Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa suoritetaan kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma ja joko kertomus- ja tekstiteorian tai Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot. Maisteriopintoihin voi hakea myös toisista tutkinto-ohjelmista.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmassa opiskelija perehtyy kirjallisuudentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin sekä kirjallisuuden ominaispiirteisiin ja ilmiöihin. Ohjelmasta valmistuu kirjallisuuden ja tekstintutkimuksen asiantuntijoita. Koulutus tarjoaa ajantasaisen näkemyksen kirjallisuudesta osana taiteen ja kulttuurin kenttää sekä perehdyttää kirjallisten esitysmuotojen historiaan ja kirjallisuudentutkimuksen nykymetodeihin. Opinnoissa painottuvat poetiikka, kertomuksen teoria, kirjallisuushistoria sekä kirjallisuusinstituution ja kirjallisten käsitteiden muutos. Valmistuttuaan opiskelijalla on syvällinen näkemys kirjallisuustieteestä oppialana.

Tekstualisoituva nyky-yhteiskunta vaatii uutta teoreettista ja historiallista käsitystä merkitysten muodostumisesta, välittymisestä ja tulkinnasta. Ohjelmasta valmistunut voi toimia tehtävissä, joissa edellytetään taitoa tarkastella systemaattisesti kulttuurissa ja yhteiskunnassa käytettyjä esittämisen tapoja. Globalisoituvassa ja medioituvassa maailmassa eri suunnista tulevilla kulttuurisilla esityksillä ja niihin kytkeytyvillä diskursseilla on yhä suurempi rooli todellisuuskäsitystemme tuottajina, identiteettityön välineinä ja maailman merkityksellistämisen malleina. Kirjallisuudentutkimus tarjoaa käsitteellisiä välineitä ja näkökulmia esitysten ja puhetapojen kriittiseen erittelyyn. Kirjallisuuden opinnot kuuluvat pakollisina äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi aikoville. Opettajaksi valmistuvien on suoritettava myös suomen kielen ja kasvatustieteen opintoja.

Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot tarjoavat mahdollisuuden kirjallisuuden syventäviin opintoihin kielialueesta riippumatta. Painopiste on kansainvälisessä kirjallisuudessa ja kulttuurissa, pois lukien Suomen kirjallisuus. Tekstejä tarkastellaan kirjallisuuden poetiikan hengessä, eli taitolajina. Erityisesti painotetaan kansainvälisen kertomusteorian nykysuuntia, jotka tarjoavat metodeja useille tekstejä tutkiville aloille. Valmistuttuaan opiskelija osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin työelämän tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään  tekstintutkimukseen. Opinnot sopivat tekstin ja kertomuksen tutkimukseen erikoistuville kandidaateille yli tieteenalarajojen.

Suomen kirjallisuuden maisteriopinnoissa syvennytään kirjallisuustieteen eri osa-alueisiin: kirjallisuudentutkimuksen teorioihin, tekstianalyyttisiin metodeihin sekä kirjallisuuden ilmiöihin. Tutkimus kohdistuu Suomen kirjallisuuteen monikielisenä ja -kulttuurisena, ylirajaisena ilmiönä. Opiskelija syventyy valitsemaansa teoreettiseen ja metodiseen suuntaukseen, kirjallisuuden lajiin, periodiin tai tyyliin sekä tekstianalyysin välineisiin ja käytäntöihin. Opiskelija soveltaa ja kehittää kirjallisuudentutkimuksen teorioita ja metodeja rakentaessaan ammatillisia taitojaan ja valmiuksiaan. Valmistuttuaan opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen  aseman ja merkityksen tieteessä, kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä oman osaamisensa suhteessa muuttuvaan työelämään. Opiskelija pystyy arvioimaan taiteen ja kulttuurin käytäntöjä sekä kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä.

