat osallistuvat tutkinto-ohjelmittain)

Ma 24.10. klo 8.15-10, päätalo ls. D10a

Opintojen suunnittelu, HOPS

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman uusille opiskelijoille.

Ohjelma

9.15-9.45 Asiantuntijuus ja yliopisto-opinnot/Hanna Ojala

9.45-10.15 Opiskelun eettiset näkökohdat/Virve Peteri

10.15-10.30 tauko

10.30-11.00 Kansainvälisyys opinnoissa/Anna Wansen-Kaseva

11.00-11.30 Sosiaalitieteiden opintojen suorittaminen /Johanna Elo

Opintojen ohjaus ja HOPS /Johanna Elo

11.30-12.00 kysymyksiä ja vastauksia

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Infotilaisuudessa kerrotaan toisen vuoden opiskelijoille ajankohtaisista asioista, kuten esim. tutkinto-ohjelman aineopinnoista ja opintosuuntiin hakeutumisesta.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

YKYYHT4A

VASTAAVA OPETTAJA  FT Petri Räsänen (e.petri.rasanen@uta.fi)

Syksyn 2016 YKYYHT4A luentokurssin vastaava opettaja on FT Marika Enwald (marika.enwald@uta.fi)

Kurssin ohjelma

2.9. Johdatus etiikkaan, etiikan peruskäsitteitä

9.9. Hyve-etiikka (Platon, Aristoteles, MacIntyre)

16.9. Etiikka elämäntaitona (epikurolaiset, stoalaiset), kristillinen etiikka

23.9. Eettiset tunteet ja sisäinen arvotaju (Spinoza),  sentimentalismi (Smith) ja utilitarismi (Bentham, Mill)

30.9.. Järkeen perustuva normatiivinen etiikka (Kant, Kohlberg, Habermas)

7.10. Yksilön arvotajuun perustuva etiikka (Kierkegaard, Nietszche, Heidegger, Sartre)

14.10. Kohtaamisetiikka (Buber, Levinas, Bauman)

21.10. I ja II Opetusperiodien välinen tauko

28.10. Etiikan luonne sosiobiologian (Wilson) näkökulmista ja psykologian näkökulmasta (Beck, Goleman)

4.11. Etiikan luonne analyyttisen filosofian (Moore, Ayer, Hare) ja  sosiaalisen konstruktivismin (Berger, Luckmann) näkökulmista

11.11. Oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymykset koskien sukupuolten tasa-arvoa, lasten oikeuksia, eri kulttuurien kohtaamista, taloudellista tasa-arvoa (Beauvoir, Korten)

18.11. Etiikan luonne analyyttisen filosofian (Moore, Ayer, Hare) ja sosiaalisen konstruktivismin (Berger, Luckmann) näkökulmista

25.11.  Oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvokysymykset koskien sukupuolten tasa-arvoa, lasten oikeuksia, eri kulttuurien kohtaamista, taloudellista tasa-arvoa (Beauvoir, Korten)

2.12.   

Ympäristöetiikka ja eläinten oikeudet (Leopold, Naess, Singer) klo 12-14

Soveltava etiikka ja kertaus kurssin sisältöön klo 14-16

9.12. Luentotentti, klo 14.00-16.00.

16.12. Luentotentti, klo 14.00.-16.00.

YKYYHT4A opintokokonaisuus voidaan suorittaa (kaksi vaihtoehtoa):

1)     Kirjatenttinä, jossa tentitään

JOKO

1. Pietarinen, Juhani &Poutanen, Seppo 2005, Etiikan teorioita, Helsinki: Gaudeamus

TAI

1. Suikkanen, Jussi 2014. This is ethics: An Introduction.  Chichester: Wiley-Blackwell (pp.1-194)

2)  Luentotenttinä, jossa tentitään syksyllä 2016 pidettävän luennot.

YKYYHT4a kurssin vastuuopettaja FT Petri Räsänen e.petri.rasanen@uta.fi, ottaa vastaan kirjatentit ja korvaavuushakemukset.

Ohjelma

to 8.9 Aloitus: Sosiaalitieteellisen ajattelun kartta – Turo-Kimmo Lehtonen

ti 13.9 Ylirajaiset sosiaaliset suhteet – Laura Huttunen

to 15.9 Järjestys, konflikti ja kaaos Euroopan unionissa – Risto Heiskala 

to 29.9 Sukupuoli ja seksuaalisuus – Päivi Korvajärvi 

ti 4.10 Yksityisen ja julkisen muuttuvat suhteet – Ritva Nätkin

ti 11.10 Etnisyys ja rotu – Laura Huttunen

to 13.10 Yhteiskunnalliset jaot – Harri Melin

ti 25.10 Sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Liisa Häikiö

to 27.10 Raha, hyvinvointi ja riskiteknologiat – Turo-Kimmo Lehtonen

ti 8.11 Sosiaalinen ihminen ja vuorovaikutus – Marko Salonen

to 10.11 Identiteetti ja toiminta – Marko Salonen

ti 22.11 Ikä, ikääntyminen ja sukupuoli – Hanna Ojala

to 24.11 Nuorisotutkimus – Päivi Honkatukia 

to 8.12 Luennoitsijoiden paneeli

Ryhmien kokoontumispäivät

syksy 2016: to 15.9., 22.9., 29.9., 10.11., 8.12. Ryhmien tilat: Linna 5014, Linna 5016, Linna 4026, Linna 5026, Linna 5028, Linna 5101 (paitsi 22.9. Linna K106 ja 10.11. Linna 5027)

kevät 2017: to 26.1., 23.2. (huom. klo 12-16), 9.3.,  6.4., 13.4. klo 14-16. Ryhmien tilat: Linna 5014, Linna 5016, Linna 5028, Linna 5026, Linna 5101 ja Linna 4026,  paitsi 23.2. tilat ovat: Linna 5014, Linna 5026, Linna 5101, Linna K106, Linna K107 ja Linna K112.

Kurssille ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta.

Kurssi on on tarkoitettu kaikille yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman 1. vuoden opiskelijoille. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kurssia suositellaan myös niille, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet perusopinnot esimerkiksi avoimessa yliopistossa. Palautteen mukaan kurssilla on opittu lähteiden käyttöä, tiedonhakua, oman tieteellisen tekstin kirjoittamista, toimimista yliopistossa sekä tutustuttu toisiin opiskelijoihin.

Jaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat sosiaalinen vaikuttaminen, vuorovaikutus, minuus, ryhmät sekä yhteisöllisyys.

Kurssi on verkkokurssi ja se on mahdollista suorittaa kokonaisuudessaan etäopintoina. Kurssi koostuu video- ja verkkomateriaalista sekä oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta kurssilla tehdään teematehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä.

Verkkoluennot (2 op) ovat avoinna elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Luentojen suoritustapana on sähköinen tentti, joka suoritetaan 9.12. mennessä. Lisäksi suoritetaan sähköinen kirjatentti mielellään saman lukukauden aikana, kuitenkin viimeistään 30.3.2017 mennessä.

Huom! Kurssille voi ilmoittautua vielä 15.11.2016 asti s-postitse opettajalle, jolta saa kurssiavaimen moodle-alueelle.

Opintojakso SOS4.5 koostuu kahdesta osasuorituksesta: kirjatentistä (3 op) ja luennoista (2 op), ks. opinto-opas. Sen voi lukuvuonna 2016-2017 suorittaa kahdella tavalla:
  a)        luennot verkkokurssina + kirjatentti TAI
  b)        johdantoseminaari, ks. https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=34176

Opintojaksolla käsitellään nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen kehitystä ja keskeisiä käsitteitä sekä erilaisia tapoja tutkia nuoruutta.

Kurssi koostuu luennoista sekä oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta kurssilla tehdään teematehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Lisäksi kirjallinen oppimistehtävä.

Verkkokurssin aloitus torstaina 8.9. verkossa.

6 opetuspakettia, jotka kukin ovat avoinna 3 viikon ajan paketin suorittamista varten:

I Sosiaalipolitiikan lähtökohtia

II Sosiaalipolitiikan pitkä lapiolinja

III Perhepolitiikka

IV Sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion markkinoistuminen

V Globaali sosiaalipolitiikka

VI Ajankohtaisia kysymyksiä

Verkko-opetusta, verkkokeskusteluja ja itsenäistä työskentelyä 20 t / opetuspaketti

Tutkinto-opiskelijoiden ilmoittautuminen nettiopsun kautta ajalla 1.9.2016-15.9.2016 klo 23:59 mennessä.

