Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Ensimmäisten 3,5 vuoden opinnot on jaettu 22 peräkkäiseen jaksoon joissa useiden oppialojen teoria ja käytännön oppiaines on integroitu. Opiskelussa käytetään aktivoivia oppimismenetelmiä, pääasiassa ongelmalähtöistä oppimista.
Keskeinen opiskelumuoto on pienryhmässä tapahtuva oppiminen oman tutoropettajan johdolla. Ongelmat on suunniteltu niin, että niitä käsittelemällä opitaan jakson tavoitteiden kannalta keskeiset asiat. Ryhmän tapaamiskertojen välillä opiskelijat hankkivat itsenäisesti lisätietoja. Kliinisten taitojen harjoittelu tukee oppimista alusta lähtien. Maassamme ainutlaatuinen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhteinen Taitokeskus tarjoaa oivallisen tilaisuuden harjoitella kliinisiä taitoja mm. simulaatioiden avulla.
Teorian ja käytännön mielekäs yhdistäminen on tutkinnon tärkeimpiä tavoitteita. Tutkinnon kliinisessä vaiheessa opiskelijat harjoittelevat potilaan hoitoa sairaalan eri klinikoilla ja terveyskeskuksissa opettajien ohjauksessa. Kuuden viikon harjoittelu Seinäjoen keskussairaalassa ja Etelä-Pohjanmaan terveyskeskuksissa perehdyttää opiskelijat terveydenhuollon yhteistyöhön. Tutkintoon kuuluu lisäksi noin 4 kk harjoittelua lukukausien ulkopuolella. Tampereen lääkärikoulutuksessa painotetaan mm. varhaisia potilaskontakteja, työssä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämistä, potilasturvallisuutta sekä lääketieteen eettisiä kysymyksiä.
Osaamistavoitteet
Yliopistolain 794/20049 14 § 2 momentin mukaan koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa.
Jaksoilla toteutettava opetus on kuvattu osaamisperusteisesti opetussuunnitelmassa.
Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Lääketieteen yksikön opetuksen toteutus perustuu lääketieteen tutkinto-ohjelman yleismääräyksiin, jotka on kuvattu lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opinto-oppaassa.
Lisätietoa osoitteessa
http://www.uta.fi/med/opiskelu/opinto-opas/MED_opas_2012-2015.pdf
Opiskelu lääketieteen yksikössä tapahtuu opiskelijoille jaettavan yksityiskohtaisen opintosuunnitelman/viikko-ohjelman mukaisesti. Viikko-ohjelmat laaditaan jaksokohtaisesti. Jakson suunnitteluryhmä vastaa jakson vuosittaisesta sisällön suunnittelusta ja opetuskoordinaattori viikko-ohjelman laadinnasta.
Opiskelija opiskelee tämän kurssikohtaisen yhteisen opintosuunnitelman mukaan. Poiketessaan tästä suunnitelmasta laatii opiskelija yhdessä opetuskoordinaattorin / opintoasiain päällikön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, HOPSin.
Valinnaisista, syventävistä opinnoista ja ulkomailla suoritettavista opinnoista opiskelijalla on mahdollisuus keskustella opintoasiain päällikön, kansainvälisistä asioista vastaavien ja syventävien opintojen ohjaajien kanssa. Tarvittaessa nämä suunnitelmat tehdään kirjallisena.
Opinnoissa eteneminen
Jaksot suoritetaan opetusohjelmassa kuvatussa järjestyksessä. Kullekin jaksolle on nimetty vastuuhenkilö.
Lisätietoa osoitteessa
http://www.uta.fi/med/opiskelu/opetusohjelma.html
Jaksojen keskeisin oppimismuoto ja oppimisprosessin liikkeellepaneva voima ovat tutoristunnot. Siksi osallistuminen tutorryhmän toimintaan on kaikille opiskelijoille pakollista. Jokaiseen jaksoon sisältyy myös luentoja, joille osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Luento voidaan määrittää pakolliseksi esim. sen ollessa edellytys jonkin työn suorittamiseksi. Luentoja on keskimäärin viisi tuntia/viikko. Opiskelijat voivat pyytää ylimääräisiä luentoja.
Pienryhmissä tapahtuvat oppimismuodot, kuten kliinisten taitojen harjoitukset, ryhmätyöt, demonstraatiot, seminaarit ja tutustumiskäynnit edellyttävät opiskelijan aktiivista mukanaoloa. Jakso katsotaan suoritetuksi vasta, kun siihen kuuluvat tutoristunnot, kliiniset taidot, ryhmätyöt yms. sekä jaksotentti on suoritettuna.
