Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma kouluttaa journalismia ja vuorovaikutusta sekä niiden mediavälitteisyyttä laajasti ymmärtäviä osaajia. Laaja-alainen tutkinto-ohjelma antaa valmiuksia moninaisiin viestintä- ja media-alan asiantuntijatehtäviin, kuten toimittajaksi, kuvajournalistiksi, tiedottajaksi sekä kouluttajaksi ja tutkijaksi. 

Tutkinto-ohjelman opiskelijat suuntautuvat hakuvaiheessa journalistiikkaan, media- ja kulttuurintutkimukseen, kuvajournalismiin tai puheviestintään. Kahteen jälkimmäiseen on omat valintaväylät.

Koulutus jakautuu kandidaatin ja maisterin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon kuuluu runsaasti yhteisiä opintoja, joissa opiskelijat saavat analyyttisia välineitä viestinnän ja median ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun. Toisen ja kolmannen opiskeluvuoden opinnot painottuvat yhteen seuraavista opintopoluista: (1) journalistiikka, (2) media- ja kulttuurintutkimus, (3) kuvajournalismi tai (4) puheviestintä. Kandidaatin tutkintoon sisältyy itsenäisesti tehtävä tutkielma. Kandidaattiopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi.

Kandidaattiopinnot luovat pohjan maisteriopinnoille. Erillisissä maisteriopinnoissa opiskelijat syventyvät journalistiikkaan ja mediatutkimukseen, visuaaliseen journalismiin tai puheviestintään sekä käytännön kursseilla että tutkimuksen näkökulmasta. Maisterivaiheen opinnoista runsas puolet on tutkimusopintoja. Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopinnoista sekä visuaalisen journalismin maisteriopinnoista valmistutaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Puheviestinnän maisteriopinnoista valmistutaan filosofian maisteriksi. 

Tutkinnot antavat valmiudet akateemisiin jatko-opintoihin.

Osaamistavoitteet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet eritellä tieteelliseltä pohjalta viestinnän erilaisia ilmiöitä sekä toimia median ja viestinnän alan työtehtävissä. Hän on perehtynyt syvemmin yhteen tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudesta ja omaksunut sen mukaiset ammatilliset ja teoreettiset valmiudet. Hän tuntee viestinnän ja median tutkimuksen perinteet, hallitsee tutkimusprosessin eri vaiheet ja osaa tehdä tutkimusta. Opiskelija oppii myös seuraamaan oman alansa kehitystä ja saa valmiuksia tieteelliseen ajatteluun. Hän myös kehittää hyvät viestintätaidot.

Maisterivaiheen tavoite on antaa opiskelijalle erityistuntemus valitsemansa maisteriopintojen teoreettisista sisällöistä ja ammatillisista käytännöistä. Yleisinä tavoitteena maisteriopinnoissa on tieteellisten valmiuksien kehittäminen ja taito toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja ammattiosaajana. Opiskelija saa myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Yleisten tavoitteiden lisäksi jokainen maisteriopintokokonaisuus profiloituu omalla tavallaan:

Journalistiikan ja mediatutkimuksen maisteriopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle vahva ammatillinen valmius toimia journalistin tehtävissä, niin lehdistössä, radiossa, televisiossa kuin verkkomedioiden toimituksissa. Ammatillisiin valmiuksiin kuuluu myös ymmärrys yhteiskunnan ja mediakulttuurin toiminnasta ja medioiden roolista yhteiskunnallisen todellisuuden rakentumisessa.

Visualisen journalismin maisteriopinnot käytyään opiskelija osaa toimia kuvajournalistina. Hän hallitsee erilaiset kuvaamisen osa-alueet (kuten henkilö- ja urheilukuvaus ja reportaasi) ja studiovalaisemisen sekä osaa lehtitaiton ja verkkojulkaisemisen perusteet ja pystyy tekemään lyhyitä verkkovideoita. Myös visuaalinen journalisti kykenee ymmärtämään yhteiskunnan ja mediakulttuurin toimintaa ja medioita osana yhteiskunnallista todellisuutta.

