Hyppää sisältöön

Alusta!

Alusta on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkolehti.

Alusta is an e-publication by The Faculty of Social Sciences at Tampere University.

Kun hymy hyytyy nuorisotyössä: hämmennyksestä empaattiseen ymmärtämiseen

Miten aikuinen voi ymmärtää nuoren kokemusmaailmaa asettumatta nuoren yläpuolelle? Myönteisesti tunnistava nuorisotyö tarjoaa aitoa keskustelua ja tukea, jota nuori kaipaa ja pystyy vastaanottamaan. Nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi, kun ei tuputa. Arvostelu, kauhistelu, vähättely, sivuuttaminen, “tietäminen paremmin” ovat virheitä, jos haluaa luoda aidon yhteyden. Tärkeintä on, että aikuinen osoittaa kiinnostusta ja välittämistä ja asettuu aidosti keskustelemaan – torjutuksi tulemisen uhallakin.

Mikä on työtakuu?

Työtakuussa julkinen valta ottaa tehtäväkseen vaikeasti työllistyvien työkykyisten työllistämisen ja samalla heidän työkykynsä ylläpitämisen ja kehittämisen. Käsite haastaa valtavirran taloustieteen rakennetyöttömyyden käsitteen, jonka mukaan hyvässäkin työllisyystilanteessa tuntuva osa työttömistä ei työllisty, koska he ovat liian vaikeasti työllistyviä avoimille työmarkkinoille. Mutta voiko työtakuu toimia ilman inflaation kiihtymistä ja ilman, että se syrjäyttää tavallisia työpaikkoja?

Purkuvimman purkamisesta

Arkkitehtuuriin kuuluu olennaisesti vimma. Vimma kuvitella, visioida, kehittää ja parantaa. Arkkitehdit Iida Kalakoski ja Riina Sirén kysyvät uudessa tietokirjassaan, onko rakennetun ympäristön kehittämiseksi kaikki vanha todella pakko purkaa. Mistä ajatus purkamisen vääjäämättömyydestä muodostuu? Tässä haastattelussa pohditaan rakennetun ympäristön utopioita, purkamisen vaihtoehtoja sekä sitä, mitä purkuvimmasta voisi säästää.

Mitä on 2020-luvun eurooppalainen työväenkirjallisuus, työväenkulttuuri ja luokkakamppailu?

Työväenkirjallisuuden tutkija ja Tampereella vuosittain järjestettävän Työväenkirjallisuuden päivän koordinaattori Jussi Lahtinen osallistui huhtikuussa Firenzen alueella järjestettyyn kirjallisuustapahtumaan Festival di Letteratura Working Class. Miten Italian historian pisin työtaistelu liittyy tapahtumaan? Minkälaista työväenkulttuuria festivaali piti sisällään?

Nuorisokulttuureja ja hyperkaupallisuutta – nuorten katuväkivalta eilen ja tänään

Nuorisorikollisuudesta ja nuorten väkivallasta keskustellaan vuosikymmen toisensa jälkeen samankaltaisilla tavoilla. On helppoa keskittyä tuoreimpiin kuohuihin ja vakuuttaa itselleen nuorten väkivallantekojen lisääntyneen, raaistuneen ja tekijöiden olevan alati nuorempia. Mikäli tämänkaltaiset väittämät olisivat pitäneet aina paikkansa, taaperoiden tulisi käydä tulitaisteluja suomalaiskaupunkien kaduilla. Julkisia keskusteluja nuorten väkivallasta ja rikollisuudesta vaivaakin historiatajun puute. Menneisyyteen kurkistaminen on vaivalloista, kun nuorten väkivaltaa tai jengejä koskevia historiakatsauksia on niukasti saatavilla.