Opiskelijan tulee olla läsnä kunkin jakson informaatiotilaisuudessa.
Jaksotenttien lisäksi opiskelijan tulee osallistua opintojen aikana pidettäviin Karttuvan tiedon testeihin (KT -testi). Edellä mainittuja testejä järjestetään kolmasti vuodessa.
Opintosuoritusten vanheneminen
Opintojakson osasuoritukset ovat voimassa 2 vuotta laskettuna siitä päivämäärästä, jolloin jakson ensimmäinen kuulustelu on järjestetty.
Opintosuoritukset ovat voimassa 10 vuotta ja opintojen mahdollisesta uudelleen aloittamisesta on tämän jälkeen sovittava erikseen kirjallisesti yksikön johtajan kanssa.
Työelämäyhteydet
Lääkärin työ on monipuolista
Suurin osa lääkäreistä työskentelee sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäreitä toimii myös opetus- ja tutkimustyössä, hallintotehtävissä, lääketeollisuuden palveluksessa ja yksityislääkäreinä. Lääkäreistä yli puolet on erikoistunut jollekin lääketieteen erikoisalalle. Erikoistumismahdollisuuksia on viidellekymmenelle eri lääketieteenalalle. Tohtoreiksi väittelee noin viidesosa lääkärikunnasta. Suomessa annettu lääkärin koulutus antaa pätevyyyden toimia EU-maissa.
Työelämäorientaatio opinnoissa
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman opinnot toteutetaan tiivissä yhteydessä terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioissa ensimmäisen vuosikurssin ensimmäisestä jaksosta alkaen.
Harjoittelun tavoitteet ja laajuus
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelu (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 15 §). LL -tutkintoon vaadittavan harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaanhoitolaitosten ja terveyskeskusten käytännön toimintaan, eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan terveyspalveluja tuottavan työryhmän jäsenenä, opintojen aikana saatujen valmiuksien soveltaminen käytännössä sekä erityisesti yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. Amanuensssi ei ole itse ensisijaisesti vastuussa potilaista, joiden hoitoon hän on osallistunut. Ensisijainen hoitovastuu on sillä laillistetulla lääkärillä, jonka ohjauksessa amanuenssi harjoittelun aikana toimiin.
Harjoittelun laajuus on noin 4 kuukautta (= 24 opintopistettä). Harjoittelu hyväksytään tutkintoon 3 vuoden opintojen jälkeen. Lyhin harjoitteluksi hyväksyttävä yhtäjaksoinen toimikausi yhdessä harjoittelupaikassa on 20 päivää. Harjoittelun hyväksymiseksi on toimitettava kunnallisen palveluntarjoajan antama työtodistus.
Mitä harjoittelulta edellytetään
Harjoitteluksi hyväksytään toimiminen amanuenssina, lääkärin viransijaisena tai tutkijana. Harjoitteluajasta vähintään 3 kuukautta on oltava vuodeosasto- tai poliklinikkatyöskentelyä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Amanuenssipalvelut tai muu perustutkintoon hyväksiluettava työharjoittelu tulee suorittaa työsuhteessa kunnalliseen palveluntarjoajaan, ei yksityiseen palveluntuottajaan. Harjoitteluksi hyväksytään toimiminen tutkimuksia suorittavissa laitoksissa enintään 1 kk:n ajalta. Varusmiesaikainen palvelu puolustuslaitoksen lääkärin tehtävissä tai vastaava siviilipalvelu rinnastetaan toimintaan lääkärin sijaisena terveyskeskuksessa ja voidaan lukea hyväksi 2 kuukauden osalta.
Harjoittelijana voi toimia myös ulkomailla. Tällöin opiskelijan on etukäteen sovittava asiasta sen alan professorin kanssa, jonka oppialalla harjoittelu ulkomailla tehtäisiin. Harjoittelujakson jälkeen opiskelijan tulee esittää harjoittelupaikkansa esimiehen todistus siitä, että harjoittelu on ollut saadun luvan mukaista ja pyytää todistukseen em. professorin puolto.
Harjoittelua ei voi tehdä samanaikaisesti kurssimuotoisen opiskelun ohella. Jos opiskelija opintojen väliaikaisen keskeyttämisen vuoksi ei muutoin opiskele, lasketaan tällaisena aikana tehty harjoittelu hyväksi tutkintoon.
Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuu
Lääketieteen opiskelijoiden viransijaisuuskelpoisuus on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa 104/2008.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antaa ohjeita viransijaisuuskelpoisuudesta http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/opiskelijat
Viiden vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija
Suomessa tai ulkomailla opiskeleva lääketieteen opiskelija , joka on suorittanut hyväksytysti vähintään viiden ensimmäisen opintovuoden opinnot, voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävässä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai perusterveydenhuollon toimintayksikössä.
Jos viisi vuotta opiskellut opiskelija toimii päivystäjänä, hänellä on oltava nimetty takapäivystäjä. Takapäivystäjän pitää olla laillistettu lääkäri, joka on aina tavoitettavissa viivytyksettä ja jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön. Terveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta vastaavan johtajan on määriteltävä, missä ajassa takapäivystäjän on saavuttava toimintayksikköön, jotta potilasturvallisuus kyetään ylläpitämään. Arvioinnissa on otettava huomioon mm. toimintaolosuhteet, potilasaineisto sekä opiskelijan osaaminen ja muut valmiudet.
Neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija
Edellä olevasta pääsäännöstä poiketen lääketieteen opiskelija voi, suoritettuaan hyväksytysti neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat lääketieteen opinnot, toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ei muutoin terveyskeskuksessa. Suoritettuna pitää olla myös sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia.
Jos edellä mainituissa tehtävissä toimivalla opiskelijalla on myös niihin liittyviä päivystävän lääkärin tehtäviä, hänen on toimittava laillistetun lääkärin välittömässä johdossa ja valvonnassa eli vanhemman kollegan rinnalla.
Poissaolevaksi ilmoittautuminen poistaa oikeuden toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.
Terhikki rekisterissä olevat 4. ja 5. vuoden opintonsa suorittaneiden poissaoleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden tiedot ilmoitetaan Valviraan. Edellä mainittu ei koske vaihto-opiskelijoita.
Valviran 16.5.2014 ohjeen mukaan yliopistojen tulee ilmoittaa Valviraan opintonsa keskeyttäneet opiskelijat. Opintonsa keskeyttäneiksi opiskelijoiksi katsotaan yliopistoon poissaoleviksi ilmoittautuneet. Ilmoittautuessaan poissaolevaksi, opiskelija ei voi toimia tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilöstön tehtävissä. Poissaolon syy (äitiys- tai vanhempainvapaa, varusmies-tai siviilipalvelus, opiskelijavaihto tai muu opiskelijan oma syy) on Valviralle epäolennainen tieto.
Edellä mainittu ei kuitenkaan koske ulkomailla opiskelevia vaihto-opiskelijoita, vaikka he ilmoittautuisivatkin suomalaiseen yliopistoon poissaoleviksi. Vaihto-opiskelijat edistävät vaihtonsa aikana opintojaan toisessa yliopistossa, joten Valvira katsoo heidät aktiivisiksi opiskelijoiksi.
Yksikkö ilmoittaa Valviraan tiedot niistä opiskelijoista, (4. ja/tai 5. vuoden opinnot suorittaneista aiemmin Terhikki rekisteriin ilmoitetut opiskelijat), jotka ovat ilmoittautuneet poissaoleviksi opiskelijoiksi.
Poissaolotiedot ilmoitetaan Valviraan kaksi kertaa lukuvuodessa helmikuussa ja lokakuussa. Poissaolomerkintä tehdään Valvirassa toistaiseksi voimassaolevaksi. Kun opiskelija ilmoittautuu uudelleen läsnäolevaksi, yksikkö toimittaa hänen tietonsa uudelleen Valviraan Terhikki rekisteriin merkittäväksi.
Opintojen alituksesta on kulunut yli 10 vuotta
Opiskelijalla ei ammattihenkilöasetuksen (564/1994 muut.104/2008) 3 e §:n momentin perusteella ole oikeutta toimia edellä mainituissa tehtävissä enää sen jälkeen, kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
Kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta, opiskelija ei enää saa toimia terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä sijaisena. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen ajankohta on sen lukukauden alku (1. elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen ulkomailla. Opintojen aloitusajankohdan laskemiseen ei vaikuta se, että opiskelija on saanut dekaanin/ yksikön johtajan päätöksellä jatkaa opintojaan esimerkiksi toisesta tai kolmannesta vuosikurssista eteenpäin.
