Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma ohjaa opiskelijansa monikielisen viestinnän pariin eli tilanteisiin, joissa tarvitaan ja luodaan tekstejä mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Eri kielillä markkinoidaan matkailupalveluja ja julkaistaan yritysten verkkosivuja. Kansainvälisiä sopimuksia laaditaan ja EU:n lainsäädäntöä yhtenäistetään monipolvisissa prosesseissa. Monikielisiä asiantuntijakonferensseja ja poliittisia kokouksia kutsutaan koolle. Maassa kuin maassa tarvitaan käyttöohjeita koneiden ja laitteiden käyttöön. Eri kulttuureissa syntyneen kirjallisuuden ja elokuvataiteen hedelmistä haluavat nauttia muutkin kuin alkuperäisen kielen taitajat. Kaikissa edellä kuvatuissa tilanteissa vaaditaan viestintää eri kielillä ja viestin viemistä kielestä ja kulttuurista toiseen. Parhaiten viestinviejän tehtävään sopivat koulutetut kääntäjät ja tulkit.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmassa opiskelija opiskelee kääntämistä ja tulkkausta, käännöstiedettä ja ammattimaista viestintää. Kaikkien opiskelijoiden A-työkieli on suomi ja B-työkieli (pääainetta vastaava) joko englanti, saksa tai venäjä. Näitä kieliä voi opiskella koulutusohjelman sisällä myös C-työkielenä (sivuainetta vastaava). Myös ruotsi kuuluu tarjottaviin työkieliin, ja sitä voi opiskella vain C-työkielenä. C-työkieli ruotsissa voi suorittaa 25–60 opintopisteen laajuiset opinnot. Ranskan kielen oppiaine tarjoaa koulutusohjelman pääaineopiskelijoille mahdollisuuden ranska C-työkielenä -opintoihin (25–60 op). Muut kuin monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pää- ja sivuaineopiskelijat voivat suorittaa suomenkielisen, 25 opintopisteen laajuisen yleisen käännöstieteen opintokokonaisuuden (ks. Yleinen käännöstiede).

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pääaineopintojen laajuus on kandidaatintutkinnossa 80 opintopistettä. Opintoihin kuuluu yleisen käännöstieteen, kieli- ja kulttuuripareittaisen käännösviestinnän sekä A- ja B-työkielen ja -kulttuurin opintoja. Maisteriopinnoissa opiskelija valitsee erikoistumisvaihtoehdokseen lain ja hallinnon, tekniikan kääntämisen ja lokalisoinnin, kaunokirjallisen ja audiovisuaalisen kääntämisen tai tulkkausviestinnän, joista kussakin pääaineen opintojen laajuus on vähintään 35 op. Maisteritason erikoisaloja käynnistetään vuosittain opiskelijoiden kiinnostuksen ja resurssien mukaan, joten kaikki erikoisalat eivät käynnisty välttämättä joka vuosi. Opiskelija voikin henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassaan yhdistellä eri erikoisaloja siten, että niistä muodostuu mielekkäitä kokonaisuuksia. Tällöin on pidettävä huolta siitä, että teorian ja käytännön harjoitusten suhde pysyy samana kuin alkuperäisissä erikoisalakokonaisuuksissa. Erikoisalaopintojen lisäksi maisterinopintoihin kuuluu tutkielmaopintoja 40 op ja metodiopintoja 5 op. Maisterintutkinnossa pääaineen syventävien opintojen laajuus on näin ollen 80 opintopistettä. Opintoihin sisältyy myös sekä kandidaatin- että maisterintutkinnossa 10 op suomi A-työkielenä -opintoja. Näin kääntäjän ja tulkin tärkeintä työkalua eli äidinkieltä kehitetään koko opintojen ajan.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opiskelija oppii hallitsemaan työkielensä erinomaisesti, toimimaan kääntäjänä ammattimaisesti, viestimään monipuolisesti ja analysoimaan erilaisia viestejä, tuntemaan työkieltensä kulttuuria sekä hakemaan tietoa ja käyttämään viestintäteknologiaa. Siksi koulutusohjelmasta valmistuneilla on erinomaiset mahdollisuudet sijoittua työtehtäviin millä tahansa työelämän alalla tai alueella, jolla tarvitaan viestinnän ja monikulttuurisuuden asiantuntemusta.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelmasta maisteriksi valmistuneella opiskelijalla on erikoisalastaan ja sivuainevalinnoistaan riippuen valmiudet työskennellä muun muassa
• käännösalan yrityksissä erilaisissa monikielisen ja -kulttuurisen viestinnän asiantuntijatehtävissä
• yksityisenä käännös- ja tulkkauspalveluyrittäjänä
• kansainvälisten organisaatioiden ja valtionhallinnon kääntäjänä ja terminologina
• konferenssi-, neuvottelu- ja asioimistulkkina
• kaunokirjallisuuden suomentajana
• TV-ohjelmien ja elokuvien kääntäjänä
• erilaisten yritysten palveluksessa esimerkiksi käännöskoordinaattorina, markkinointiviestinnän asiantuntijana, teknisenä dokumentoijina, toimittajana tai kouluttajana
tai
• tutkijana.

