Melkein kaikki mitä olet halunnut tietää tutkimusaineiston keräämisestä, käsittelystä ja raportoinnista mutta et ole koskaan osannut kysyä.

Erillisellä elomakkeella https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/21728/lomake.html 31.8.2018 mennessä.

maanantai 10.9., Arvo F217

09.30 – 10.00   Terveystieteiden oppiala Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, prof. Marja Kaunonen

10.00 – 10.45  Tohtorikoulutuksen periaatteista ja tohtorikoulutustarjonta HESissä ja Tampereen yliopistossa, yliopistonlehtori Kirsi Lumme-Sandt

11.45 – 12.30  lounas

12.30 – 14.00  Tieteellinen päättely, professori Anssi Auvinen

14.00 – 14.15  kahvi/tee

14.15 – 15.30  Väitöskirjan ohjausprosessi, ohjaussuunnitelma, ryhmätyön ohjeistus, Kirsi Lumme-Sandt

maanantai 17.9.,  Arvo F217

10.00 – 11.30     Kokemuksia tohtoriopinnoista HESissä,  väitöskirjatutkijat Pauliina Halonen ja Sonja Tuomisto, TtT Mira Palonen ja TtT N.N.                                           

11.30 – 12.15   lounas

12.15 – 14.00  Kriittinen arviointi tutkimuksessa, professori Anssi Auvinen

14.00 – 15.00 Kirjaston palvelut, tietoasiantuntija Saila Huuskonen 

Tavoite

Seminaarin tavoitteena on kehittää tieteellisten tekstien kirjoittamistaitoja, valmiuksia tieteellisten artikkeleiden lukemiseen ja kommentointiin sekä saadun palautteen hyödyntämistä oman tekstin muokkaamisessa.

Sisältö

Osallistujien eri vaiheessa olevia artikkelikäsikirjoituksia luetaan ja kommentoidaan ryhmätapaamisissa. Lisäksi käydään läpi teosta: Peat, Elliott, Baur & Keena (2002) Scientific Writing – Easy when you know how. London: BMJ Books. Kirja keskittyy kvantitatiivisen tutkimuksen raportointiin terveys-/lääketieteellisestä näkökulmasta.

Kohderyhmä

Kvantitatiivista tutkimusta tekevät jatko-opiskelijat. Seminaariin mahtuu max. 9 opiskelijaa, etusijalla yhteiskuntatieteiden tiedekunnan jatko-opiskelijat.

Ajankohta ja paikka

Seminaari kestää vuoden. Ryhmätapaamisia yhteensä 10 kertaa, tapaamiset noin kerran kuukaudessa Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksessa.

Lisätietoja sähköpostitse seminaarin vastuuhenkilöltä Karoliina Karjalaiselta (etunimi.k.sukunimi@uta.fi).

Kevään 2019 aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Opintojakso
johdattelee tutkimusaineiston hallinnan perusteisiin avoimen tieteen ja hyvän
tieteellisen käytännön näkökulmasta. Opintojaksolla myös tutustutaan
aineistonkeräys- ja hallintajärjestelmän käyttöön.    

Mikäli kurssi tulee täyteen, etusijalla ovat yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opiskelijat.

- Avoimen tieteen periaatteet tutkimusaineistojen näkökulmasta

- Aineistonhallintasuunnitelman laadinta

- Tutkimusaineiston kuvailu

- Omistajuus, tekijyys, käyttöoikeudet

- Henkilötietojen ja arkaluonteisten henkilötietojen käsittely

- Versionhallinta ja datan esikäsittely

- Aineistonkeräys- ja hallintajärjestelmän käyttö: RedCap

Tarkemmat tiedot Epidemiologian tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: pekka.nuorti@uta.fi

Tarkemmat tiedot Gerontologian tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: Pauliina.halonen@uta.fi

Tarkemmat tiedot Hoitotieteen tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: paivi.astedt-kurki@uta.fi