Kurssi alkaa 19.9.2016 ja se pidetään kokonaan moodlessa, erillistä aloitustapaamista ei ole. Kurssin osallistujilta ei edellytetä aikaisempia sosiaalitieteiden opintoja.

Lukuvuonna 2016-2017 kandiseminaareja on kolmenlaisia: koko vuoden mittaisia (periodot 1-4), syksyn mittaisia (periodit 1-2) ja kevään mittaisia (periodit 3-4). Kaikissa on sama laajuus ja sisältö: n. 30 sivun mittaisen kandidaatintutkielman tuottaminen ja kypsyysnäyte.

Seminaariryhmiä on yhteensä noin 7. Samassa ryhmässä voi olla opiskelijoita useammasta opintosuunnasta.

Jos et ehtinyt ilmoittautua 3.6. mennessä, voit ilmoittautua vielä asti 15.8.2016 joko NettiOpsussa tai e-lomakkeella. Lomakkeella ilmoittaudutaan joko 1) syyslukukauden 2016 kestävään 2) koko lukuvuoden kestävään tai 3) kevätlukukauden 2017 kestävään kandidaattiseminaariin.

Lopulliset seminaariryhmät muodostetaan aloitustapaamisen 8.9. yhteydessä.

Kandidaattiseminaarien kokoontumiset pidetään torstaisin ryhmästä riippuen joko klo 10-12 tai 12-14. Seminaarin yhteydessä suoritetaan opintojakso SOS8 Sosiaalitieteiden teoria II.

Kurssi jalostaa kokeellisen tutkimuksen ideoita sosiaalisen maailman ymmärtämiseksi. Kurssilla tehdään, arvioidaan ja kehitetään sosiaalipsykologisia kokeiluja.

* Kurssille ilmoittauduttaessa ilmoittaudutaan pienryhmiin, joko aamu- tai iltaryhmään. Kurssi alkaa näiden ryhmien tapaamisella 13.9.

* Kurssille tulevilta opiskelijoilta edellytetään SOS4.2. Sosiaalipsykologia -jakson suoritusta tai aiempien opetussuunnitelmien perusopintotasoisten sosiaalipsykologian kurssien käymistä.

* Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelman opiskelijoista etusijalla ovat kanditutkintoa tekevät opiskelijat.

* Valinnaisina opintoina tai avoimen yliopiston opintoina kurssia suorittavia opiskelijoita valitaan vähintään 5.

* Kohtaa 6.2.1 voi suorittaa vain LÄHIOPETUKSENA tai TENTTINÄ - ei lukupiirillä

Seminaarissa (ohjattu lukupiiri) luetaan sukupuolentutkimukseen ja erityisesti feministiseen teoriaan liittyviä tieteellisiä artikkeleja ja keskustellaan niistä. Lisäksi opiskelijat kirjoittavat keskustelupöytäkirjoja ja lyhyitä papereita valitsemistaan aiheista. 

Ryhmään hyväksytyt saavat lisätietoja käsiteltävistä artikkeleista moodlessa ilmoittautumisajan päätyttyä.

Sähköpostitse suoraan opettajalle (etunimi.sukunimi@uta.fi).

Kurssi on suunnattu 2.-3. vuoden opiskelijoille. Osallistujilta edellytetään sukupuolentutkimuksen perusteiden tuntemusta (opintojakso SOS4.4 Sukupuolentutkimus tai vastaavat tiedot).

Sosiaalipolitiikan uusi suunta: universalismista tarveharkintaan ja julkispalveluista markkinamalliin

Kurssin tavoitteena on analysoida ja ymmärtää sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion suunnanmuutosta kahdesta lähtökohdasta. Ensimmäinen on universalismin politiika ja eetos, toinen on palvelujen järjestämisen tapa. Kurssin ensimäinen osa tarkastelee universalismin tuloa sosiaalipolitiikkaan, universalismin muutosta ja rapautumista. Luennon toisessa osassa keskitytään viimeaikaisiin muutoksiin, tarveharkinnan voimistumiseen sekä sosiaali- ja terveysturvan markkinoistumiseen Sotea unohtamatta. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on hyvä ymmärrys sosiaalipolitiikan kehityksestä ja muutoksesta Suomessa. Luentojen rinnalla teemoista keskustellaan pienryhmissä.

Ohjelma

Opettajat: Anneli Anttonen ja Satu Ojala

OHJELMA

13.09.            Huom. aloitus klo 12.30 Linna 4013. Kurssin esittely ja työ- sekä suoritustavoista sopiminen

                      Sote ja sosiaalipolitiikan ajankohtaiskysymykset (luento ja ryhmätyön ohjeistus)

20.09.            Sote-ryhmätyön purku

                      Hyvinvoinnin tuottaminen ja hyvinvointivaltio (luento)

27.09.            Millaista hyvinvointia? –ryhmätyön purku

                      Mikä on hyvinvointivaltio? –luento

04.10.            Mikä tekee hyvinvointivaltiosta erityisen? -ryhmätyön purku

                      Hyvinvointivaltion historia –luento

11.10.            Mitä opimme historiasta -ryhmätyön purku

                      Pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismi –luento

18.10.            Onko universalismin aika Suomessa ohi? -ryhmätyön purku

                      Erilaisia hyvinvointivaltioita –luento

25.10.            Erilaisia valtioita ja hyvinvointeja –ryhmätyön purku

                      Vanhojen hyvinvointivaltioiden säröily -luento

01.11.            Katkokset ja murtumat –ryhmätyön purku

                      Trendit ja siirtymät: hyvinvointivaltion muutossuunnat –luento

08.11.            Pohjoismaisen mallin menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus

                      Luento ja keskustelu jaettavan materiaalin pohjalta   

15.11.            Minun soteni -esseeseminaari

LUKUPAKETTI

20.09.            Sote-keskustelun materiaali, Helsingin Sanomat

27.09.            Sivut 1-11 Anttonen & Sipilä -kirjan käsikirjoitus

04.10.            Sivut 12-36 Anttonen & Sipilä –kirjan käsikirjoitus

11.10.            Sivut 37-54 Anttonen & Sipilä –kirjan käsikirjoitus

18.10.            Universalismi ja sen vaihtoehdot –artikkeli (Anttonen & Sipilä), teoksessa

Törrönen ym. Vastavuoroinen sosiaalityö, Gaudeamus, 2016, s. 57-74

25.10.            Sivut 121-156 Anttonen & Sipilä –kirjan käsikirjoitus

01.11.            Sivut 157-180 Anttonen & Sipilä –kirjan käsikirjoitus

08.11.            Etukäteen jaettava materiaali

Otamme kaikki mukaan, mutta täytyy sitoutua huolelliseen ryhmätyöhön.

Huom! Juha Rehulan maakuntakierros Tampere-talossa 13.9. aamupäivällä, ks. ohjelma ja ilmoittautumislinkki http://alueuudistus.fi/rehulan-maakuntakierros. ILMOITTAUDU MUKAAN jos aikatauluihisi sopii. HUOM. 5.9. VIIMEINEN ILMOITTAUTUMISPÄIVÄ! Aloitetaan kurssi tuona päivänä klo 12.30, jotta Tampere-talosta ehditään siirtyä Linnaan.

Kurssille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kurssi on suunnattu kandivaiheen (2.-3. opintovuosi) ja maisteriopintojen opiskelijoille sekä myös jatko-opiskelijoille.

Linkki kurssin Wikiopisto-sivulle, johon päivitetään kaikki oleellinen (käytössä ei ole moodlea).

Kurssi harjaannuttaa havainnoimaan ja analysoimaan ryhmien toimintaa ja ryhmien välisiä suhteita. Kurssi sisältää luento-opetusta ja ryhmätöitä. Läsnäolo luennoilla on pakollinen. Kurssin arvosana määräytyy ryhmätyön, tentin ja esseen perusteella. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää paneutunutta työskentelyä.  Kurssilla ovat etusijalla yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman omat opiskelijat (väh.2. vuoden opiskelijat).

Alustava aikataulu

5.9.-10.10. klo 9.00 - 12.00 (luento-opetusta ja harjoituksia)

17.10. ei ole tapaamista

24.10. klo 10.00 - 12.00 (posterinäyttely)

Opintopisteet jakautuvat kurssilla seuraavasti (suluissa vastaavat tuntimäärät):

a) Luennot ja harjoitustehtävät: 1 op (lähiopetus 20 h + harjoitustehtävät 7 h)

b) Tentti ja kirjallinen työ: 3 op (80 h)

c) Ryhmätyö: 1 op (27 h)

Kurssille voidaan ottaa enintään 40 opiskelijaa. Jos ilmoittautuneita on enemmän, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman opiskelijat ovat etusijalla.

