Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma kouluttaa pohjoismaisella sektorilla tarvittavia kielen, kulttuurin ja kääntämisen asiantuntijoita. Opetus keskittyy ruotsalaiseen kielialueeseen, ruotsin kielen käyttöön ja rakenteeseen, mutta opiskelija perehtyy myös muiden Pohjoismaiden kieliin ja kulttuureihin. Pohjoismaisten kielten ja kulttuurien tuntemusta tarvitaan monella yhteiskunnan alalla, kuten pohjoismaisessa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Opetuksessa korostetaan nykyruotsin yhteiskunnallista asemaa ja ruotsin kieltä viestintävälineenä kielen kulttuuritaustaa unohtamatta. Opintojen aikana opiskelija tutustuu mm. suomenruotsin ja ruotsinruotsin eroihin, ruotsinkieliseen kirjallisuuteen, mediakieleen ja käännösviestintään. Tutkinto-ohjelma sisältää pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelman, pohjoismaisten kielten maisteriopinnot sekä monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot. Opiskelijat voivat kouluttautua esimerkiksi aineenopettajiksi, kieli- ja viestintäkonsulteiksi, tutkijoiksi tai kääntäjiksi. Opintoihin sisältyy myös kieli- ja kulttuuriharjoittelu Ruotsissa, Ahvenanmaalla tai muussa Pohjoismaassa.

Osaamistavoitteet

HuK-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
• vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
• työelämän edellyttämät tietotekniikan perustaidot, tiedonhankintataidot ja sekä kyky arvioida tietoa kriittisesti.
• työelämän kannalta olennaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman alan kehityksen seuraamiseen.
• valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin sekä taito soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä.

 Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmasta valmistunut humanististen tieteiden kandidaatti

• osaa kommunikoida kirjallisesti ja suullisesti erilaisissa viestintätilanteissa ruotsin kielellä
• osaa arvioida omia ja toisten tekstejä ja antaa toisten teksteistä palautetta
• osaa etsiä ja hyödyntää aikaisempaa tutkimusta ja soveltaa oppimaansa opinnäytetyötä tai tieteellistä raporttia kirjoittaessaan
• pystyy lukemaan ja hyödyntämään tekstejä toisella pohjoismaisella kielellä
• tuntee nordistiikan keskeisimpiä tutkimussuuntauksia
• pystyy analysoimaan erilaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä

FM-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• omaan maisterikoulutukseen kuuluvien syventävien opintojen sisältöjen hyvä tuntemus.
• valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn.
• valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana.
• työelämässä vaadittavat projekti- ja tiimityöskentelytaidot.
• ongelmanratkaisukyky.

Pohjoismaisten kielten maisteriopinnot suorittaneella filosofian maisterilla on

• kyky toimia sujuvasti ruotsin kielellä vaativissakin viestintätilanteissa
• valmiudet toimia ruotsin lisäksi kahdella muulla pohjoismaisella kielellä
• valmiudet toimia pohjoismaisen kieli- ja kulttuurialueen asiantuntijana
• syvällinen ymmärtämys nordistiikasta tutkimusalana

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija

• osaa selittää ammattimaisen käännöstoiminnan edellytyksiä ja vaatimuksia ja kykenee toimimaan oman alansa kehittäjänä
• osaa toimia kääntäjänä erikoisalallaan omissa työkielissään
• osaa analysoida, tulkita, tuottaa ja oikolukea tekstejä asiantuntevasti ja ammattimaisesti
• osaa analysoida omat tiedontarpeensa ja hakea tietoa monipuolisesti
• osaa käyttää oman alan keskeisiä työkaluja ja ylläpitää teknologista osaamistaan
• tiedostaa kääntäjän sosiaalisen ja yhteiskunnallisen roolin ja osaa toimia ammattimaisesti ja eettisesti asiakkaan ja muiden yhteistyötahojen kanssa monikielisissä ja -kulttuurisissa viestintätilanteissa
• tuntee käännöstieteen käsitteistön ja käännöstieteen tutkimusmenetelmät
• kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa ja tutkimustuloksia kääntämiseen ja hänellä on valmiudet tieteelliseen tutkimukseen sekä jatko-opintokelpoisuus.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Henkilökunta, erityisesti opintosihteeri, antaa vastaanottoaikana oppiaineeseen liittyvää opintoneuvontaa. Yksittäisten opintojaksojen opintoneuvontaa antavat opintojaksojen vastuuopettajat. Vastuuopettajat käyvät ilmi opetusohjelmasta ja NettiOpsusta (tentittävät opintojaksot). Yleistä opintoneuvontaa antavat yksikön toimistohenkilökunta sekä opinto- ja tutkintohallinnosta vastaava opintopäällikkö. Myös tuutoreina toimivilta opiskelijoilta voi kysyä neuvoa.