Puheviestinnän maisteriopinnoista valmistunut osaa arvioida ja analysoida erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestiä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti viestinnän eettisten periaatteita noudattaen. Hän osaa soveltaa puheviestinnällistä tietoa eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla esimerkiksi konsultoinnissa, tiedottamisessa, puheviestinnän opettamisessa tai ihmissuhdetyössä.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Yliopisto-opintojen itsenäiseen luonteeseen kuuluu, etää jokainen opiskelija tekee itse omat opintosuunnitelmansa (HOPS) ja lukujärjestyksensä ja on vastuussa siitä, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti. Opiskelija ei ole kuitenkaan yksin, vaan opintojen suunnittelun tueksi on saatavilla ohjausta sekä erilaisia oppaita. Tutkinto-ohjelmalla on ohjaussuunnitelma, jossa kerrotaan tarkemmin opintojen ohjauksesta ja ohjauksen tavoitteista. Tutkinto-ohjelman ohjausvastaava koordinoi yksikön opinto-ohjausta ja HOPS-opettajien toimintaa. Ohjausvastaavan ja HOPS-opettajien lisäksi opintojen ohjausta tutkinto-ohjelmassa antavat opintokoordinaattori, opintosihteerit, kv-koordinaattori ja opintopäällikkö. Opintojaksoilla ja opintokokonaisuuksilla on omat vastuuopettajansa, jotka auttavat erityisesti opintojen sisältöön liittyvissä asioissa. Ohjauksessa hyödynnetään myös yliopiston yhteisiä ohjauspalveluita, mm. työelämäasiantuntijoiden tarjoamia uraohjauskeskusteluja. Myös opiskelijatuutorit ovat tekevät tärkeätä työtä opastaessaan uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheen käytännön asioissa ja yliopistoon tutustumisessa.

Kandidaattiohjelman yhteisiin opintoihin kuuluu JOVY1 Orientoivat opinnot ja HOPS -opintojakso, jossa tutustutaan Tampereen yliopistoon oppimisympäristönä, journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmaan, opintojen suunnitteluun ja opiskelun tukipalveluihin ja annetaan valmiuksia henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimiseen. Opiskelijat jaetaan ensimmäisen opiskeluvuoden alussa ryhmiin, joita vetävät opetushenkilökuntaan kuuluvat HOPS-ohjaajat. Opiskelija keskustelee HOPS-ohjaajan kanssa henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan.

Maisterivaiheessa opintojen ohjattu suunnittelu alkaa maisteriopintojen alussa ja HOPS-työskentelyä jatketaan seminaarin yhteydessä.

Opinnoissa eteneminen

Tutkinnot ja tutkintorakenne

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmassa voi suorittaa seuraavat tutkinnot:

• Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (YTK), 180 op
• Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (YTM), 120 op
• Filosofian maisterin tutkinto (FM), 120 op

Jatkotutkintoina voidaan suorittaa yhteiskuntatieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto sekä filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Näistä on kerrottu tarkemmin yksikön jatkotutkinto-oppaassa.

Tutkinto-ohjelma koostuu kandidaattiohjelmasta ja maisteriopinnoista. Ensin tehdään kandidaatin tutkinto, joka on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa. Sen jälkeen siirrytään kaksivuotisiin maisteriopintoihin.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 op) koostuu seuraavista opinnoista:

1. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman yhteiset opinnot 26-33 op
   - Yleiset opiskeluvalmiudet 11 op
   - Kieli- ja viestintäopinnot 15-22 op
2. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman perusopinnot 25 op
3. Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman aineopinnot 70 op
   - Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin 15 op
   - yksi seuraavista opintokokonaisuuksista:
      Journalistiikan opintokokonaisuus 25 op
      Kuvajournalismin opintokokonaisuus 25 op
      Puheviestinnän opintokokonaisuus 25 op
      Median ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus 25 op
   - Tutkinto-ohjelman valinnaiset aineopinnot 10 op
   - Tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot 20 op
4. Tutkinnon valinnaiset opinnot 52-59 op

Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa joko yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon tai filosofian maisterin tutkinnon. Tutkintonimike määräytyy maisteriopintovaihtoehdon mukaan.