Hilma-verkosto on järjestänyt suosittua tasa-arvokurssia jo vuodesta 2008. Työelämäopintojen ja verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan, ja valtakunnallinen maisterivaiheessa olevien opiskelijoiden tapaaminen toimii eräänä vastauksena juuri tähän. Kurssin lähitapaamisessa tutustutaan tasa-arvoviranomaisiin ja sukupuolentutkimuksen alumneihin. Kurssin tehtäviin kuuluu niin urahaastatteluja kuin projektitöitäkin, joissa perehdytään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmiin, portfolioihin tai projektisuunnitelmiin.

Kurssi yhdistää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liittyvän käytännön työn ja tutkimuksen näkökulmia.  Pohditaan myös uutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädöntöä. Kurssilla selviää muun muassa se, mitä tasa-arvopolitiikka, tasa-arvolaki, hallituksen tasa-arvo-ohjelma ja selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta pitävät sisällään sekä mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, suvaus ja tasa-arvosuunnitelma käytännössä tarkoittavat. Kurssilla parannetaan oman osaamisen ja työelämävahvuuksien tunnistamista ja pohditaan, miten sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen voi tulla työksi.

Kurssi järjestetään syksyllä 2016 19.9.-18.11 välisenä aikana. Lähitapaaminen järjestetään Helsingissä 6.-7.10.2016 (klo 9-16 kumpanakin päivänä, 6.10 myös vapaaehtoista iltaohjelmaa).

Haku kurssille 22.8.-7.9.2016 e-lomakkeella, joka löytyy Hilma-verkoston nettisivuilta osoitteesta http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/opetus/tuleva-opetus/#kurssi6

Luento-ohjelma:

13.9. Johdantoluento (Olli Pyyhtinen)

20.9. Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Turo-Kimmo Lehtonen)

27.9. Haastattelututkimus (Matti Hyvärinen)

4.10. Teemahaastattelu (Tuija Koivunen)

11.10. Diskurssianalyysi (Eero Suoninen)

18.10. Kertomuksen analyysi (Matti Hyvärinen)

25.10. Visuaalinen sosiologia (Eeva Luhtakallio)

1.11. Feministinen muistelutyö (Tuija Koivunen)

8.11. Etnometodologia ja vuorovaikutuksen tutkimus (Hanna Rautajoki)

15.11. Ei luentoa

22.11. Jäsenkategoria-analyysi (Hanna Rautajoki)

29.11. Etnografia (Susanne Dahlgren)

Harjoitukset perjantaisin ajalla 7.10.-2.12.2016. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista luennoille ja (vähintään) kolmeen harjoituskertaan (yhdet kahden tunnit harjoitukset kolmena perjantaina klo 10-12, 12-14 tai 14-16). Harjoitusryhmiin jakautumisesta ja ilmoittautumisesta annetaan tarkemmat ohjeet luennoilla.

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Opintojakso suoritetaan kokonaan verkko-opintoina. Kurssi etenee viikoittaisissa sykleissä: joka viikon perjantaina verkkoon avautuu opiskelumateriaalit, jotka tulee suorittaa viikon aikana.

Kurssi sisältää luentovideoita, harjoitusvideoita sekä itsenäisesti suoritettavia tehtäviä. Kurssi suoritetaan yksi tai parin kanssa tehtävällä harjoitustyöllä.

Kurssilla harjoitukset toteutetaan SPSS tilasto-ohjelmaa käyttäen. Jokainen tarvitsee siten omalle koneelleen SPSS -tilasto-ohjelman asennettuna, mikäli ei ajattele työskentelevänsä yliopiston/oppilaitoksen mikroluokissa. SPSS-ohjelman voi hankkia opiskelijahintaan yliopistopalveluiden kautta osoitteesta: https://intra.uta.fi/portal/group/tietopankki/spss

Lisenssejä saa eri mittaisia: kurssin aikataulun perusteella vähimmäissuositus on kolmen kuukauden lisenssi (syyskuu-marraskuu 2016). Myös pidempiä lisenssejä on saatavilla.

SPSS:n käyttö alkaa heti kurssin alussa, jolloin ohjelman on oltava käyttövalmiina koneella. Aloita ohjelman hankkiminen ja asennus siis jo ennen kurssin alkua.

Kurssi on tarkoitettu vai avoimen yliopiston opiskelijoille, Porin tutkinto-opiskelijoille sekä niille maisterivaiheen tutkinto-opiskelijoille, joilta edellytetään tämä kurssi täydentävinä opintoina. Tampereella opiskelevat kandivaiheen tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa kurssin III periodin kontaktiopetuskurssilla.

Ilmoittautuminen kurssille 1.8 - 31.8. välisenä aikana oheisella ilmoittautumislomakkeella.

Ilmoittautumislomake

Kurssin opettajana toimii Katja Kuusisto (katja.n.kuusisto@uta.fi)

luennot ja harjoitukset

Tämä kurssi on kontaktiopetuskurssille ja verkkokurssille vaihtoehtoinen tapa suorittaa sosiaalitieteiden kvantitatiivisten tutkimusmetelmien kurssi. Kurssin asia sisältö on sama kuin edellämainituissa, mutta kurssilla painotetaan hieman enemmän menetelmien tilastotieteellistä/matemaattista puolta. Kurssi eroaa myös toteutustavaltaan. Kurssi koostuu verkko-opiskelusta, itseopiskelusta sekä intensiivikontaktiopetuksesta.

Kurssin luento- ja itseopiskelu osuus suoritetaan siis verkossa suorittamalla Helsingin yliopiston ylläpitämän avoimen MOOC kurssin Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen (oheisessa linkissä viime kesällä toteutetun vastaavan kurssin esittely)  https://courses.helsinki.fi/fi/a78240/112330675

Kurssin luentoihin ja muihin materiaaliehin tutustutaan itsenäisesti sen mukaan, kun ne MOOC: ssa aukeavat. MOOC kurssi sisältää myös tehtäviä, jotka palautetaan kurssin koordinaattorille aikataulun mukaan. Kurssi tentitään Tampereen yliopistossa tenttitilaisuudessa, ei siis MOOC kurssin tenttinä verkossa.

MOOC kurssi syksyn aikataulu on vielä avoin, mutta viime syksynä se kurssi toteutettiin syyskyyn ja seuraavan helmikuun välillä. Aikataulu on oletettavasti samanlainen.

Tuon osuuden jälkeen (arvioilta helmikuussa 2017) järjestetään 3 päivän intensiivikontaktiopetus (7 tuntia per päivä), jossa opetellaan SPSS käyttöä ja analyysien tekoa. Tämä osuus suoritetaan itsenäisellä analyysitehtävällä.

Kurssi on suunnattu niille, jotka haluavat matemaattisempaa lähestymistapaa kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin, jotka ovat halukkaita opiskelemaan itsenäisesti (myös tilastotieteen perusasioita), ja jotka kokevat intensiiviopetuksen soveltuvaksi muodoksi opetella SPSS tilasto-ohjelmaa.

Tällaista opetusmuotoa kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa ja siksi opiskelijamäärä on rajattu 10 opiskelijaan.

Kurssin koordinaattorina toimii Noora Ellonen, jolta voi kysyä lisätietoja.

Lisätietoa MOOC kurssista Johdatus yhteiskuntatilastotieteeseen löytyy kurssin nimellä osoitteesta mooc.helsinki.fi.

Verkkokurssi. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti itsenäisesti opiskellen Moodle-verkko -oppimisympäristössä. Kurssi perustuu luentotallenteisiin, niihin liittyvään kirjallisuuteen ja viikoittaisiin tehtäviin. Lopputehtävänä kirjoitetaan essee.

Verkkokurssi. Opiskelu tapahtuu Moodle-oppimisympäristössä.

