Ei ilmoittautumista

Ei ennakkoilmoittautumista

Ohjelma:
4.9. Arja Rosenholm: Venäläisestä formalismista strukturalismiin ja semiotiikkaan
11.9. Tapani Laine: Mikhail Bahtin
18.9. Matti Savolainen: Strukturalismista jälkistrukturalismiin
25.9. Jälikoloniaalinen kirjallisuudentutkimus
2.10. Jarkko Toikkanen: Kerronnan tutkimus
9.10. Withold Bonner: Autobiografiset tekstit
16.10. Maarit Piipponen: Feministinen kirjallisuudentutkimus/Naistutkimus

Luennoista kirjoitetaan luentopäiväkirja (yht. 12-14 sivua), joka palautetaan paperiversiona 13.11. mennessä Matti Savolaiselle (B 5046). Luentopäiväkirja arvostellaan asteikolla hylätty/hyväksytty.

Tiivistä luento napakasti siten, että et vain toista opettajan sanoja, vaan nostat esille myös kysymyksiä, joita pidät kiinnostavina/ongelmallisina ja teoreettisia oivalluksia, joita ajattelit soveltaa seminaari-/gradutyöhösi.

Ei ennakkoilmoittautumista

Tavoitteet: Perehtyminen monikielisyyteen, siihen liittyviin erityiskysymyksiin ja alan ajankohtaiseen tutkimukseen.  

Sisältö:Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos järjestää 1.10.2009 monikielisyyden tutkimuksen kansallisen symposiumin yhteistyössä Jyväskylän Monikielinen Suomi -hankkeen kanssa. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tietoa globalisaation ja kasvavien muuttovirtausten myötä lisääntyneestä monikielisyydestä ja sen haasteista sekä mahdollisuuden keskusteluun, verkostoitumiseen ja erilaisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.

Symposium järjestetään Tampereen yliopiston päärakennuksessa 1.10.2009 klo 12.00?19.00 (kts. symposiumin verkkosivut alla). Päivän ohjelmaan kuuluu kolme yleisesitelmää sekä tutkimustori torikahveineen. Kutsutut puhujat, professorit Monica Heller (University of Toronto), Guus Extra (Universiteit van Tilburg) ja Sirpa Leppänen (Jyväskylän yliopisto) ovat alan asiantuntijoita, jotka esitelmissään pureutuvat monikielisyyden kysymyksiin mm. koulutuksen, työelämän ja vapaa-ajan sekä kielivähemmistöjen ja maahanmuuttajien näkökulmista. Torilla symposiumin osallistujat esittelevät erilaisia aiheeseen liittyviä hankkeitaan esittelypisteissä postereina ja PowerPoint-esityksinä sekä keskustellen ja materiaaleja jakaen. Torilla on myös puhujankulma, jossa sana on vapaa ytimekkäille puheenvuoroille monikielisyydestä.

Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen tapahtumaan (esitelmien ja tutkimustorin seuraaminen) ja luentopäiväkirjan laatiminen. Luentopäiväkirja laaditaan suomeksi (ohjeet alla).

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.  

Kirjallisuus: Luentopäiväkirjan laadinnassa on käytettävä seuraavaa oheismateriaalia. Oheismateriaalia voi käyttää näkökulmasta riippuen esim. täydentämään tai havainnollistamaan konkreettisten esimerkkien avulla tapahtuman antia. Tärkeää on, että opiskelija osaa luentopäiväkirjassaan yhdistää lukemansa symposiumissa kuulemaansa ja oppimaansa:

• Extra, Guus & Yagmur, Kutlay 2004. Demographic perspectives. Teoksessa Urban Multilingualism in Europe. Immigrant Minority Languages at Home and School, toim. Guus Extra & Yagmur Kutlay, 25?72. Clevedon: Multilingual Matters. (elektroninen aineisto saatavilla Tamcatista)
• Heller, Monica 2007. Multilingualism and transnationalism. Teoksessa Handbook of Multilingualism and Multilingual Communication, toim Peter Auer & Li Wei. Berlin & New York: Mouton de Gruyter, 539?554.
• Leppänen, Sirpa 2008. Kielten valinta, vaihtelu ja sekoittaminen faniuden rakennusaineksina verkkofiktiossa. Teoksessa Kolmas kotimainen: lähikuvia englannin käytöstä Suomessa, toim. Sirpa Leppänen, Tarja Nikula & Leila Kääntä. Helsinki: SKS, 204?235.   Hellerin ja Leppäsen artikkelit ovat saatavilla kopiotavaksi Harry Lönnrothin huoneen (Pinni B5063) vieressä olevalta ilmoitustaululta (kopio pitää palauttaa välittömästi kopioinnin jälkeen). 