Työkielten määrittely

Kääntäjän ja tulkin työkielillä tarkoitetaan seuraavaa:
• A-työkieli
Kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa parhaiten ja jota hän käyttää sekä lähde- että kohdekielenä. Yleensä se on äidinkieli, jossa on saavutettu viestinnän ammattilaisen taso. Koulutusohjelmassa A-työkieltä opiskellaan Suomi A-työkielenä -opinnoissa.
• B-työkieli
Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että hän pystyy käyttämään sitä myös kohdekielenä tietyin edellytyksin, esimerkiksi toimeksiannon ja tehtävän vaatimustason mukaan. Koulutusohjelmassa B-työkieli vastaa pääainetta.
• C-työkieli
Vieras kieli, jota kääntäjä tai tulkki osaa niin hyvin, että pystyy käyttämään sitä lähdekielenä. C-työkieliä kääntäjällä tai tulkilla voi olla useita. Koulutusohjelmassa C-työkieli vastaa sivuainetta niillä opiskelijoilla, jotka opiskelevat pääaineenaan jotain B-työkieltä.

Opinnot

Kääntäjän ja tulkin tärkein työkieli on oma äidinkieli. Siksi monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opiskelijoille tarjotaan käännös- ja tulkkausviestinnän tarpeisiin räätälöity suomen opintokokonaisuus. Sen opinnot antavat perustiedot suomen kielen rakenteesta, kielen- ja tekstinhuollosta, erilaisista tekstikäytänteistä ja puheviestinnästä. Opintojen tavoitteena on kehittää opiskelijan kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja sekä harjaannuttaa opiskelija taitojensa jatkuvaan kehittämiseen. Suomi A-työkielenä -opintokokonaisuus (10 op sekä HuK- että FM-tutkinnossa) on pakollinen käännöstieteen pääaineopiskelijoille.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman opiskelija voi valita sivuaineekseen jonkin C-työkielen, muun kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tarjontaan kuuluvan oppiaineen tai lähes minkä tahansa muun yliopiston tarjontaan kuuluvan aineen. Edes oman yliopiston tarjonta ei ole rajana, sillä joustava opinto-oikeus (JOO-opinnot) mahdollistaa sivuaineopiskelun muissa yliopistoissa. Sivuainetta valitessaan opiskelijan kannattaa tutustua kiinnostaviin vaihtoehtoihin ja ottaa selvää oppiaineiden sivuaineopiskelijoita koskevista vaatimuksista ja suosituksista. Sivuaineella voi olla ratkaiseva merkitys tulevan toimenkuvan kannalta, joten asialle kannattaa uhrata ajatuksia. Asiantuntevinta neuvontaa tietyn sivuaineen opiskelusta ja sisällöstä saa kyseisen oppiaineen materiaaleista ja henkilökunnalta.