Tarkemmat tiedot NEDIS tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: arja.rimpela@uta.fi

Tarkemmat tiedot SOTEPO tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: marjaana.jones@uta.fi

Tarkemmat tiedot Terveystaloustieteen tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: Olli.Kurkela@uta.fi

Tarkemmat tiedot Työterveyden tohtorikoulutusseminaarista saat seminaarin yhteyshenkilöltä: clas-hakan.nygard@uta.fi

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti työn ohella väitöskirjaa sivutoimisesti tekeville terveystieteiden tohtoriopiskelijoille. Kurssin tavoite on auttaa tohtoriopiskelijoita heidän menetelmään ja aineistoon liittyvissä ongelmissa, sekä kvantitatiivisissa että kvalitatiivisissa.

Kurssin pääpaino on henkilökohtaisessa konsultaatiossa ja sisältää myös opiskelijan omaa työskentelyä kurssin aikana. Kurssi edellyttää osallistumista molempina päivinä.

Kurssi antaa uutta vauhtia väitöskirjan tekemiseen ja sen jälkeen opiskelijat kykenevät etsimään ratkaisuja ongelmiinsa itsenäisesti.

Kurssille hyväksynnästä ilmoitetaan 19.10. mennessä. Hyväksyttyjen on toimitettava max. 5 s. tutkimussuunnitelma ja max. 2 s. kuvaus menetelmällisestä ongelmasta, johon kurssilla halutaan apua viimeistään 29.10. mennessä kirsi.lumme-sandt [at] uta.fi.

Luentosarjalla käsitellään sitä, millaisin erilaisin tavoin vanheneminen näyttäytyy yhteiskunnassa. Kurssi tutustuttaaosallistujat vanhenemisen  ja monitieteisen vanhenemistutkimuksen ajankohtaisiin aiheisiin ja projekteihin sekä niissä käytettäviin tutkimusmenetelmiin ja –asetelmiin.

Lukuvuonna 2018-2019 kurssin voi suorittaa kirjatenttinä. Jos haluat suorittaa kurssin, ota yhteyttä vastuuopettaja Kristina Tiaiseen, kristina.tiainen@tuni.fi

Tällä opintojaksolla perehdytään elinaika-analyysiin, jolla tarkoitetaan vastetapahtumaan liittyvien aikojen analysointia (elinaika, aika sairastumiseen, raskauteen jne.) ja niiden selittämistä yksilöllisen tapahtumahistorian avulla. Erityinen ominaispiirre näille aineistoille on se, että kaikille tutkittaville ei vastetapahtumaa havaita. Opintojaksolla pureudutaan elinaika-analyysiin lähtien sen peruskäsitteistä ja aineiston kuvaamisesta, lopulta syventyen elinaika-aineistolle tehtävään regressio-analyysiin.

Esitiedot

BIOMJ016 tai TERY6 ja TERA1. Esitietona siis oletetaan, että opiskelijalla on vähintään biostatistiikan tai tilastotieteen peruskurssia vastaavat tiedot ts. opiskelija osaa tilastotieteen perusmenetelmät, kuten t-testi, ANOVA ja lineaarinen regressioanalyysi.

Ihmisen ja luonnon välillä on symbioottinen suhde. Se, että ihminen on terve tai voi hyvin on monilla tavoin riippuvainen ympäröivän luonnon hyvinvoinnista. Esimerkiksi ilmastonmuutos, kuivuus, tulvat, merten happamoituminen ja biodiversiteettikato vaikuttavat sekä välittömästi että välillisesti ihmisten terveyteen. Elinympäristömme muutos onkin yksi aikamme merkittävimmistä terveysuhista. Toisaalta luonnolla on todettu olevan myös positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä sairauksista toipumiseen.