Ohjeet luentopäiväkirjaa varten: Luentopäiväkirjan tehtävänä on esitysten kommentointi ja niissä esitetyn tietoaineksen pohdinta. Luentopäiväkirjassa peilataan tapahtuman aikana kuultua ja keskusteltua omaan tietämykseen, näkemykseen ja kokemukseen. Luentopäiväkirjassa voi problematisoida asioita, mutta myös nostaa esiin sellaista, mikä jäi epäselväksi. Parhaimmillaan luentopäiväkirja on dialogia esitelmöitsijöiden kanssa.

Tässä on avuksi muutamia kysymyksiä, joihin voit vastata erikseen jokaisen esityksen jälkeen ja siten kerätä materiaalia luentopäiväkirjaasi varten.

• Mikä oli esitysten/tapahtuman keskeinen sanoma?
• Mikä oli minulle täysin uutta?
• Mikä oli mielestäni merkittävintä tässä tapahtumassa?
• Muuttuivatko tähänastiset käsitykseni asiasta?
• Mitä en oikein ymmärtänyt?
• Mistä olin eri mieltä?
• Miten voin hyödyntää tämän tapahtuman antia omissa opinnoissani ja tulevassa työssäni?

Luentopäiväkirja voi olla hyvin monimuotoinen ja erilainen, koska jokaisella on oma näkökulmansa asioihin. Tästä syystä tiukkoja rajoituksia päiväkirjan sisällölle ja muodolle ei määritellä. Tarkoitus on, että jokainen päiväkirja on erilainen, tekijänsä näköinen.

Luentopäiväkirjan sisällölliset vaatimukset:

• kaikkia tapahtuman aihealueita on käsitelty oman näkökulman kannalta; aihealueita voi painottaa oman kiinnostuksen mukaan
• tuotoksessa on omaa pohdintaa ja asioiden edelleen kehittelyä sekä tapahtuman teemojen kytkemistä omaan kokemusmaailmaan

Luentopäiväkirjan tekniset vaatimukset:

• päiväkirja on jäsennelty: tekstissä on oltava esimerkiksi kappalejaot ja otsikot
• tekstissä on mahdolliseen oheiskirjallisuuteen tehdyt viittaukset ja lähdeluettelo
• 2 op:n laajuisen opintojakson päiväkirja on 7?10 liuskaa ja tekstin fonttikoko on 12, riviväli 2, marginaalit 3 cm

Luentopäiväkirja palautetaan tulostettuna (ei siis sähköpostitse) dosentti Harry Lönnrothille, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, huone B5063 lokakuun loppuun mennessä.

Tapahtuman kotisivut: http://www.uta.fi/laitokset/kielet/yht/tutkimus/monikielisyys.html/

Lisätietoja opintojaksosta antaa Harry Lönnroth, Pinni B5063, puh. 3551 4067, harry.lonnroth@uta.fi

Kurssin tarkoituksena on johdatella vieraiden kielten opettajiksi aikovia opiskelijoita kielten opettamista ja oppimista koskevan kielitieteellisen tutkimuksen ja erilaisten näkökulmien pariin. Johdannonomaisen luonteensa vuoksi kurssi suositellaan suoritettavaksi
ennen opettajan pedagogisia opintoja.

Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytäntöä. Teoriaosassa tarkastellaan mm., miten teoreettinen näkemys kielestä vaikuttaa kieltenopetukseen ja käsityksiin vieraan kielen oppimisesta ja ns. oppijakielestä, sekä mitä nykykäsitys kielitaidosta pitää sisällään. Samalla käsitellään vieraan kielen tutkimuksessa yleisesti käytettyjä käsitteitä (kuten 'oppija', 'kohdekieli', 'äidinkielinen puhuja' jne.) ja pohditaan niiden tarkoituksenmukaisuutta eri tilanteissa. Koska kieltenopettajan on hyvä olla selvillä omista kieltä koskevista käsityksistään, kurssilla myös kannustetaan opiskelijoita pohtimaan omaa kielikäsitystään mm. kurssin aikana luettavien artikkelien avulla. Kurssin käytännöllisempi osuus sisältää mm. tutustumista oppijakieleen (mm. kielenoppijoiden kirjoitelmien avulla) sekä oppikirjoihin ja niissä käytettyyn kieleen. Työmuotona kurssilla suositaan pari- ja pienryhmätyöskentelyä sekä ryhmäkeskusteluja mm. luetun materiaalin pohjalta (materiaalia sekä suomeksi että englanniksi).

Kurssin lopputyönä opiskelijat tekevät oman pienimuotoisen tutkimuksen jostakin kurssin aihepiiristä (esim. oppikirja-analyysi) ja kirjoittavat siitä tutkimusraportin suomeksi (englanninopiskelijat englanniksi).

Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.

Ei ilmoittautumista

Luennot ja ohjattu oman aineen opinnäytetyöhön liittyvä harjoitustyö.

Ei ennakkoilmoittautumista

Ei ennakkoilmoittautumista

Ei ennakkoilmoittautumista.

