Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa opiskellaan laaja-alaisesti yhteiskuntatieteitä, jotka ovat Tampereen yliopiston vahva alue. Tutkinto-ohjelmasta valmistuneella opiskelijalla on hallussaan teoreettiset ja menetelmälliset taidot soveltaa yhteiskuntaa koskevaa tietoa. Tutkinto-ohjelmasta valmistuvat maisterit työllistyvät asiantuntijoiksi tutkimuksen, kehittämisen, johtamisen, opetuksen ja koulutuksen ja tiedonvälityksen tehtäviin julkiseen hallintoon, liike-elämään ja järjestöihin sekä myös yrittäjiksi. Tutkinto-ohjelma antaa valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä.
Tutkinto-ohjelma koostuu kuudesta opintosuunnasta ja temaattisista kokonaisuuksista. Opintosuunnat ovat:
- sosiaalipolitiikka (Tampere ja Pori)
- sosiaalipsykologia (Tampere)
- sosiologia (Tampere ja Pori)
- sukupuolentutkimus (Tampere)
- sosiaaliantropologia (Tampere)
- nuorisotyö ja nuorisotutkimus (Tampere)
Ohjelman ytimessä ovat yksilön ja yhteiskunnan väliset muuttuvat suhteet:
- Sosiaalipolitiikassa tutkitaan hyvinvointia muuttuvassa maailmassa. Opiskelija perehtyy sosiaalipolitiikan käytäntöihin, sosiaalisiin riskeihin ja eriarvoisuuden kysymyksiin yhteiskunnan rakenteiden ja arkielämän näkökulmista.
- Sosiaalipsykologia tutkii ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia. Opiskelija perehtyy yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksen edellytyksiin ja jännitteisiin sekä tapoihin, joilla ihminen merkityksellistää ympäristöään
- Sosiologia tutkii yhteiskuntaa, instituutioita, ryhmiä ja kulttuureita. Opiskelija perehtyy laajasti yhteiskunnan toimintaan arkipäivän ongelmista elämän kulkuun ja yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin.
- Sosiaaliantropologia on kiinnostunut yhteiskunnan kulttuurisista ulottuvuuksista ja maailman kulttuurisesta moninaisuudesta. Opiskelija erikoistuu kulttuuristen kohtaamisten ja ylirajaisten sosiaalisten prosessien aihepiireihin.
- Sukupuolentutkimus tutkii, kuinka sukupuoli ja seksuaalisuus järjestävät yhteiskunnallisia eroja, arkielämää, vuorovaikutusta ja yhteiskunnallisen tiedon muodostumista. Opiskelija erikoistuu yhteiskunnallisen tasa-arvon kysymyksiin.
- Nuorisotyössä ja nuorisotutkimuksessa perehdytään nuoruuteen ja nuorisoon yhteiskunnallisena, kulttuurisena ja yksilöllisenä ilmiönä. Opiskelija erikoistuu nuoriin ja nuoruuten liittyvien kysymysten sekä nuorisotyön asiantuntijaksi.
Opetus ja tutkimus on ryhmitelty temaattisiksi aiheiksi. Niitä ovat ammatillinen vuorovaikutus; hyvinvointi, mieli ja yhteiskunta; hyvinvointipalvelut; lapsuus, perhe ja yhteiskunta; moniammatillinen johtaminen; muuttoliike ja monikulttuurisuus; nuoret ja nuorisotyö; politiikka ja hallinta; ruumiillisuus ja sukupuoli; tiede ja teknologia; työelämän tutkimus; ja yhteiskuntateoria.
Osaamistavoitteet
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnot tarjoavat laaja-alaiset tiedot yhteiskuntatieteiden teorioista, keskeisistä käsitteistä ja tutkimusmenetelmistä. Kandidaatin tutkinnosta saa valmiudet käyttää ja arvioida tätä tietoa ja osaamista kriittisesti. Kandidaatin tutkinnon opinnoissa opiskelija syventyy yhden tai kahden tutkinto-ohjelman opintosuunnan perussisältöön ja samalla hahmottaa yhteiskuntatieteiden alan laajuuden ja rajat. Kandidaatin tutkinnon perusteella opiskelija kykenee soveltamaan omaksumaansa tietoa ja löytää luovia ratkaisuja monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Hän voi työskennellä itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa yhteiskunnallisissa työtehtävissä ja hän osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti. Kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on valmiudet aloittaa maisteriopinnot opintosuuntana sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, sosiaaliantropologia, sukupuolentutkimus tai nuorisotyö ja nuorisotutkimus.
Tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suorittanut yhteiskuntatieteiden maisteri hallitsee laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät käsitteet, menetelmät ja muut taidot, jotka ovat itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perusta. Yhteiskuntatieteiden maisteri ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella yhteiskuntaa kriittisesti. Hän osaa etsiä, käsitellä ja tuottaa uutta tietoa ja arvioida tiedon pätevyyttä. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa. Vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan yhteiskunnallisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Yhteiskuntatieteiden maisterilla on perusvalmius tohtoriopintoihin.
Kandidaattivaiheen opinnot ovat paljolti opintosuuntien yhteisiä. Maisteriopinnot eriytyvät opintosuuntien mukaisesti, mutta myös maisteriopinnoissa on opintosuuntien yhteisiä osuuksia.