Osaamistavoitteet

Kirjallisuustieteen  kandidaattiohjelma, osaamistavoitteet:

Huk-tutkinnon suorittanut kandidaatti:

• kykenee aktiiviseen vuorovaikutukseen työelämässä
• tuntee oman tutkinto-ohjelmansa tieteenalan perusteet ja osaa seurata oman alansa kehitystä
• tuntee tieteellisen ajattelun ja työskentelytapojen periaatteet
• ymmärtää tieteen ja tutkimuksen etiikan perusperiaatteet
• osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä siten, että merkitsee muiden tekemästä työstä lainaamansa tai referoimansa osuudet tieteenalalla vakiintuneilla tavoilla
• osaa hankkia tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja soveltaa sitä oman alansa tutkimuskysymysten ratkaisemiseen
• osaa käyttää suomen ja ruotsin kieltä tasolla, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta
• osaa käyttää vähintään yhtä vierasta kieltä tasolla, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen
• osaa käyttää tietotekniikkaa työelämän edellyttämällä perustasolla

Tutkinto-ohjelman omat osaamistavoitteet:

Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuva opiskelija osaa analysoida systemaattisesti niin kirjallisia kuin muitakin kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekstikäytänteitä. Opiskelijalla on monipuoliset metodiset valmiudet eritellä ja vertailla kirjallisia esitystapoja, kulttuurisia konteksteja sekä tekstien tuottamiseen ja lukemiseen liittyviä tekijöitä. Opiskelija pystyy tuottamaan hyvin argumentoitua ja julkaisukelpoista asiatekstiä sekä kirjoittamaan analyyttisesti taiteen ja kulttuurin eri ilmiöistä. Opiskelija hallitsee tutkimuksen tekemisen perustaidot ja ymmärtää teorioiden, metodien ja aineistojen suhteita. Opiskelija pystyy omaehtoiseen tieteellisen tutkielman laadintaan sekä hallitsee akateemisen keskustelun ja kommentoinnin taidot. Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on kattava tietämys kirjallisuuden poetiikasta ja filosofiasta, kirjallisuushistoriasta, kirjallisuuden ja kulttuurin nykyilmiöistä sekä erilaisista tekstilajeista. Opiskelija tuntee kirjallisuushistorian pääpiirteet, kirjallisuuden nykyvirtaukset sekä kirjallisuus- ja kulttuurielämään vaikuttavat yhteiskunnalliset ja institutionaaliset tekijät. Opiskelija tuntee kirjallisuudentutkimuksen keskeiset paradigmat ja pystyy osallistumaan kriittisesti oman tieteenalansa keskusteluun.

Maisteriopintojen yhteiset osaamistavoitteet

FM-tutkinnon suorittanut maisteri:

• kykenee työskentelemään itsenäisesti ja osaa soveltaa työssään tieteellistä tietoa ja menetelmiä
• kykenee toimimaan työelämässä oman alansa asiantuntijana
• osaa työskennellä erilaisissa (työelämän) tiimeissä ja projekteissa
• kykenee ratkaisemaan työssään ja muussa toiminnassaan esiin tulevia uusia ja monitahoisia ongelmia
• kykenee tunnistamaan oman osaamisensa rajat ja osaa täydentää asiantuntemustaan itseäisesti
• pystyy suunnittelemaan, toteuttamaan ja raportoimaan itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ja osaa hyödyntää siinä aiempaa tutkimusta kriittisesti mutta kunnioittavasti
• hallitsee oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä laaja-alaisesti sekä pystyy kestävään tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon

Kertomus- ja tekstiteorian maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

Opiskelija osaa soveltaa monipuolista kertomusteoreettista ja  tekstianalyyttista arsenaalia niin kirjallisiin kuin muihinkin  kulttuurisiin esityksiin. Opiskelija kykenee arvioimaan kirjallisuutta taitolajina ja osana taiteen kenttää. Opiskelija tuntee kirjallisuusteorian ja poetiikan historialliset kehityslinjat sekä pystyy luomaan metodisia yhteyksiä muihin tieteenaloihin kuten kieli-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteisiin. Opiskelija osaa muokata kirjallisuuden alueelta oppimiaan tekstin systemaattisen erittelyn taitoja erilaisiin tarpeisiin kuten koulutukseen, tiedonvälitykseen, kulttuurituotantoon ja eri tieteenaloilla tehtävään tekstintutkimukseen. Opiskelija pystyy erittelemään kertovia rakenteita ja merkityksen muodostamisen periaatteita, oli sitten kyse runosta tai romaanista, historiankirjoituksesta, dokumentaarisesta proosasta, uutiskuvasta tai graafisesta kerronnasta.

Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot, osaamistavoitteet:

Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun kriittisesti ja perustellen: testaamaan ja kehittämään kansainvälisen tutkimuskentän teorioita ja metodeja Suomen kirjallisuuden ja kirjallisen elämän ominaispiirteistä lähtien. Opiskelija pystyy toimimaan oman kulttuurinsa asiantuntijatehtävissä myös ulkomailla. Opiskelija arvioi ja kehittää valitsemansa teoreettisen ja metodisen suuntauksen tapoja nimetä ja eritellä kirjallisia ilmiöitä. Lisäksi hän tuntee syvällisesti jonkin kirjallisen aikakauden, ilmiön, teorian ja metodin sekä soveltaa ja luo näitä koskevaa uutta tieteellistä tietoa. Opiskelija arvioi kriittisesti taiteen ja kulttuurin käytäntöjä, kirjallisuutta esteettisenä ja kulttuurisena ilmiönä ja omaa rooliaan kirjallisuudentutkimuksen ammattilaisena.

Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Opiskelijat laativat opintojen alussa omien tavoitteidensa mukaisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä seuraavat sen toteutumista ja päivittävät sitä tarvittaessa, vähintään proseminaarin ja syventävien opintojen seminaarin yhteydessä. Neuvoja oman opiskelun suunnitteluun saa opintokoordinaattorilta ja HOPS-ohjaajilta. HOPS-ohjaajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opiskelijalla on vastuu oman opintosuoritusrekisterinsä seuraamisesta. Opintokokonaisuuksista haetaan kokonaismerkintä, kun kaikki kokonaisuuteen vaadittavat suoritukset ovat rekisterissä. Kokonaisuuksien vastuuhenkilöt ja kokonaismerkintöjen antajat nimetään vuosittain opetusohjelmassa.

Opinnoissa eteneminen

Tutkintoa koskevat määräykset yksikön verkkosivulla.

Opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin suoritetaan perusopinnot, sitten aineopinnot. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen siirrytään maisterin tutkintoon kuuluviin syventäviin opintoihin. Aineopintoja on mahdollista osin suorittaa jo yhtä aikaa perusopintojen viimeistelyn kanssa, samoin syventäviä opintoja aineopintojen viimeistelyn kanssa samanaikaisesti. Kandidaatin tutkinnon suositeltu suoritusaika on 3 vuotta ja maisterin tutkinnon 2 vuotta.

Maisteriopintoihin siirtyminen
Opiskelija ilmoittaa laskennallisen toisen opiskeluvuotensa keväällä ensisijaisen maisterivaihetta koskevan toiveensa sitovasti. Valintaan saa ohjausta maisteriopintojen vastuuprofessoreilta ja HOPS-opettajilta. Kumpaankin maisterisuuntaan hyväksytään vuosittain sama määrä opiskelijoita. Opiskelija saa täsmennetyn maisterivaiheen opinto-oikeuden ennen kolmannen opiskeluvuoden alkua. Opiskelijalle taataan pääsy jompiinkumpiin tutkinto-ohjelman maisteriopintoihin. Valintakriteerinä on ensisijaisesti opiskelijan oma valinta.  Mikäli karsintaa joudutaan tekemään, on kriteerinä perusopintojen opintomenestys. Maisteriopintoihin voidaan ottaa opiskelijoita myös muista tutkinto-ohjelmista tai yliopistoista. Tällöin opiskelijalta voidaan vaatia siltaopintoja, jotka määritellään tapauskohtaisesti.

