Periodit
(3.9.2012
– 19.10.2012)
(22.10.2012
– 14.12.2012)
(7.1.2013
– 8.3.2013)
(11.3.2013
– 17.5.2013)
Sähköpostilla heino.nyyssonen@uta.fi 4.9. mennessä
Poikkeukset:
Ekskursio EU:n parlamenttiin
Kansainvälisen politiikan lukuvuoden 2012-2013 graduseminaareihin pitää kaikkien (myös jatkajien) ilmoittautua 15.5.2012 mennessä. Seminaariin ilmoittaudutaan ilmoittautumislomakkeella.
Poikkeukset:
Kansainvälisen politiikan lukuvuoden 2012-2013 graduseminaareihin pitää kaikkien (myös jatkajien) ilmoittautua 15.5.2012 mennessä. Seminaariin ilmoittaudutaan ilmoittautumislomakkeella.
Seminaarissa pohditaan 2000-luvun kansalaisliikkeiden ja liikehdintöjen poliittisia tavoitteita, toiminta- ja kommunikointikeinoja sekä vaikutusmahdollisuuksia. Liikkeitä lähestytään sekä teoreettisesti että syventymällä tarkemmin joihinkin tapausesimerkkeihin. Seminaariin sisältyy sekä luentoja että ryhmätöitä, ja sen yhteydessä laaditaan kolme kirjallista esitystä: essee, ryhmätyöraportti sekä lopputyö. Seminaari on tasoltaan vaativa ja tarkoitettu edistämään opiskelijan valmiuksia siirtyä aine- ja syventävien opintojen parista itsenäiseen pro gradu -vaiheen työskentelyyn.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy jäsentämään kunnallista päätöksenteko- ja vallankäyttöjärjestelmää sekä tuntee kunnallisvaalien lainsäädännöllisen perustan. Kurssilla perehdytään kunnallisvaaleihin prosessina lähtien ehdokkaiden rekrytöinnistä ja ehdokasasettelusta päätyen vaalimenestykseen vaikuttaviin tekijöihin. Luentojen pohjalta opiskelijat kirjoittavat esseen vuoden 2012 kunnallisvaaleista.
Kurssi toteutetaan workshop-muotoisesti. Tunnille tullaan valmistautuneena ryhmätyöskentelyyn ja oheislukemistosta saadun tiedon soveltamiseen harjoituksissa.
Kurssille voi osallistua myös valtio-opin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoita sopimuksen mukaan.
Kurssilla tarkastellaan nationalismin ja kansallisen identiteetin eri muotoja politiikan tutkimuksen näkökulmasta. Kurssilla pohditaan kansallisen identiteetin mahdollisuuksia selittää ajankohtaisia ilmiöitä kuten siirtolaisuutta ja maahanmuuttoa samoin kuin näihin kysymyksiin liittyvää poliittista liikehdintää. Opintojakson suoritettuaan opiskelija pystyy jäsentämään suomalaisen identiteettiprojektin vaiheita autonomian ajalta nykypäivään.
Luennot 12 h, ryhmätyö ja essee.
II maailmansodan jälkeisenä aikana politiikan ja oikeuden suhteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Muutos yhdistetään ihmis- ja perusoikeuksien kasvaneeseen merkitykseen kaikessa julkisen vallan käytössä. Muutos ilmaistaan toteamalla, että kaikessa julkisessa vallankäytössä on huomioitava ihmis- ja perusoikeudet. Vallankäyttö, jossa näin ei menetellä, ei ole enää legitiimiä. Julkinen ml. poliittinen vallankäyttö on näin ihmis- ja perusoikeuksien rajaamaa. Vallankäyttö on konstitutionalisoitunut. Tämä pätee kansallisvaltioissa ja EU:ssa kuin myös yksilöiden välisissä suhteissa.
Politiikan ja oikeuden suhdetta tarkastellaan luentokurssilla muutoksen näkökulmasta. Luentokurssilla hahmotetaan, miten oikeuden ja politiikan suhde on mielletty traditionaalisesti, miten suhteen muutos on toteutettu perustuslain muutoksena, ja mikä tuo suhde on tänä päivänä.
Ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen tapani.turkka@uta.fi. Ilmoittautuminen alkaa 6.9. ja päättyy 12.10. Kurssille otetaan enintään 25 opiskelijaa.
Vieraalla kielellä annettava opetus [II Periodi]
This course will seek to strengthen our understanding of what is going on in Russian politics today. We will look at formal political institutions and different actors who contribute to Russian politics. We will also discuss practices which characterize the contemporary situation. We will make use of the research literature and up-to-date press and internet materials when discussing these questions. Students will be expected to read research articles and other relevant materials for the lectures. In addition, students will write a seminar paper and give a presentation based on this paper. Before coming to the course, students should have familiarized themselves with some methods of textual analysis (e.g.POLVOA11). After completing the course, students should have understanding of the institutional design and practices of Russian politics and their development from the 1990s until today. They should also be able to seek information on the topic of the course, to form research questions and give well-founded answers to them in a seminar paper. The course consists of lectures, discussions in groups during the lecture, and seminar sessions in which students give their presentations.
Enrolment by 17 October (max. 30 students, priority on students majoring in Political Science or IR) Sirke.Makinen@uta.fi
Ilmoittautuminen sähköpostilla (heino.nyyssonen@uta.fi) 1.12.2012 alkaen.
Vieraalla kielellä annettava opetus [III Periodi]
The purpose of the course is to provide students with an overview of the mediation of international conflicts and to introduce the basic concepts, actors and trends of mediation. The course will examine mediation as part of the overall global security architecture and analyse the development of mediation in relation to wider trends of international peace and security, as well as international responsemechanisms to conflicts. It will also include a closer examination of the main actors in the field of mediation, including governments, non-governmental organisations, private diplomacy actors, regional and sub-regional organisations, and international organisations.
Participants: Maximum 20 students (priority on students majoring international politics). Enroll by filling out the form below.
POLVOS26/JKKYEP11
Kurssi toteutetaan workshop-muotoisesti. Tunnille tullaan valmistautuneena ryhmätyöskentelyyn ja oheislukemistosta saadun tiedon soveltamiseen harjoituksissa.
Kurssille voi osallistua myös valtio-opin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoita sopimuksen mukaan.
Kurssin luennoilla perehdytään viime vuosikymmenten keskeisimpiin julkisuuden, politiikan ja demokratian suhteita jäsentäviin teorioihin (esim. Jürgen Habermas, Hannah Arendt, Pierre Bourdieu, Peter Dahlgren) ja pohditaan, miten julkisuuden rakenteissa ja poliittisessa kommunikaatiossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet poliittisen toiminnan ehtoihin ja demokratian toimivuuteen. Kurssin harjoituksissa analysoidaan jälkimodernin julkisuuden rakentumista ja poliittista toimintaa kolmenlaisissa tiloissa: mediatiloissa, kaupunkitiloissa ja virtuaalitiloissa. Kysymme, kuka ja mitkä intressit määrittävät julkisuustilojen ’arkkitehtuuria’, millaisia (poliittisia) toimijarooleja ne mahdollistavat ja normittavat, ja miten niissä viestitään. Analyysin kohteina ovat esimerkiksi kaupunkitilan julkis-poliittiset (kaupalliset, institutionaaliset, kansalaisaktivistiset) käytöt sekä virtuaalisen politiikan erilaiset muodot.
Poikkeukset: