Miten tekniikan kehitys vaikuttaa käsitykseemme siitä, mikä ihminen on? Yksi viimeaikaista tekniikan kehitystä luonnehtiva piirre on ns. "antropotekniikkojen" eli ihmistä itseään muokkaavien tekniikkojen nopea lisääntyminen. Varsinkin tieto- ja geenitekniikan edistys mahdollistaa yhä hienovaraisemmat proteesit, hoidot ja parannukset. Vastaavasti digitalisaatio muuttaa ajatteluamme ja sosiaalisia suhteitamme merkittävästi. Mitä pitäisi ajatella väitteestä, että antropotekniikkojen tavaton kehitys johtaa lopulta ihmisyyden muuttumiseen ja jopa ylittämiseen? Tällaisen väitteen esittävät etenkin niinsanotut transhumanistit ja jotkut posthumanistit, joiden mielestä tekninen kehitys on johtamassa antroposeenin lisäksi myös posthumaaniin tilanteeseen. Mutta miten "ihmisyys" silloin ymmärretään? Eivätkö trans- ja posthumanistiset ajatukset itse asiassa edellytä sellaisen ajatuksen ihmisyydestä plastisena kykynä, jonka esiasteita voi löytää jo Kantilta ja Hegeliltä, ja joka huipentuu ensimmäistä kertaa Nietzschen ajattelussa? 1900-luvulla on kehitelty edelleen ajatusta, että ihmisellä ei ole annettua olemusta, vaan ihminen on tekninen kyky muokata itse omaa olemustaan. Kurssilla esitellään kaksi tämän perusajatuksen keskeistä versiota: ns. saksalaisessa Filosofisessa Antropologiassa (Scheler, Plessner, Gehlen) muotoiltu ajatus ihmisestä teknisenä kykynä, ja ranskalaisessa dekonstruktiossa kehitelty ajatus ihmisen alkuperäisestä teknisyydestä (Nancy, Stiegler). Näemme, mitä hyötyä näistä teorioista voisi olla nykytilanteen hahmottamisessa, vertaamme niitä toisiinsa, ja arvioimme niiden selitysvoimaa.

Kurssiohjelma

1. Transhumanismi, posthumanismi, humanismi. Tekniikan paikka ihmisen määritelmässä.

Lue ennakkolta yksi alla kohdassa Transhumanismi ja Posthumanismi mainituista teksteistä (siis joko Haraway, Hayles tai More).

2. Filosofinen Antropologia (Scheler, Plessner, Gehlen)

Lue ennakolta 1. Luku Arnold Gehlenin kirjasta Man in the Age of Technology.

3. Dekonstruktio (Nancy, Stiegler)

Lue ennalta Bernard Stieglerin kirjan Technics and time 1 osa 2 § 1 "Prometheus's liver" (ja jos ehdit, myös "General Introduction").

Lukemisto.

Alla jatkolukemiseksi joitakin tämän keskustelun klassikkotekstejä. Niistä kolme luetaan kurssin aikana ja niistä keskustellaan tunnilla. Jos ette saa haluamaanne tekstiä käsiinne, ottakaa yhteyttä: susanna.lindberg@helsinki.fi

Kurssin suorittaminen.

Kurssi suoritetaan kirjoittamalla essee yhdestä allaminituista teksteistä kommentoiden sitä kurssilla läpikäytyjen ajatusten valossa. Esseen pituus 3-5 sivua, fontti 12, riviväli 1,5.

Transhumanismi ja posthumanismi

• Donna Haraway, A Cyborg Manifesto. Science, technology, and socialist feminism in the late twentieth century. University of Minnesota Press 2016. Myös teksessa Simians, Cyborgs and Women, The reinvention of Nature. Routledge 1991. Kirjastossa. Alkuteos 1984.
• N. Katherine Hayles. How we became posthuman. Virtual Bodies in Cybernetics, Literature and Informatics. Chicago UP 1999. Otteita. Kirjastossa.
• Max More, "The philosophy of transhumanism". Published in The Transhumanist Reader. Classical and Contemporary Essays on the Science, Technology, and Philosophy of the Human Future, edited by Max More and Natasha Vita-More, Blackwell 2013. Kirjastossa. (Tämä luku löytyy myös ilmaisena näytelukuna netistä osoitteessa http://hplusmagazine.com/2015/01/27/read-first-chapter-transhumanist-reader-free/.)

Esseessä tähän voi lisätä tekstin Transhumanist declaration: https://humanityplus.org/philosophy/transhumanist-declaration/

Saksalainen Filosofinen Antropologia.

• Helmuth Plessner: Die Stufen des Organischen und der Mensch. Einleitung in die philosophische Anthropologie. Suhrkamp 1981. (otteita). Alkuteos 1928.
• Arnold Gehlen: Man in the Age of Technology. Translated by Patricia Lipscomb, foreword by Peter Berger. Columbia UP 1980. Alkuteos 1957. Kirjastossa.

Saksalaista filosofista antropologiaa on huonosti saatavissa englanniksi. Näistä Plessnerin teksti on suositeltavampi, mutta koska se ilmestyy englanniksi vasta ensi vuonna (Plessner, The levels of the Organic and Man, Fordham UP, 2019.), odotellessa voi lukea Gehlenin tekstin.

• Peter Sloterdijk: "Rules for the Human Zoo: a response to the Letter on Humanism". In Environment and Planning D: Society and Space 2009, vol 27, p. 12-28. (alkuteos 2001). https://rekveld.home.xs4all.nl/tech/Sloterdijk_RulesForTheHumanZoo.pdf

Dekonstruktion ajatus alkuperäisestä teknisyydestä

• Bernard Stiegler: Technics and time 1, The Fault of Epimetheus. Stanford UP 1998. Esim. Johdanto ja osa 2 § 1 "Prometheus's liver" (alkuteos La technique et le temps 1, La faute d'Épiméthée, 1994) Kirjastossa.
  • Esseessä tähän voi lisätä tekstin Manifesto of Ars industrialis: http://www.arsindustrialis.org/node/1472

Maisteriopintojen suorituksena kohtaan FILS1.