Alustavaa tietoa kurssin toteutuksesta: Kurssi etenee viikoittain siten, että aina kunkin viikon aikana seurataan tietyt verkossa olevat luentotallenteet (yhteensä seitsemän viikkoa).  Yhden viikon luentojen katselumahdollisuus on auki aina kaksi viikkoa. Luentojen ja artikkeleiden pohjalta tehdään oppimispäiväkirja, jota työstetään koko kurssin ajan. Kurssissa ei ole lähiopetusta. Verkkokurssi alkaa 24.10.2016. Oppimispäiväkirjan viimeinen palautuspäivä on tammikuussa alussa; päivä tarkentuu myöhemmin. (Oppimispäiväkirjat arvioidaan tammi-helmikuussa)

Verkkokurssi on ensisijaisesti avoimen yliopiston opiskelijoille. Läsnäolevien tutkinto-opiskelijoiden kiintiö kurssille on 50. Ilmoittautuminen NettiOpsun kautta.

Tutkinto-opiskelijat valitaan kokonaisopintopistemäärän perusteella. Ryhmään otetaan myös opiskelijoita, joiden opintojen etenemiseen tutkinto-ohjelmassa toteutettava kontaktiopetus soveltuu huonosti ja joiden opintojen vaihe puoltaa kurssin pikaista suorittamista. Tällaisessa tapauksessa NettiOpsu-ilmoittautumisen lisäksi laita perustelut valinnallesi osoitteeseen ulla.lassila (at)uta.fi

Kurssin luennot järjestetään maanantaisin klo 14-18 ajalla 24.10.-12.12.2016 seuraavan ohjelman mukaan.

24.10 Johdatus yhteiskunnan mittaamiseen (Noora Ellonen)

31.10 Tilastojen yhteiskunta (Jussi Melkas & Jussi Simpura)

7.11. Mitä minusta tiedetään? Viranomaisrekisterit yhteiskuntatutkimuksessa ja – tilastoissa (Heta Moustgaard)

14.11 Mielipidetutkimuksen yhteiskunnassa – miten gallupeja tehdään ja käytetään? (Juho Rahkonen)

21.11 Ihmisen mittaaminen – psykologinen näkökulma (Kaisa Kirves)

28.11 Numerotiedon visuaalinen esittäminen (Essi Syrjälä)

5.12 Selittäminen, numeroilla argumentointi, Kausaalinen selittäminen tms. otsikko myöhemmin Jaakko Kuorikoski

12.12. Tentti

Kurssin luennot järjestetään maanantaisin klo 14-18 ajalla 24.10.-12.12.2016 seuraavan ohjelman mukaan.

24.10 Johdatus yhteiskunnan mittaamiseen (Noora Ellonen)

31.10 Tilastojen yhteiskunta (Jussi Melkas & Jussi Simpura)

7.11. Mitä minusta tiedetään? Viranomaisrekisterit yhteiskuntatutkimuksessa ja – tilastoissa (Heta Moustgaard)

14.11 Mielipidetutkimuksen yhteiskunnassa – miten gallupeja tehdään ja käytetään? (Juho Rahkonen)

21.11 Ihmisen mittaaminen – psykologinen näkökulma (Kaisa Kirves)

28.11 Numerotiedon visuaalinen esittäminen (Essi Syrjälä)

5.12 Selittäminen, numeroilla argumentointi, Kausaalinen selittäminen tms. otsikko myöhemmin Jaakko Kuorikoski

12.12. Tentti

Kurssi kestää 7 viikkoa (25.10.-11.12.2016) ja koostuu kolmesta osasta

• luennoista (12 t)
• verkossa tapahtuvasta ryhmätyöskentelystä (10 t)
• itsenäisestä työskentelystä (lukemisto + oppimispäiväkirja)

1) Luento-osuuden ohjelma

25.10. Hanna Ojala: Johdatus kurssiin ja aloitusluento Sukupuolta tekemässä

1.11. Sanna Rikala: Sukupuoli, terveys ja hyvinvointi

8.11. Susanne Dahlgren: Uskonto ja sukupuoli

15.11. Päivi Korvajärvi: Työelämän sukupuolistavat käytännöt

22.11. Roosa Toriseva: Queer-näkökulmia sukupuolieron ylläpitämiseen

29.11. Jaana Kuusipalo: Suomalaisen feminismin historia ja feministinen politiikka

2) Verkkotyöskentelyosuus

Verkko-osuus kestää 7 viikkoa (25.10.-11.12. eli samaan aikaan luentojen kanssa) ja työskentely tapahtuu opettajan etukäteen muodostamissa pienryhmissä. Jokaiselle verkkoviikolle on tehtävä, jonka ryhmä suorittaa kyseisen viikon aikana (yht. 7 tehtävää).

3) Lukemisto & oppimispäiväkirja

Luennoista ja niihin liittyvästä lukemistosta kirjoitetaan oppimispäiväkirja. Oppimispäiväkirjaan liitetään lisäksi verkkotyöskentelyä koskeva reflektio omasta osallistumisesta verkkoryhmän työskentelyyn.

Viime vuoden kurssista sanottua:

”Verkkotyöskentely oli ehdoton ++. Deadlinet olivat siinä kuitenkin ehkä turhan tiukat. Vaihtelevat luennoitsijat olivat mielestäni hyvä asia, tuli mielikuva että jokainen varmasti on kiistaton asiantuntija omalla sektorillaan.”

”Englannin kieliset artikkelit olivat mielestäni liian haastavia ja pitkiä. Muuten kaikki järjestelyt toimivat hyvin. Hyvä ettei ollut läsnäolopakkoa koska minulla on elämäntilanne johon sopii kotoa käsin työskentely.”

”Erityisen hyvää oli se, että materiaalit sai verkosta. Myös keskustelut pienemmissä ryhmissä ovat kivoja tapoja oppia.”

”Hyvä ja monipuolinen kurssi, joka antoi itselleni paljon. Verkkotyöskentely oli hyvä lisä, vaikka moodlessa onkin hieman vaikea saada nopeatempoista keskustelua aikaan.”

”Työmäärää oli yleisesti mielestäni melko paljon, enkä ehkä ollut valmistautunut ihan näin intensiiviseen työskentelyyn.”

Kurssin suorittaminen edellyttää

• ensimmäiselle luentokerralle 25.10. osallistumista! Tämä ei koske avoimen yliopiston kautta kurssille osallistuvia. Avoimen yliopiston opiskelijoille toimitetaan erilliset ohjeet ennen ensimmäistä luentokertaa.
  

• mahdollisuutta osallistua viikoittaiseen verkkotyöskentelyyn ryhmässä

Johdantoseminaarissa luetaan antropologisia tekstejä, katsotaan etnografisia filmejä ja keskustellaan niistä. Seminaarin pohjana ovat verkkoluennot, joita syvennetään yhteisissä keskusteluissa.

Opintojakso SOS4.5 koostuu kahdesta osasuorituksesta: kirjatentistä (3 op) ja luennoista (2 op), ks. opinto-opas. Tähän seminaariin osallistumalla voi suorittaa molemmat osasuoritukset. Seminaariin otetaan enintään 20 osallistujaa.

Ks. toinen suoritusvaihtoehto lukuvuonna 2016-2017: https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=33260

Pääseekö tulevaisuudessa mummu suihkuun robotin avustamana?  Tuleeko kotihoitaja välillä käymään  etäläsnäolorobotin kautta sen sijaan, että astuisi sisään ovesta? Onko vanhusten hoiva tulevaisuudessa jotain ihan muuta kuin se on nyt? Vai tulevatko robotit avustamaan ihmistä niin, että inhimillisille kohtaamisille jää enemmän aikaa?

Kurssilla paneudutaan robotiikan hyödyntämiseen hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Tutustumme palvelurobotiikkaan (sosiaaliset robotit ja avustavat robotit) ja pohdimme millä edellytyksillä niitä voidaan hyödyntää vanhusten hoivassa sekä muissa hyvinvointipalveluissa.

Kurssi koostuu seminaarityöskentelyyn osallistumisesta, kurssimateriaalin lukemisesta ja kirjallisten tehtävien suorittamisesta. Opettajina toimivat ROSE-tutkimusprojektin tutkijat. Lisätietoja projektista: http://www.uta.fi/yky/rose/index.html.

Seminaarikokoontumiset tiistaisin 25.10.-29.11. klo 14-16

Loppuseminaari perjantaina 16.12. klo 9-16

Ensimmäinen kokoontuminen ti 25.10. klo 14-16 Virta h. 113; 1.11. alkaen Linna 6017

Opetus koostuu 7 luennosta, jotka järjestetään tiistaisin 13-16 Väinö Linna - salissa. Kurssi suoritetaan kirjallisella esseellä erillisen tehtävänannon mukaan.

Kurssista voi saada suorituksen myös kohtiin: SOS6.1.3. SOS04.3, SOS6.2.2, SOSM7, STYVA

Kurssille mahtuu 50 osallistujaa. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön opiskelijat ovat etusijalla osallistujien valinnassa, mikäli ilmoittautuneita on yli 50.

Kurssille ilmoittautui yhteensä 154 opiskelijaa. Saimme lisättyä paikkoja niin, että mukaan mahtuu 113 opiskelijaa. Opiskelijavalinta on tehty 19.10 ja näette sen NettiOpsusta. Mukaan mahtui vain YKY:n opiskelijoita ja heistäkin osa jäi pois. Mukaan pääsijät arvottiin. Mikäli mukana olijat eivät ole paikalla ensimmäisellä luennolla 25.10, he menettävät paikkansa jonossa oleville.

Luennot:

25.10.  Miten lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa ja oikeuttaa yhteiskuntaa puuttumaan lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan (Apulaisprofessori Suvianna Hakalehto, Itä-Suomen yliopisto)

1.11. Migrating children and violence (Professori Ann Phoenix, Lontoon yliopisto)

8.11. Rikos vai ei? Ilmoitus vai ei? Lasten kanssa työskentelevien viranomaisten tasapainottelua lain, lain tulkinnan ja käytäntöjen välillä (Yliopistonlehtori Noora Ellonen, Tampereen yliopisto)

15.11. Kaltoinkohtelua ja siihen puuttumista/puuttumattomuutta 1900-luvun Suomessa (Professori Pirjo Markkola, Tampereen yliopisto)

22.11. Monitoimijainen yhteistyö lasten kokeman väkivallan tai sen riskin kontekstissa - terveydenhuollon näkökulma (Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto)

sekä Lastensuojelun oikeus, velvollisuus ja ristiriidat lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä (Professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto)

29.11. Lapsi ja väkivallan aiheuttama trauma. Hoidon ja hoitamatta jättämisen seuraukset psykologisessa kontekstissa (Tutkijatohtori Kirsi Peltonen, Tampereen yliopisto) 

sekä Nettiuhrit: sosiaalipsykologinen näkökulma (Apulaisprofessori Atte Oksanen, Tampereen yliopisto)

13.12. Aktiivisen palveluntarjonnan viitekehys kouluampumisen jälkeen ja oppilaiden näkemykset tarjotusta tuesta (Psykologi Tuija Turunen, Diacor)

Kurssin suorittamiseen sisältyy 1) luentojen seuraaminen, 2) luentoihin liittyvien oheisartikkelien tai muun materiaalin läpikäynti, 3) luentoja ja artikkeleita/oheismateriaalia käsittelevät ryhmäkeskustelut ja niiden raportointi Moodlessa. Luentoihin ja ryhmäkeskusteluihin osallistuminen ovat keskeinen osa opiskelijoilta kurssilla edellytettyä työtä. Luennoista tehdään myös tallenteet, jotka ovat katsottavissa Moodle-alustalla 2 viikon ajan. Katsomalla luennot Moodlesta luennoilta voi olla pois enintään kaksi luentokertaa.

Luennot pidetään maanantaisin 9.1.-20.2.2017 klo 14.15-16.45 luentosalissa D10a 

Kurssin aikataulu ja sisältö

9.1.2017 Johdatus kurssin teemoihin

• Jenni-Mari Räsänen: kurssin osaamistavoitteet, ohjelma, suorittaminen ja muut käytännön asiat
• Kirsi Juhila: Toiminta, tulkinta ja tieto – näkökulmana toiseuden ja erojen tutkimus

16.1.2017 Sukupuoli, seksuaalisuus

• Vera Virolainen: Naisvankien väkivaltakertomusten diskursiivinen tutkimus
• Hanna Ojala: Biologian sosiaaliset tulkinnat haastattelupuheessa: Miehet ja eturauhassyöpä

23.1.2016 Lapset ja nuoret

• Mari Korpela: Lasten etnografinen tutkimus: Länsimaalaiset lapset Intian Goalla, eliittiä vai marginaalissa, tuttuja vai vieraita?
• Päivi Honkatukia: Monikulttuurisuuteen liittyvät jännitteet nuorisotutkimuksen kohteena. Miten tutkia kysymystä kunniaan liittyvästä väkivallasta?

30.1.2017 Mielenterveys

• Suvi Raitakari: Yhteiskunnallisesti määritelty mielenterveys/sairaus: asiantuntija- ja kokemustiedon yhteensovittamisen jännitteet
• Kokemusasiantuntijan puheenvuoro

6.2.2017 Rikollisuus, päihteet

• Timo Harrikari: Kriminaalihuollosta rikosseuraamuksiin – rikollisuutta koskevan sosiaalityön keskeisiä muutoksia 1960-luvulta nykypäivään
• Johanna Ranta: Vastuista neuvotteleminen huono-osaisen huumeidenkäyttäjän ja palvelujärjestelmän kohtaamisissa - aineistona luonnolliset vuorovaikutustilanteet

13.2.2017 Vanhuus, hyvinvointiteknologiat

• Heli Valokivi:  Vanhukset hyvinvointipalvelujen kentillä – tutkimassa oman elämän osallisuutta ja vastuuta
• Lina van Aerschot: Hoivarobotiikan mahdollisuudet vanhusten palveluissa

20.2.2017 Etnisyys ja kansalaisuus  

• Helena Jerman: Etnisyys, identiteetti ja toiseus: liikkuvuus ja kulttuuriset voimavarat
• Kurssin päätös

Kurssille ilmoittautuminen NettiOpsussa

Luennot, kirjallisuus ja muu kurssilla jaettava materiaali, näiden pohjalta tapahtuvat itsenäiset pienryhmätehtävät  ja niiden raportointi Moodlessa.

SOS1 Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssi

Kurssi toteutetaan monimuoto-opintoina (luennot, ryhmätyöskentely ja itsenäinen työskentely). Verkkoluentoihin liittyvät keskustelu-, luku- ja kirjoitustehtävät tehdään Moodle-oppimisympäristössä.

Verkkoluennot: 28 tuntia

Kaikki luennot tallenteina kurssin Moodle-alustalla.

Ryhmätyöskentely: noin 15 tuntia.

Luentoihin liittyvät keskustelutehtävät tehdään pienryhmissä Moodle-oppimisympäristössä.

Itsenäinen työskentely: noin 90 tuntia.

-          Pienryhmäkeskusteluihin valmistautuminen.

-          Luentoaiheisiin liittyvien tieteellisten artikkeleiden lukeminen (6 artikkelia).

-          Artikkeleista kirjoitettava oppimispäiväkirja.

-          Vertaispalaute oppimispäiväkirjasta kerran kurssin aikana.

Aikataulu:

Kurssi etenee kahden viikon jaksoissa (poikkeuksena aloitus- ja päätösviikot). Keskustelu-, luku- ja kirjoitustehtävät on sidottu tähän aikatauluun. Opiskeluaika keskimäärin noin 8 tuntia viikossa (5 op = 135 tuntia).

Verkkokurssi, vain avoimen yliopiston opiskelijoille.

Opinnot suoritetaan verkko-opintoina ilman lähitapaamisia. Kurssi sisältää videoituja luentoja, oheismateriaalia ja tehtäviä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan. Kurssiin sisältyy myös sähköisesti suoritettava kertauskuulustelu.

Kurssi järjestetään ajalla 9.1.-6.3.2016. Kurssille ilmoittaudutaan II periodin aikana.

HUOM! Kurssin osallistujamäärä on rajoitettu. Kurssille pääsevät ne opiskelijat, joille verkkototeutus on ainoa suoritusvaihtoehto, eli avoimen yliopiston opiskelijat sekä Porin yksikön tutkinto-opiskelijat.

OHJELMA:

10.1.2017   Ritva Nätkin: Johdantoluento: sosiaalipolitiikan akateeminen historia (+ suoritusohjeet)

 17.1.2017  Anneli Anttonen: Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio

24.1.2017 Ritva Nätkin: Perhepolitiikan kehitys ja kansalaisjärjestöt hyvinvoinnin tuottajina

31.1.2017  Anneli Anttonen: Pohjoismaisen hyvinvointivaltion "menestystarina"

7.2.2017  Katja Repo: Suomalainen lastenhoitopolitiikka

14.2.2017  Satu Ojala: Irtolaishuollosta aktivointiin: sosiaalipolitiikan pitkä lapiolinja

21.2.2017 Markku Sippola: Työmarkkinapolitiikan kehitys

 ----- (perioditauko)

7.3.2017  Olli Karsio: Sosiaalipolitiikan markkinoistuminen

14.3.2017 Ritva Nätkin: Päihteet, sosiaaliset ongelmat ja riskiajattelu

21.3.2017 Mikko Perkiö: Globaali sosiaalinen kehitys

28.3.2017 Antti Halmetoja: Perustulon universalismi

4.4.2016 Paneeli: useampi opettaja

Suoritus pitää sisällään ryhmätyön, oppimispäiväkirjan ja osallistumisen luennoille

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua.