Tämä opintojakso tarjoaa moniulotteisen kuvan ihmisen terveyden ja luonnon suhteesta tutustuttamalla opiskelijan ekoterveyteen ja sen lähikäsitteisiin, avaamalla uusia näkökulmia terveyden edistämiseen, sekä esittelemällä terveydenhuollon toimintaa ja terveyspolitiikkaa ekososiaalisesta ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kurssi on ensisijaisesti tohtoriopiskelijoille, myös kandi- ja maisteriopiskelijat voivat osallistua, mikäli kurssilla on tilaa.

Tällä kurssilla pureudutaan aineistoihin jotka koostuvat suuresta määrästä kiinnostavia muuttujia. Monimuuttujamenetelmät- kurssilla opetellaan analyysimenetelmiä, jotka sopivat monimuuttuja-aineiston analyysiin esimerkiksi siten, että niillä voidaan tunnistaa keskenään korreloivia muuttujia, samankaltaiset profiilit omaavia yksilöitä tai luoda niiden yhdistelmiä, joilla voidaan erotella terveet ja sairaat tai joita voidaan edelleen käyttää jatkoanalyyseissa. Näitä menetelmiä ovat muun muassa pääkomponenttianalyysi, faktorianalyysi, (hierarkkinen) klusterianalyysi ja diskriminanttianalyysi. 

Sisältö:

• pääkomponenttianalyysi
• faktorianalyysi
• (hierarkkinen) klusterianalyysi
• diskriminanttianalyysi
• analyysin tekeminen SPSS ohjelmistolla

4.3. mennessä elomakkeella.

Esitiedot

BIOMJ016 tai TERY6 ja TERA1. Esitietona siis oletetaan, että opiskelijalla on vähintään biostatistiikan tai tilastotieteen peruskurssia vastaavat tiedot ts. opiskelija osaa tilastotieteen perusmenetelmät, kuten t-testi, ANOVA ja lineaarinen regressioanalyysi.

Kurssilla opetellaan kirjoittamaan hyviä tutkimustulosten ja tutkimussuunnitelmien tiivistelmiä sekä yleistajuisia lehdistötiedotteita. Kurssille otetaan 12 tohtoriopiskelijaa. Kurssi suoritetaan tekemällä kirjallinen ennakkotehtävä ja osallistumalla kahteen lähiopetuspäivään, joiden aikana käsitellään osallistujien tekstejä.

Kurssilla perehdytään kokeellisen tutkimuksen suunnittelun yleisiin periaatteisiin ja erityisesti niiden tilastollisiin näkökulmiin. Luennoilla pureudutaan tarkemmin esimerkiksi voimalaskentaan, keskeisimpiin koeasetelmiin sekä monivertailumenetelmiin. Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja niihin liittyvät erityiskysymykset käsitellään omana kokonaisuutenaan. Kurssi koostuu luennoista sekä ryhmätöistä. Lisäksi kurssiin kuuluu ryhmätyöseminaari, jossa opiskelijat pääsevät esittämään luennon valitsemastaan aiheesta.

Esitiedot: Biostatistiikka ja tilastollinen tietojenkäsittely tai jokin muu biostatistiikan peruskurssi ja SPSS-alkeet

Oheislukemistoa: 

- Chow S-C & Liu J-P: Design and analysis of clinical trials, Wiley.

- Hulley et al.  Designing clinical research, Lippincott Williams and Wilkins.

- Moore & Notz: Statistics: concepts and controversies, Freeman & Co.

Mielenterveyttä ja mielenterveyspalveluita käsittelevä jatkokoulutustapahtuma, joka toteutuu keväisin, sisällöltään vaihtelevana koulutusmoduulina.

Moduulin teemoja, jotka vaihtelevat vuosittain:

• Mitä on mielenterveys ja mielenterveyden häiriö
• Mielenterveyden merkitys ja sen häiriöiden esiintyvyys
• Mielenterveyspalvelujärjestelmä
• Mielenterveyden sosiaaliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet

Moduuli toteutetaan keväisin temaattisena 1-2 –päiväisenä seminaarina, jota voidaan hyödyntää muita opintoina täydentävinä tai syventävinä opintoina. Toteutuksesta vastaa sosiaalipsykiatrian ryhmä mutta toteutuksessa on mukana myös muiden oppialojen edustajia. Pyrkimyksenä on tarjota monialainen näkemys kulloinkin käsiteltävästä aiheesta.

