Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetaan kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja joko kertomus- ja tekstiteorian tai Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot. Maisteriopintoihin voi hakea myös toisista tutkinto-ohjelmista. Ohjelmasta valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Tekstualisoituva nyky-yhteiskunta vaatii uutta teoreettista ja historiallista käsitystä merkitysten muodostumisesta, välittymisestä ja tulkinnasta. Ohjelmasta valmistunut voi toimia tehtävissä, joissa edellytetään taitoa tarkastella systemaattisesti kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Kirjallisuuden opinnot kuuluvat pakollisina äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi aikoville. Opettajaksi valmistuvien on suoritettava myös suomen kielen ja kasvatustieteen opintoja. Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot tarjoavat mahdollisuuden kirjallisuuden syventäviin opintoihin kielialueesta riippumatta. Tekstejä tarkastellaan kirjallisuuden poetiikan hengessä, eli taitolajina. Erityisesti painotetaan kansainvälisen kertomusteorian nykysuuntia, jotka tarjoavat metodeja useille tekstejä tutkiville aloille. Opinnot sopivat tekstin ja kertomuksen tutkimukseen erikoistuville kandidaateille yli tieteenalarajojen. Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot perehdyttävät kotimaiseen kirjallisuuteen ja kirjallisuudentutkimukseen sekä niiden merkitykseen. Valmistuttuaan opiskelija tuntee Suomen kirjallisuuden ja kirjallisen instituution keskeiset piirteet ja aseman maailmankirjallisuudessa. Opiskelija pystyy arvioimaan taiteen ja kulttuurin käytäntöjä sekä Suomen kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä.

Osaamistavoitteet

Kirjallisuustieteen  kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

HuK-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
• vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.
• työelämän edellyttämät tietotekniikan perustaidot, tiedonhankintataidot ja sekä kyky arvioida tietoa kriittisesti.
• työelämän kannalta olennaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot.
• oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman alan kehityksen seuraamiseen.
• valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin.
• taito soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä.

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee suomalaisen ja kansainvälisen kirjallisuuden perinteen, nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.

Maisteriopintojen yhteiset osaamistavoitteet

FM-tutkinnon suorittaneella on seuraavat akateemiset ja yleiset valmiudet:

• omaan maisterikoulutukseen kuuluvien syventävien opintojen sisältöjen hyvä tuntemus.
• valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn.
• valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana.
• työelämässä vaadittavat projekti- ja tiimityöskentelytaidot.
• ongelmanratkaisukyky.

Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnoista valmistuva opiskelija osaa soveltaa monipuolista narratologista ja tekstianalyyttistä arsenaalia niin kirjallisiin kuin muihinkin kulttuurisiin esityksiin. Opiskelija kykenee arvioimaan kirjallisuutta taitolajina ja osana taiteen kenttää. Opiskelija tuntee kirjallisuusteorian ja poetiikan historialliset kehityslinjat sekä pystyy luomaan metodisia yhteyksiä muihin tieteenaloihin kuten kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteisiin. Opiskelija osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstintutkimukseen. Opiskelija pystyy erittelemään kertovia rakenteita ja merkityksen muodostamisen periaatteita, oli sitten kyse runosta tai romaanista, historiankirjoituksesta, dokumentaarisesta proosasta, uutiskuvasta tai graafisesta kerronnasta.

Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy osallistumaan tieteenalan keskusteluun kriittisesti ja perustellen sekä erittelemään ja arvioimaan kotimaisen kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen ominaislaatua, historiaa ja nykytilannetta. Opiskelija pystyy toimimaan oman kulttuurinsa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla. Opiskelija tuntee keskeiset suomalaisen kirjallisuuden piirteet sekä niiden suhteen muuhun kulttuuriin, muiden maiden kirjallisuuksiin ja kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin. Lisäksi hän tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen aikakauden, ilmiön, teorian ja metodin sekä soveltaa ja luo näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Opiskelijat laativat opintojen alussa omien tavoitteidensa mukaisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä seuraavat sen toteutumista ja päivittävät sitä tarvittaessa, vähintään proseminaarin ja syventävien opintojen seminaarin yhteydessä. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa opintosihteeriltä ja HOPS-ohjaajilta. HOPS-ohjaajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opiskelijalla on vastuu oman opintosuoritusrekisterinsä seuraamisesta. Opintokokonaisuuksista haetaan kokonaismerkintä, kun kaikki kokonaisuuteen vaadittavat suoritukset ovat rekisterissä. Kokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja kokonaismerkintöjen antajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opinnoissa eteneminen

Tutkintoa koskevat määräykset yksikön verkkosivulla.