Valeprofessorit ja deepfake-väärennökset kommentoivat Iranin sotaa sosiaalisessa mediassa

Iranin sodan rintamat kulkevat myös sosiaalisessa mediassa, jossa levitetään tekoälyn tuottamaa ja tieteen arvovaltaan käärittyä materiaalia. Tapausesimerkki ennustaa haastavia aikoja tutkimuspohjaisen tiedon taistelussa misinformaatiota ja disinformaatiota vastaan. Pommien pudotessa huomiostamme kilpailevat myös valeprofessorit ja tuttujen tutkijoiden digitaalisesti väärennetyt kasvot.

Laman kokemukset – Miten 1990-luvun lama muutti kokemusta yhteiskunnasta?

1990-luvun lama ei romuttanut vain taloutta, vaan myös käsityksen siitä, että ahkeruus takaa turvan. Historiantutkija Ville Yliaska tarkastelee 1990-luvun lamaa kirjassaan Laman kokemukset – 1990-luvun laman kokemushistoriaa. Lama muutti monien käsitystä työn, yhteiskunnan ja oikeudenmukaisuuden suhteesta. Monelle valkeni tukalan omakohtaisesti, että työttömyys ei johdu yksilön laiskuudesta. Työttömäksi joutuneet kokivat, että he eivät olleet päässeet osallisiksi kulutusjuhlaan, josta poliitikot heitä syyttivät. Pahassa paikassa olisi voinut nousta patriotismi, mutta sen sijaan kaiken menettäneet kokivat, että valtio oli hylännyt heidät.

Mitä on kokemuksen historia?

Isot historian tapahtumat ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten sodat, hyvinvointivaltio ja lama, eivät ole vain tapahtuneet, vaan ne myös koettiin. Monilapsisuus, omavaraistalous ja muutto ulkomaille teollisuustyöhön olivat aikakausilleen tyypillisiä ilmiöitä ja yhteisiä kokemuksia, jotka muodostivat kokemusrakenteita ja kokemusyhteisöitä. Vuosina 2018–2025 Tampereen yliopistossa toiminut Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikkö HEX selvitti sadoissa julkaisuissaan, miten esimerkiksi kokemukset esimerkiksi Suomesta, hyvinvointivaltiosta, neuvolasta, eletystä uskosta tai vammaisuudesta eri aikoina muodostuvat.

Koskas te hankitte lapsia? Ei kysy enää vain sukulaistäti, vaan yhteiskunta

Nuoret kipuilevat sen kanssa, onko lasten hankkiminen sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista, sanoo nuorisotutkija Jenni Kallio. Kun julkinen keskustelu kohdistaa paineita nuoriin aikuisiin, lasten hankkiminen muuttuu yksityisestä päätöksestä myös poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Tutkimus todistaa, että nuoret eivät jätä lapsia hankkimatta itsekkyyden takia, vaan nuoret ovat vastuullisia ja huolissaan tulevaisuudesta.

Libanonilaiset kärsivät jälleen, kun Israel ja Hizbollah ottavat yhteen Iranin pommitusten varjossa

Libanonin tilanne kytkeytyy laajempaan alueelliseen konfliktiin, jossa Iran tukee Hizbollahia. Jännitteet liittyvät myös Gazan sotaan. Libanon on valmiiksi kriisissä: taloudella menee huonosti ja poliittinen järjestelmä on halvaantunut. Yhteenotot pahentavat Libanonin siviilien tilannetta entisestään, kun ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan ja peruspalvelut ovat jo valmiiksi äärirajoilla.

Tallenne: Yhteiskuntatiede ja kapitalismi -keskustelutilaisuus

Yhteiskunnallisessa keskustelussa taloutta käsitellään politiikasta erillisenä välttämättömyyksien alueena. Tämä herättää kysymyksen, miten yhteiskuntatiede voi analysoida yhteiskunnallisina pakkoina esitettyjä ilmiöitä, kuten jatkuvaa talouskasvua tai valtiontalouden kestävyysvajetta. Ovatko ne yksilölähtöisten vapaiden markkinoiden seurausta, yhteiskuntaa jäsentäviä puhetapoja, vai edellyttävätkö ne taloudellisten suhteiden ja rakenteiden systemaattista analyysia?