Työelämässä kääntäjiltä ja tulkeilta voidaan työtehtävistä riippuen edellyttää kahden tai useammankin kieli- ja kulttuuriparin asiantuntemusta. C-työkielen ottaminen sivuaineeksi on siten perusteltu valinta, mutta muissakin koulutusohjelmissa ja oppiaineissa on ammatillisesti ja tieteellisesti mielekkäitä vaihtoehtoja. Kiinnostuksen kohteista riippuen käännöstieteen opiskelijan sivuaineeksi soveltuvat kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden ykiskön tarjonnan ohella esimerkiksi informaatiotutkimus, kansainvälinen politiikka, kulttuurienvälinen viestintä (Intercultural Communication Studies), sosiologia, markkinointi, puheoppi, tiedotusoppi, mediakulttuuri, tietojenkäsittelyoppi, hypermedia sekä kieliteknologia. Esimerkiksi yrittäjäksi aikovalle hyödyllisiä ovat toisen työkielen opinnot ja liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus. Tulkkauksen opiskelija voi hyötyä kansainvälisen politiikan tai puheopin opinnoista. Etenkin maisterintutkintoon kuuluvat muut opinnot kannattaa valita siten, että ne tukevat omaa erikoistumisvaihtoehtoa.

Opintojen kulku

Opintojaksot suoritetaan tietyssä järjestyksessä oppiaineiden ohjeiden mukaan. Ohjenuorana on tarkoituksenmukaisuus: aiemmin suoritetut opinnot tukevat seuraavia. Yleisenä periaatteena on, että perusopinnot suoritetaan ennen aineopintoja ja ne puolestaan ennen syventäviä opintoja.

Koulutusohjelmassa on pakollisia, valinnaisia ja vapaaehtoisia opintojaksoja. Valinnaiset ja yliopiston muusta opintotarjonnasta vapaasti valittavat opintojaksot on syytä valita siten, että opinnoista muodostuu tutkinnon kannalta mielekäs kokonaisuus. Opiskelija voi painottaa opintojaan esimerkiksi joko kääntämisen tai tulkkauksen suuntaan ja valita muutkin opintonsa yksilöllisten tavoitteidensa mukaisesti.

Kieli- ja kulttuuriharjoittelu

Pääaineopintoihin kuuluva kieli- ja kulttuuriharjoittelu tarjoaa opiskelijalle tilaisuuden kehittää kielitaitoaan ja parantaa kulttuurintuntemustaan B-työkielensä kielialueella. Harjoittelun aikana opiskelija on jatkuvasti vieraan kielen ja kulttuurin ympäröimänä, joten taidot karttuvat nopeasti ja tehokkaasti. Harjoitteluun voi saada yliopiston matka-avustusta. Harjoitteluajan pituus on vähintään 2 kuukautta. Lukukauden tai lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu kielialueen korkeakoulussa on suositeltava ja mielekäs tapa suorittaa kieli- ja kulttuuriharjoittelu, mutta myös esimerkiksi työskentely tai työharjoittelu kyseisellä alueella on hyvä vaihtoehto. Venäjän B-työkielen opiskelijat suorittavat harjoittelun keskitetysti venäläisessä yliopistossa.

Käännöstiede sivuaineena

Käännöstieteen opinnot sopivat sivuaineeksi erityisesti tutkintoihin, joissa tarvitaan näkemystä kulttuurienvälisestä viestinnästä ja hyvää viestintä- ja kielitaitoa. Sekä C-työkielen opiskelijat että monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman ulkopuolelta tulevat sivuaineopiskelijat kaikkiin kyseisen koulutusohjelman työkieliin valitaan syyslukukauden alussa järjestettävän lähtötasokokeen perusteella.

Saksassa ja venäjässä edellytetään B3-kielen oppimäärään vastaavia tietoja ja taitoja. C-työkieli ruotsissa vaatimuksena on hyvin arvosanoin suoritettua B1-oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. C-työkieli ruotsin kokonaisuus on tarkoitettu vain koulutusohjelman omille opiskelijoille. Koulutusohjelman ulkopuolelta tulevat voivat suuntautua käännösviestintään pohjoismaisten kielten sivuaineopiskelijana. Suomen opintokokonaisuus on tarkoitettu opiskelijoille, joiden A-työkieli on suomi. Edellytykset suomen opintojen suorittamiseen arvioidaan tarvittaessa erillisen kokeen perusteella.

Opiskelijan, jolla on sivuaineoikeus käännöstieteen englantiin, saksaan tai venäjään, on suoritettava HuK-tutkintoon kuuluvat suomi A-työkielenä -opinnot (10 op). Sivuaineopiskelijan suomi A-työkielenä -opinnot sijoitetaan tutkintorakenteessa vapaasti valittaviin opintoihin.

