Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa suomen kielen kandidaatti- ja maisteriopinnot. Suomen kielen opiskelun tavoitteena on perehdyttää opiskelijat tieteellisiin käsityksiin kielen rakenteesta ja tehtävistä sekä kielen historiasta, antaa pohja suomen kielen tieteelliselle tutkimukselle sekä harjaannuttaa käyttämään suomen kieltä täsmällisesti ja sujuvasti. Tavoitteena on ts. sellainen kieltä koskeva ymmärrys ja tieto, jota on helppo sovittaa erilaisiin ammattikonteksteihin ja jota voi kehittää itsenäisesti ja pitää ajan tasalla. Suomen kielen kandidaattiohjelmassa luodaan perusta kielen ilmiöiden ymmärtämiselle: perusopinnoissa pääpaino on kielen rakenteessa ja käytössä. Opiskelija perehtyy lisäksi suomen kirjakielen kehitykseen sekä viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Aineopinnoissa kuvaa suomen kielestä täydennetään merkityksen, variaation ja kielihistorian tarkastelulla. Kielen tutkimusmenetelmiin tutustutaan menetelmäkurssilla sekä aineopintojen seminaarissa. Maisteriopinnoissa pääpaino on tieteelliseen työskentelyyn oppimisessa. Tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollista erikoistua opettajaksi tai kieliammattilaiseksi. Aineenopettajaksi haluavien on suoritettava myös kirjallisuuden opintoja ja pedagogiset opinnot, joihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Opettajaksi aikovat voivat lisäksi valita suomi toisena kielenä -opettajan opintokokonaisuuden. Kieliammattilaiseksi suuntaaville tarjotaan tiedottamisen ja viestinnän opintokokonaisuutta, jossa keskeisenä päämääränä ovat monipuoliset kielenkäyttötaidot. Opetusalan tehtävien lisäksi suomen kieltä opiskelleet sijoittuvat mm. suomen kielen asiantuntijatehtäviin eri aloilla sekä tutkimustyöhön. Tampereen yliopistossa suomen kielen tutkimusta tehdään mm. lasten ja nuorten kielen kehityksestä, suomi toisena ja vieraana kielenä -alalta ja kielen morfologisesta variaatiosta. Tutkimus on painottunut korpustutkimukseen.

Osaamistavoitteet

Suomen kielen kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

HuK-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
• vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
• työelämän edellyttämät tietotekniikan perustaidot, tiedonhankintataidot ja sekä kyky arvioida tietoa kriittisesti.
• työelämän kannalta olennaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman alan kehityksen seuraamiseen.
• valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin.
• taito soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä.

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Suomen kielen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee suomen kielen asiantuntijatasolla. Hän osaa analysoida kielen rakennetta sekä sanojen ja tekstien merkitystä, käyttää suomen kieltä virheettömästi ja tilanteisiin soveltuvasti sekä ohjata muita kielenkäyttäjiä. Opiskelija osaa viron kielen alkeet ja tuntee suomen kielen ja sen tutkimuksen historiaa. Opiskelija tietää, miten kieli alueellisesti ja tilanteisesti varioi ja miten kieli muuttuu. Hän tunnistaa ja osaa selittää muutoksen merkkejä suomen sanastossa ja rakenteessa.  Opiskelija osaa soveltaa kielentutkimuksen metodeja erilaisiin aineistoihin.

Suomen kielen maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

FM-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• omaan maisterikoulutukseen kuuluvien syventävien opintojen sisältöjen hyvä tuntemus.
• valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn.
• valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana.
• työelämässä vaadittavat projekti- ja tiimityöskentelytaidot.
• ongelmanratkaisukyky.

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet

Suomen kielen tutkinto-ohjelman maisteriopinnot painottuvat tieteellisen työskentelyn oppimiseen ja antavat valmiudet jatko-opintoihin.  Suomen kielen maisteri hallitsee kielen rakenteet ja analyysin niin, että voi itsenäisesti toimia opetus- ja koulutustehtävissä sekä suomen kielen alan asiantuntijatehtävissä.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Henkilökohtainen opinto-ohjaus sijoittuu kandidaattiopinnoissa opintojen alkuun, jolloin opiskelija laatii opintosuunnitelmansa HOPS-ohjaajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaa päivitetään opintojen kuluessa tarpeen mukaan. Maisteriopinnoissa ohjaus keskittyy menetelmäopintojen (SUOS2) yhteyteen, jolloin ohjauskeskustelussa suunnitellaan syventävien tutkielmaa sekä opintojen aikataulua ja sisältöä. Opiskelija voi tarvittaessa aina ottaa yhteyttä omaan HOPS-ohjaajaansa tai opintosihteeriin.