Työelämäyhteydet

Kirjallisuustieteestä valmistuneet sijoittuvat esimerkiksi tutkimus-, opetus-, kulttuuri- ja viestintäaloille. Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelmasta valmistuvalla voi olla äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan pätevyys, jonka saadakseen on opiskeltava myös suomen kieltä ja kasvatustieteitä. Tampereen yliopistossa kirjallisuustiede on tutkimusintensiivinen ala, ja jatko-opintoihin kannustetaan. Jatkotutkintoja suoritetaan runsaasti, ja tohtorit ovat yleensä sijoittuneet hyvin erityisesti yliopistollisiin opetus- ja tutkimusvirkoihin. Harjoittelu ja tutkielman jälkeisen uran suunnittelu ovat osa kandidaatti- ja maisteriopintoja. Työelämäyhteyksiä voi rakentaa muun muassa työharjoittelussa kotimaassa tai ulkomailla, osallistumalla kirjallisuustapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä muulla alaan liittyvällä seura- ja järjestötoiminnalla.

Kirjallisuustieteen opinnot tuottavat monia työelämävalmiuksia. Teorioihin perehdyttyään opiskelija hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtää yksittäisten selitysmallien suhteellisuuden ja rajallisuuden. Kirjallisuushistoriallisen tuntemuksensa pohjalta opiskelija pystyy osallistumaan kirjallisuudesta ja kirjallisesta elämästä käytävään keskusteluun sekä osaa kartuttaa muiden kirjallisuutta koskevia tietoja. Tekstianalyyttiset taidot tuottavat valmiuden analysoida monenlaisia tekstejä ja esitystapoja. Lisäksi opintojen monipuoliset suoritustavat luennoista kirjatentteihin, esseistä opintopiireihin ja seminaareista opinnäytteiden kirjoittamiseen tuottavat hyvät kirjalliset ilmaisu- ja argumentointitaidot. Opiskelutaidot valmentavat myös vastuun ottamiseen, itsenäiseen työskentelyyn ja projektinhallintaan.

Kansainvälisyys opinnoissa

Tampereen yliopisto on strategiassaan sitoutunut edistämään yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, oman maan ja maailman kansalaisten hyvinvointia, kulttuurien vuorovaikutusta jakestävää kehitystä.

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma johtaa opiskelijaa myös kansainvälistymiseen. Tutkinto-ohjelman opiskelijat syventävät opintojensa kuluessa ymmärrystään omasta kulttuuristaan sekä sen suhteista muihin kulttuureihin. Opiskelijat tuntevat länsimaisen ja maailman kirjallisuuden kehityslinjoja sekä osaavat sijoittaa kotimaisen kirjallisuuden ilmiöitä osaksi kansainvälisen kulttuurin kokonaisuutta. Tutkinto-ohjelma tarjoaa ajantasaisen näkemyksen alan kansainvälisestä kehityksestä ja suuntauksista. Opiskelija kykenee kirjallisten ilmiöiden tarkasteluun globaalilla tasolla ja erilaisista näkökulmista. Opiskelija pystyy osallistumaan kansainväliseen kirjallisuustieteelliseen keskusteluun sekä toimimaan oman alansa asiantuntijana vieraalla kielellä.

Kansainvälistymiskokonaisuuteen (ks. yksikön kuvaus) soveltuvat tutkinto-ohjelman opintojaksot on merkitty opetussuunnitelmaan.

Kansainvälistymisopintoja voi suorittaa myös mm. opiskelijavaihdossa yksikön tai yliopiston vaihtokohteissa tai toimimalla kv-tuutorina. Kirjallisuuden opiskelijoilla on myös mahdollisuus hakeutua harjoitteluun Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteisiin ulkomaisiin yliopistoihin.

Seuraavat tutkinto-ohjelman järjestämät opintojaksot liittyvät erityisesti kansainvälisyyteen:

• KIRP3 Johdatus Suomen kirjallisuushistoriaan 5 op
• KIRP4 Johdatus länsimaiseen kirjallisuushistoriaan 5 op
• KIRA3A Antiikin ja keskiajan kirjallisuus 5 op
• KIRA3B Klassinen länsimainen kertomakirjallisuus 5 op
• KIRA3E Suomen kirjallisuus 1880-luvulta 1930-luvun loppuun 5 op
• KIRA3D Suomen kirjallisuus 1880-luvun alkuun 5 op
• KIRA3F Suomen kirjallisuus 1940-luvulta 1990-luvulle 5 op

Hyvä tieteellinen käytäntö

Tarkemmat ohjeet Opiskelu-sivuilta.