Lääketieteen yksiköstä ilmoitetaan Valviraan niiden opiskelijoiden tiedot joilla em. määritelmän mukaan opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Valvira passivoi yksilöintitunnisteen niiden opiskelijoiden osalta, jotka ovat saaneet Valviralta yksilöintitunnisteen ja joiden opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta.
Toisesta yliopistosta siirto-opiskelijana Tampereen yliopistoon hyväksytyn lääketieteen koulutusohjelmassa jo opiskelleen opiskelijan opintojen aloitus katsotaan tapahtuneen siitä päivämäärästä, kun opiskelija on ensimmäisen kerran kirjautunut lääketieteen koulutusohjelmaan.
Kansainvälisyys opinnoissa
Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.
Yliopiston kansainvälistymisohjelman mukaisesti syksyllä 2012 alkaviin koulutusohjelmiin sisältyy kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa opiskelu- tai harjoittelujaksona ulkomailla, osallistumalla vieraskieliseen opetukseen tai muulla sovittavalla tavalla. Tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmissa kansainvälistymiskokonaisuudella ei ole samaa muodollista statusta kuin opintojaksoilla tai kokonaisuuksilla, jotka on suoritettava tutkintotodistuksen saamiseksi. Kansainvälistymiskokonaisuus merkintä tutkintotodistuksessa ei ole pakollinen. Kokonaan suoritettu kansainvälistymiskokonaisuus merkitään laajuustietoineen mutta ilman erillistä arvosanaa opintosuoritusrekisteriin. Kokonaisuus ja siihen kuuluvat opinnot esitetään tutkintotodistuksella tai sen liitteellä. Kansainvälistymiskokonaisuuteen koottavista opinnoista kertyvät opintopisteet kirjataan varsinaisen opintosuorituksen yhteyteen, ei kansainvälistymiskokonaisuuden alle. Kunkin opiskelijan kansainvälistymiskokonaisuuden sisällön ja laajuuden määräävät viime kädessä hänen tekemänsä valinnat. Kansainvälisille opinnoille ei määritellä enimmäismäärää, mutta opintojen minimimäärän tulee olla 20 opintopistettä.
Lisätietoa kansainvälisyydestä opinnoissa: http://www.uta.fi/opiskelu/opiskelu_ulkomailla/index.html
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmassa kansainvälistymisjaksoon hyväksytään Ennaltaehkäisy- ja Abdominal complaints jakson opinnot kokonaisuudessaan. Kieliopinnot, harjoittelujakso ulkomailla ja kansainvälisten opiskelijoiden -tutorointi hyväksytään yliopiston kansainvälistymisohjelmassa määritellyn mukaisesti.
Kieli- ja viestintäopinnot
Englanninkielen opintojaksot on integroitu lääketieteen alan opintoihin siten, että opiskelijat suorittavat toisena opintovuonna 2 opintopistettä englannin opintoja. Neljän opintopisteen laajuiset ruotsinkielen opinnot suoritetaan kolmantena opintovuonna. Suomen kielen tieteellisen kirjoittamisen opinnot, 2 op, on integroitu lääketieteen alan opintoihin. Kieliopintojen kuvaukset löytyvät osoitteesta https://www10.uta.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=6866&uiLang=fi&lang=fi&lvv=2012
KKENLL Medical English - Introduction to Scientific Writing, 2 ECTS
KKRULL Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä, 4 op
KKSULL Tieteellinen kirjoittaminen, 2 op
Suomalaisissa yliopistoissa hammaslääketieteen ja lääketieteen koulutusohjelmissa suoritettujen kieliopintojen korvaavuudesta tekee päätöksen opintoasiain päällikkö. Muissa kuin yllämainituissa koulutusohjelmissa suoritettujen kieliopintojen korvaavuudesta tekee päätöksen kielikeskus. Kielikeskus voi antaa korvaavuuksia vain sen oman opetussuunnitelman mukaisista suomen, ruotsin ja vieraiden kielten opintojaksoista. Tieteenalayksiköt päättävät muunlaisten kieliopintojen sisällyttämisestä tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin. Kielikeskus ei vastaa puheviestinnän opetuksesta eikä siten myöskään puheviestinnän kurssien korvaavuuksista.
Puheviestinnän opetus on integroitu lääketieteen yksikön opintoihin laajasti. Lääketieteen yksikössä opetus toteutetaan soveltamalla ongelmalähtöistä oppimismenetelmää. Oppimismenetelmän keskeisin opiskelumuoto on pienryhmätyöskentely tehtävään koulutetun opettajatutorin opastuksella. Tutoristunnoissa keskustelemalla ja väittelemällä sekä tiedon ymmärrys että kommunikaatio- ja ryhmätyötaidot kehittyvät.