Syyslukukauden alussa järjestetään yleinen tiedotustilaisuus kaikille tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille ja valinnaisina opintoina pohjoismaisia kieliä opiskeleville. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), josta keskustellaan oman HOPS-ohjaajan kanssa. Tarkempaa tietoa LTL-yksikön HOPS-käytänteistä ja orientoivista opinnoista löytyy yksikön verkkosivuilta (opintoneuvonta): http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/neuvonta.html

Pohjoismaisten kielten opiskelua koskevat tiedotukset, kuten esim. opetus- ja tenttiaikataulut, ryhmiin ilmoittautumiset, vierailevat luennoitsijat ja muut ajankohtaiset asiat ovat nähtävissä oppiaineen kotisivuilla ja ilmoitustaululla. Niistä tiedotetaan myös sähköpostitse kaikille oppiaineen opiskelijoille sähköpostilistalla.

Opinnoissa eteneminen

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelman omien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintopistettä, joista 80 on kandidaattiohjelman opintoja ja 80 maisteriohjelman opintoja. Opiskelu etenee tasoittain, jolloin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja syvennetään ja laajennetaan opintojen edetessä. Yliopistossa opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Opiskelussa painotetaan tiedonhankintataitoja sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja kriittisyyteen.

Hyvä kielitaito on edellytyksenä opinnoissa menestymiselle. Opintojen alkuvaiheessa painopiste on käytännön kielitaidon kehittämisessä ja sanaston kartuttamisessa. Lisäksi kehitetään kielenkäytön analysointikykyä, tutustutaan ruotsalaiseen ja pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä perehdytään kulttuurienväliseen viestintään. Aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa kielen ja käännösviestinnän teoreettisen tarkastelun ja tutkimussuuntautuneen opiskelun osuus kasvaa, ja varsinaisen kielitaito-opetuksen osuus vähenee opintojen edetessä.

Perusopinnot (30 opintopistettä) koostuvat kaikille yhteisistä opinnoista.

Aineopintoihin (40 + 10 opintopistettä) kuuluu pakollisten kurssien lisäksi kolme viiden opintopisteen laajuista vaihtoehtoista kurssia, joita opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. Tutkielmaopinnot (10 op) on tarkoitettu vain tutkinto-ohjelman omille opiskelijoille, mutta opiskelijat, jotka aikovat suorittaa pohjoismaisten kielten syventävät opinnot valinnaisina opintoina, suorittavat seminaari I:n (5 op).

Aineopintoihin sisältyy Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa tai Ahvenanmaalla tai tietyin edellytyksin Manner-Suomessa suoritettava kaikille pakollinen kieliharjoittelu, joka tukee kieli- ja viestintäopintoja. Kieliharjoittelun voi suorittaa myös osallistumalla pohjoismaiselle kieli- ja kirjallisuuskurssille (Nordkurs), jolle haetaan oppiaineen kautta kevättalvella. Oppiaineen kautta on mahdollista hakea myös NORDLIKS-vaihtostipendiä jossakin pohjoismaisessa yliopistossa tapahtuvaa opiskelua varten.

Opettajiksi aikovat suorittavat kandidaattiopintojen aikana kasvatustieteen perusopinnot, 25 op. Kääntäjiksi aikovat suorittavat kandidaattiopintojen aikana Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin edellytettävät opinnot (katso lisää kohdasta  Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen kriteeriopinnot ja vaadittavat edeltävät opinnot).

Toisen opintovuoden keväällä opiskelija ilmaisee, mihin maisteriopintoihin hän haluaa. Vaihtoehtoina ovat joko pohjoismaisten kielten maisteriopinnot tai monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot. Lopullinen valinta tehdään kriteeriopintojen perusteella. Kaikille opiskelijoille taataan paikka pohjoismaisten kielten maisteriopintoihin. Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin otetaan vuosittain 0–5 pohjoismaisten kielten opiskelijaa.Ruotsin kääntämisen opiskelija voi erikoistua monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnoissa vain erikoisalojen käännösviestintään.

Pohjoismaisten kielten syventäviin opintoihin sisältyy pakollisten opintojaksojen lisäksi 20 opintopistettä erikoistumisopintojaksoja, joiden avulla opiskelija suuntaa ja syventää opintojaan oman kiinnostuksensa ja tieteellisen suuntautumisensa mukaan. Vaihtoehtoisiin opintojaksoihin sisältyy kielitieteellisten opintojen lisäksi muun muassa kirjallisuuden ja muiden pohjoismaisten kielten opintojaksoja. Syventävät opinnot ovat tutkimussuuntautuneita. Opintojen loppuvaiheessa laaditaan itsenäisesti työskennellen 30 opintopisteen laajuinen ruotsinkielinen pro gradu -tutkielma, joka liittyy johonkin opiskelijan valitseman suuntautumisvaihtoehdon tarjoamista tutkimusaloista.