Pienryhmäopetuksena järjestettäville kursseille etusija on monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman pääaineopiskelijoilla. Sivuaineopiskelijoita otetaan pienryhmäopetukseen suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärän perusteella, mikäli ryhmissä on tilaa.

Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus

Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuus (25 op) on tarkoitettu muille kuin käännöstieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua käännös- ja tulkkausviestinnän peruskysymyksiin ja alan tutkimukseen. Opetuskielenä on suomi eikä vieraiden kielten taitoa edellytetä. Yleisen käännöstieteen opintokokonaisuudesta saa lisätietoa opetussuunnitelman kohdasta Yleinen käännöstiede.

Yhteistyö kieliaineiden kanssa

Aineyhdistelmään ei voi kuulua kahta saman pääkielen käännöstieteen ja kielen ja kulttuurin oppiainetta: esimerkiksi käännöstieteen saksan pääaineopiskelija ei voi ottaa sivuaineekseen saksan kieltä ja kulttuuria tai päinvastoin. Saman kielen oppiainerajojen yli on kuitenkin mahdollista suorittaa valinnaisia kursseja, mikäli kursseilla on tilaa.

Opintoja täydentämällä käännöstieteen pääaineopiskelija voi pätevöityä aineenopettajaksi. Opintojen täydentäminen edellyttää pedagogisia opintoja ja lisäopintoja vastaavassa kieliaineessa eli opetettavan aineen opinnoissa; esimerkiksi englannin kielessä opetettavan aineen opinnot järjestää englantilainen filologia. Lisätietoja asiasta yksikön verkkosivuilla.

Opetus

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman henkilökunta koostuu opetettavia työkieliä äidinkielenään puhuvista kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijoista. Käytännönläheinen opetus tähtää ammatissa tarvittavien taitojen kehittämiseen ja perustuu alan tutkimukseen. Suuri osa opetuksesta annetaan pienryhmissä kontaktiopetuksena, joten opiskelija saa runsaasti henkilökohtaista palautetta kehittymisestään. Joillakin kursseilla työkielirajat ylittävä yhteinen opetus kokoaa kaikkien työkielten opiskelijat yhteen. Pienryhmäopetuksessa hiotaan myös opiskelijan sosiaalisia taitoja ja ryhmätyövalmiuksia työelämää varten.

Tavoitteet

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman kandidaatinopinnot suorittanut opiskelija:
• osaa tulkita, analysoida ja tuottaa tekstejä asiantuntevasti ja ammattimaisesti yleisluonteisissa monikielisissä ja -kulttuurisissa viestintätilanteissa
• tuntee ammattimaisen käännös- ja tulkkausviestinnän tieteellisesti perustellut käsitteet sekä käännöstieteellisen tutkimustyön teoreettiset ja menetelmälliset perusvalmiudet
• on valmis työskentelemään ohjatusti yleisluontoisten tekstien kääntäjänä yhdessä kieli- ja kulttuuriparissa
• tuntee kääntämisen ja tulkkauksen erikoisaloja riittävästi voidakseen valita oman erikoisalansa käännöstieteen maisteriopinnoissa

Lisäksi monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelman maisteriopinnot suorittanut opiskelija:
• hallitsee ammattimaisen käännös- tai tulkkaustoiminnan valitsemallaan erikoisalalla omissa työkielissään
• kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämiseen ja tulkkaukseen
• on valmis alan tieteellisiin jatko-opintoihin.

Kuulustelut ja arviointi

Kuulusteluja järjestetään tiedekunnan tenttipäivinä sekä opintojaksokohtaisesti erikseen ilmoitettavina aikoina. Käännöstieteen oppiaineita koskevat tenttipäivät ilmoitetaan  opetusohjelmassa. Yleisiin kirjallisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan NettiOpsussa.

Opintojaksojen suorituksesta annetaan joko hyväksymismerkintä (hyv) tai arvosana (1–5). Opintojaksosta antaa merkinnän jakson opettaja tai tentin vastaanottaja. Kokonaismerkinnän oppiaineen perusopinnoista ja aineopinnoista antaa opintosihteeri, syventävistä opinnoista professori.

Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät ja arvostelu

Perus- ja aineopinnoista voi hakea kokonaismerkintää heti, kun kaikki opinto-oppaassa vaadittavat opintosuoritukset on kirjattu opintorekisteriin. Pyytämällä kokonaismerkintää mahdollisimman pian viimeisen kurssisuorituksen jälkeen varmistat myös sen, että opinnot etenevät suunnitelmallisesti ja järkevässä järjestyksessä. Kun merkintään tarvittavia suorituksia tarkastetaan, voidaan myös mahdollisimman varhain havaita mahdollisesti puuttuvat kurssisuoritukset, mikä ehkäisee kurssisuoritusten puuttumisesta johtuvia ongelmia opintojen etenemisessä. Kokonaismerkinnän osana olevat opintosuoritukset eivät vanhene opetusohjelmauudistusten tai muiden mullistusten johdosta.

Perusopintojen kokonaismerkintää haettaessa Y03 Käännöstieteen peruskurssi on oltava suoritettuna. Aineopintojen kokonaismerkintää haettassa kaikki kandidaatintutkintoon kuuluvat suomi A-työkielenä -opinnot sekä vaadittavat yksikön yhteiset opinnot on oltava suoritettuina. Yksikön yhteisistä opinnoista kandidaatintutkintoon suoritetaan vähintään yksi seuraavista: Y01 Fonetiikan peruskurssi, Y02 Yleisen kielitieteen peruskurssi tai Y04 Johdatus kirjallisuudentutkimukseen. Syventävien kokonaismerkintää haettaessa on kaikki maisterintutkintoon kuuluvat suomi A-työkielenä -opinnot oltava suoritettuina.

Perusopintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana, joka muodostuu arvosanalla arvosteltujen opintojaksojen perusteella. Menestyminen aineopinnoissa edellyttää kokonaisarvosanalla 3 suoritettuja perusopintoja. Aine- ja syventävien opintokokonaisuudet arvostellaan kuten perusopinnot. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän arvosanaan vaikuttaa myös pro gradu -tutkielman arvosana: jotta syventävistä opinnoista voi saada kiitettävän tai erinomaisen arvosanan (4 tai 5), tutkielman arvolauseen on oltava vähintään cum laude approbatur.

Perustutkintojen opinnäytteet

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto

Tutkintoon sisältyy kandidaatintutkielma, joka laaditaan kandidaatintutkielmaseminaarin yhteydessä. Tutkielman laajuus on 15–20 sivua. Se voidaan kirjoittaa suomeksi tai opiskeltavalla vieraalla kielellä. Tutkielma arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkielmaohjeet löytyvät yksikön kotisivuilta osoitteesta: http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/kaytannot/tutkielmat.html

Opiskelijan on kirjoitettava tutkielmansa alalta myös kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelijan tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielmansa alaan. Kypsyysnäyte on samalla virallinen äidinkielen koe, ja opiskelijan tulee osoittaa siinä, että hän osaa kirjoittaa omasta alastaan selkeästi, yleistajuisesti ja kielenkäytön sääntöjä noudattaen.

Filosofian maisterin tutkinto

Tutkintoon sisältyy pro gradu -tutkielma. Tutkielman pituus on 60–80 sivua. Pro gradu -tutkielman alkuun liitetään lyhyt suomenkielinen tiivistelmä. Lisäksi tutkielman loppuun liitetään 10–15 sivun mittainen, pääaineen kieliparin toisella kielellä laadittu lyhennelmä. Jos tutkielma on kirjoitettu suomeksi, lyhennelmä laaditaan vieraalla kielellä; jos tutkielma on kirjoitettu vieraalla kielellä, lyhennelmä laaditaan suomeksi. Lisäksi on suoritettava kypsyysnäyte, mikäli sitä ei ole suoritettu alempaan korkeakoulututkintoon. Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tutkielmaohjeet löytyvät yksikön kotisivuilta osoitteesta: http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/kaytannot/tutkielmat.html

Tutkimus

Käännöstieteellisen tutkimuksen keskeisiä alueita ovat kääntämisen ja tulkkauksen prosessit ja tuotokset, käännösteknologia, kääntämisen historia ja sosiologia sekä kääntäjän ja tulkin asiantuntijuus ja koulutus. Filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamista koskevat ohjeet löytyvät entisen humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta.

---

• Tutkinnot
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli englanti: HuK
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli englanti: FM
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli saksa: HuK
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli saksa: FM
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli venäjä: HuK
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen koulutusohjelma, B-työkieli venäjä: FM