Kestävä kehitys opinnoissa
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto tuottaa kestävän kehityksen osaamista läpi opintojen, mutta erityisesti seuraavilla jaksoilla: Johdanto-, Solut, kudokset ja niiden toiminta-, Lisääntyminen kasvu ja kehitys-, Hapen saanti-, Ravinto ja ravinnon hyödyntäminen -, Hyökkäys ja puolustus-, Vanhenemisen-, Ennaltaehkäisy-, Infektio-, Diagnostiikka ja hoito- ja Jaksaminen -jakson opinnot kokonaisuudessaan. Tampereen yliopiston opetusneuvoston kestävää kehitystä käsittelevien linjausten mukaan kestävän kehityksen monitieteisen opintokokonaisuuden tulee sisältää opintojaksoja monipuolisesti eri tieteenaloilta myöhemmin määritellyn mukaisesti.
Tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmissa kestävän kehityksen kokonaisuudella ei ole samaa muodollista statusta kuin opintojaksoilla tai kokonaisuuksilla, jotka on suoritettava tutkintotodistuksen saamiseksi. Kestävän kehityksen kokonaisuus merkintä tutkintotodistuksessa ei ole pakollinen. Kokonaisuus ja siihen kuuluvat opinnot esitetään tutkintotodistuksella tai sen liitteellä. Kestävän kehityksen kokonaisuuteen koottavista opinnoista kertyvät opintopisteet kirjataan varsinaisen opintosuorituksen yhteyteen, ei kestävän kehityksen kokonaisuuden alle. Kunkin opiskelijan kestävän kehityksen kokonaisuuden sisällön ja laajuuden määräävät viime kädessä hänen tekemänsä valinnat.
Lisätietoa osoitteesta http://www.uta.fi/ekokampus/opetus.html
Hyvän tieteellisen käytännön osaamistavoitteet ja eettisesti kestävän opiskelun periaatteet
Lääketieteen opiskelija on saavuttanut tieteellisen käytännön osaamistavoitteet ja eettisesti kestävän opiskelun periaatteet kun hän opintonsa aloittavan lääketieteen opiskelijan näkökulmasta opintojen alkuvaiheessa osaa pohtia lääkärin ammattiin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Opintojen edetessä hän ymmärtää lääkärin työn tietoperustaa eli kliinisen toiminnan suhdetta tieteelliseen tutkimukseen: mihin lääketieteellistä tutkimusta tarvitaan ja miten sitä käytetään. Opiskelija hahmottaa lääketieteellisen tutkimuksen yleiset periaatteet, erityisesti lääketieteellisen tiedon erityispiirteet, tieteellisen tutkimusongelman ja tieteellisen päättelyn. Hän ymmärtää ja tunnistaa tutkimuksen eettisiä kysymyksiä. Hän tuntee diagnostisen prosessin periaatteet, lääketieteellisten hoitomuotojen moninaisuuden sekä niiden mahdollisuudet ja rajoitukset. Opiskelija ymmärtää näyttöön perustuvan hoidon periaatteet, tuntee näyttöön perustuvaan hoitoon liittyvät tiedonhaun periaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä. Hän osaa soveltaa käytännön työssä lääkärinä toimimisen ammatillisia ja eettisiä kysymyksiä, korostaa kliinisen ammattitaidon merkitystä sairauksien tunnistamisessa, diagnostiikassa ja hoidossa. Syventävien opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiutta itsenäiseen, kriittiseen ja tieteellisesti perusteltuun ratkaisujen tekoon, tieteellisen tiedon luomiseen ja hyväksikäyttöön sekä tulosten suulliseen ja kirjalliseen ilmaisemiseen.
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelman opinnot tuottaa hyvän tieteellisen käytännön osaamista ja eettisesti kestävän opiskelun periaatteet läpi opintojen, mutta erityisesti seuraavilla jaksoilla: Johdanto-, Lääketieteellinen tieto ja tutkimus-, Diagnostiikka ja hoito- ja Verestys- jaksoilla ja Nivelkipu-, Abdominal Complaints-, Infektio-, Rintakipu ja hengenahdistu sekä Hermoston toimintahäiriöt jaksoilla, joilla opiskelija tutustuu näiden alojen lääketieteelliseen tutkimukseen sekä opiskelijan tehdessä syventävää opinnäytetyötä.