Suoritustavat

Viiden opintopisteen kurssi suoritetaan tiiviisti työskentelemällä yhden periodin aikana (luennot 2 x 2 tuntia/viikko). Suoritus koostuu luennoille osallistumisesta, oheistehtävistä ja kahden arvioitavan esseen kirjoittamisesta. Luennoilla on pakollinen läsnäolo. Ensimmäisten luentojen jälkeen osallistujille annetaan pienet kotitehtävät, joilla on viikko palautusaikaa.

Ohjelma

ke 11.1. Sosiologia. Nyt!   Turo-Kimmo Lehtonen

ke 18.1. Karl Marx ja Émile Durkheim   Turo-Kimmo Lehtonen

ke 25.1. Georg Simmel ja Max Weber   Turo-Kimmo Lehtonen

ma 30.1. Poliittinen sosiologia  Eeva Luhtakallio

ke 1.2.   Taloussosiologia    Turo-Kimmo Lehtonen

ma 6.2. Maku ja sosiaalinen eriytyminen  Semi Purhonen

ke 8.2.  Foucault, valta ja hallinta   Turo-Kimmo Lehtonen

ma 13.2. Työelämän tutkimus   Pasi Pyöriä

ke 15.2.  Sukupuolentutkimus ja sosiologia  Katariina Mäkinen

ma 20.2.  Sosiologia, hyvinvointi ja hoiva  Liina Sointu

ke 22.2.   Latour ja tieteen ja teknologian tutkimus   Turo-Kimmo Lehtonen

ma 27.2.  Ylimäärä, lahja ja jäte yhteiskunnassa  Turo-Kimmo Lehtonen & Olli Pyyhtinen

Kurssi on verkkokurssi ja se suoritetaan kokonaisuudessaan etäopintoina. Kurssi koostuu video- ja verkkomateriaalista sekä oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta tehdään teematehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin tutustumista ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan.

Luennoista kirjoitetaan luento-/oppimispäiväkirja. Opintojakso SOS5 koostuu kahdesta osasuorituksesta: luentojen lisäksi siihen kuuluu kirjatentti (SOS5a, 3 op), joka suositellaan suoritettavaksi ennen luentoja. Ks. opinto-opas.

Opetus toteutetaan verkkokurssina.

Kurssi koostuu luennoista ja kirjan tenttimisestä, ks. oppimateriaalit.

HUOM! Luennot pidetään 7.2.-18.4.2017 välisenä aikana (ei luentoa 7.3.).

Luennot ja kirja tentitään yhdessä tentissä sähköisen tenttijärjestelmän kautta 28.3.-28.4.2017 välisenä aikana.

Ohjelma

Ti 10.1.2017 Kurssin käytännöt, johdatus kurssin teemoihin

Ti 17.1.2017 Sari Irni (TY, TaY) Materiaalisuudesta feministisessä teoriassa: "biologinen sukupuoli" yhteiskunnallisten kamppailujen kohteena

Ti 24.1.2017 Katariina Mäkinen (TaY) Vatsamakkaroita ja suihkutissejä: äitiysblogit, ruumiillisuus ja työ

Ti 31.1.2017 Tuija Saresma (JY) Sukupuolitetut ja rodullistetut ruumiit internetin maahanmuuttokeskusteluissa

Ti 7.2.2017 Pirjo Markkola (TaY) Kielletyn hedelmän viehätys. Ruumiillisuuden moraalihistoriaa Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla 

Ti 14.2.2017 Jan Wickman (Åbo) Sukupuolen moninaisuus ja queer-näkökulmat

Ti 21.2.2017 Hannele Harjunen (JY) Sukupuoli, lihavuus ja uusliberaalit ruumit

Ti 28.2.2017 Tarja Väyrynen (TaY) Kehon muisti ja agonistinen politiikka

Kurssi suoritetaan 1) osallistumalla aktiivisesti luennoille, 2) lukemalla luentojen tahdissa lukemistot ja tekemällä niistä tehtäviä moodleen sekä 3) kirjoittamalla luennoista ja lukemistoista oppimispäiväkirjan tai esseen.

Kysymykset ja yhteydenotot: pieta.hyvarinen@uta.fi

Kurssilla perehdytään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen työelämävalmiuksien näkökulmasta. Millaista on tasa-arvon edistämiseen pyrkivä työ, missä sitä tehdään, kuka sitä tekee, millaisin työkaluin ja millaiseen lainsäädäntöön, käytäntöihin, politiikkaan ja tutkimustietoon perustuen? Kurssin aikana tutustutaan tasa-arvolainsäädäntöön, tasa-arvotoimijoihin ja tasa-arvon työkaluihin (mm. työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen) sekä tutkimuksen että käytännön tasa-arvotyötä tekevien kokemuksiin perustuen. Pyrkimyksenä on, että kurssin käytyään opiskelijalla on käsitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parissa tehtävästä työstä, hallussaan tasa-arvotyöhön liittyvät tiedonhankinnan väylät sekä perustyökalupakki käytännön tasa-arvotyön tekemiseen.

Kurssi toteutetaan seminaariopetuksena (24 t), jossa keskeinen työskentelymuoto on lukemistojen, pienten tehtävien ja asiantuntijavierailujen pohjalta yhdessä tapahtuva keskustelu. Lisäksi kurssilla harjoitellaan toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa työskentelyä. Kurssin aikana opiskelija toteuttaa myös itsenäisen kirjallisen työn, joka palautetaan kurssin päättymisen jälkeen.

Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa tapaamisissa. Kurssin luentoja tai asiantuntijavierailuja ei tallenneta eikä kurssia ole mahdollista suorittaa verkossa.

Kurssille otetaan 25 tutkinto-opiskelijaa ja 5 avoimen yliopiston opiskelijaa. Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat NettiOpsussa ja avoimen opiskelijat sähköpostitse opettajalle.

Kurssi johdattaa minuuden ja identiteetin keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin ja auttaa analysoimaan niitä eri konteksteissa.

Kurssi koostuu luennoista, ohjatuista tehtävistä ja esitelmistä, jotka voi tehdä joko itsenäisesti tai ryhmässä. Esitelmistä ensimmäinen koskee teorioita. Jälkimmäinen koskee itse valittua empiiristä esimerkkiä.

Alustava aikataulu:

13.1., 20.1., 27.1. Luentoja ja harjoituksia

3.2. ohjattua työskentelyä

10.2, 17.2. Opiskelijoiden teoriaesitelmät

24.2. Luento ja harjoitukset

3.3., 10.3. Ohjattua työskentelyä ja tehtäviä

17.3., 24.3. Opiskelijoiden empiiriset esitelmät

31.3. Tentti

7.4. Uusintatentti ja esseen palautus 

Jos kurssille joudutaan tekemään karsintaa, ovat etusijalla opiskelijat, jotka ovat suorittaneet aiempia nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen opintoja.

Huom! Kirjallisuus suositellaan tentittäväksi ennen ryhmänohjauksen harjoituksia.

Kurssille otetaan max. 16 opiskelijaa.

Kurssilla tutustutaan muutamaan sosiaalipolitiikan keskeiseen käsitteeseen.  Tutustuminen käsitteisiin koostuu luento-opetuksesta, käsitteitä esittelevien tekstien itsenäisestä lukemisesta ja tekstien käsittelystä pienryhmissä.  Tämän jälkeen pienryhmät laativat kirjallisen harjoitustyön. Harjoitustöissä tarkastellaan kurssilla käsiteltyjen käsitteiden näkökulmista jotakin sosiaalipoliittista käytäntöä. Ryhmät esittelevät harjoitustyönsä kurssin päättävässä seminaarissa.
12.1. 12-14 Linna 5014 Aloitusistunto, käytännön esittely ja ryhmiin jakaminen
19.1. 12-16 Linna 5014 Pertti Koistinen, sosiaaliset oikeudet
26.1. 12-16 Linna K112 Elina Tuominen, tasa-arvo
2.2.  12-16 Linna 5014 Anneli Anttonen, valinnanvapaus
8.2. matka Helsinkiin
16.2. 12-16 Linna 5014 Satu Ojala, osallisuus
9.3. 12-16 Linna K112 Harjoitustöiden esittely

Kurssi on suunnattu aineopintovaiheessa oleville opiskelijoille (2. opintovuosi).