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen kriteeriopinnot ja vaadittavat edeltävät opinnot

Ennen siirtymistään monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin opiskelijan on suoritettava seuraavat opinto- ja osaamiskokonaisuudet:

• Kandidaattiohjelman perus- ja aineopinnot sisältäen opintojakso A13 Käännösviestintä ruotsi-suomi (lisäksi suositellaan opintojaksoa A14 Käännösviestintä suomi-ruotsi)
• Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen perusteet
• Kääntäjän suomen opinnot I

Yksittäisiä maisteriopintoihin kuuluvia opintojaksoja voi kuitenkin suorittaa, ennen kuin on suorittanut kaikki edellä mainitut opinto- ja osaamiskokonaisuudet.

Lisäksi opiskelijalla on oltava riittävä suomen kielen taito.

Mikäli monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen ruotsin opintosuuntaan on enemmän halukkaita kuin opintoihin on mahdollista ottaa, käytetään karsintakriteerinä opintomenestystä seuraavassa opintojaksossa:

• A13 Käännösviestintä ruotsi-suomi

Työelämäyhteydet

Pohjoismaisista kielistä valmistunut on kielen ja viestinnän ammattilainen ja voi toimia eri yhteiskunnan aloilla, esimerkiksi opetus-, viestintä- ja hallintoalojen tehtävissä. Myös pohjoismaiden taloudellinen ja kulttuurinen yhteistyö tarjoaa monia työmahdollisuuksia.

Valinnaisilla kokonaisuuksilla opiskelija voi suunnata omaa tutkintoansa alalle, josta on kiinnostunut. Myös tutkinto-ohjelman omien opintojen aikana opiskelijoilla on mahdollisuus luoda kontakteja työelämään. Opiskelijoilla on muun muassa mahdollisuus hakea yksikön työharjoitteluapurahaa.

Pohjoismaisten kielten opiskelija voi valita tutkintoonsa opintoja myös muista tieteenalayksiköistä, esimerkiksi kauppatieteitä, kirjasto- ja informaatioalan opintoja, journalistiikkaa tai hallintotieteitä.

Opettajaksi aikovien on suositeltavaa valita valinnaisiksi opinnoiksi jokin toinen kieli. Aineenopettajankoulutuksen suorittavat saavat laaja-alaisen pätevyyden toimia kielten opettajana kaikilla eri koulutusasteilla.

Käännösviestinnästä kiinnostuneet voivat maisterivaiheessa jatkaa monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintoihin. Myös käännösviestintään suuntautuvien on hyvä valita tutkintoonsa valinnaisiksi opinnoiksi toinen kieli.

Ruotsin  kääntämisenopinnoista valmistutaan erilaisiin käännös- tai viestintätehtäviin, joissa vaaditaan monikielisen viestinnän asiantuntijuutta. Käytännön työelämätaitoihin liittyen ruotsin kääntämisen opinnoissa on mahdollisuus suorittaa erilaisia opintoja, joiden yhteydessä pääsee välittömään kosketukseen työelämän kanssa, opinnoissa tehdään esimerkiksi jonkin verran autenttisia käännöstoimeksiantoja, ja lisäksi pro gradu -tutkielma on mahdollista tehdä ulkopuolisen toimeksiantajan tilauksesta.

Opintojen suhdetta työelämään edesauttaa se, että monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot toimivat yhteistyössä alan liittojen (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, SKTL, Käännösalan ammattilaiset KAJ, Suomen käännöstoimistojen liitto, SKTOL) kanssa esimerkiksi yliopistovierailujen ja infotilaisuuksien muodossa. Monilla opettajilla on myös laaja kokemus alan töistä, ja lisäksi tutkinto-ohjelman järjestämissä erillisissä infotilaisuuksissa sekä kääntäjän ja tulkin työelämätaidot -kurssilla on usein vierailijoita yritysmaailmasta ja työelämästä. Maisteriopinnot on suunniteltu työelämän tarpeiden mukaisesti.