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään maisterin tutkintoon kuuluviin syventäviin opintoihin. Kandidaatin tutkinnon suositeltu suoritusaika on 3 vuotta ja maisterin tutkinnon 2 vuotta.

Maisteriopintoihin siirtyminen

Opiskelija ilmoittaa laskennallisen toisen opiskeluvuotensa keväällä ensisijaisen maisterivaihetta koskevan toiveensa sitovasti. Valintaan saa ohjausta HOPS-ohjaajilta ja maisteriopintojen vastuuprofessoreilta. Tämän jälkeen opiskelija saa täsmennetyn maisterivaiheen opinto-oikeuden ennen kolmannen opiskeluvuoden alkua. Opiskelijalle taataan pääsy jompiinkumpiin tutkinto-ohjelman maisteriopintoihin. Maisteriopintoihin otettavien opiskelijoiden määrä päätetään vuosittain. Valintakriteerinä on ensisijaisesti opiskelijan oma valinta.  Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, on kriteerinä perusopintojen opintomenestys. Maisteriopintoihin voidaan ottaa opiskelijoita myös muista tutkinto-ohjelmista tai yliopistoista. Tällöin opiskelijalta voidaan vaatia siltaopintoja, jotka määritellään tapauskohtaisesti.

Työelämäyhteydet

Kirjallisuustieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri- ja viestintäaloille. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa kandidaatti- ja maisteriopintoja.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Tutkinto-ohjelman opiskelijat syventävät opintojensa kuluessa ymmärrystään omasta kulttuuristaan sekä sen suhteista muihin kulttuureihin. Opiskelijat tuntevat länsimaisen ja maailman kirjallisuuden kehityslinjoja sekä osaavat sijoittaa kotimaisen kirjallisuuden ilmiöitä osaksi kansainvälisen kulttuurin kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma tarjoaa ajantasaisen näkemyksen alan kansainvälisestä kehityksestä ja suuntauksista. Opiskelija kykenee kirjallisten ilmiöiden tarkasteluun globaalilla tasolla ja erilaisista näkökulmista. Opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun sekä yhteistyöhön oman alansa asiantuntijana vieraalla kielellä.

Kansainvälistymiskokonaisuuteen (ks. yksikön kuvaus) soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa tai toimimalla kv-tuutorina. Kirjallisuuden opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:

• KIRP3 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan 5 op
• KIRP4 Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan 5 op
• KIRA3A Antiikin ja keskiajan kirjallisuus 5 op
• KIRA3B Klassinen länsimainen kertomakirjallisuus 5 op
• KIRA3E Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun 5 op
• KIRA3D Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 5 op
• KIRA3F Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle 5 op
• KIRA3C Yleisen kirjallisuushistorian erikoistumissuunta 5 op

Suosituksia valinnaisista opinnoista

Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valinnaisten opintojen ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Hyvä vieraan kielen taito on tärkeä edellytys kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia opintoja ovat kielten ja käännöstieteiden valinnaiset opintokokonaisuudet. Työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi journalistiikka ja viestintätieteet, historia, filosofia ja sosiaalitieteet. Informaatiotieteet sopivat erityisesti kirjastoalalle suuntautuville, ja taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa opiskella myös liiketoimintaosaamista tai muita kauppa- ja hallintotieteitä.

Kirjallisuustieteen opiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen perus- ja aineopinnot. Opetettavan aineen opinnot ja aineenopettajan tutkintorakenne on kuvattu yksikön verkkosivuilla. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen ja joista vastaa kasvatustieteiden yksikkö. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen yliopiston verkkosivuilla.

Kirjallisuustieteen opinnot valinnaisina opintoina

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35–45 op sekä kertomus- ja tekstiteorian tai Suomen kirjallisuuden syventävät opinnot 60 op. Mikäli opiskelija jatkaa aineopinnoista syventäviin opintoihin, aineopinnot suoritetaan 45 op:n laajuisina. Muussa tapauksessa aineopinnot suoritetaan 35 op:n laajuisina ilman tutkielmaopintoja.

Yksikön yhteiset opinnot

Yksikön yhteisiin opintoihin kuuluvat kirjallisuustieteen opintojaksot sisältyvät tutkinto-ohjelman perusopintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoon yksikön yhteisistä opinnoista yhden 5 opintopisteen opintojakson: Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet 5 op tai Kääntämisen perusteet 5 op.

Vanhat opiskelijat

Kirjallisuusaineiden vastaavuustaulukot.

Yksikön siirtymäsäännöt.

Yksikön koulutusuudistussivu.