Tavoitteet: Perehtyminen kieli- ja käännöstieteiden laitoksella käytettäviin laajoihin tutkimusaineistoihin, niihin liittyviin erityiskysymyksiin ja ajankohtaiseen tutkimukseen.

Sisältö: Kieli- ja käännöstieteiden tutkimusyksikkö Plural järjestää pe 9.4.2010 klo 9-16 (Pinni B3116) aineistoseminaarin, jonka tarkoituksena on koota yhteen kieli- ja käännöstieteiden laitoksella laajojen tutkimusaineistojen parissa työskentelevät jatko- ja perustutkinto-opiskelijat, ohjaajat ja tutkijat. Päivän aikana kuullaan laitoksella käynnissä olevista tutkimuksista, joissa käytetään elektronisia korpuksia tai muita teksti- ja puheaineistoja, ja tutustutaan erilaisiin saatavilla oleviin aineistoihin sekä tapoihin käyttää ja tulkita niitä.

Aineistoseminaari koostuu osallistujien puheenvuoroista, joiden aikana he esittelevät omaa tutkimustaan ja sen aineistoa sekä käyttämiään metodeja. Osallistujat voivat halutessaan nostaa esille työnsä ongelmakohtia, joita voidaan pohtia yhdessä. Ongelmat voivat liittyä esimerkiksi tutkimuskysymysten ja aineiston yhteensopivuuteen, aineiston käsittelyyn tai tilastollisiin menetelmiin.

Päivän päättää paneelikeskustelu, jonka osallistujat keskustelevat päivän aikana esiteltyjen tutkimusten nostattamista ajatuksista. Lisäksi paneelissa pohditaan laajoihin aineistoihin kohdistuvan tutkimuksen nykytrendejä ja tulevaisuuden näkymiä.

Vaadittavat opintosuoritukset: Aktiivinen osallistuminen tapahtumaan (esitelmien ja paneelikeskustelun seuraaminen), oman tutkimuksen esittely ja luentopäiväkirja. Luentopäiväkirja laaditaan suomeksi (ohjeet alla).

Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Ohjeet luentopäiväkirjaa varten: Luentopäiväkirjan tehtävänä on esitysten kommentointi ja niissä esitetyn tietoaineksen pohdinta. Luentopäiväkirjassa peilataan tapahtuman aikana kuultua ja keskusteltua omaan tietämykseen, näkemykseen ja kokemukseen. Luentopäiväkirjassa voi problematisoida asioita, mutta myös nostaa esiin sellaista, mikä jäi epäselväksi. Parhaimmillaan luentopäiväkirja on dialogia esitelmöitsijöiden kanssa.

Tässä on avuksi muutamia kysymyksiä, joihin voit vastata erikseen jokaisen esityksen jälkeen ja siten kerätä materiaalia luentopäiväkirjaasi varten.

• Mikä oli esitysten/tapahtuman keskeinen sanoma?
• Mikä oli minulle täysin uutta?
• Mikä oli mielestäni merkittävintä tässä tapahtumassa?
• Muuttuivatko tähänastiset käsitykseni asiasta?
• Mitä en oikein ymmärtänyt?
• Mistä olin eri mieltä?
• Miten voin hyödyntää tämän tapahtuman antia omissa opinnoissani ja tulevassa työssäni?

Luentopäiväkirja voi olla hyvin monimuotoinen ja erilainen, koska jokaisella on oma näkökulmansa asioihin. Tästä syystä tiukkoja rajoituksia päiväkirjan sisällölle ja muodolle ei määritellä. Tarkoitus on, että jokainen päiväkirja on erilainen, tekijänsä näköinen.

Luentopäiväkirjan sisällölliset vaatimukset:

• kaikkia tapahtuman aihealueita on käsitelty oman näkökulman kannalta; aihealueita voi painottaa oman kiinnostuksen mukaan
• tuotoksessa on omaa pohdintaa ja asioiden edelleen kehittelyä sekä tapahtuman teemojen kytkemistä omaan kokemusmaailmaan
• pohdinnassa on viitteitä myös aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen (2-3 julkaisua)

Luentopäiväkirjan tekniset vaatimukset:

• päiväkirja on jäsennelty: tekstissä on oltava esimerkiksi kappalejaot ja otsikot
• tekstissä on mahdolliseen oheiskirjallisuuteen tehdyt viittaukset ja lähdeluettelo
• 2 op:n laajuiseen opintojaksoon kuuluva päiväkirja on 6-8 liuskaa (tekstin fontti Times Roman 12, riviväli 2, marginaalit 3 cm)

Luentopäiväkirja palautetaan tulostettuna (ei siis sähköpostitse) professori Päivi Pahtalle, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, huone B5006 huhtikuun loppuun mennessä.

Lisätietoja opintojaksosta antaa Päivi Pahta, Pinni B5006, puh. 3551 6127, paivi.pahta@uta.fi

Verkkolomakkeella.