Yliopiston Ura- ja rekrytointipalveluiden sivuilta voi käydä katsomassa, millaisiin tehtäviin pohjoismaisista kielistä valmistuneet ovat sijoittuneet. Linkki: http://www.uta.fi/rekrytointi/opiskelijalle_ja_tyonhakijalle/uraseuranta/maisterit.html

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelma edistää myös opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opiskelijat oppivat tuntemaan pohjoismaisen kulttuurialueen erityispiirteitä ja kieliä sekä ymmärtämään ja arvioimaan kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaolojen välisiä suhteita. Esimerkiksi tutkinto-ohjelmaan sisältyvä, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa suoritettava kieliharjoittelu kartuttaa monipuolisesti opiskelijan kansainvälistä osaamista. Kaikki kansainvälistymiskokonaisuuteen soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Opiskelija voi suorittaa kansainvälistymisopintoja esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon sellaisessa yliopistossa, jossa tarjotaan pohjoismaisten kielten tai ruotsin opintoja.

Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:

• POHP6 Johdatus nordistiikkaan 5 op
• POHP5 Kirjallisuus ja kulttuuri 5 op
• POHA9 Kielellinen vaihtelu 5 op
• POHA5 Kieliharjoittelu 5 op
• POHA10 Kielikontaktit 5 op
• POHA8 Kirjallisuuden valinnaisopintojakso 5 op
• POHA13 Käännösviestintä ruotsi-suomi 5 op
• POHA14 Käännösviestintä suomi-ruotsi 5 op
• POHA11 Pohjoismaiden yhteiskuntaolot ja kulttuurit 5 op
• POHA4 Sukukieli I 5 op
• POHS8 Kielihistoria, murteiden ja nimistöntutkimus 5 op
• POHS10 Kielipolitiikka 5 op
• POHS11 Kirjallisuuden erikoistumiskurssi 5 op
• POHS9 Multimodaaliset tekstit 5 op
• POHS12 Pohjoismaiden kirjallisuus 5 op
• POHS3 Retoriikka ja argumentaatioanalyysi 5 op
• POHS4 Sukukieli II 5 op
• POHS14 Sukukieli III 5 op

Opintokokonaisuuksien kokonaismerkinnät

Sekä perus- että aineopinnoista annetaan kokonaisarvosana, joka on arvosanalla 1–5 arvioitujen opintojaksojen opintopistemäärän mukaan painotettu keskiarvo. Syventävistä opinnoista annetaan kokonaisarvosana samalla tavalla kuin perus- ja aineopinnoista. Pro gradu -tutkielma lasketaan mukaan syventävien opintojen kokonaisarvosanaan samalla tavalla kuin muutkin opintojaksot.

Merkinnät opintokokonaisuuksien (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) suorittamisesta haetaan sen jälkeen, kun kaikki kyseiseen opintokokonaisuuteen sisältyvät opintojaksot ja vaadittavat yksikön yhteiset opinnot on suoritettu. Syventävien opintojen kokonaismerkinnän voi saada vasta sitten, kun myös pro gradu-tutkielma on suoritettu. Tarkemmat ohjeet kokonaismerkintöjen hakemisesta löytyvät tutkinto-ohjelman verkkosivulta.

Perusopintojen kokonaismerkintää varten on suoritettava yksi opintojakso yksikön yhteisistä opinnoista:

• LTLY01 Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet 5 op
• LTLY03 Kääntämisen perusteet 5 op
• KIRP1 Johdatus kirjallisuuden poetiikkaan 5 op
• KIRP2 Kirjallisuus, kulttuuri ja yhteiskunta 5 op

Pohjoismaisten kielten syventävien opintojen kokonaismerkintää varten on suoritettava yksi seuraavista opintojaksoista:

• YKIEA1 Kielentutkimuksen metodit 5 op
• LTLY07 Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen teoriat 5 op

Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen syventävien opintojen kokonaismerkintä kuvataan Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopintojen yhteydessä.

Pohjoismaiset kielet valinnaisina opintoina

Pohjoismaisia kieliä valinnaisina opintoina opiskelemaan haluavien on osallistuttava syyslukukauden alussa järjestettävään tasokokeeseen (ks. tarkemmat tiedot pohjoismaisten kielten kohdalta opetusohjelmasta). Tasokoe järjestetään vain kerran vuodessa. Tasokokeesta voi hakea vapautusta tietyin edellytyksin, katso lisää yksikön kotisivuilta: http://www.uta.fi/ltl/opiskelu/lahtotasokeet.html.

Perusopinnot ovat kaikille yhteiset.

Aineopinnoista pohjoismaisia kieliä valinnaisena opiskeleva suorittaa 30 op seuraavasti:

• Kaikille yhteiset opintojaksot A1-A5
• Yksi vaihtoehtoinen opintojakso A8-A15.

Jos opiskelija haluaa suorittaa myös pohjoismaisten kielten syventävät opinnot, hänen tulee suorittaa aineopinnot 35 op:n laajuisena siten, että hän suorittaa myös seminaari I -opintojakson (5 op).