Kurssilla luetaan erilaisia talous- ja uskontoantropologiaan sekä poliittiseen antropologiaan liittyviä tekstejä ja opiskelijat tekevät luetusta materiaalista erilaisia harjoitustehtäviä. Kurssilla harjoitellaan sekä suullista esittämistä että eri tyylisten tekstien kirjoittamista perehtyen monipuolisesti antropologiseen tutkimuskirjallisuuteen.

Kurssilla on läsnäolovelvollisuus.

Kurssille osallistuminen edellyttää että kurssi SOS4.5 Sosiaaliantropologia on suoritettu tai sen suorittaminen on kesken, mutta ainakin verkkoluennot on tentitty.

Kurssille osallistuminen edellyttää että kurssi SOS4.5 Sosiaaliantropologia on suoritettu.

Kurssilla on läsnäolovelvollisuus.

Kurssille osallistuminen edellyttää että kurssi SOS4.5 Sosiaaliantropologia on suoritettu tai sen suorittaminen on kesken, mutta ainakin verkkoluennot on tentitty.

Queer-näkökulma on normikriittinen suuntaus, joka pyrkii kyseenalaistamaan ja problematisoimaan erilaisia normatiivisuuden muotoja dekonstruoimalla niiden diskursiivisen rakenteen. Kurssilla käsitellään queer-näkökulmaa sekä sen hyödyntämistä erilaisissa konteksteissa (ks. alla: Kurssin teemat).

Kurssi toteutetaan queer-pedagogisten lähestymistapojen avulla, jolloin tavoitteena on tiedon ja opetuksen itsestään selvinä pidettyjen ja yleistävien diskurssien outouttaminen eli erilaisten tieteeseen ja koulutukseen liittyvien normatiivisuuksien kyseenalaistaminen. Opiskelijoille tarjotaan välineitä tarkastella opetusta ja oppimista queer-näkökulmasta ja purkaa erilaisia normatiivisuuksia tieteessä ja tieteellisissä yhteisöissä. Lisäksi opiskelijoita rohkaistaan opetuksen ja oman oppimisen kriittiseen tarkasteluun kurssin eri vaiheissa.

Kurssin rakenteessa hyödynnetään ja kokeillaan sekä luodaan uusia ja erilaisia tapoja tehdä verkko-opetusta. Kurssin teemoihin johdatellaan lyhyillä puheenvuoroilla ja haastatteluilla, ja lisäksi opiskelijat perehtyvät kuhunkin teemaan liittyvään tieteelliseen lukemistoon ja muuhun aineistoon. Teemoista keskustellaan pienryhmissä opettajien ohjeiden ja kysymysten pohjalta. Kukin opiskelija rakentaa kurssin aikana opituista aiheista miellekartan, jossa erilliset teemat yhdistyvät verkottuneeksi kokonaisuudeksi. Kurssin päätteeksi opiskelijat kirjoittavat esseen valitsemastaan aiheesta.

Kurssin teemat:

Queer-tutkimusta queer-pedagogiikan keinoin

Queer-teoreettisia lähtökohtia

Sukupuolen moninaisuus

Seksuaalisuus ja sukulaisuus

Crip-teoria

Rotu/Luokka

Queer-näkökulman sovelluksia

Kurssin tavoitteet:

– Opiskelija tutustuu queer-käsitteeseen ja queer-näkökulmaan erilaisissa konteksteissa.

– Opiskelija osaa käyttää queer-näkökulmaa omassa tieteellisessä työssään.

– Opiskelija tunnistaa tietoon ja opetukseen liittyviä normatiivisia rakenteita ja osaa purkaa niitä.

Kurssille ilmoittaudutaan e-lomakkeella.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma (http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/opetus/tuleva-opetus/)

Korvaavuus Tampereen vaatimuksissa: SOS6.4.4 Feministinen tietäminen; SOS09.3 Sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuus; SOS09.6 Ruumiillisuuden ja sukupuolentutkimuksen alat

Lisätiedot: Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.

Ilmoittaudu kurssille ilmoittautumalla yhteen, sinulle parhaiten sopivaan harjoitusryhmään. Luennoille ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Kaikki, jotka ilmoittautuvat harjoitustyhmiin, ilmoittautuvat automaattisesti myös luennoille.
Jos sinulle sopii useampi harjoitusryhmän ajankohta, ilmoittaudu yhteen ja liitä ilmoittautumiseesi viesti, jossa kerrot, mihin muihin ryhmiin pystyt osallistumaan, mikäli käy niin, että ensisijaista ryhmääsi ei järjestetä vähäisen osallistujamäärän takia. Alle 10 hengen ryhmiä ei järjestetä. Jos johonkin ryhmään tulee alle 10 ilmoittautumista, ryhmäläiset siirretään toiseen ryhmään.
Ilmoittautumisen deadline on 13.12. Sen jälkeen kurssille pääsee mukaan vai, jos harjoitusryhmissä on tilaa. Tällöin opettaja osoittaa harjoitusryhmän ajankohdan.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja yhteen harjoitusryhmään. Luennot ti klo 14-16.

Harjoitusryhmien aikataulu: Harjoitusryhmien aikataulu: tiistaisin 16-19, keskiviikkoisin 9-12, torstaisin 8-11 torstaisin 11-14 torstaisin 14-17 perjantaisin 8-11, perjantaisin 11-14.

Jokaisessa harjoitusryhmässä on max. 24 paikkaa. Aiemmasta tiedosta poiketen harjoitusryhmät täytetäänkin opintopistemäärän mukaan. Tämä siksi, että sosiaalityön opiskelijat eivät saaneet tietoa ilmoittautumisesta samaan aikaan kuin muut opiskelijat. Siksi onkin tärkeää, että kirjoitatte ilmoittautumisen yhteydessä viestiin, jos teille sopii useampikin ryhmä, että kukin pääsisi itselle sopivaan ryhmään.

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti avoimia yliopisto-opintoja tekeville, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-opiskelijoille kurssille pieni kiintiö (alustavasti 5 hlö). Tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat kurssille perusteluineen NettiOpsun kautta.

Luennot tallennetaan. Kurssi suoritetaan joko perinteisellä tai sähköisellä tentillä.

Kurssin ohjelma:

6.3. Tanja Vahtikari: Johdanto 1900-lukuun ja sen tutkimisen käsitteisiin

6.3. Jarmo Peltola: Teollistuminen globaalina ilmiönä

13.3 Jussi Jalonen: Sota

13.3 Timo Vilen: Kylmä sota

20.3. Pirjo Markkola: Hyvinvointivaltio

20.3. Minna Harjula: Väestö ja terveys

27.3. Tanja Vahtikari: Kaupungistuminen

27.3. Johanna Annola: Professionaalistuminen

3.4. Marko Tikka: Globaali ja teollinen kulttuuri

3.4. Pia Koivunen: Nuoriso, kulttuuri ja politiikka Euroopassa

10.4. Jussi Jalonen: Identiteettipolitiikka ja länsimainen oikeisto

10.4. Minna Harjula: Kansalaisuus ja tasa-arvo

24.4. Marko Tikka & Mervi Kaarninen: Ihan kasaria

Luennot videoidaan ja tallenteet ovat kurssille ilmoittautuneiden katsottavissa Moodlessa kesäkuun puoliväliin asti.

Huomaa kurssien vastaavuudet:

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen HISP5–kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP4 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) HISP4-kurssi.

• Jos olet suorittanut tätä vanhempien vaatimusten HISOP5 –kurssin, historian perusopintokokonaisuuteen sinun pitää suorittaa nykyinen (2015-2018) YKYYHT5-kurssi.

• Jos olet YKYn opiskelija (mutta et opiskele historian perusopintokokonaisuutta), ja olet suorittanut vuosien 2012-2015 vaatimusten mukaisen YKYY4–kurssin, tämä vastaa nykyisen (2015-2018) opetussuunnitelman mukaista YKYYHT5-kurssia, ja siten korvaa 5 op yksikön yhteisistä opinnoista.

Jaksossa tutustutaan sosiaalipsykologiseen ajatteluun ja sosiaalipsykologian tarjoamiin näkökulmiin tarkastella ihmistä sosiaalisessa maailmassa. Jakson keskeisiä teemoja ovat mm. arvot, minuus, ryhmät sekä vuorovaikutus.