Opinnoissa eteneminen

Tutkintoa koskevat määräykset yksikön verkkosivulla.

Suomen opiskelu on melko kurssimuotoista etenkin kandidaattiopinnoissa, ja opintojaksojen paras suoritusjärjestys on niiden esittelyjärjestys opetussuunnitelmassa. Maisteriopinnoissa kaikille yhteisen osuuden lisäksi on erikoistumisvaihtoehtoja ja opintojen painottamismahdollisuuksia opiskelijan työelämäintressien mukaan. Vaihtoehtoisista suoritustavoista voi neuvotella opintokokonaisuudesta vastaavan tai opintojakson opettajan kanssa.

Opintojaksojen suorittaminen kirjatenteillä.

Kokonaismerkinnät

Opiskelijalla on vastuu oman opintosuoritusrekisterinsä seuraamisesta. Opintokokonaisuuksista haetaan kokonaismerkintä, kun kaikki kokonaisuuteen vaadittavat suoritukset ovat rekisterissä. Kokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja kokonaismerkintöjen antajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa ja tutkinto-ohjelman verkkosivuilla.

Opinto-oikeus

Tutkinto-ohjelmaan valitut omat opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä suomen kielen kandidaatti- että maisteriopintoihin. Kandidaatintutkinnon tai vastaavat opinnot muissa korkeakouluissa tai tutkinto-ohjelmissa suorittanut voi hakeutua suoraan maisteriopintoihin. Hakemusten arvioinnin yhteydessä päätetään mahdollisista siltaopinnoista tapauskohtaisesti.

Työelämäyhteydet

Työelämä: opettaja tai kieliammattilainen

Jos opiskelija haluaa aineenopettajaksi, suomen kielen lisäksi on opiskeltava myös kirjallisuutta. Tällöin on suoritettava myös äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajakoulutukseen kuuluvat kasvatustieteen opinnot, joihin sisältyviin pedagogisiin opintoihin haetaan erikseen opintojen kuluessa. Opettajaksi suuntautuvat voivat lisäksi valita suomi toisena kielenä ‑opettajan opintokokonaisuuden. Muutama opiskelija voi hankkia myös luokanopettajan pätevyyden suorittamalla perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot; valintakoe järjestetään syyslukukauden alussa. Opetusalan tehtävien lisäksi suomen kieltä opiskelleet sijoittuvat mm. suomen kielen asiantuntijatehtäviin eri aloilla sekä tutkimustyöhön. Tällöin opiskelijat valitsevat valinnaisia opintoja kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Sopivia valintoja voivat olla esimerkiksi puheviestintä, viro ja muut kielet, yleinen kielitiede, fonetiikka, kirjallisuustiede, filosofia, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media, kasvatustiede, psykologia ja sosiologia. Tutkinto-ohjelman järjestämä valinnainen tiedottamisen ja viestinnän opintokokonaisuus antaa kieliammattilaisen perustaitoja. Tutkijakoulutus nivoutuu suomen kielessä tehtävään tutkimukseen, jota tehdään mm. lasten ja nuorten kielen kehityksestä, kielen rakenteesta ja muutoksesta sekä suomi toisena tai vieraana kielenä -alalta.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Suomen kielen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Kaikki tutkinto-ohjelman opiskelijat oppivat arvioimaan kielen, kognition, kulttuurin ja ympäristön suhteita, ja maisteriopintojen aluksi opiskellaan laajasti maailman kielten typologisia yhtäläisyyksiä ja erilaisuuksia ja suomen sijoittumista tähän kokonaisuuteen. Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdolla, suomi toisena kielenä -opettajan opintokokonaisuuden yhteydessä tai toimimalla tutor-opettajana suomea vieraana opiskeleville järjestettävien Suomen kielen ja kulttuurin opintojen yhteydessä. Myös viron kielen ja virolaisen kulttuurin opinnot sopivat kansainvälistymisopintoihin. Tutkinto-ohjelmalla on kiinteä opiskelijavaihtosuhde esimerkiksi Prahan, Varsovan ja Greifswaldin yliopistoihin, mutta opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun voi pyrkiä mm. niihin noin sataan korkeakouluun maailmassa, jotka tarjoavat suomi vieraana kielenä -opetusta.

Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:

• SUOS1 Suomi ja maailman kielet 10 op

Yleisopinnot

Tutkinto-ohjelman opiskelijat suorittavat yksikön yhteisistä opinnoista opintojakson Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet (5 op); sen on oltava suoritettuna ennen kuin voi saada perusopintojen kokonaismerkinnän. Kieli- ja viestintäopintoja suoritetaan 10 op. Kielikeskus vastaa niiden järjestämisestä, mutta suorittamalla viron kielen tai jonkin muun vieraan kielen perusopinnot voi korvata vieraan kielen opintojakson (4 op). Tietotekniikkataidot-opintojakso (TIEY4) on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille pakollinen.

Suomen kieli valinnaisina opintoina

(Tekstiä muokattu, muutokset astuvat voimaan 1.8.2014.)
Suomen kielen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Yliopistollinen suomen kielen opiskelu vaatii kykyä kielelliseen analyysiin sekä koulukieliopin oppisisältöjen tuntemusta (peruskoulun ja lukion opetussuunnitelman mukaisesti). Ennen opintojen aloittamista voi koulutietojen tueksi halutessaan tutustua johonkin suomen kielen peruskielioppiin, esim. Leino, Pirkko 1999. Suomen kielioppi. Otava  tai Ikola, Osmo 2001. Nykysuomen opas. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 65.

Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35 op sekä syventävät opinnot 60 op. Opinnot aloitetaan jaksosta SUOP1 Äänne- ja muoto-oppi, joka tulee suorittaa ennen muita perusopintojen jaksoja (poikkeuksena VIROP1 Viron peruskurssi, joka on kaikille vapaita opintoja). Perusopintojen kokonaismerkinnän saamiseksi tulee suorittaa yksikön yhteisistä opinnoista opintojakso LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet.

Tutkinto-ohjelman tarjoamat valinnaiset opintokokonaisuudet

Suomen kielen tutkinto-ohjelma järjestää kolme valinnaista opintokokonaisuutta:

• Suomi toisena kielenä -opettajan opintokokonaisuus (5–25–35 op), vain suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoille
• Tiedottamisen ja viestinnän opintokokonaisuus (25–30 op), vain suomen kielen tutkinto-ohjelman opiskelijoille
• Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuus (30–34 op), suunnattu suomea vieraana kielenä opiskeleville 

Kokonaisuudet on kuvattu tarkemmin niiden omien opetussuunnitelmien yhteydessä. Opiskelija sisällyttää suorittamansa kokonaisuuden joko kandidaatin tai maisterin tutkinnon valinnaisiin opintoihin (ks. tutkintorakenne).

Suomen kielen tutkinto-ohjelmassa erityisesti valinnaiset opintokokonaisuudet on tarkoitettu johdattamaan opiskelijoita työelämään.  Opiskelija voi aineopintojen loppuvaiheessa hakeutua kieliammattilaiselle sopiviin tiedottamisen ja viestinnän tai suomi toisena kielenä -opettajan opintokokonaisuuksiin. Tiedottamisen ja viestinnän opintokokonaisuuden yhteydessä toteutetaan erilaisille kielenkäyttäjäryhmille räätälöityjä koulutuspäiviä. Suomi toisena kielenä -opettajan opintokokonaisuuden yhteydessä harjoitellaan erilaisille ei-äidinkielisten opetusryhmille opettamista. Suomen kielellä on laajat yhteistyöverkostot mm. oppilaitoksissa ja yrityselämässä, ja niiden avulla rakennetaan harjoittelua. Näistä opintokokonaisuuksista opiskelija voi suorittaa vain toisen.

Suomea vieraana kielenä kielitaitotasolle B2 opiskelleet voivat hakeutua Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuteen lähtötasokokeen kautta; pääsykoe järjestetään aina lukukauden alussa. Suomen kielen ja kulttuurin opinnoista tai vastaavista voi myös hakeutua tutkinto-ohjelman maisteriopintoihin, jolloin mahdolliset siltaopinnot määritellään tapauskohtaisesti.

Tutkinto-ohjelman valinnaiset opintokokonaisuudet rajataan pääasiassa tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille (paitsi Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuus, joka on suunnattu suomea vieraana kielenä opiskeleville). Haku järjestetään kevätlukukauden lopussa. Hakijalla on oltava etenkin keskeiset kielioppikurssit suoritettuina (perusopinnot kokonaan sekä SUOA2 suomi toisena kielenä -opettajaksi aikoville tai SUOA3 tiedottamisen ja viestinnän opintokokonaisuuteen aikoville); muuten hakijat valitaan jonolain perusteella.

Vanhat opiskelijat

Suomen kielen vastaavuustaulukot.

Yksikön siirtymäsäännöt.

Yksikön koulutusuudistussivu.