Kohderyhmä: useiden tieteenalojen jatko-opiskelijat: yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppialoilla väitöskirjaa tekevät, psykiatriaan erikoistuvat lääkärit, psykiatrian alalta väitöskirjaa tekevät lääkärit. Lähtökohtana ovat jatko-opinnot yliopistossa. Mikäli tilaa riittää, osallistua voivat myös yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan perusopiskelijat, T3-opiskelijat ja ammatillista täydennyskoulutusta tarvitsevat opiskelijat. Osalle opiskelijoista seminaarit saattavat olla maksullisia

Moduuleja voi suorittaa sarjana. Toisaalta moduulit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, jotka voi suorittaa yksittäisinä seminaareina. Tästä voivat hyötyä eri alojen opiskelijat, jotka tarvitsevat rajoitetun lisän muihin teoreettisiin opintoihinsa.

17.3.2019 mennessä elomakkeella

Tampereen yliopisto/Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/Terveystieteet/Sosiaalipsykiatria järjestää:

XVII Mielenterveys ja Psykiatria -jatkokoulutusmoduuli 12.4.2019

Mistä tieto tulee? - Väestöstä kerätyn tiedon hyödyntäminen mielenterveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksessa (1-3 op.)

Arvo-rakennus ls. F114 Arvo Ylpön katu 34  http://www.pshp.fi/fi-FI/Kartat/tayskartta

PERJANTAI 12.4.2019

9.00–9.15 Moduulin avaus. Sosiaalipsykiatrian prof. Sami Pirkola Tampereen yliopisto

9.15-10.00 FT Reija Autio Tampereen yliopisto: Menetelmistä yleensä

10.00-10.45 Prof. Jaakko Nevalainen Tampereen yliopisto: Big data

10.45-11.00 Keskustelua

11.00–12.00 Lounastauko

12.00-12.30 LL Kimmo Suokas Tampereen yliopisto: Kattavien rekisteriaineistojen yhdistämisen hyödyt

12.30-13.15 Dos. Timo Partonen THL: Terveys 2000.

13.15-13.30 Keskustelua ja taukojumppa

13.30-14.15 Prof. Arja Rimpelä Tampereen yliopisto: Nuorten terveyden tietolähteet

14.15-14.30 Keskustelua

14.30-15.00 Kahvitauko

15.00-15.45 Prof. Juho Saari Tampereen yliopisto: Medialähtöinen aineisto

15.45-16.15 Keskustelua, päivän yhteenveto ja päätössanat. Prof. Sami Pirkola

Onnistunut toimeenpano on ajankohtainen haaste niin kansallisessa kuin kansainvälisessä terveys – ja sosiaalipolitiikassa ja järjestelmien tutkimuksessa ja Suomessa erityisesti SOTE-uudistukseen liittyen: miten pysyvät muutokset organisaatioiden toiminnassa, rakenteiden muuttamisessa ja yksilöiden käyttäytymisessä saadaan aikaan, miten tutkimukseen perustuva tieto ja uudet strategiat saadaan juurrutettua osaksi kompleksisten instituutioiden muuttuvia toimintakäytäntöjä ja miten muutosta arvioidaan?

Kurssi koostuu luennoista, seminaarityöskentelystä ja osallistujien itsenäisestä työskentelystä – yhteensä 2 päivää.

Kurssilla käsitellään toimeenpano tutkimuksen lähtökohtia ja keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä sekä muutoksen aikaansaamista erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöissä, tarkastellaan onnistuneita case-esimerkkejä ja perehdytään realist review-menetelmään yhtenä keinona analysoida organisaatioiden ja yksilöiden muutoksen dynamiikkaa ja kontekstitekijöiden merkitystä.