Ilmoittautuminen NettiOpsussa

Kurssi sisältää luento-opetusta ja siihen liittyviä harjoituksia, kirjallisuuteen perehtymistä ja intensiivistä ryhmätyöskentelyä.

Kurssilla käsitellään perheen vuorovaikutuksen tutkimuksen metodologiaa ja analysointitapoja.  Se sisältää lyhyitä luentojaksoja aikaisemmasta tutkimuksesta ja keskeisistä tutkimussuuntauksista sekä niihin liittyviä artikkelitekstejä luettavaksi. Lisäksi kurssilla analysoidaan valmiita ja kurssin aikana itse kerättäviä aineistoja. Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.

Kurssille otetaan enintään n. 25 opiskelijaa (mukaan lukien avoimen yliopiston opiskelijakiiniö). Soveltuu erityisesti opiskelijoille, joilla on aikaisempaa tietoa vuorovaikutuksen ja kielenkäytön tutkimuksen metodologiasta (esim. diskurssianalyysi tai keskustelunanalyysi) sekä kiinnostusta perhetematiikkaan. Ilmoittautuminen nettiopsun kautta viimeistään 28.2.

- Kurssille otetaan maksimissaan n. 25 opiskelijaa

- opetus tiistaisin klo 9-12

Kurssin aikataulu

Torstai 30.3.2017: Siirtymien säätelyn käsitteistöä ja lähestymistapoja

10.15–11.45 Päivi Honkatukia & Jaana Lähteenmaa: Johdattelua, kurssin idean esittely
11.45–12.45 Tauko
12.45–14.15 Pekka Sulkunen: Autonomy, Intimacy & Biography -kehikko ja nuorten siirtymät
14.15–14.45 Tauko
14.45–16.15 Luennoitsija avoin: Elämänkulkukäsite

Torstai 20.4.2017: Eurooppalainen esimerkki: nuorisotakuu

10.15–11.45 Jaana Lähteenmaa: Nuorisotakuu politiikkana ja nuorten 
kokemuksena
11.45–12.45 Tauko
12.45–14.15 Mirja Määttä: Ohjaamot nuorisotakuun toimeenpanona - 
kehittämisinto ja odotusten ristituli
14.15–14.45 Tauko
14.45–16.15 Eriikka Oinonen: Vaatimukset, lupaukset  ja 
yliopisto-opiskelijoiden odotukset

Perjantai 12.5.2017: Välähdyksiä nuorten siirtymien säätelyyn Euroopan ulkopuolella

13.00–14.30 Sofia Laine: Nuorten yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen 
ohjaus ja kontrolli globaalissa etelässä: esimerkkejä Pohjois-Afrikasta ja Vietnamista
14.30–15.00 Tauko
15.00–16.30  Susanne Dahlgren: Yhteiskuntatakuun ulkopuolella: 
arabimaiden youth in waiting -sukupolvi

Luennot toteutetaan Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä.

Luento-opetus ja kirjallinen työ.

Sukupuolentutkimuksen metodologian verkkokurssilla opiskelija tutustuu monitieteisessä feministisessä tutkimuksessa, sukupuolentutkimuksessa, naistutkimuksessa, queer-tutkimuksessa ja kriittisessä miestutkimuksessa käytettäviin metodeihin.

Kurssin tavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelija on rakentanut itselleen yleiskuvan sukupuolentutkimuksen teoreettisista taustoista, tekemisen tavoista ja tutkimusprosessista.

Kenelle: Kurssille ovat tervetulleita eri aloilta tulevat sukupuolentutkimuksen opiskelijat. Kurssi on suunnattu ensisijaisesti aine- ja syventävien opintojen opiskelijoille, joilla on tekeillä opinnäyte tai laajempi tutkielma.

Työskentelymuodot ja kurssimateriaalit: Kurssi toteutetaan verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla, jossa harjoitellaan akateemista keskustelua ja argumentointia. Monitieteisen sukupuolentutkimuksen kenttää hahmotetaan kurssilukemistolla, verkkokeskusteluin sekä harjoitustehtävin. Kurssin työmuotoina on myös vertaispalaute.

Kurssilla hyödynnetään käänteistä opetusta, eli opiskelijat tutustuvat uuteen asiaan ensin itsenäisesti. Kurssin kuluessa työstetään oman opinnäytetyön tutkimussuunnitelmaa ja harjoitellaan metodologisten valintojen perustelemista.

Kurssille otetaan enintään 24 opiskelijaa hakemusten perusteella. Sitovat hakemukset nettilomakkeella. Hakemuksessa tulee kertoa omien opintojen, erityisesti sukupuolentutkimuksen opintojen vaihe ja perustella, miksi tämä kurssi olisi hyödyllinen. Hakemuksessa voi esittää myös toiveita kurssiin liittyen, jotka huomioidaan kurssin suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma (http://blogs.helsinki.fi/hilma-verkosto/opetus/tuleva-opetus/)

Yhdeksän viikon kurssi edellyttää aikaa ja paneutumista, mikä tarkoittaa viikottaista säännöllistä osallistumista keskusteluihin sekä ajanvaraamista lukemiselle ja harjoitustöille. Yli viikon mittainen poissaolo vaikuttaa omaan ja ryhmän oppimiseen, sekä saattaa vaarantaa kurssin suorittamisen.

Korvaavuus Tampereen vaatimuksissa: SOS6.4.1 Feministinen teoria ja metodologia

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.

Intersektionaalisuus on analyyttinen lähestymistapa, joka on noussut yhdeksi keskeisimmistä feministisen tutkimuksen työkaluista 2000-luvulla. Se on myös feministisen politiikan ja aktivismin olennainen piirre. Intersektionaalisesti ajatellen sukupuoli ja siihen liittyvät valtasuhteet, hierarkiat ja syrjintä muotoutuvat muiden ratkaisevien erojen risteymissä ja yhteisvaikutuksessa. Kurssilla perehdymme intersektionaalisen feministisen keskustelun juuriin, periaatteisiin, ja kritiikkiinkin. Pohdimme yhdessä miksi intersektionaalisuus on tärkeää juuri nyt, myös suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa.

Kurssin tavoitteet ja työskentelymuodot:

Kurssilla opitaan intersektionaalisen ajattelun ja kysymyksenasettelun perusteet ja aletaan soveltaa intersektionaalisuutta käytännössä, kriittisenä työkaluna. Kurssi toteutuu verkkotyöskentelynä Moodle-alustalla. Kurssilaiset jakautuvat pienryhmiin, jotka keskustelevat kurssin loppupuolella myös keskenään. Työskentely painottuu lukemiston ja ajankohtaisten media-aineistojen pohjalta käytyihin keskusteluihin. Keskustelut ovat ratkaiseva osa kurssisuoritusta, niinpä myös virtuaalinen läsnäolo kurssilla on tärkeää. Luetuista teksteistä tuotetaan lyhyitä (noin 150-200 sanaa) reaktiopapereita luettuun, ja papereista koostuu kurssin aikana kurssin yhteinen pieni intersektionaalisuus-arkisto, joka tarjoaa moninaisia näkökulmia luettuun . Kurssin ”lopputyönä” opiskelijat tuottavat kukin intersektionaalisen analyysin, joka purkaa jotain yhteiskunnallista ilmiötä tai kulttuurituotetta (esim. Jonkun ilmiön uutisointia, mainontaa, fiktiivistä esitystä, taideteosta) intersektionaalisuuden tarjoamin välinein.

Kurssille osallistuminen tarkoittaa sitoutumista kahdeksan viikon verrattain intensiiviseen lukemiseen, keskusteluun ja kirjoittamiseen verkkoympäristössä. Kurssilla luetaan aihepiirin klassikkotekstejä ja uutta tutkimuskirjallisuutta, kotimainen tutkimus mukaan lukien.

Kurssille otetaan enintään 24 opiskelijaa hakemusten perusteella. Koska kurssi on aineopintotasoinen, hakemuksessa pitää kertoa omien opintojen vaihe. Sitovat hakemukset e-lomakkeella.

Kurssin järjestää sukupuolentutkimuksen verkosto Hilma.

Mikäli pääset kurssille, ole välittömästi yhteydessä Hilma-yhdyshenkilöön Hanna Ojalaan (Hanna.L.Ojala@uta.fi) ja sovi kurssin korvaavuudesta.