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi opiskelijat valmistuvat journalistiikan ja visuaalisen journalismin maisteriopinnoista. Filosofian maisteriksi valmistutaan puheviestinnän maisteriopinnoista. Yksikössä on myös tarjolla englanninkielisiä maisteriopintoja, joihin voi hakea erikseen.

Maisterin tutkinto koostuu syventävistä opinnoista ja tutkinnon valinnaisista opinnoista. Syventävien opintojen määrä on 100-110 op ja valinnaisten opintojen 10-20 op.

Siirtyminen aineopintoihin ja maisteriopintoihin

Perusopinnot ovat yhteiset kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Aineopinnoissa on sekä kaikille yhteisiä opintoja (Näkökulmia journalistiikan ja viestinnän käytäntöihin sekä tutkinto-ohjelman yhteiset tutkimusopinnot) ja eriytyviä opintokokonaisuuksia, joista opiskelija suorittaa yhden. Nämä kokonaisuudet ovat journalistiikan opintokokonaisuus, kuvajournalismin opintokokonaisuus, puheviestinnän opintokokonaisuus sekä media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuus. Lisäksi aineopintoihin kuuluu valinnaisia aineopintoja.

Opiskelijat siirtyvät maisteriopintoihin kandidaattivaiheen opintojen perusteella. Journalistiikan maisteriopintoihin edellytetään journalistiikan opintokokonaisuuden suorittamista, visuaalisen journalismin maisteriopintoihin hakeutuvilta puolestaan kuvajournalismin opintokokonaisuuden suorittamista. Puheviestinnän maisteriopintoihin suuntautuvilta edellytetään puheviestinnän opintokokonaisuuden suorittamista. Media- ja kulttuurintutkimuksen opintokokonaisuuden suorittaneet voivat hakea englanninkieliseen maisteriohjelmaan Master's Degree Programme in Cultural Studies.

Työelämäyhteydet

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelmalla on kiinteä yhteys työelämään ja opinnoissa kehitetään myös ammatillisia valmiuksia. Kaikkiin opintoihin kuuluu myös työharjoittelu. Kandidaattiohjelmassa journalistiikan ja kuvajournalismin aineopintoihin sisältyy 4 kk:n pituinen toimitus- ja lehtikuvaajaharjoittelu ensisijaisesti sanoma- tai aikakauslehden, radion tai uutistoimiston toimituksessa.  Puheviestinnän maisteriopintoihin sisältyy 3 kk:n pituinen harjoittelu.

Koulutus antaa valmiudet työskennellä laajasti erilaisissa viestinnän ja median työtehtävissä. Eri opintokokonaisuudet ja maisterinopinnot antavat valmiuksia toimia erityyppisiä alan ammateissa. Journalistiikan opinnot antavat valmiuksia työskennellä journalistisissa tehtävissä sanoma- ja aikakauslehdistössä, radiossa, televisiossa ja verkkoviestinnässä ja kuvajournalismin opinnot lehtikuvaajan ja kuvatoimittajan tehtävissä. Puheviestinnän opinnot suuntaavat esimerkiksi konsultin, puheviestinnän opettajan tai tiedottamis- tai ihmissuhdetyöhön. Kaikista maisteriopinnoista voi suuntautua myös tutkijan uralle.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista erikseen määritellyillä opintojaksoilla sekä esimerkiksi osallistumalla opiskelijavaihtoon, harjoitteluun ulkomailla tai kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin. Kansainvälisyyttä tukevat opinnot kootaan tieteenalayksikön ohjeen mukaan erilliseksi kokonaisuudeksi, joka merkitään tutkintotodistukseen.

Opiskelijavaihtopaikkoja on tarjolla monipuolisesti sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella mm.  Erasmus-, Nordplus- ja ISEP-ohjelmien kautta sekä yliopiston omien kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Opiskelijoita kannustetaankin lähtemään vaihtoon ja suorittamaan osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa.

Vaihto-opiskelusta, harjoittelusta ja kansainvälistymiskokonaisuudesta ohjeistetaan tarkemmin yliopiston, yksikön ja tutkinto-ohjelman verkkosivuilla.

Siirtymäsäännöt

Tämä opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2015. Yksikön verkkosivuille kootaan tietoa uusien ja vanhojen opetussuunnitelmien mukaisten opintojaksojen vastaavuuksista.