Seuraavilla opintojaksoilla perehdytään erityisesti hyvään tieteelliseen käytäntöön:

• KKENHUK Introduction to Academic English 4 op
• KKENYHT Introduction to Academic English 4 op
• KIRA2 Kirjallisuudentutkimuksen menetelmät 5 op
• KIRA5 Proseminaari, kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte 10 op
• KKRUHUK Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä 4 op
• KIRSKIS4 Seminaari 5 op
• KIRKTTS3 Seminaari 5 op
• KKSUHUK Tieteellinen kirjoittaminen 3 op
• KIRSKIS7 Tutkielma 40 op
• KIRKTTS5 Tutkielma 40 op
• KIRSKIS6 Tutkielmapiiri 5 op
• KIRKTTS4 Tutkielmaseminaari 5 op

Kestävä kehitys

Tampereen yliopisto tarjoaa tutkinnoissaan ajantasaista ja korkealaatuista tietoa globaaleista ongelmista sekä välineitä niiden ratkaisemiseen. Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka motivoivat eettisesti kestävään, vuorovaikutteiseen, monikulttuuriseen ja hyvään oppimiseen.

Seuraavat opintojaksot kartuttavat erityisesti kestävään kehitykseen littyvää osaamista:

• LTLY03 Kääntämisen perusteet 5 op

Suosituksia valinnaisista opinnoista

Lopullinen ammattikuva muotoutuu kunkin opiskelijan valinnaisten opintojen ja yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan. Hyvä vieraan kielen taito on tärkeä edellytys kirjallisuustieteen opinnoille, joten tältä kannalta suositeltavia opintoja ovat kielten ja käännöstieteiden valinnaiset opintokokonaisuudet. Työelämään sijoittumisen kannalta mielekkäitä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi journalistiikka ja viestintätieteet, historia, filosofia ja sosiaalitieteet. Informaatiotieteet sopivat erityisesti kirjastoalalle suuntautuville, ja taidehallinto- tai kustannusalalle aikovien kannattaa opiskella myös liiketoimintaosaamista tai muita kauppa- ja hallintotieteitä.

Kirjallisuustieteen opiskelijat voivat hakeutua aineenopettajakoulutukseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajan uralle tähtäävien on sisällytettävä tutkintoonsa suomen kielen perus- ja aineopinnot. Opetettavan aineen opinnot ja aineenopettajan tutkintorakenne on kuvattu yksikön verkkosivuilla. Opettajan pätevyys edellyttää myös pedagogisia opintoja, joihin haetaan erikseen ja joista vastaa kasvatustieteiden yksikkö. Opettajan pedagogisiin opintoihin hakemisesta ja sen edellytyksistä sekä valintaperusteista ilmoitetaan erikseen yliopiston verkkosivuilla.

 

Kirjallisuustieteen opinnot valinnaisina opintoina

Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelman opinnot ovat avoimia myös muille opiskelijoille. Valinnaisina opintoina voi suorittaa perusopinnot 25 op, aineopinnot 35–45 op sekä kertomus- ja tekstiteorian tai Suomen kirjallisuuden syventävät opinnot 60 op. Mikäli opiskelija jatkaa aineopinnoista syventäviin opintoihin, aineopinnot suoritetaan 45 op:n laajuisina. Muussa tapauksessa aineopinnot suoritetaan 35 op:n laajuisina ilman tutkielmaopintoja.

 

Yksikön yhteiset opinnot

Yksikön yhteisiin opintoihin kuuluvat kirjallisuustieteen opintojaksot sisältyvät tutkinto-ohjelman perusopintoihin. Lisäksi opiskelija suorittaa kandidaatin tutkintoon yksikön yhteisistä opinnoista yhden 5 opintopisteen opintojakson: Fonetiikan ja yleisen kielitieteen perusteet 5 op tai Kääntämisen perusteet 5 op.